PDA

Näytä tavallinen näkymä : Sepeli



Istumatyöläinen
14.01.2014, 14.32
Onko palstalaisilla tiedossa tehtyjä selvityksiä tai tutkimuksia teiden ja katujen sepelöinnin hyödyistä ja haitoista?

Omani ja lähes kaikkien jututtamieni ihmisten kokemukset kun tuntuvat olevan sellaiset, että teillä ja kaduilla lojuvasta sepelistä on valtavasti enemmän haittaa kuin hyötyä. Se puhkoo pyöränrenkaat, tekee pulkan, stigan, suksien, potkukelkan yms. välineiden kanssa kulkemisen mahdottomaksi, tarttuu kenkiin ja sotkee sisätilat, peittää alleen pientareiden nurmet, aiheuttaa sanoinkuvaamatonta terveydellistä ja esteettistä haittaa keväisin yms.

Ainakin pääkaupunkiseudulla, esim. meillä Vantaalla, teille levitettävän sepelin käyttö on mennyt aivan järjettömyyksiin, sitä kylvetään paljaalle asfaltille, kuivalle pakkaslumelle, sohjon sekaan, kymmensenttiseen hankeen, kilometrejä pitkille tasaisille kelveille koko leveydeltä jne. Tästä huolimatta sepelöidyllä kadulla on aivan yhtä helppoa liukastua ja murtaa lonkkansa kuin sepelöimättömälläkin. Siihen tarvitaan vain huonot kengät, vähän huolimattomuutta ja kenties huono motoriikka.

Tähän yhteiskunnan varoin toteutettavaan laajamittaiseen sepeli-ilkivaltaan pitäisi oikeasti alkaa puuttua! Tai sitten tutkimuksella osoittaa, että negatiiviset kokemuksemme ovatkin virheellisiä ja sepelöinti onkin mitä oivallisin keksintö ja hyvinvoinnin lisääjä. Paras tapa olisi varmaankin ensin kaivaa esille asiasta tehtyä tutkimusta. Onhan selvää, että näin suuria vaikutuksia omaavalla ja kymmeniä miljoonia veroeuroja vuodessa edellyttävällä toiminnalla on vankat tutkimukseen perustuvat lähtökohdat, joissa on analysoitu toiminnan hyödyt ja haitat. Onhan?

Itse en lyhyellä googlettamisella oikein löytänyt soveltuvaa aineistoa.

Kaikki tämä pätee tietenkin myös mielipuoliseen suolaamisvimmaan, jolla tehokkaasti pilataan kulkukelpoiset teiden pinnat sotkevaksi sohjoksi, jossa millä tahansa etenemistavalla ja -välineellä on vaikea liikkua. Lisäksi se sotkee ja ruostuttaa autot.

bomba
14.01.2014, 15.52
Oli just tänään esillä Talvipyöräily-topicissa, joten lainaan suoraan sieltä:


Sepeliaktivismista facebookissa https://www.facebook.com/groups/212794226717/ Pekka Isoniemi asiasta kyselleelle Tapio K:lle:

Helsingin kaupunki käyttää raekooltaan 3-6 mm murskattua sepeliä kevyenliikenteen liukkaudentorjunnassa. Samaa hiekoitussepeliä käyttävät myös kaikki muut kadun ja tienpitäjät, koska tällä tavoin on todettu saavutettavan parhain liukkaudentorjunta. Muutoinkin hiekotussepelillä on helppo saatavuus ja se on edullisin käytetyistä taikka paremminkin mahdollisista liukkaudentorjuntamenetelmistä, samoin sen pysyvyys kulkuväylällä on hyvä, mikäli kiviainespartikkelin raemuoto olisi pyöreämpää, rakeet kulkeutuisivat helpommin pois kulkupinnoilta. Tämä taas aiheuttaisi liukkaudentorjunnalle sen, että työt tulisi tehdä tiheämmin, materiaalimenekki kasvaisi, mitkä puolestaan lisäisivät kustannuksia. Murskeesta valmistettu hiekoitussepeli on teräväreunaisempaa heti levittämisen jälkeen, mutta kuluessaan se pyöristyy ja renkaan vaurioittamisriski pienenee.

Jotta liukkaudentorjunta on tehokasta, sepelin tulee olla teräväreunaista. Käytämme ajoradoilla alarajaltaan pienempirakeista sepeliä 1-6 mm, mutta kevyenliikenteen väylille se ei sovellu, sillä nämä väylät eivät yleensä ole täysin lumettomia / jäättömiä. Pienempi rakeiset sulattavat alla olevaa jäätä nopeammin ja uppoavat jään sisään ja kulkeutuvat helpommin jään rakoihin, eikä niillä saavuteta tarpeeksi hyvää kitkan parannusta kevyen liikenteen väylillä. Hiekotussepeliä ei pääsääntöisesti poisteta kulkupinnoilta talviaikaan vaikka tulisi lämmin jakso. Tämä siksi, että yllättävissä liukkaustilanteissa, esim. yöpakkasten jälkeen varhain aamulla liukkaudentorjuntasepeli ehkäisee tapaturmia ja ennen pitkää kulkupinnat jäätyvät uudelleen kun tulee seuraava pakkaskausi.

Lasten leikkipaikoilla käytetään turva-alustana pyöreämpi pintaista luonnonsoraa ns. turvahiekkaa. Tätä on kokeiltu viime talvena Vantaalla, mutta sillä ei saavuteta tehokkuudeltaan vastaavan tasoista liukkauden torjuntaa / kitkan parannusta ja jalankulkupinnoilla luonnonsora muodostaa hetkittäin paikallisia ns. laakeripintoja, jotka ovat jalankulkijoille vaarallisempia kuin nykyisin käyttämällämme hiekoitussepelillä, sillä käyttämällämme hiekoitusmurskeellakin ihmisiä kaatuu, kun jalan alle sattuu pienten kivirakeiden muodostamia laakerikerroksia. Turvahiekka on merkittävästi kalliimpaa kuin nykyisiin käytettävät materiaalit lisäksi sen saatavuus on huonompi ainakin täällä pääkaupunkiseudulla. Viime talvena tietääkseni vain yksi tuottaja pystyi toimittamaan sitä pieniä eriä.

On hyvin harmillista, ettei polkupyörien renkailla ole vastaavaa talvirengasluokitusta ja -käyttövaatimusta kuin autoilla. Tällaisella vaatimuksella voitaisiin saada rengasvalmistajat kehittämään renkaisiin paremmat pistosuojaukset. Toimiessamme niukkojen määrärahojen puitteissa kustannustehokkuusvaatimus asettaa rajoituksia riittävän kitkan / liukkauden torjunnan tason saavuttamiseen vaihtoehtoisella materiaaleilla. Toivon, että löydätte käyttämäänne huomattavasti kestävämmän rengastyypin näihin Etelä-Suomen rannikon puolittain lumettomiin talviolosuhteisiin.

Kadunpitäjän tulee tarkoin punnita kunnossapitolakia, joka edellyttää katualueiden kunnossapidolta, että kadun tulee olla liikenteen tarpeita tyydyttävässä kunnossa ja varmistaa että tähän on pyritty kaikin käytettävissä olevin keinoin. Käytännössä tämä tarkoittaa poliittisella päätöksellä kunnossapitoon osoitettujen määrärahojen asettamien rajojen mukaista toimintaa. Lainsäätäjän termi "liikenteen tarpeita" kunnossapitolain perusteluissaan muistaakseni toteaa "käyttäjien määrää ja vieläpä eri vuorokaudenaikoina" mikä tulee myös käyttäjän huomioida. Viime kädessä oikeusistuin lopullisesti määrittää ratkaisuissaan tämän termin merkityksen tarkemmin.

Mielenkiinnolla olen seurannut lehtikirjoittelua, jossa on jopa käytetty tappajasepeli -termiä ymmärtämättä ollenkaan taikka väheksyen sitä tosi seikkaa, että talvella yleisesti käytetty hiekoitussepeli vähentää ratkaisevasti jalankulkijoiden liukastumisia ja niistä aiheutuvia onnettomuuksia ja hyvin todennäköisesti pelastaa ihmishenkiä. Pyöräilijät lienevät lanseeranneet tämän virheellisen tappajasepeli -termin.

Useammat tuntemani talvipyöräilijät väittävät, etteivät heidän käyttämänsä renkaat puhkea talvella. Eräs totesi, että ajotavalla voi olla vaikutusta, hän kertoi pyrkivänsä ennakoimaan tilanteita, jotta pystyy tarvittaessa jarruttamaan rauhallisesti. Renkaita on monen hintaisia ja vaikka sattuisi olemaan suomalainenkin tuotenimi, se ei välttämättä takaa tuotteen laadukkuutta. Renkaiden materiaali kun taitaa olla muuttunut täyskumisista osin muovisiin, ja valmistajamaa taitanee nykyisin olla jokin aasialainen valtio. Hyvänä neuvona renkaiden pistosuojauksen parantamiseen pyöräliikkeet ja -korjaamot myyvät renkaan sisäpintaan liimattavaa paksua nauhaa, joka antaa lisäturvaa renkaan rikkoutumiseen.

Yhdistettyjen ja erotettujen kevyen liikenteen väylien hiekoitus tapahtuu samalla kalustolla. Teknisesti eikä taloudellisesti ole järkevää hiekoittaa erottujen kevyen liikenteen välien eri puolia erilaisella hiekoitusmateriaalilla.

Pistosuojauksesta tulisi selvittää rengasvalmistajan vastuu ja ylläpitotoimiston kanta on, että normaalisti hiekoitetulla pyörätiellä puhjenneesta renkaasta tulee vaatia korvausta renkaan valmistajalta.

Huomioitavaa on myös se että kevyen liikenteen väylien käyttäjissä on hyvin eri ikäisiä ihmisiä ja heillä erilainen kyky liikkua. Väylien ylläpito lähtee siitä että liikkuminen on kaikille mahdollista, myös kaikkein heikoimmille.

Tämän perusteella on aika selvää, että sepelissä ei ole kovin helposti odotettavissa muutoksia. Jalankulkijoiden liukastumisen esto on ensisijaista, myös pyöräteillä.

JohnFr
14.01.2014, 16.18
"Jalankulkijoiden liukastumisen esto on ensisijaista, myös pyöräteillä."

Siitäkin huolimatta, ettei niillä ole sinne mitään asiaa? (Anteeksi lievästä offarista.)

Kampinalle
14.01.2014, 16.29
Tuo Pekka Isoniemen vastaus on mielestäni kyllä varsin osuva ja totta. Ei ehkä meidän pyöräilevien ja ennen kaikkea tervejalkaisten ja normaalisti liikkuvien mielestä. Mutta tässä(kin) asiassa on vaan mentävä heikoimpien ehdoilla - kuten oikein onkin.

bomba
14.01.2014, 16.31
Onhan tuossa kirjoituksessa muutama kohta, mitkä tökkää silmään. Siinä lähes edellytetään pyöräilijän hankkivan vahvasti pistosuojatut renkaat, mutta jalankulkijan ei kuulu pitää huolta itsestään esim. käyttämällä nastoitettuja jalkineita. Lisäksi siinä vähän niinkuin syytetään pyöräilijöitä huonoista ajotavoista.

On kirjoituksessa paljon pointtiakin. Onhan se ihan kurantti näkökanta, että sen vanhuksenkin pitää päästä turvallisesti lähikauppaan. (Kampinalle näköjään ehti jo väliin tämän toteamaan)

Toisaalta paljon on pointtia myös ketjun aloittajan kommenteissa. Sepelistä keväällä syntyvän pölyn terveyshaitat ovat kiistattomat. Eikä tuo hiekoitustouhu aina ihan järkevältä näytä.

Ei tähänkään asiaan yksiselitteistä oikeaa ratkaisua ole. Hyvä että keskustellaan.

HMK
14.01.2014, 16.41
Kyllä minäkin olen vähän sitä mieltä, että tuosta sepelistä on keskusteluissa tehty isompi asia kuin se oikeasti on. En minäkään siitä erityisemmin pidä, mutta ymmärrän kyllä ylläkin mainitut syyt miksi sitä käytetään. Meidän joilla on vielä kroppa ja useimmilla varmaan pääkin suunnilleen kunnossa, on helpompi sopeutua, kuin vanhusten tai pienten lasten.

Pääkaupunkiseudun sepeliä en niin tunne, mutta ainakaan täällä renkaat eivät ole kertaakaan puhjenneet talvella, ei edes kevään sepelikasoissa rouhiessa. Ihan edullisemman pään nastarenkaita olen käyttänyt. Eivät ole ihan niin kevyet tai mukavat kuin toivoisi, mutta tämä vuodenaikojen vaihtelu nyt vaan aiheuttaa omat juttunsa harrastukselle, ja sen kanssa pitää pärjätä.

Sepelöinnin määrää ja ajankohtaa toki voi joskus olla syytä harkita paremmin, mutta sellaista ei voi vaatia, että tiet pitäisi lakaista kesken talven, jos tulee lauha jakso. Niitäkin viestejä on täällä näkynyt.

ppikkupe
14.01.2014, 16.47
Onko palstalaisilla tiedossa tehtyjä selvityksiä tai tutkimuksia teiden ja katujen sepelöinnin hyödyistä ja haitoista?

Täällä meillä on jälleen keskustan kävelykadut ja -tiet sellaista luistinrataa, ettei siellä ilman sepeliä oikein pärjäisi.

En tiedä onko se ollut keskustan kauppiaiden ja kaupungin yhteinen päätös jättää talvikunnossapito täysin retuperälle. Käytännössä kävelykatuja ei aurata, vaan lumisateen sattuessa se vaan tamppaantuu jotakuinkin tasaiseksi. Kun sää käy pari päivää suojan puolella, niin uudelleen pakastuessa siihen muodostuu muutaman sentin paksuinen kivikova teräsjää, jonka pinnalla ei oikein mikään hiekotus pysy. Sepeli sentään näyttäisi vähän pureutuvan. Itse olen heittänyt vasta kolme pannut, yhdet jalkaisin.

Kyse ei ole huonoista kengistä, jalankulkijan huolimattomuudesta tai edes huonosta motoriikasta, vaan siitä, että kiinteistön omistajalla on velvollisuus huolehtia vastuullaan olevan tieosuuden talvikunnossapidosta. Kiinteistön omistajalla on myös korvausvelvollisuus vahingon sattuessa.

Mutta tuohan on meillä hyvin rajallinen alue. Pääsääntöisesti teillä käytetään hiekkaa ja kunnossapito on muutenkin ihan suht ok. Talvi on kuitenkin aina talvi.

erkkk
14.01.2014, 17.39
OT: Kertaalleen murtanut jalan sepelin ja hiekan puutteeseen kaupungilla liikkuessa. En ollut ainoa joka pannutti, satuin vaan olemaan se jolla tuli eniten osumaa.

Keppien ja kipsin kanssa liikkuessa v*tutti joka ikinen päivä potenssiin enemmän kuin yksikään tappajasepelin aiheuttama flätti. No aikansa otti ja paranihan toi.
Ikäihmisillä on se pikkuongelma että jos se lonkka napsahtaa niin välttämättä sieltä vuodeosastolta ei enää koskaan tulla kotiin tai yhtään minnekkään.

izmo
14.01.2014, 18.39
Nyt laittanut merkille kuinka petollisen liukasta tuolla kelvillä on Tampereen puolella mutta Birkalassa kelvi saa olla lumipinnalla ja se ihmetyttää myös miten ne on saanee Härmälään kelville 4 cm kerroksen tiukkaan tampattua lunta jossa sepeliä monta rekkakuormaa.... ei siinä mitään ihmeelistä muuten ois mutta kun tota lunta vaan on tullut 5 cm:seko:

maantienässä
14.01.2014, 18.56
näin ei insinöörinä tyhmät kysymykset sallitaan, joten esitän. Miksi ei käytetä hiekkaa sepelin sijasta ?

JackOja
14.01.2014, 19.08
Sitä on heikosti saatavilla ja siksi myös kalliimpaa.

Risto Koivunen
14.01.2014, 21.33
Myöskään pölyongelma ei kauheasti taida helpottua sepelin korvaamisella hiekalla.

ptaipale
14.01.2014, 23.29
Ja lisäksi, kuten tuossa ylempänä lainatussa kirjoitettiin, hiekka toimii laakerina mutta teräväkulmainen sepeli ei.

Itse totesin että Contin CycloCross Speedit eivät vain kestä sepeliä, vaikka muuten ovat varsin mainiot (maksavat n. 17 euroa kipale ja rullaavat tosi kevyesti). Mutta aina on flätti kolmen kilometrin sisällä, joten turha niillä on yrittää. Vittoria Cross NX Pro näyttäisi kestävän aika hyvin, samoin tietysti paksummat nastarenkaat.

plr
15.01.2014, 00.40
Itse totesin että Contin CycloCross Speedit eivät vain kestä sepeliä, vaikka muuten ovat varsin mainiot

Täsmälleen samat omat havainnot noista renkaista.

TuH
15.01.2014, 00.55
Sepelöinnin määrää ja ajankohtaa toki voi joskus olla syytä harkita paremmin, mutta sellaista ei voi vaatia, että tiet pitäisi lakaista kesken talven, jos tulee lauha jakso. Niitäkin viestejä on täällä näkynyt.

Eikö katupölyyn kuole vielä tarpeeksi ihmisi (http://www.iltasanomat.fi/terveys/art-1288560528747.html)ä vai mistä oikein kiikastaa, ettei turhia hiekoituksia voisi tarvittaessa harjata pois? Tänäkin talvena pääkaupunkiseudun lumetonta jaksoa kesti viikkoja ja silti harjakoneita vaivauduttiin käyttämään vain eteläisimmässä Helsingissä. Säästöä väärässä paikassa.

HMK
15.01.2014, 10.04
Pääkaupunkiseudulla ilmeisesti oli joulukuussa aika erilaiset säät, kuin sata kilometriä pohjoisempana? Täällä ei ainakaan pölyongelmaa ollut, hukkuminen oli isompi riski.

Istumatyöläinen
15.01.2014, 16.32
Pekka Isoniemi on antanut erittäin asiallisen vastineen sepelikeskusteluun, mutta seruaava kohta hänen vastauksessaan on mielestäni yksi keskeisimmistä ja esitetään tässäkin täysin ilman perusteluita tai todisteita: "Mielenkiinnolla olen seurannut lehtikirjoittelua, jossa on jopa käytetty tappajasepeli -termiä ymmärtämättä ollenkaan taikka väheksyen sitä tosi seikkaa, että talvella yleisesti käytetty hiekoitussepeli vähentää ratkaisevasti jalankulkijoiden liukastumisia ja niistä aiheutuvia onnettomuuksia ja hyvin todennäköisesti pelastaa ihmishenkiä. Pyöräilijät lienevät lanseeranneet tämän virheellisen tappajasepeli -termin."

Jokainen meistä ymmärtää tietenkin sen, että paljas jää on liukkaampaa kuin sepelöity jää. Mutta jokainen on varmasti liukastellut myös sepelin peittämällä kadulla. Sepelin levittäminen ei siis kuitenkaan poista oman varovaisuuden ja oikeiden välineiden, kuten pitäväpohjaisten kenkien merkitystä. Ja mikä tärkeintä, katujen sepelöinti ei poista liukastumisia! Se ehkä vähentää niitä, mutta onko tämä vähennys kaiken sen muun hyvinvointitappion arvoinen (em. 1500 ennenaikaista kuolemaa vuodessa katupölyn takia jne.), minkä sepelin levittäminen nykylaajuudessaan aiheuttaa. Kaikilla on tästä vahva mutu, mutta minä toivoisinkin näkeväni asiasta tutkittua tietoa. Sellaista on pakko olla, koska tässä on niin laajamittaisesta toiminnasta kyse.

Toki ymmärrän, tärkeimmät ja hankalimmat kulkuväylät, jyrkät mäet, kauppojen pihat, risteykset jne. pitää pitää kulkukelpoisina vaikka sitten sepelin avulla. En siis tietenkään toivo sepelöinnin lopettamista kokonaan. Mutta mitä järkeä on esim. sepelöidä kilometrien matkalta kevyen liikenteen väylää, jossa kenenkään ei ole ehdottoman pakko kulkea jos tuntuu että on liian liukasta. Tai jos ehdottomasti haluaa väylälle mennä, pistää sitten soveltuvat kengät jalkaan tai käyttää nastarenkaita. Muutenkin pääasiassa ulkoiluun tarkoitettujen reittien pitäminen kesäkunnossa kaikissa olosuhteissa tuntuu tarpeettomalta.

Onko jollakulla tiedossa, koska katujen hiekoittaminen ja sittemmin sepelöinti Suomessa on aloitettu? Mitähän keskustelua silloin asiasta on käyty, miten toimien on nähty vaikuttavan yms.

Minusta olisi hyvä ajatus ottaa vaikkapa yksi tai useampia kaupunginosia eri puolilta Suomea pilottikokeiluun, jossa sepelöinnin ja suolauksen määrä pudotettaisiin vaikkapa kolmannekseen nykyisestä, priorisoitaisiin tärkeimmät kohteet, hoidettaisiin auraus tarvittaessa nykyistä huolellisemmin jne. ja katsottaisiin muutaman talven jälkeen mitä vaikutuksia tällä on ollut.

Esimerkiksi meidän "kylällä" on tällä hetkellä valtaosa kaduista täysin sepelin peitossa, mutta pinta niiden alla on muutenkin hyvin pitävää kuivaa pakkaslunta. Pulkan tai potkukelkan käyttö on siis varmuuden vuoksi tehty mahdottomaksi kaikilla katuosuuksilla. Saavutettu hyöty on aivan varmasti nolla tai lähes nolla, mutta aiheutettu haitta on valtava. Esimerkiksi tämän sepelöinnin olisi voinut jättää pienellä järjen käytöllä väliin.

Risto Koivunen
15.01.2014, 17.12
Kannattaa huomata, että lainsäädäntö asettaa kadunpitäjälle tiettyjä velvollisuuksia katujen kunnossapidon suhteen, ja näiden laiminlyönnistä voi seurata vahingonkorvausvastuu. Tuonne Helsingin kaupungin rakennusvirastoonkin tupsahtelee vuosittain erinäisiä vahingonkorvaushakemuksia liukastuneilta jalankulkijoilta.

"Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa. ja puhtaanapidosta" löytyy esimerkiksi Finlexistä:

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780669

Tuon mukaan on mahdollista jättää liukkauden torjunta pois tietyltä kadulta tai kadun osalta, mutta tästä on silloin erikseen ilmoitettava (3 § viimeinen momentti).

ppikkupe
15.01.2014, 18.01
Minusta olisi hyvä ajatus ottaa vaikkapa yksi tai useampia kaupunginosia eri puolilta Suomea pilottikokeiluun, jossa sepelöinnin ja suolauksen määrä pudotettaisiin vaikkapa kolmannekseen nykyisestä, priorisoitaisiin tärkeimmät kohteet, hoidettaisiin auraus tarvittaessa nykyistä huolellisemmin jne. ja katsottaisiin muutaman talven jälkeen mitä vaikutuksia tällä on ollut.

Minusta tuntuu, että valtaosa ainakin pohjoisen kunnista toimii juuri näin. Paitsi että pääosin käytetään hiekkaa, silloin kun käytetään, suolaa ei käytännössä lainkaan ja sepeliä hyvin rajoitetuilla alueilla.

Mitä siinä käytännössä tapahtuu, niin ajoittain on pirun liukasta, ja keväällä teiden sulettua pölyää ehkä sellaisen viikon kaksi kunnes tiet ovat tarpeeksi kuivat, että ne käydään lakaisemassa.

izmo
15.01.2014, 19.10
tänään havainto taas... Birkala Naistenmatkantien kelvi aurattu ja osin vanha sepeli pikkasen pinnalla
Härmälä kelvi auraamatta mutta sen 5 cm tampatun lumen päälle taas laitettu lisä sepeli kerros
Ylöjärvellä näytti että ois ollut ihan hiekkaa mitä levitetty liikenneympyröihin