PDA

Näytä tavallinen näkymä : Seurojen varainhankinta



Sanna04
05.11.2012, 16.07
Te pyöräilyseuroissa vaikuttavat, millä keinoin seuranne tienaa rahaa? Järjestättekö kilpailuja, minkä kokoisia, miten paljon niistä jää seuralle voittoa? (noin suurinpiirtein) Miten paljon kisat vaativat talkoopanostusta? Entäs pienemmät kuntoajotapahtumat tms., ovatko ne tuottoisia? Mihin seuroissanne rahaa menee? Mitä tarjoatte jäsenillenne, mitä he maksavat itse?

Sanna04
06.11.2012, 16.29
Kolmesataa lukenut jo tämän viestin, mutta kellään ei mitään tietoa miten fillariseurat hankkivat rahaa? Tänne saa kommentoida ihan "rivijäsenetkin", ei tarvitse olla vaikuttamassa seuran hallituksessa tms. tietääkseen näistä jotain.

Meillä esimerkiksi suunnistusseurassa yksi merkittävä tulonlähde on kuntorastien järjestelyt. Niitä järjestetään parikymmentä vuodessa, ja suurinpiirtein rahaa tulee 250-300 e per kerta. Kuluja tulee lähinnä karttojen tulostamisesta, mikä ei ole suuri menoerä, kun tulostin ja mustekasetit kuitenkin seuralle on hankittu. Muuten kuntorastit toteutetaan talkootyönä. Suunnistuskisoista tulee toki myös jotain, mutta niitäkään ei kovin montaa vuodessa ole resursseja pitää.

Mutta mites nää pyöräseurat? Mitään "kuntopyöräilyjä" ei varmaan pahemmin järjestetä? Miten teidän seura kerää rahaa, ootteko koskaan miettineet? Mitä se jäsenilleen kustantaa, mistä rahat tulevat? Jostain vain ilmestyvät tilille? Onko tää oikeesti näin hankala aihe..?

ppikkupe
06.11.2012, 16.56
Kolmesataa lukenut jo tämän viestin, mutta kellään ei mitään tietoa miten fillariseurat hankkivat rahaa?

Jaa-a. Tietäisin kyllä, miten esim. pienehkö kaukalopallo-, jääkiekko- tai jalkapallojoukkue kerää rahaa.

Sitä taas en tiedä, miksi kysymyksen asettaja olettaa, että toiminta ja rahankeruu fillariseurassa eroaa jotensakin muista urheiluseuroista, mutta ilmeisesti se eroaa.

Sanna04
06.11.2012, 17.34
Sitä taas en tiedä, miksi kysymyksen asettaja olettaa, että toiminta ja rahankeruu fillariseurassa eroaa jotensakin muista urheiluseuroista, mutta ilmeisesti se eroaa.

No itselläni on kokemusta vain suunnistusseurasta, ja kuten jo mainitsin, siellä tärkeä tekijä on iltarastit. Sitä taas ei voi suoraan siirtää pyöräilyseuran varainkeruuksi, vai voiko?

Toki minäkin tiedän miten ala-astelaiset hankkivat rahaa, pikkunappulat kiertävät piparilaatikoiden kanssa ovelta ovelle tai koittavat kauppakeskuksissa myydä arpoja ohikulkijoille. Tai sitten sukulaiset ja tuttavat ostavat ne. Mutta onko se ainoa mahdollisuus ns. aikuisten seurassa? Suunnistusseurassamme emme esimerkiksi ottaneet enää Lumilyhty-arpoja myyntiin, koska jotenkin se ei vain ole aikuisille yhtä helppoa kuin muksuille saada ne arvat myytyä.

Laajennetaan kysymystä: miten urheiluseurat ylipäätään hankkivat rahansa? Miten sellaiset, joissa toimijoina on aikuisia? Vai rahoittavatko kaikki junnuikäiset noilla piparien ja arpojen myynnillä myös aikuisten menot?

rjrm
06.11.2012, 18.07
En osaa minäkään sanoa muuta kuin varoitella verottamisesta. Ei saa tuottaa semmoisia palveluja, joita toiset tekee elinkeinona. Näin kai se menee?

YT
06.11.2012, 18.13
Jäsenmaksut ja kisat.

lynxlynx
06.11.2012, 18.19
Meidän pienessä Tiimissä rahaa tuli noin 1/2 budjetista Sponsorin taskuista ja 2/2 Vuelta Vantaan järjestämisestä, tällä hetkellä kirstu on kutakuinkin tyhjä, eli ei pitäisi olla verottajalla sanomista.

lynxlynx
06.11.2012, 18.37
Muita yleisesti käytössä olevia tulonlähteitä ovat kaupungin / kunnan avustukset (vaatii yleensä sen että on junioritoimintaa), nämä ovat käsittääkseni suuruusluokkaa 1000-2000€ vuodessa.

Kannattajajäsenmaksu on toinen yleinen käytäntö. Pyöräilystä pitävät ihmiset maksavat xx summan ja seurasta riippuen saavat sitten jotain vastinetta rahoilleen, esim. apua pyöränhuoltoon / hankintaan, opastettuja kuntolenkkejä tms.

perttime
06.11.2012, 19.00
Minä en ole edes jäsen pyöräilyseurassa, mutta...
Moni seura näkyy järkkäävän kisoja tai tapahtumia. Hirmuinen määrä talkoolaisia pitää sitten olla mukana viimeistään H-hetkellä. Sen verran olen Tour de Tampere -meiningissä ollut mukana, että jos "maksavia asiakkaita" on 200, järjestelyissä on 50 ihmistä. Siis ihan pyöristettyjä lukuja heittelen maasto-piorukkalenkkitapahtumasta. Osallistuminen on muistaakseni viimeksi maksanut 15€, jolla saa opastuksen, vesihuollon ja muuta pientä sekä osallistuu sponssina hankittujen palkintojen arvontaan.

Tapahtuman järkkäämisessä on ainakin aloituksessa kohtalaisia haasteita: onko vapaana ajankohtia, joina on toivoa saada ihmisiä paikalle? Tuleeko ketään, kun tapahtumalla ei vielä ole minkäänlaista mainetta?

Tuomas
06.11.2012, 19.02
Tuossahan noita tuli.

Heitän nyt ihan lonkalta erilaisia tulonlähteitä joita yhdistyksillä, vaikka nyt pyöräilyseuralla voi olla.

Jäsenmaksutulot (Esim. lapset 20 e vuosi ja aikuiset 50 e vuosi, lisenssikuski 100 e vuosi)
Kannatusjäsenmaksutulot (voi siis maksaa omantunnon mukaan niin paljon kuin lystää :D )
Kunnan avustus
Liikuntajärjestöjen avustus (esim. palkkatuki tai hankeavustus)

Yhteistyökumppanuudet
Sponsorit
Hyväntekijäyritykset
Mesenaatit (vrt. kannatusjäsenmaksu)
Kannatusyhdistykset (esim. Kehittyvien maakuntien Suomi tai vaikka pyöräilyn tuki ry)

Oman ydintoiminnan tulot;
Kilpailujen järjestämiset (oikeasti tähän ne kaikki rahat yleensä menee :D )
Kuntotapahtumien järjestämiset

Henkilöresurssin myyminen;
Toimitsijamyynti (esim. vaikka toimitsijaksi HCM:n tai TDH:n )
Järjestyksenvalvontapalveluiden myynti
Palveluna ulkopuolelle järjestettävät tapahtumat / kilpailut (esim. eduskunnan mestaruushiihdot)
Valmennuspalvelun myynti yhdistyksen asiakkaille
Kohdennettujen palveluidn myynti yhdistyksen omille jäsenille (esim seuran omat valmennusryhmät)
Seuran kaluston vuokraus (esim. pyörät, autot, P-A -laitteisto)

Lehti-, vuosikirja tms. julkaisun myynti ja siihen liittyvä mediamyynti

Yleinen kerjääminen

Arpojen myynti

Aurausmerkkien vuoleminen

Olympiastadionin katsomoiden lumen puhdistus

Velodromin peseminen

Muuttotalkoilu

Poliittinen ja muu epäilyttävä suhmurointi

Onhan näitä ;) kaikkea sitä näkee kun elää vai miten sitä sanotaan ?

ppikkupe
06.11.2012, 19.18
Laajennetaan kysymystä: miten urheiluseurat ylipäätään hankkivat rahansa? Miten sellaiset, joissa toimijoina on aikuisia? Vai rahoittavatko kaikki junnuikäiset noilla piparien ja arpojen myynnillä myös aikuisten menot?

Siitä kannattaa olla hyvin tarkkana, ettei junnujen rahoja sekoiteta "edustusjoukkueen" rahoihin. Eiköhän pääosassa urheiluseuroja rahavirta ole nimenomaan toisin päin.

Kuntien avustukset ovat yksi pienen pieni tuloerä. Kunnat yleensä katsovat hyvällä, jos seuralla on sekä juniori- että edustustason (siis aikuisten) kilpatoimintaa.

Sponsorit tietenkin. Mainospaikat peliasuissa, verryttelyasuissa jne. Ilmoitusmyynti seuran omassa julkaisussa tai ilmoitusliitteet paikallisissa lehdissä. Ilmoitusmyynnistä voi saada rahaa varsin hyvin, jos myyjä vain on aktiivinen. Sanomalehdillä voi olla seuroille oma hinnoittelunsa, jolloin seura pystyy myymään ilmoitustilaa halvemmalla kuin olisi lehden normaali ilmoitushinta, ja silti siitä jää seurallekin jotain käteen.

Sponsoreiden kanssa kannattaa sopia erilaisia yhteistyökuvioita, ettei se ole pelkkää rahan antoa. Esimerkiksi autoliikkeen kanssa sovitaan, missä seuran jäsenet käyvät vaihtamassa talvirenkaansa, tai jos kyseessä on ravintola, niin ehkä se on sellainen ravintola, jossa vierasjoukkueiden kannattaa käydä pelin jälkeen syömässä. Kuulutuksissakin voidaan nimiä mainita jne.

Sponsorit tykkäävät myös, jos heille joskus järjestetään kilpailuihin pienimuotoisia vip-tilaisuuksia. Yleensä pienillä seuroilla homma jää siihen, että kun sponssilta on saatu nimi paperiin ja rahat tilille, niin seuraavan kerran kuullaan vuoden kuluttua. Kyllä heitä urheilu kuitenkin kiinnostaa. Eiväthän he pienten seurojen tukemisella minkäänlaista näkyvyyttä saa, vaan se on lähinnä lahjoitusrahaa.

Jos pystyy pääsylippuja myymään kilpailutapahtumiin niin hyvä. Lipun hinta kannattaa olla tarpeeksi alhainen, ettei se muodostu katsojille esteeksi, mutta onpahan pienimuotoinen kannatusmaksu. Yleenshähän ne on tuttuja, jotka pieniin tapahtumiin tulee, joten he sen muutaman euroa kyllä antavat. Ja pieneenkin määrään katsojia uppoaa yllättävän paljon kahvia, pullaa ja kisamakkaraa. Vaimot ja perheen jälkikasvun voi aina nakittaa kanttiiniin. Ja kannattaa kysäistä, jos paikallinen K-market sponsoroisi makkarat.

Arpojen myynti on vihon viimeistä hommaa. En suosittele. Ite ne joutuu ostamaan, jos kaupaksi haluaa.

Mutta sen sijaan talkoita kannattaa etsiä. Lumenpudotusta, toimistojen muuttotalkoita, erilaisissa tapahtumissa aitojen ja mainoskylttien pystyttämistä, maalaushommiakin on tehty jne. Niistä voi saada hyvät rahat parin-kolmen tunnin työllä. Aina jollakin joku firma löytyy, joka tarvitsee toisinaan talkooapua.

Mutta valitettavasti yksi tärkeimmistä tulonlähteistä on seurojen omat jäsenmaksut. Kokemuksen perusteella kannattaa kerätä jäseniltä mieluummin kuukausi- kuin kausimaksuja. Läheskään aina ihmisten maksutilanne ei ole kovin hyvä, ja kuukausimaksu on usein paljon helpommin hoidettavissa kuin koko vuoden pompsi kerrallaan.

lynxlynx
06.11.2012, 19.37
Minä en ole edes jäsen pyöräilyseurassa, mutta...
Moni seura näkyy järkkäävän kisoja tai tapahtumia. Hirmuinen määrä talkoolaisia pitää sitten olla mukana viimeistään H-hetkellä. Sen verran olen Tour de Tampere -meiningissä ollut mukana, että jos "maksavia asiakkaita" on 200, järjestelyissä on 50 ihmistä. Siis ihan pyöristettyjä lukuja heittelen maasto-piorukkalenkkitapahtumasta. Osallistuminen on muistaakseni viimeksi maksanut 15€, jolla saa opastuksen, vesihuollon ja muuta pientä sekä osallistuu sponssina hankittujen palkintojen arvontaan.

Tapahtuman järkkäämisessä on ainakin aloituksessa kohtalaisia haasteita: onko vapaana ajankohtia, joina on toivoa saada ihmisiä paikalle? Tuleeko ketään, kun tapahtumalla ei vielä ole minkäänlaista mainetta?

Tapahtuman budjettiin voi myös laskea ostopalveluna hankittujen menoerien kulut, esim ruokahuollon tai tulospalvelun. Silti tapahtumasta voi saada kannattavan. Meillä tuo Vuelta Vantaa järjestettiin nyt ekaa kertaa, ja nenä pinnalla siitä selvittiin. Harkittu riskibisnes se tietysti oli.

rjrm
06.11.2012, 19.56
Nuo muutot ja lumenpudotukset on juuri sitä puuhaa, jossa toiminnan yleishyödyllisyys ja verotus alkavat olla kiinnostavia käsitteitä.

perttime
06.11.2012, 20.20
Entäs kauppojen inventaarioissa avustaminen?

Tuomas
06.11.2012, 20.28
Poliittinen ja muu epäilyttävä suhmurointi


Sanon aina näissä että jos henkilöresurssi riittää joko mahdollisen meteoriitin päähän tippumisen ennakointiin tai sitten varsinaiseen toimintaan niin kannattaa keskittyä toimintaan.

Ei siinä, kyllä yhdistyskin voi hakeutua alv-velvolliseksi...

ppikkupe
06.11.2012, 20.35
Nuo muutot ja lumenpudotukset on juuri sitä puuhaa, jossa toiminnan yleishyödyllisyys ja verotus alkavat olla kiinnostavia käsitteitä.

Voipi olla. Toistaiseksi talkoohommissa eivät käsitteet ole kiinnostaneet pätkän vertaa, eivätkä kiinnosta jatkossakaan, vaan isompi kiinnostuksen kohde on ollut saada nakitettua talkoisiin tarpeeksi tekijöitä. Yleensä sinne tuppaavat tulemaan aina samat harvat tyypit.

Raha on tässäkin hyvä motivaattori. Voidaan sopia, että talkootyöllä voi saada esimerkiksi hyvityksen kuukausimaksusta tai vaihtoehtoisesti voidaan sopia, että ilman hyvää syytä talkoista pois jäämisestä joutuu maksamaan seuralle tietyn sakkomaksun.

Jos olisin pikkutarkka veronörtti, niin saattaisin jupista, että viimeistään nyt tuo järjestely voidaan tulkita siten, että seuran jäsen saa talkootyöstä suoraa taloudellista hyötyä, jolloin sen viimeistään pitäisi olla verotettavaa tuloa. Mutta kun en ole, niin ei kiinnosta. Ei noissa niin isot rahat pyöri. Puhutaan enemmänkin muutamista satasista kuin muutamista tonneista.

A.M.®
06.11.2012, 20.52
Nuo muutot ja lumenpudotukset on juuri sitä puuhaa, jossa toiminnan yleishyödyllisyys ja verotus alkavat olla kiinnostavia käsitteitä.

ja ovat myös (ainakin jälkimmäinen) ammattimiesten työtä, missä vahinkoriski alkaa olla suuri

ppikkupe
06.11.2012, 20.56
Ei ehkä ihan kerrostalon katolle kannata lähteä ilman kokemusta kekkuloimaan ja lumia pudottelemaan, mutta mitä täällä päin on, niin sellaista tasakattoista matalahkoa marketin kattoa ja muuta toimistorakennusta. Niissä vahinkoriski on aika olematon.

rjrm
06.11.2012, 21.02
Hienoisen kritiikkini kärki ei ole siinä, että joku talkoolainen hyötyisi. Seura hyötyy, esim. Asukasyhdistyksiä on alettu verottaa Oulussa talkoilun takia.

Jake_Kona
06.11.2012, 21.07
Talkootyön verotuksesta.

http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Verovapaat_suoritukset/Talkootyon_verotus(10116)

Pekka Sirkiä
06.11.2012, 21.58
Mallia seuran varainhankintaan, ks. esim. tästä (http://www.jyps.info/yhteistyokumppanit). JYPS:n budjetti lienee... riittävä. Samoin HePon :)

J.k. Kiinnostaisiko kuulla tarkemmin em. seurojen varainhankinnasta? Jos kiinnostaa, niin voisin yrittää järjestää esityksen aiheesta esim. SPU:n syyskokouksen yhteyteen.

lynxlynx
06.11.2012, 22.48
Pekka: eiköhän kokoukseen vaivautuvat osaa hoitaa omat hommansa. Meiltä ei taida kukaan tulla, eikä myöskään jaeta valtakirjoja. (off-topicc)

ppikkupe
06.11.2012, 23.40
Mallia seuran varainhankintaan, ks. esim. tästä (http://www.jyps.info/yhteistyokumppanit). JYPS:n budjetti lienee... riittävä. Samoin HePon :)

Samoin lienee jäsenmääräkin.