PDA

Näytä tavallinen näkymä : Keuhkokuume



PHI
30.11.2014, 12.46
Onnistuin sitten saamaan itselleni keuhkokuumeen ja nyt on vedetty 4pv antibiootteja kahdella kädellä. Bonuksena sitkeä korkea lämpö ja saatanallinen yskä.
Tauti on lääkärin mukaan vakava ja toipumiseen tulee käyttää aikaa.

Löytyykö täältä ketään joka on tämän läpikäynyt ja miten on päässyt taas treenaamaan? Nettiä kun selaa niin sieltä löytyy kaikenlaisia kauhutarinoita
pysyvästä keuhkojen toimintakunnon alenemisesta, taudin uusimisesta, puolen vuoden treenitauosta yms.

kolistelija
30.11.2014, 12.52
Pari-kolme kertaa olen kokenut. Nopeimmillaan viikon juttu ja viikko päälle ennen kuin olo oli 100% normaali. Pahin kesti muutaman viikon ja vaati suonensisäisen antibioottikuurin. Pahemman ongelmana oli sitä ennen katkenneet neljä kylkiluuta, jotka haittasivat ventilaatiota. Siitä toipuminen kesti kauan ja keuhkoissa on kuulemma arpeutumia, joiden haitoista en tiedä.

Tsemppiä ja toiveikasta mieltä! Kausi on vielä todella kaukana. :)

Nappulakenka
30.11.2014, 13.00
Pikaista paranemista PHI!

Itsok
30.11.2014, 13.16
En enää ihan tarkkaan muista miten kauan minulla kesti paraneminen alkutalvesta 2009. Sain kuitenkin jostain tuntemaattomaksi jääneestä influenssan tyyppisestä taudista jälkitaudiksi keuhkokuumeen. Kovat antibiotit ja olin vuodepotilaana kotona useamman päivän ja samalla jouduin pakosti vielä hoitamaan opintoja eteenpäin. Oliskohan ollut poissa koululta kaikkiaan viikon ja treenaamisesta parisen viikkoa? Sen aikaiseen normikuntoon palaaminen vei varmaan kaikkiaan kuukauden. Äkkiä sanoisin että kannattaa vetää ihan suosiolla lonkkaa nyt ainakin viikko tai kaksi ja sitten toooodella varovasti tunnustella toipumista. Tyyliin kävelyä ja muuta missä ei liikaa hengästy. Agendaksi urheilu vasta ensi vuonna. Tai ehkä kinkun sulattelua välipäivinä.

nure
30.11.2014, 14.36
Pahin influessapiikin jälkeen, neljä viikkoa ja yhtä monta antibioottikuuria, yli kuukaus sen jälkeen pääsi kunnolla ajamaan ja treenaamaan, toisaaltaan jälkitaudit sitä luokkaa ettei keskenkuntoisena edes kannata aloittaa. Pikaista paranemista kuitenkin ja tosiaan malta mielesi treenin suhteen.

kuovipolku
30.11.2014, 15.47
Kauhutarinat liittyvät miltei poikkeuksetta liian aikaisin ja liian kovana aloitettuun harjoitteluun. Nyrkkisäännön mukaan yksi päivä lepoa liian vähän merkitsee yhtä viikkoa lisää ennen kuin harjoittelu alkaa taas tuottaa tulosta ja jos aloittaa tehotreenin viikon verran liian aikaisin, siitä palautuminen vie kuukauden.

Kun olo tuntuu täysin terveelle, älä kuuntele kohoasi vaan vedä peitto korville. Ja kun vihdoin alkaa tuntua siltä että voisi treenata kovempaa, tee vielä yksi kevyt lenkki.

2cka
30.11.2014, 16.47
2006 pv:n leivissä ollessa sain ilmeisesti yhden pahimmista bakteereista keuhkoihin josta seurasi viikko Lohjan sairaalassa antibioottitipassa josta vielä kotihoitoon 14 päiväksi ja kuukauden antibioottikuuri. Minulta ainakin kiellettiin kaikki toiminta 2kk. Senkin jälkeen happi loppui jo mukeen marssiessa vielä pari viikkoa. Ota rauhassa ja lepää niin kauan kuin vain maltat ennen mitään sykettä nostattavaa treeniä. Pahin jälkitauti on sydänlihastulehdus nimittäin..

tempokisu
30.11.2014, 17.02
Onnistuin sitten saamaan itselleni keuhkokuumeen ja nyt on vedetty 4pv antibiootteja kahdella kädellä. Bonuksena sitkeä korkea lämpö ja saatanallinen yskä.
Tauti on lääkärin mukaan vakava ja toipumiseen tulee käyttää aikaa.

Löytyykö täältä ketään joka on tämän läpikäynyt ja miten on päässyt taas treenaamaan? Nettiä kun selaa niin sieltä löytyy kaikenlaisia kauhutarinoita
pysyvästä keuhkojen toimintakunnon alenemisesta, taudin uusimisesta, puolen vuoden treenitauosta yms.


Nyt vaan rauhallisin mielin lepoa. Antibioottikuuri on vasta alussa; toivottavasti sait asiallisen antibiootin ( ei esmerkiksi Amorion, jolloin suurella todennäköisyydellä tarviit toisen).

Tästä toipuu ihan täysin, mutta todellakin on tärkeä parantua kunnolla ja levätä kunnolla.
Paranemisia, mutta nythän on vuoden "parasta" aikaa sairastaa, ulkona on pimeetä ja aika usein on sateistakin ollut. Kesällä koko tauti on muisto vaan, jos sitäkään.

haedon
30.11.2014, 19.05
Kerran ollut lukioaikaan kun ei malttanut levätä vaikka flunssa oli päällä. Vielä edellisenä päivänä ennen lääkärille menoa hiihdettin metsäsuksilla parikymppinen jäällä kaverin kanssa ja tehtiin kysitulet saareen, minun yskiessä verta keuhkoista. Lääkäri ei hirveesti taputellut seuraavana päivänä kun hänelle kerroin mitä olen tehnyt sairaana. No siitä oppi parantelemaan flunssan kunnolla ettei tule mitään vakavampaa.

titaani
01.12.2014, 13.23
Eikö lääkäri määrännyt uutta keuhkoröntgeniä 1-2 kk päästä? Jos/kun kuvasta ei löydy mitään, voi taas treenata. Ilman lupaa älä tosiaankaan lähde treenaamaan. Muista että kyseessä on hoitamattomana tappava tauti, johon joka vuosi kuolee Suomessa parituhatta ihmistä, valtaosa toki ikäihmisiä.

PHI
01.12.2014, 16.27
Kiitti kaikille kommenteista. Joo, lekuri määräsi uuden keuhkoröngtenin 1-2kk päähän, mutta sanoi että kevyttä treeniä voi tehdä jo aikaisemminkin tuntemusten mukaan
oireiden poistuttua. Mitenkähän tuo nyt olisi viisainta tehdä? Jos olo tuntuu ok, niin voisikohan tuollaista ala-pk lenkkiä koettaa pienen pätkän ajaa? Tai vastuksella
sisätiloissa kevyttä matalilla sykkeillä?

Mulla tässä mihinkään kiire ole, vaikka kilpaa piti taas ensi kaudella ajaa. Terveys on kuitenkin tärkeintä. V****taa vaan tämä tuuri! :mad:

timoht
08.03.2015, 11.26
Nyt kun influenssakausi alkaa olla pahimmillaan kannattanee muistutella joukkoja kevyemmästäkin räkätaudista huolella palautumisesta ennen rasittavampaa liikuntaa. Asia tuli mieleen kun makasin just viikon letkulääkinnässä sairaalassa keuhkokuumeen takia, karmee on tauti. Tulehdusarvot (CRP) useemman päivän yli 300 kunnes löytyi oikea antibiootti joka alkoi purra vaivaan. Nyt jo pari päivää kotosalla, viikko vielä saikulla ja antibioottia suun kautta, olo edelleen täysin voimaton.

Sillä vaan tässä avaudun ettei tämmöstä tautia toivois pahimmalle vihamiehelleenkään, niin karu oli kokemus. Sikäli ihmettelen taudin iskemistä ettei mulla ollut edes "kunnon" flunssaa alla...:seko:

kolistelija
08.03.2015, 11.30
Nyt kun influenssakausi alkaa olla pahimmillaan kannattanee muistutella joukkoja kevyemmästäkin räkätaudista huolella palautumisesta ennen rasittavampaa liikuntaa. Asia tuli mieleen kun makasin just viikon letkulääkinnässä sairaalassa keuhkokuumeen takia, karmee on tauti. Tulehdusarvot (CRP) useemman päivän yli 300 kunnes löytyi oikea antibiootti joka alkoi purra vaivaan. Nyt jo pari päivää kotosalla, viikko vielä saikulla ja antibioottia suun kautta, olo edelleen täysin voimaton.

Sillä vaan tässä avaudun ettei tämmöstä tautia toivois pahimmalle vihamiehelleenkään, niin karu oli kokemus. Sikäli ihmettelen taudin iskemistä ettei mulla ollut edes "kunnon" flunssaa alla...:seko:
Keuhkokuuke ei käsittääkseni aina ole jälkitauti. Itsekin olen sairastanut kovan keuhkokuumeen joka meni suoraan keuhkoihin, eikä sekään lähtenyt kuin vasta suonensisäisillä antibiooteilla. Minulle tosin lääkäri määräsi siitä muistaakseni kolme viikkoa sairaslomaa ja kuusi viikkoa urheilukieltoa.

lansive
05.05.2016, 12.51
Nytpä on liittyy tähän keuhkokuumeilijoiden joukkoon. Alkuun ajattelin, että on sitkeä flunssa tai peräti influenssa B (jolta ei tämänkertainen rokotekaan suojaa), kun viikon sahasi kuume ylös alas ja vähän yskitti. Sitten yskän pahennuttua kävin lekurilla ja keuhkokuumehan siellä jylläsi. Antibiootilla lähti kuume ja henkikin kulkee taas paremmin, mutta sitten olikin aamulla olla yskösten joukossa verta ja tänään sitten jo ihan reilusti. Nyt on käyty taas lekurilla ja taskussa lähete sairaalaan jos vielä jatkuu. Lääkäri kyllä veikkasi keuhkokuumeen sivutuotteeksi, mutta sanoi ettei sitä paljon pitäisi tulla eikä jatkuvasti. Saa nyt sitten nähdä miten tämä eteenee. Aika reippaasti otti päähän kun kotimatkalla auton ikkunasta katselin lyhyet päällä ajavia maantielenkkeilijöitä.

oppes
05.05.2016, 14.55
Asialla ei ole keuhkokuumeen kanssa mitään tekoa, mutta kokemuksiin toipumisesta kyllä. Eli viikko sitten kuperkeikka tangon yli. Polvesssa ruhjetta, pari kylkiluuta ja värttinäluun pään murtuma. Ei siis paljon ole fillaroitu ja kovasti kiinnostaa onko muilla kokemuksia värttinäluun murtuman paranemisesta / kauanko meni ennen pyöräilykuntoa? Käpälä on kantositeessä kuulemma pari viikkoa ja lekurin mukaan ehkä kuukauden päästä kunnossa. Hitto kun tajuaisi olla työntämättä sitä kättä väliin. Toinen käsi leikeltiin jo vuosia sitten kun piti ottaa sillä vastaan katolta tippuessa.

Nana
05.05.2016, 15.26
^
Kannattanee kysellä tuolta maastopyöräilijän loukkaantumiset-topikista. Siellä ehkä paremmalla tsägällä joku saman kokenut sen lukee.

Kyllä nuo ottaa oman aikansa parantua. Itsellä lähinnä pehmytkudosvammoista kokemusta tuolta alueelta. Viimeksi taisi rintalihas ja jotain muuta revähtää sparratessa, kun otin osumaa sparrikaverin potkusta. Ei riittänyt pari viikkoa täydelliseen toipumiseen, vaikkei luita ollut rikki.

Farina
06.05.2016, 12.52
Aika reippaasti otti päähän kun kotimatkalla auton ikkunasta katselin lyhyet päällä ajavia maantielenkkeilijöitä. 100% sama fiilis ja sama tautikin päällä. Viisi päivää syönyt antibioottia ja maannut kotona just ku Etelä-Suomeen iski kesä. Näin kauheata yskää ei kyl ikinä ollut. Vasta tänään alkaa asettuun, mut vähänki jos jaloittelee niin yskä palaa. Ei paljon fillaroinnista voi haaveilla. Hyvä jos kauppaan pääsisi kävellen yskimättä.

Nana
06.05.2016, 13.25
Paranemisia potijoille. Keuhkokuume ei ole kiva tauti. Jos yhtään lohduttaa (ei kyllä taida näillä keleillä paljon mieltä lämmittää) niin tuo kovemmin kuumeileva/yskittävä versio on usein se hieman helpompi, vaikka kamala sekin on.
Itsellä on ollut sekä kuumeellinen, kova yskäinen, että kuumeeton ja kuumeellinen versio oli kyllä ikävä ja yskä etenkin ekoina öinä ennen lääkitystä "pystyssä pitävä", kun ei makuulle päässyt, mutta siitä huolimatta tuo kuumeeton (vain matalampaa lämpöilyä) oli paljon pahempi. Se pääsi etenemään niin paljon pahemmaksi kun ei oireillut heti niin selkeästi ja sisälsi tosi pahoja hengitysvaikeuksia yms, mikä teki vaikeaksi kaikissa asennoissa olon, liikkumisesta puhumattakaan.

lansive
22.06.2016, 13.46
Tänään oli keuhkokuumeen kontrolli ja oikea puoli oli parantunut, mutta vasemmalla oli sitten uusi tulehdus päällä. Mitään ihmeempiä oireita ei ole, muuta kuin kunto on edelleen ollut heikko. Lääkäri arveli syyksi mykoplasman tai keuhkoklamydian ja uusi entistä tujumpi 10 päivän kuuri antibioottia. Nyt sitten ryhdytään peruuttamaan heinäkuulle varattua pyöräilyreissua Etelä-Tiroliin.:(

Farina
23.06.2016, 12.46
^ Tosi viheliäinen juttu. Meikäläisen tauti talttui muutamassa viikossa, mutta yleiskunto oli todella heikko monta viikkoa senkin jälkeen. Eka lenkkikin tuntui siltä, että ikinä ei ois fillarilla ajanut kilometriä enempää.

J.Kottenberg
23.06.2016, 16.00
Joku vuosi sitten tuli koettua. Kova tauti. Ei paljon ihmetytä että siihen on aikaisemmin yleensä kuoltu.
Mulla heitti vielä jälkitaudiksi jonkun vaivan jota vähemmän taitava lääkäri yritti parantaa määräämällä aina vaan lisää ja kovempia antibiootteja. Erikoislääkäri määräsi kortisoniastmalääkkeen ja sanoi että astman puhkeaminen on tässä yhteydessä hyvin mahdollista. Tällä paranin. Ja hyvä tuuri kun ei astma puhjennut. Mutta sen muistan hyvin että ei paljon tarvinnut pyörälenkkejä suunnitella. Muutama viikko siinä meni taudin loputtua että pystyi hiukan ajelemaan. Taisi useampi kuukausi mennä että oli suunnilleen entisellään.
Joten kannattaa kyllä rauhallisesti ottaa ja hoitaa kunnolla pois tuommoiset taudit. Leikkiä tai hätäillä ei kannata.

Polun tukko
23.06.2016, 21.27
Pitkä tarina:
Viime syksynä syyskuun lopussa nosti yhtäkkiä kuumeen. Pari pv kotona kunnes lääkäriin jossa todettin crp:n olevan n. 70 mutta muuten kaikki oli kuulemma ok.
Käskettiin tulla parin pv päästä uudestaan jos ei helpota. Kuume oli tällöin n. 39'c.

Seuraavana pv:nä kuume napotti 39.9 ja olo oli kuin linnanmäen peilitalossa. Kaikki oli sumussa. Päätin jo että aamulla tk:hon.

Aamulla mittari kainaloon ja kappas,lukemat 35,7'c. Tuumin että jaaha, se oli parin pv:n täsmä tauti. Päätin kuitenkin lähteä tk:hon kun perussairautena löytyy toisen munuaisen vajaatoiminta ja on suositeltu veri/virtsa kokeita kovassa kuumeessa. Kotoa tk:hon on reilu vartin matka. Tänä aikana kuume nousi lukemiin 39.9'c. Vapisutti niin ettei meinannut tietä nähdä eikä kädet pysyä ratissa.

Hoipertelin tiskille ja selitin että piti tulla jos vaivaa vielä ja että nyt ei ole kaikki kunnossa.
Käskettiin petiin ja lääkäri totesi kuumeen olevan 39,95'c ja minut roudattiin labraan. Sieltä takaisin ea:han ja lääkäri tuli hetikohta kertomaan että crp on päälle 260, virtsa puhdas.

Tästä suoraan rgt kuviin kun kuului kuulemma rohinaa. Rgt:stä takas ja lääkäri tuli heti kertomaan että molemmin puolinen paha keuhkokuume. Kotia ei kuulemma pääsisi vaan vaatisi osasto hoitoa jokusen pv:n.

Noh.

Jäin odottamaan siirtoa sisätaudille. Jossain vaiheessa tuntui kuin jokin olisi henkitorvessa jumissa. Olin ostanut rgt reissulla salmiakkia ja ajattelin että pastilli on jäänyt jumiin.
Pikku hiljaa kipu yltyi ja arvelin että paskat se mikään pastilli ole. Kipu yltyi niin kovaksi että piti soittokelloa painaa. Muistan että nousin istumaan koska kipu olo jäätävän kova. Tuntui kuin tulikuuma aalto menisi hitaasti kurkusta vatsan pohjaan. Muistan että yht äkkiä edessä seisoi kaksi hahmoa ja kysyi vointia. Yritin sopertaa että koskee enkä voi puhua ja että koskee ja on kauhea jano. Tämän jälkeen heräsin siihen kun lääkäri pisti ruutan ranteen valtimoon ja otta siitä kuulemma veri näytettä. Kysyin että mikäs tässä mättää niin kertoi että jokin septinen sokki(tms, en muista), ja katsotaan kuinka pahasti arvot heittää.

No arvot ei onneksi pahasti heittäneet(jokin emäs pitoisuus sekoili tms). Siirtivät vajaaksi viikoksi sydänvalvontaan jossa makasin täynnä piuhoja. Kolme pv meni että alkoi helpottaa.

N. 1,5kk tästä pääsin varovasti kokeilemaan pyörää. Ahisti ihan pirusti. Mihinkään ei päässyt. Vaati yli 2kk ennenkuin pystyi edes hieman ajamaan.

Tämän jälkeen kaaduin reisi edellä (13.12) kiveen joka pisti pyörän taas yli kk:ksi teloille.

Silloin opetti olemaan nöyrä. Sokki kohtausessa muisti vain vaimon ja lapset ja mietti että tähänkö tämä loppuu.
Kiitos vaan julkiselle terveydenhoidolle. Taistelu jatkuu!

Anteeksi mahdollisista kirjoitus virheistä.

paaton
23.06.2016, 21.43
Tämän jälkeen kaaduin reisi edellä (13.12) kiveen joka pisti pyörän taas yli kk:ksi teloille.

Vastasin tähän ketjuun puujalasta.

http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?55059-Maastopy%F6r%E4ilij%E4n-pikkuvammat-hoito-ja-ennaltaehk%E4isy&p=2550451#post2550451