PDA

Näytä tavallinen näkymä : Ensimmäinen reissu (Kokkola-Pori-Helsinki)



Tapsa84
15.08.2013, 11.33
Hellou,

Haluaisin kertoa muutamasta havainnosta joita tein matkapyöräilystä ja varusteistani tämän ensimmäisen reissun aikana. Näin amatöörin silmin.

Polkupyöräily taustani on niinkin laaja, että olen tämän vuoden alusta kulkenut töihin pyörällä. Eli noin 7km päivä ja tupakoinnin lopetin myös vuoden vaihteessa. Sain tässä kesälomalla idean, että mitäpä jos heittäisi fillarilla Helsinkiin ja siitä se sitten lähti. Kävin ostaan pyörän (Tunturi Professional, viimevuoden malli) ja varusteita, eikä aikaakaan kun nokka oli kohti etelää. Reittinä oli Kokkola-Pori-Helsinki.

Lähdetään siitä tärkemmäistä eli polkupyörästä ja sen pakkauksesta. Minulla ei ollut muutakuin kaksi Ortliebin takalaukkua vetoisuus 40l yhteensä ja siihen päällä tarakalla pressu ja reppu. Keula jää todella keveäksi ja painopiste oli muutenkin liian korkealla. Pyörästä tulee aika kiikkerä ajaa, joten jos voisin tehdä toisin, laittaisin ehdottomasti myös eteen laukut ja ohjaustangolle yhden. Näin pyörästä tulisi tasapainoisempi. Parhaimpana tietysti olisi peräkärry jota hinata perässä. Myös tangolla oleva karttatasku tai muu navigointi helpote näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut todella mukava. Kannattaa myös sitoa tarakalla olevat varusteet hyvin kiinni, ettei ne pääse liikkumaan ja siirtämään yllättäen painopistettä sivuttain (tästä voi lukea lisää myöhemmin).

Pyörässäni tykkäsin ehdottomasti siitä, että siinä oli droppitanko ja vaihteet. NE ihanat vaihteet. Vaarana on tietysti, että polkee itsensä piippuun, mutta ai ihanuus kun vastamäessä saa tipauttaa sitä pykälää pienemmäksi. Vastatuuleen ja mäkiin vetäessä oli mukava kun pystyi kyyristyä ja pienentää tuuli-alaa. Myös puutumisen estämiseksi asennon vaihtaminen tuntui auttavan mukavasti. Renkaista en juuri tiedä mitään. Mutta 657km aikana ei tullut yhtään rikkoa, joten nämä Schwalbe Marathon Plus 28mm renkaat tuntuvat kestäviltä. Minullahan ei ollut varaosia mukana muita kuin yksi sisuskumi koko reissulle. Olisi pitänyt ottaa kyllä ainakin ketjut vielä. Muutenkin tämä uusi pyörä kesti hyvin, ainoastaan yhden kerran tipahti eturattaalta ketju kun pienensin vaihdetta. Lukkupolkimet ovat mallia polkimen toisella puolella on lukko ja vastapuolelta voi polkea normi kengällä. Tämä toimi hienosti ja löytyipä niitä uusia lihaksia noilla lukkopolkimilla.

Vaatteista sen verran, että ostin kaupasta Löfflerin Hot bond bibsit, eli polven päälle pituus ja henkselit. Täytyy todeta, ettei kaduttanut yhtään ostaa näitä. Kyllä perse kiittää! Todella hyvin pelittivät, eikä hiertymiä tullut mihinkään. En joutunut käyttämään kertaakaan rasvaa, tosin istumaluiden kohdat tulivat kipeäksi, koska eipä sitä ollut tullut aikaisemmin istuttua satulassa 30min kauempaa. Tässä kohtaa haluaisin muistuttaa siitä tosiasiasta että aurinko voi paistaa päivällä. Onnistuin kärventämään molemmat polvet toisen päivän aikana. Johtuiko siitä että minulla on kalkkilaivan kapteenin jalat vai ei, mutta muistakaa ottaa se aurinkorasva mukaan. T-paita oli vetoketjullinen ja pyöräilyyn tarkoitettu, koska henkseleitä voi joutua ottaan pois (kun käy paskalla) joten helpottaa pukemista. Takkina juoksijan NEON-keltainen tuulitakki. Housut oli myös mallia juoksijan, joten ne päällä hinkkautuivat polvet, joten tässä kohtaa kannattaa ostaa pyöräilyyn soveltuvat tuulihousut! Väreistä vielä sen verran, että kannattaa ottaa räikeän väriset, koska se on kuitenkin turvavaruste! Tuleepahan paremmin nähdyksi. Kengät on perus shimanon, joilla voi myös vähän paremmin kävellä. Kannattaa muistaa, että vaatteiden tulee hengittää todella hyvin, jotta ne kuivuvat nopeasti (viilentävät) ja ovat miellyttäviä päällä.

Sadevaatteina minulla oli Haltin kalvopuku, joka ei soveltunut pyöräilyyn mitenkään. Huosut hinkkasivat polvia todella pahasti ja lämpöä piisasi. Minulta puuttui myös kenkien suojat, joten jalat olivat litimärät. Jouduin mm. polkemaan 155km sateessa lämpötilan ollessa 15 astetta. Kyllä meinasi siinä viimassa rueta märissä kengissä nilkat kramppaamaan. Eli olisi pitänyt hankkia ne suojat kenkiin. Tosin positiivista on, että vaatteet pitivät veden siellä toisella puolella, joka oli ihan mukava kun rekka kippasi ämpärillisen vettä aina välillä päälle. Kypärä suojusta en kaivannut, koska pää toimi termostaattina puskien kaiken lämmön pihalle, joten pysyi lämpöisenä kokoaika. Huomasin myös, että vaatteita joutuu vaihtamaan ainakin näin loppukesästä päivän aikaan, joten kannataa pakata nämä ajo-vaatteet siten, että ne on helposti saatavilla. Minulla ne oli tarakalla olevassa repussa mustekalojen syleilyssä joten, syletti vietävästi aina vaihdella niitä.

Riippumatto ei sovellu ainakaan minulle. En yleistä että riippumatot ovat alimasta helvetistä, mutta minulla se ei toiminut mitenkään. Helposti sen saa puiden väliin roikkumaan, mutta siihen se helppous minulla katosi. Todella vaikea päästä makuupussiin sielä riippumaton sisällä ja löytää se poikittainen mahdollisimman suora asento. Siihen kun lisätään hyttysverkko ja yöllinen kusihätä, niin komedia ei ole kaukana. Tein myös sellaisen havainnon, että en tarennut nukkua 6 comfort pussissa 10 asteessa. Selkä (tai mikä tahansa osa joka koskee riippumaattoon) oli todella kylmä. Yhden tunnin yöunien ja ankaran palelun jälkeen, katselin aamulla riippumaton köysiä ja mietin tuliko saippua mukaan... Jotenkin sotii riippumaton ideaa vastaan, että sinne pitäisi makuualusta tunkea? Tämä oli siis ensimmäinen yö reissulla ja ensimmäinen ja viimeinen riippumatossa. Kiskaisin 175km Poriin ja ostin Marmotin Limelight FC 2P ja Thermarest alustan. Heivasin pressun ja riippumaton helvettiin.

Heh, ei se tietysti autuaaksi tee. Koitappa saada teltta sateessa pystyyn kuivana, kun sisäteltta menee pystyyn ensin. Haastan myös saamaan sisäteltan kuivana pussiin kun pitää sateessa teltta purkaa. Näihin en kikkaa keksinyt omalla teltalla. Eli minulla on nyt todella märkä teltta pussissa. Jos olisin jotunut sen märkänä kasaamaan, olisin tehnyt jotain mitä EI saisi tehdä, eli laittanut trangian pöhisemään 25min teltan sisälle pystyksen jälkeen. En tosin suosittele tätä kenellekkään. Nämä keinokuitu materiaalit palavat todella nopeasti! Teltta jossa kaaret tulevat ulkopuolelle sadesuojaan kiinni olisi ollut varmaan ratkaisu. Näin sisäteltan olisi saanut kätsästi siellä suojassa pakattua. Ei sillä, oli niin ihanaa nukkua teltassa ja vieläpä lämpöisenä. Tein myös havainnon, että linkkimastojen vierestä löytyi minun teltta.

Reittivalinnoista pitää vielä mainita. Lähdin liikkeelle 8-tietä kohti etelää ja voin todeta sen olleen todella rasittavaa. Vasta kun pääsin 3-numeroiselle tielle alkoi valkoinen väri rystysistä katoamaan. En pysty painottamaan reittivalinnan tärkeyttä enempää. Vaikka matkaa saattaa tulla enemmän, on paljon mukavampaa ajella pieniä teitä mukavissa maisemissa kuin yrittää sopia rekkojen ja kyynärpäitä pyyhkivien autojen sekaan. Tämä korostui myös viimeisellä etapilla, kun jouduin ajamaan sateessa ja olosuhteiden pakosta (aikataulu ja polvet) isompaa tietä lyhentäen matkaa, kun rekat ja autot nakkovat ohimennessään välillä kuin saavista vettä naamalle. Sitä kirosanojen määrää ei kehtaa sanoa. Pienemmät 3- ja 4-numeroiset tienpätkät olivat todellista herkkua auringon paisteessa hienoissa maisemissa.

Jos olet ensimmäistä reissua suunnittelemassa, niin rohkeasti vaan. Vinkkinä on, että ei saa rohmuta liikaa kilometrejä päivässä. Se kostaantuu pahasti seuraavina päivinä ja voi johtaa polvi ongelmiin kuten allekirjoittaneella (tosin epäilen sen olevan vain lihaskiinnitykset, kun lukkupolkimilla ei ole tullut aikaisemmin poljettua ja löytyi niitä uusia pyöräilylihaksia). Eli totuttele pyörään ensin ja sitten reissuun. Älä tee kuten minä, eli hanki pyörä ja lähde 3 päivän päästä reissuun.

Viimeinen vinkki, jonka pyöräkauppias Kälviällä antoi. Irrota MOLEMMAT kengät 50m ennen pysähtymistä. En tehnyt näin ja toisena ajopäivänä se kostaantui. Yritin pysähtyä linja-autopysäkille kuselle ja irroitin vain oikean jalan. Olin lähes pysähdyksissä kun tarakalla olevat tavarat pääsivät siirtymään vasempaan laitaan siirtäen painopisteen yllättäen ja en saanut enää koipea irti. Siihen sitten rysähdin lähes nolla vauhdista. Polvi auki ja verta joka puolella. (SAVETIT ON HYVIÄ!) Eikä siinä kaikki. Siinä oli vieressä koiran paska kun kuseksin ja johon onnistuin vielä astumaan samaisen vasemman jalan. Sainpa harjoitella sitä lukkopolkimista tuttua ohjetta, eli pyyhkäise kuten koiranpaskaa pois kengän pohjasta. Hyvää harjoittelua tuli!

Tällaisia havaintoja minä tein pyöräilystä, varusteista ja itsestäni. Kiitos ja ihanaa oli! :D

Kuva putkikamelista (https://www.dropbox.com/s/8jywjifhizmzbhx/20130813_092710.jpg)

Esa S
15.08.2013, 11.55
Reittivalinnoista pitää vielä mainita. Lähdin liikkeelle 8-tietä kohti etelää ja voin todeta sen olleen todella rasittavaa. Vasta kun pääsin 3-numeroiselle tielle alkoi valkoinen väri rystysistä katoamaan. En pysty painottamaan reittivalinnan tärkeyttä enempää. Vaikka matkaa saattaa tulla enemmän, on paljon mukavampaa ajella pieniä teitä mukavissa maisemissa kuin yrittää sopia rekkojen ja kyynärpäitä pyyhkivien autojen sekaan. Tämä korostui myös viimeisellä etapilla, kun jouduin ajamaan sateessa ja olosuhteiden pakosta (aikataulu ja polvet) isompaa tietä lyhentäen matkaa, kun rekat ja autot nakkovat ohimennessään välillä kuin saavista vettä naamalle. Sitä kirosanojen määrää ei kehtaa sanoa. Pienemmät 3- ja 4-numeroiset tienpätkät olivat todellista herkkua auringon paisteessa hienoissa maisemissa.


Monesti ihmettelen, kun näen pyöräretkeilijöitä ajamassa valtatien reunaa. Miksi, kun noita pikkuteitä riittää, eikä kai retkelle lähtiessä ole tavoitteena päästä suorinta tietä sinne määränpäähän? Toki pikkuteiden käyttö vaatii vähän enemmän reitin suunnittelua, mutta se kyllä kannattaa.
Ideaalitilanne tietysti olisi, että voisi mukavasti ja turvallisesti pyöräillä kaikilla teillä. Ei kyllä onnistu Suomen tieverkolla. Esim. Tanskassa noiden isompien teiden vieressä menee lähes aina hyvä pyörätie, siis ei pelkästään taajamien kohdalla. Sielläkin kyllä on mukavampi valita pikkutiet (joissa ei erillistä pyörätietä tarvita).

lansive
15.08.2013, 12.06
Monesti ihmettelen, kun näen pyöräretkeilijöitä ajamassa valtatien reunaa. Miksi, kun noita pikkuteitä riittää, eikä kai retkelle lähtiessä ole tavoitteena päästä suorinta tietä sinne määränpäähän? Toki pikkuteiden käyttö vaatii vähän enemmän reitin suunnittelua, mutta se kyllä kannattaa.

Reitistä riippuen tulee matkaa lisää 50-100% ja lisäksi ne sivutiet voivat olla todella kelvottomassa kunnossa. Tai sitten niitä ei kertakaikkiaan ole järkevästi käytettävissä. Jos matkalla on kohteita joissa haluaa käydä, niin monesti valtatien laita on järkevä vaihtoehto.

JackOja
15.08.2013, 12.44
Reitistä riippuen tulee matkaa lisää 50-100%...

Mä olen suunnitellut duunikaverin kanssa tuollaista Helsinki-Jäämeri (Varangerbotn Nuorgamin kautta) -retkeä fillarilla ensi- tai seuraavaksi kesäksi... autolla lyhin reitti 1376km ja fillarilla pikkuteitä (ml. hiekkateitä) 1471km eli tuohon ei tulisi kuin ~7% lisää. Inarista ylös pakotettu Nelostielle tietty ja Rollo-Sirkka -väli vähän isompaa, missä liikennettä voi olla haitaksi asti. Meltaukseen asti toki joen itäpuolta.

edit: Kiva ja asiapitoinen postaus aloittajalta!

reappear
15.08.2013, 13.48
Hyvä kirjoitus! Itsellä ei ole suurempia kokemuksia sateisista reissuista, enintään hieman tihkuttavista, mutta kyllä noita varmasti tulee eteen.

Pikkutie/iso tie -väittely on omalta osalta saanut esiin kaksi yleistä pointtia: Isommat tiet saattavat olla huomattavasti vähemmän mäkisiä ja suorempia, mutta pikkutiet ovat usein paljon viihtyisämpiä kunhan jonkinlainen kova pinnoite on tiessä.

Lukkopolkimilla ajelu kannattaa tosiaan aloittaa reilusti ennen reissua, ihan vain totuttelun vuoksi. Mutta sitten kun niillä ajelee "aina" niin eipä niitä erityisesti tarvitse irroittaa ennen pysähtymisiä. Pari kertaa kaatunut ja ollut täysin oma vika, tylsistyneenä tekee hölmöjä juttuja nollavauhdeissa.

Yksi ehdoton varuste itselle on ollut tankolaukku, ensimmäisellä reissulla se oli varustelekasta hankittu sateenkestävä repun modulaariosa tjsp. Se oli pienehkö mutta hyvä. Myöhemmin mukana on aina ollut Ortliebin tankolaukku. Siinä on hyvä säilyttää tärkeimpiä tavaroita ja naposteltavaa.

Note to self: osta kenkäsuojat!

Ortliebin laukuista täytyy sanoa yksi varoituksen sana: Itse laitoin laukut kiinni normaalisti, ja niiden päälle teltan poikittain (ja muutakin tavaraa), niin Ortliebin laukkujen klipsin yläosa hankasi teltan pussiin reiän, ja myös yhteen kohtaan uloimpaan telttakankaaseen. Se klipsin yläosa on terävä ja normiajossa hankaa ylläolevia tavaroita. Korjasin tämän sillä että laitoin littanat kengät sinne väliin ettei tärkeämmät tavarat vaurioidu.

lansive
15.08.2013, 14.38
Riippumatto ei sovellu ainakaan minulle. En yleistä että riippumatot ovat alimasta helvetistä, mutta minulla se ei toiminut mitenkään. Helposti sen saa puiden väliin roikkumaan, mutta siihen se helppous minulla katosi. Todella vaikea päästä makuupussiin sielä riippumaton sisällä ja löytää se poikittainen mahdollisimman suora asento. Siihen kun lisätään hyttysverkko ja yöllinen kusihätä, niin komedia ei ole kaukana. Tein myös sellaisen havainnon, että en tarennut nukkua 6 comfort pussissa 10 asteessa. Selkä (tai mikä tahansa osa joka koskee riippumaattoon) oli todella kylmä. Yhden tunnin yöunien ja ankaran palelun jälkeen, katselin aamulla riippumaton köysiä ja mietin tuliko saippua mukaan... Jotenkin sotii riippumaton ideaa vastaan, että sinne pitäisi makuualusta tunkea? Tämä oli siis ensimmäinen yö reissulla ja ensimmäinen ja viimeinen riippumatossa. Kiskaisin 175km Poriin ja ostin Marmotin Limelight FC 2P ja Thermarest alustan. Heivasin pressun ja riippumaton helvettiin.


Mistä riippumatosta oli kyse? Itse olen harkinnut riippumattoa kun selkä ei oikein kestä kovaa alustaa.

terppa-78
15.08.2013, 15.38
Onneksi olkoon ekasta reissusta, toinen on yleensä vielä parempi kun on jo kokemusta pohjalla :)

Riippumatto varmasti jakaa mielipiteitä, tykkää tai sitten ei mutta itse en mistään hinnasta vaihda enää takaisin telttaan, niin helppo on löytää leiripaikka ja matossa nukun kuin murmeli. Riippumatto kyllä vaatii sen makuualustan tms. tai se on muuten kylmä majoite. Riippumatossa makuualustan ei ole tarkoitus pehmentää, vain katkaista tuuli ja itse olen hyvällä menestyksellä käyttänyt kuplamuovia alustana joka mukautuu täysin riippumaton muotoiseksi, se toimi paremmin kuin ohuin markkinoilta saatava makuualusta. Jos muovin on onnistunut mylläämään selän alta pois niin eron kyllä huomasi...

Kavereilla on kaksoispohjalla varustettuja riippumattoja joihin saisi oikean lämpöeristeen selän alle mutta itsellä on vaan yksiosainen, kesämallin untuvapussilla +2 astetta taitaa olla kylmin yö ja tänä kesänä matossa öitä on tullut nukuttua yli 50.

Teltassa pussiin kömpiminen ja pukeminen yms. on kyllä helpompaa vaikkakin tekniikan oppii riippumatossakin. Itseä närästää eniten telttaan verrattuna se, että tavarat mitä haluaa yöksi mukaan "sisään" ei tahdo pysyä paikallansa. Ennen käytin 1 hengen pikkutelttaa ja ei sinnekään kyllä paljoa mahtunut...

Sateella maton hyväpuoli on se, että jos sadekatteen sitoo erikseen puuhun niin kaiken muun pakkaamisen saa tehdä kuivana sadekatteen alla ja sen taittelee sitten vasta viimeisenä mukaan.

rjrm
15.08.2013, 16.04
Kiitos ensimmäiselle kirjoittajalle. Mukava lukea.

Semmoinen kokemus kengänsuojista, että niiden pääasiallinen tarkoitus ainakin mulla on pidentää kesäkenkien käyttökautta pikkupakkasille asti. Toki niistä on myös sadesuojiksi, mutta jostakin kautta (pohja tai sääri) sitä vettä kuitenkin pääsee sisälle, jos vettä sataa kunnolla. Lopputuloksena on märät sukat ja märät kengänsuojat. Pieneen sateeseen ne ovat oiva apu kyllä.

Roko
15.08.2013, 17.07
Riippumatto on todella paljon nopeampi ja helpompi pystyttää kuin teltta. Toki siinäkin nukkumista kannattaa koittaa etukäteen ;). Selkään joo tulee helposti kylmä, tarpeeksi vaatetta vain. Itselle ei siis mene jakeluun että makuupussissa vähemmän olisi enemmän, vastaväitteitä kuunnellaan :D. Kuplamuovia tarvii kokeilla. Toinen voisi olla sellainen avaruushuopa tai vastaava.

Näin nuorempana pärjään, kun käyn vessassa ennen nukkumaanmenoa, mutta kieltämättä asettautuminen hyttysverkon sisälle vaatii hieman aikaa. Makuupussiin pääsee helposti, kun sen pukee ennen mattoon menoa.

Tavaroita ei saa saa samanlailla suojaan, mutta sopiva katos/pressu suojaa kyllä sateelta.

Hyttysverkon kanssa kannattaa olla tarkkana, joskus päikkäreitä nukkuessani ilman makuupussia hyttysverkko oli selässä kiinni ja ne vietävät pistivät verkon ja maton läpi niskaan ja nillkoihin.

Mutta joo, mielenkiinnolla luin tekstisi!

Sent from my GT-I9300 using Tapatalk 4

Kratti
15.08.2013, 19.56
Itsellä on ollut riippumatossa makuualustana huovan pala. Pituus riittää vain ylävartalon alle, jonne sitä kai vain tarvitsee. Oikeasti se on oluen suodatuskangasta, mutta muistuttaa auton lattioissa ja takakontissa käytettävää huopaa. Hieman se on jäykkä, mutta ei niin jäykkä kuin solumuoviset makuualustat. Pitkän aikaa on pitänyt kokeilla muutaman euron fleecehuopaa kaksinkerroin taiteltuna. Makuupussin ulkopuolelle sen voisi laittaa vaikka hakaneuloilla kiinni. Tai tekisi siitä tuplapohjan riippumattoon.

Pidemmillä reissuilla minulla on tullut hartioiden kanssa ongelmia. Kolme, neljä yötä nukkuu hyvin, mutta sen jälkeen alkaa särkemään yläselässä/hartioissa. Ilmeisesti jännitän jotain lihaksia nukkuessa.

Joenranta
16.08.2013, 21.30
Pari kommenttia matkakertomuksesta. Kun oikein kunnolla sataa, niin kuin viime kesän matkallamme Suursaimaalla, niin ei kenkien sadesuojista ollut paljon apua. Kyllä ne kengät ja sukat olivat suojista huolimatta märät. Kuvasta näkyy, että onpa paljon tavaraa takana ja edessä ei yhtään, joten ei ihme, että se on tuottanut ongelmia. Minulla on Rossanon retkipyörän sarvien eteen tehty pieni tila, johona mahtuu makuupussi ja etulaukku. Ne sopivasti jakavat painoa myös eteen.

makkeli
17.08.2013, 08.58
Heh, ei se tietysti autuaaksi tee. Koitappa saada teltta sateessa pystyyn kuivana, kun sisäteltta menee pystyyn ensin. Haastan myös saamaan sisäteltan kuivana pussiin kun pitää sateessa teltta purkaa. Näihin en kikkaa keksinyt omalla teltalla. Eli minulla on nyt todella märkä teltta pussissa.

Mun mielestä Marmotin 2P:n sisäteltan saa kuivana pussiin. Huom! en ole itse kokeillut ja ei taatusti onnistu tämä tyyli tuulessa.

1. Irroitetaan kulmakiilat.
2. Pudotetaan sisäteltta kaarista.
3. Kömmitään pussi kädessä teltan sisälle.
4. Vapautetaan yksi sisäteltan kulma ja aletaan tunkemaan pussiin. Tässä kohtaa teltan muoto varmaan hajoaa, mutta ulkoteltta kun on tarroilla kiinni kaarissa se pysyy sateensuojana ellei tuuli sitä vie.
5. Irroitetaan loputkin kulmat ja tungetaan sisäteltta pussiin.

Kuivana pystytys ei taida onnistua ilman erillistä lattiapeitettä, johon saa kaaret pysymään kulmissa. Tähän saa ulkoteltan pystyyn ennen sisätelttaa.

sohvapottu
17.08.2013, 09.55
Tosi hyvä tarina tuolla alussa, kiitos kirjoittajalle. Kävin itse myös tekemässä ensimmäisen pidemmän reissun pari viikkoa sitten ja onhan tossa hommassa aikamoinen opettelu että kaikki kamat saa mukaan ja missä järjestyksessä ne pakataan. Ajelin maasturilla 11 kiloinen reppu selässä ja nyt sitten rakennetaan sellainen fillari seuraavaksi, mihin saa tarakat ym. vermeet kunnolla kiinni. Koitin hiilarimaasturiin rakennella jotain virityksiä mut ei, ei toimi. Ainakin iso reppu jää kotiin seuraavalla reissulla, juomat voi reppuun ottaa.

Tapsa84
17.08.2013, 21.49
Ortliebin laukuista täytyy sanoa yksi varoituksen sana: Itse laitoin laukut kiinni normaalisti, ja niiden päälle teltan poikittain (ja muutakin tavaraa), niin Ortliebin laukkujen klipsin yläosa hankasi teltan pussiin reiän, ja myös yhteen kohtaan uloimpaan telttakankaaseen. Se klipsin yläosa on terävä ja normiajossa hankaa ylläolevia tavaroita. Korjasin tämän sillä että laitoin littanat kengät sinne väliin ettei tärkeämmät tavarat vaurioidu.

Erinomainen huomio! Tämä ei olisi tullut kyllä mieleen, ennenkuin olisi reikä ollut teltassa. Kiitoksia!


Mistä riippumatosta oli kyse? Itse olen harkinnut riippumattoa kun selkä ei oikein kestä kovaa alustaa.

Minun riippumattoni on merkkiä Ticket to the Moon. Itse ostin kiireessä pressun katokseksi, jonka tiesin olevan jo silloin virhe. Olisin ostanut Savotan isomman Tarpin, mutta en saanut Kokkolasta sitä siihen hätään mistään. Pressuissa olevat purjerenkaat leikkaantuvat alle aika yksikön irti, mutta kesti se kuitenkin sen yhden yön. Tarpin olisin Porista ostanut, mutta vaihtui kuitenkin telttaan ja makuualustaan.

Kaikesta valittamisesta huolimatta, en ole vielä luovuttanut riippumaton suhteen. Joudun syömään sanani ja käydä vielä koe nukkumassa uudelleen makuualustan kanssa ja yrittää pysyä objektiivisena. Se on kuitenkin todella nopea saada riippumaan ja maaston muodolla ei ole niin suurta merkitystä. Sillä rajauksella tosin että puita löytyy ja ne ei ihan kitukasvuisia ole.

Kiitoksia kaikille vastauksista ja vinkeistä! Uskoisin että seuraavalla reissulla voisi varustepaketti olla jo enemmän kohdallaan.

nuubiainen
20.08.2013, 20.12
Ajoin just vajaan 600 km ja useampana päivänä satoi. Shimanon SPD-sandaalit ja paljaat jalat olivat aika hyvä ratkaisu sateessa, paljon mukavampi kuin vettä lotisevat pyöräilykengät. Kuivuvatkin varsin nopeasti.

Halloo halloo
20.08.2013, 20.35
Sealskinz-sukat pitävät jalat kuivina.

HMK
20.08.2013, 20.56
Reittivalintaan kommentoisin sen verran, että itse pyrin välttämään valtateitä aina, kun vain mahdollista. Kuivalla kelillä ajaa mieluummin jopa sorateitä. Nykyisin vielä valtatien reunat on usein pilattu niillä tärinäurilla, jotka kaventaa piennarta entisestään. Tämän kesän reissulla jostain syystä päätin ajaa Porista Ikaalisiin siten, että väli Noormarkku - Kankaanpää meni isoa tietä pitkin, vaikka muitakin reittejä olisi löytynyt kohtuullisella lisämatkalla. Se oli paha virhe, kun tuolle välille osui vielä vesisadetta. Aja siinä sitten, kun rekkaa pyyhkii ohi niin, että entinen ei ole vielä hävinnyt näkyvistä, kun toisen jyrinä jo kuuluu takaa.

Pieniä teitä liikkuessa kannattaa myös panostaa hyvään karttaan. GT-tiekartta on vähimmäisvaatimus. Jossain autoilijan tiekartassa mittakaava on liian iso. Kun taajamat näkyy vain ympyröinä joista lähtee viivoja eri suuntiin, niin on joskus vaikea löytää kaupungin laitamilta lähtevän kylätien päähän, jos kartassa ei näy ollenkaan kaupunkialueen isompiakaan katuja. Vaikka tarkoitus ei olekaan päästä mahdollisimman nopeasti ja suoraan määränpäähän, ei aina huvita ajella 10km turhaa siksakkia etsimässä tien alkupäätä. Isot tiet on paremmin viitoitettuja ja risteävät useimmiten toisista pääteistä, niin ne löytää helpommin. GT-karttaan on myös paremmin merkitty nähtävyyspaikkoja, leirintäalueita ym. hyvää lisätietoa.

Kuivana pysymisestä jotain: Kengänsuojukset on mielestäni todella tarpeellinen varuste. Vaikka eivät ihan kaatosadetta pidäkään, niin useimmat sateet kyllä ja estävät myös kenkien kastumisen ja likaantumisen tieltä nousevista roiskeista. Märät kengät on aina kurjat jalassa. Muiden sadevaatteiden käyttö riippuu sitten lämpötilasta, tuulesta ym. Sadetakkia käytin joskus, sadehousuja en kertaakaan. Ohut, kevyt sadetakki ei tuntunut toivottoman tukalalta, jos lämpötila ei ylitä kovin paljoa 15 astetta. Kypäränsuojus toimi kätevästi tankolaukun suojana, mutta seuraavalle reissulle yritän kyllä löytää vedenpitävän tankolaukun. Se on osoittautunut yllättävän vaikeaksi, kun on muutamia reunaehtoja, joiden takia esim. Ortlieb ja vastaavat ei käy.

Itselläni on telttana Exped Vela 1, jonka pystytetään sisä- ja ulkoteltta yhtä aikaa. Se on hyvä ominaisuus sateella. Tosin jos maa on kovin vetinen, niin saahan se sisätelttakin vähän kosteutta telttaa pystytyskuntoon levitellessä. Ei kuitenkaan niin paljoa, mitä kastuisi erikseen pystytettäessä. Samaten telttaa pakatessa märällä alustalla se kyllä menee vetisenä pussiin, mutta aina tuo seuraavassa leirissä kuivui riittävästi, kun kohdalle ei osunut monen päivän yhtämittaista sadetta. Nämä ohuet keinokuitumateriaalit kuivuu onneksi tosi nopeasti.

Kratti
20.08.2013, 21.51
Shimanon sandaalit ovat tosiaan hyvät. Jos ei halua paljain jaloin ajella, niin vanhoja sukkia mukaan ja niitä ei tarvitse tuoda kotiin pestäväksi.

Kartan kanssa suunnistaessa ei kannata katsoa mitä tienviitassa lukee, vaan mikä numero siinä on. Välillä viitassa olevaa kylää ei löydy kartalta tai sinne menee useampi tie. Numero on yksiselitteinen ja se on usein myös tien alussa (vajaa sata metriä risteyksen jälkeen).

nuubiainen
20.08.2013, 21.55
Sealskinz-sukat pitävät jalat kuivina.

Varmaan aika kuumat kesällä?

Halloo halloo
20.08.2013, 22.38
Varmaan aika kuumat kesällä?

Hengittävät jonkin verran. Yleensä retkillä mulla on normisukat jalassa, sateen tullessa sukat vaihtuu. Kengät kastuu, mutta kengänsuojia kevyempi ja pienempi artikkeli retkelle mukaan otettavaksi.

JackOja
21.08.2013, 08.33
Varmaan aika kuumat kesällä?

Eipä oikeastaan.

Veivaaja
21.08.2013, 13.57
Kiitos Tapsalle hyvästä aloituspostauksesta. Siinä oli melko kattavasti asiaa. Muutama komentti:

Itse olen Suomessa käyttänyt sekä FillariGT-karttoja, että GT-karttakirjan sivuja periaatteella: Mieluiten nelinumeroisia, päällystettyjä teitä. Joskus jommastakummasta joutuu joustamaan. Ja kieltämättä reitit eivät ole suoria, mutta tuleepä nähtyä paljon kaikenlaista. Pyrin välttämään yli sadan kilsan päivätaipaleita, jotta turisteilulle jää aikaa.

Pyöräreissuun valmistautuessa olisi hyvä niin takamuksen kuin varustetestauksekin takia ajella muutaman kerran pitempään, vaikka viikonloppureissuja.

Käytän monesti niin etu- kuin takalaukkuja. Pyörä käyttäytyy tasapainoisesti ja tavarat löytyvät omista laukuistaan. Eräs pyöräilijä antoi hyvän ohjeen; tuo on keittiö, tuo vaatekaappi, tuo makuuhuone jne. Varsinkin maantie- ja maastopyörään peräkärry voi olla hyvä vaihtoehto.

Tankolaukku on ehdoton. Karttataskussa on kartta ja kaikki pikkutilpehöörit (naposteltavaa, lomapakko, kamera yms.) kulkevat siinä.

Hyviä reissuja kaikille!

schimpanski
22.08.2013, 22.40
Itsekin tein tänä kesänä ensimmäisen pyörä matkailu keikan

schimpanski
22.08.2013, 22.48
Prkl tämän rakkineen kanssa... Siis piti sanomain, että tutulta kuulostaa. Mutta kun itsellä tuli ne kengänsuojat mukaan niin on pakko kommentoida pari päivää niiden kanssa sateessa polkeneena että ei ne jalat tosiaan kuivina niilläkään pysy. Mun suojani eivät ainakaan hengitä pätkääkään joten jalat kirjaimellisesti uivat hiessä. Ja se aromi... Kun en päässyt vermeitä heti pesemään niin ne sukat toimivat takalaukun ilmanraikastimena vaikka kuinka koetti pussittaa niitä.

Joenranta
23.08.2013, 23.40
Minusta tätä pyörämatkaa ja sen kommentointia ja itsekin siihen osllistuneena tulee mieleen, että tämä kertomus ja kommenoinnit ovat oikein hyviä asioita. On mielestäni niin, että täällä tahtovat briljeerata ne vähän yli 30km;n keskinnopeuden pyöräilijät. Totuus on kuitenkin se, että meitä fillaristeja on suuri hiljainen enemmistö, jotka eivät briljeeraa kovalla keskinopeudell ja mahdottomilla päivän matkoilla. Olennaista on mielestäni se, että tykätään pyöräilystä ja sen aiheuttamasta mielihyvästä. Itse olen kokenut 510km:n hyvin mäkisen pyörämatkan jälkeen, että on selvästi nautinto tehdä 40-50km:n pyörälenkejä tasaisessa maastossa.

kpyora
24.08.2013, 00.51
Tuosta se alkaa. Katsopa varustelistasi läpi ja jätä seuraavalla kerralla turhat tavarat pois, niin et välttämättä tarvitse etulaukkuja. Sen sijaan tankolaukkua voin itsekkin suositella.

MV
24.08.2013, 09.09
Hyvä ja asiallinen avaus, rupesi taas tekemään mieli tien päälle.

Me tehtiin heti alkuun se valinta, että hotelleja ja leirintäalueiden mökkejä on helpompi raahata mukana kuin telttaa ja makuupussia. Tosin noita mökkejä varten oli reilu kilo per kuski lakanaa yms. Mutta se tunne kun pääsee suihkuun ja siviilit päälle ja kylille syömään ja sitten oikeaan sänkyyn. Meillä on tosin aina ollut nuorisoa mukana, jolloin pitää välttää liikaa askeettisuutta.

Suunnistamista varten meillä on ollut mukana
1) Pyöräily-GT:n mistä näkee suositellut reitit ja jonkinlaisen arvion tien pinnasta sekä hyvän yleiskuvan
2) Taajamia varten kevyen liikenteen karttoja. Näitä saa infoista tai netistä tulostamalla. Tieviitotukset on melkein aina vain autoille, ja jos taajamaan menee moottoritie, joutuu fillarilla arpomaan oikein kunnolla. Yleensä illalla väsyneenä tai aamulla kun menohalut on suurimmillaan.
3) Garmin Edge 800. Helpottaa suunnistamista, mutta sekoilee joskus (ei aina) noissa taajamissa (joten 2) eikä näyttö ole tarpeeksi iso suurille linjoille joten 1)
4) Kännykän isompi näyttö auttaa joskus paikan löytämistä ja satelliittinäkymä on myös hyvä, mutta akku ei kestä koko aikaa ja joskus netti toimii heikosti. Netistä löytää myös ruokapaikkoja, ne tienvarren mainokset eivät aina ole tältä vuosikymmeneltä.
5) Rohkeutta (ja kielitaitoa) kysyä paikallisilta. Eivät aina tietä pyöräreittejä, tosin. Rannikolla menee joskus ruotsiksi

HMK
24.08.2013, 10.21
Omalta osaltani olen tullut siihen tulokseen, että teltassa on ainakin yhden hengen seurueella matkatessa mukava majoittua. Hyvä ilmapatja auttaa asiaa. Omasta teltasta ja makuupussista ei tartu mukaan kutsumatonta matkaseuraakaan. Joskus leirintämökkejä käyttäessäni, niissä näki jos vaikka minkälaista vilistäjää. Suihkut ja muut mukavuudet löytyy leirintäalueelta telttapaikan ostamallakin. Tosin itse en pidä ongelmana maastoon leiriytymistäkään. Uimarantoja sekä niiden rantojen, huoltoasemien ja hautausmaiden vessoja voi hyödyntää. Pyykinpesu sitten leirintäalueella. Sukat saa yllättävän puhtaan tuntuisiksi järvessä huuhtomallakin.

Joskus olen napannut noita kaupunkikarttoja kioskeista tai muista infopisteistä mukaan, tai sitten tienvarren infotaulusta kuva kameraan.