PDA

Näytä tavallinen näkymä : Ammattipyöräilijöiden harjoittelusta



kesäjuippi
17.10.2012, 16.43
Hei

Olisin kiinnostunut tietämään ammattipyöräilijöiden/kovien kisakuskien harjoittelusta. Lähinnä maantie ja maastokuskien (xco ja xcm) harjoitusohjelmat ja harjoitusmäärät kiinnostavat. Kuinka paljon he harjoittelvat vuodessa? Millaisia tuntimääriä harjoittelua on tullut uran eri vaiheissa? Eli minkä ikäisenä kuinka paljon. Ja millaista harjoittelu on kilpailukaudella vrt. harjoituskaudella? Kaikki tieto otetaan nyt vastaan. Kiinnostaisi tietää myös vertailupohjaa suomalaisten kärkikuskien harjoittelusta vrt. ammattikuskit. Kiinnostaa siinä se että mitä suomalaiset tekevät toisin, kun heistä aika harvoin tulee kunnon kansainvälisiä kisakuskeja. Harjoittelevatko liian vähän määrällisesti vai tehollisesti? Nyt vain harjoitusohjelmia pöytään!

erva
17.10.2012, 19.02
Kannattaa tutustua Joe Frielin kirjoihin sekä Trainingpeaks.com sivustun blogeihin ja artikkeleihin, niistä saa hyvät vastaukset kysymyksiisi.

kesäjuippi
23.10.2012, 18.31
Ei tuolta sivuilta löytynyt oikein mitään. Nyt tarvitaan ihan konkreettisia esimerkkejä suomalaisilta pyöräilijöiltä ja myös ulkomaalaisilta pro pyöräilijöiltä. Ehkä näin voimme saada selville myös suomalaisen pyöräilyn heikon tason ja ymmärtää mitä meidän tulee tehdä kehittyäksemme.

MTBwannabe
23.10.2012, 18.58
Ei tuolta sivuilta löytynyt oikein mitään. Nyt tarvitaan ihan konkreettisia esimerkkejä suomalaisilta pyöräilijöiltä ja myös ulkomaalaisilta pro pyöräilijöiltä. Ehkä näin voimme saada selville myös suomalaisen pyöräilyn heikon tason ja ymmärtää mitä meidän tulee tehdä kehittyäksemme.

http://www.fillari-lehti.fi/perus/racing/joona/index_4_1.asp

http://www.fillari-lehti.fi/perus/racing/joona/index_4.asp

Muutama hätäinen linkki.

MTBwannabe
23.10.2012, 19.07
Tosin nuo Joonan tunnithan ovat lähinnä naurettavia verrattuna vaikkapa erään paikallisen Tahkon kestomenestyjän tunteihin :)

E_K
23.10.2012, 22.47
Tosin nuo Joonan tunnithan ovat lähinnä naurettavia verrattuna vaikkapa erään paikallisen Tahkon kestomenestyjän tunteihin :)

Millasista tuntimääristä mahdetaan puhua?

kesäjuippi
25.10.2012, 17.24
Millasista tuntimääristä mahdetaan puhua?

Parhaimmillaan taitaa olla 1330h.

Mutta kun näitä Suomalaisten pyöräilyn tulevaisuudentoivojen harjoitusmääriä katsoo, niin ei yllätä ettei kansainväliselle uralle nousta. Käydään ajamassa tunti-pari muutaman kerran viikossa ja loppuaika maataan koneella. Täytyisi ymmärtää vahvan aerobisen kivijalan pystyttäminen jo nuorena, johon sitten tulevaisuudessa voidaan alkaa rakentaa maailmanmestaria. Tämä taitaa olla ihan yleinen trendi nykysuomen kestävyysurheilussa. Eipä siis ole mikään ihme ettei Suomesta maailmanluokan kestävyysurheilijoita tule.

Koko ketjun avaamisen ideana oli saada nimenomaa selville tämä miksi Suomalaiset ei vain pärjää nykyään kestävyysurheilussa. Ennen oli miehet rautaa, nyt pahvia ja tuleva sukupolvi nähtävästi vaahtokarkkeja..

kolistelija
25.10.2012, 17.28
Aika harvalla taitaa olla taloudelliset mahdollisuudet tuollaisille harjoitusmäärille. Hitto soikoon, minäkin reenaisin 1000 tuntia vuodessa jos siihen olisi mahdollisuus...

YT
25.10.2012, 17.32
Aika harvalla taitaa olla taloudelliset mahdollisuudet tuollaisille harjoitusmäärille.
Kuinka paljon harjoittelutunti maksaa?

kolistelija
25.10.2012, 18.03
Kuinka paljon harjoittelutunti maksaa?
Aika vähän, ellei laske sitä aikaa jonka joutuu olemaan töistä pois. Tuo 1330h/vuosi tekee reilu neljä tuntia päivässä kuusipäiväisellä viikolla. Jostain on tingittävä ja työviikkoa lyhentämällä se on helpointa järjestää.

Ei taida monella pää kestää tuollaista ajomäärää 40 tuntisella työviikolla...

YT
25.10.2012, 18.07
Ei taida monella pää kestää tuollaista ajomäärää 40 tuntisella työviikolla...
Jos tekee töitä harjoittelun ohessa, on amatööri. Ammattilaiselle neljä tuntia päivässä ei ole ongelma.

kolistelija
25.10.2012, 18.14
Jos tekee töitä harjoittelun ohessa, on amatööri. Ammattilaiselle neljä tuntia päivässä ei ole ongelma.
Tässä olikin puhe pyöräilyn tulevaisuuden toivoista. Ammattilaisellehan tuollainen harjoitusmäärä on luonnollisesti helppo toteuttaa.

YT
25.10.2012, 18.21
Tässä olikin puhe pyöräilyn tulevaisuuden toivoista. Ammattilaisellehan tuollainen harjoitusmäärä on luonnollisesti helppo toteuttaa.
Jos haluaa ammattilaiseksi, pitää harjoitella kuten ammattilainen. Muuten pysyy amatöörinä. On tehtävä valinta.

ppikkupe
25.10.2012, 18.34
Jos haluaa ammattilaiseksi, pitää harjoitella kuten ammattilainen. Muuten pysyy amatöörinä. On tehtävä valinta.

Jos haluaa ammattilaiseksi, niin silloin on saatava elantonsa urheilusta. Muuten pysyy amatöörinä.

Jos Suomessa ei ole talleja/seuroja/maajoukkuetoimintaa, jotka mahdollistaa ammattimaisen harjoittelemisen, niin aika hankalaksi yhtälö muodostuu. Aika pieni prosentti potentiaalisista junioreista on niin onnellisessa asemassa (lue: tarpeeksi varakkaat vanhemmat), että he todella voisivat tehdä valinnan pyöräilyn eduksi. Ei sitä rahaa sillä ala tulemaan, että tekee vain valinnan, että nyt jää kaikki muu ja on vain pyöräily.

YT
25.10.2012, 18.48
Kotiin ei kannata jäädä odottamaan rahaa.

kolistelija
25.10.2012, 18.54
Kotiin ei kannata jäädä odottamaan rahaa.
Njaa. Olethan tavallaan väärässä, niin kuin minäkin olin tuossa yllä. Eikös suomen työttömyysturvalla elävää pyöräilijää voisi muualla kutsua ammattilaiseksi? ;)

ppikkupe
25.10.2012, 19.08
Kotiin ei kannata jäädä odottamaan rahaa.

Niin, ehkä ei, mutta ei pelkästä treenaamisesta kukaan mitään maksa, eikä kilpailuihin osallistumisestakaan moneen vuoteen mitään muuta kerry kuin kuluja.

Jos jopa hiihdon ja jääkiekon tapaiset rahalajit tulee junioreiden perheille tuhottoman kalliiksi, niin taitaapa tilanne olla pyöräilypuolella monta kertaluokkaa surkeampi.

kaakko
25.10.2012, 22.01
Jos haluaa ammattilaiseksi, niin silloin on saatava elantonsa urheilusta. Muuten pysyy amatöörinä.Jos Suomessa ei ole talleja/seuroja/maajoukkuetoimintaa, jotka mahdollistaa ammattimaisen harjoittelemisen, niin aika hankalaksi yhtälö muodostuu. Aika pieni prosentti potentiaalisista junioreista on niin onnellisessa asemassa (lue: tarpeeksi varakkaat vanhemmat), että he todella voisivat tehdä valinnan pyöräilyn eduksi. Ei sitä rahaa sillä ala tulemaan, että tekee vain valinnan, että nyt jää kaikki muu ja on vain pyöräily.

Eikös Suomeen olla nyt perustamassa (tai perustettu) maaston puolelle ammattilaistiimi. Eli siinä mielessä ollaan menossa oikeaan suuntaan, kun annetaan mahdollisuus kehittyä pyöräilijänä ja annetaan mahdollisuus myös kilpailla ulkomailla. Toivottavasti tuo yritys kantaisi hedelmää tulevina vuosina ja tiimin kautta pystytään saamaan uusia nuoria kykyjä maailmalle kisaamaan.

Ja tuo on totta myös, että ei siitä kisaamisesta heti ala rahaa saamaan, vaikka treenais kuinka hyvin tahansa. Jostain ne sponsorit on kaivettava tai jonkunlainen taloudellinen tuki, että voi keskittyä täysillä siihen urheiluun.

Leopejo
25.10.2012, 22.07
Jos olet lahjakas, viimeistään U-23-tasolla ulkomailta löytyy joukkueita, jotka takaavat asumisen, elannon ja epävirallisesti ehkä pienen palkan.

Lasol
25.10.2012, 22.38
Ei nuoret lupaukset tee töitä vaan on koulussa / opiskelee. Sieltä kyllä saa harjoitusvapaita jos on oikeanlaisessa koulussa. Niin ja jos tekee 40 tuntisia työviikkoja ni on selkeästi jo valintansa tehnyt; urheilu (liikunta) on harrastus. Varsinkin jääkiekko, myös hiihto on kalliimpia lajeja harjoittaa kilpatasolla kuin pyöräily.

kolistelija
25.10.2012, 22.53
Ei nuoret lupaukset tee töitä vaan on koulussa / opiskelee. Sieltä kyllä saa harjoitusvapaita jos on oikeanlaisessa koulussa. Niin ja jos tekee 40 tuntisia työviikkoja ni on selkeästi jo valintansa tehnyt; urheilu (liikunta) on harrastus. Varsinkin jääkiekko, myös hiihto on kalliimpia lajeja harjoittaa kilpatasolla kuin pyöräily.
Melko kontrastikas näkemys. Koulusta saa vapaata niin paljon että saa kurssin suoritettua, ei siellä ainakaan minun aikanani mitään syitä kyyselty. Liikaa poissaoloja niin tuli automaattinen hylky, ilman valitusoikeutta.

Kai ainakin osa tulevaisuuden toivoista rahoittaa touhua silkalla työnteolla. Paremmin sillä pääsee kisailemaan kuin opintotuilla. Valinta tehdään siinä vaiheessa kun luovutaan ammattilaisuuden unelmasta.

Lasol
25.10.2012, 23.06
Melko kontrastikas näkemys. Koulusta saa vapaata niin paljon että saa kurssin suoritettua, ei siellä ainakaan minun aikanani mitään syitä kyyselty. Liikaa poissaoloja niin tuli automaattinen hylky, ilman valitusoikeutta.

Kai ainakin osa tulevaisuuden toivoista rahoittaa touhua silkalla työnteolla. Paremmin sillä pääsee kisailemaan kuin opintotuilla. Valinta tehdään siinä vaiheessa kun luovutaan ammattilaisuuden unelmasta.

Tottakai lajissa kun lajissa tarvitaan vanhempien tukea. Rahallista ja muunlaista (kyyditystä ym). Urheilulukioita lähinnä tarkoitin tolla oikeanlaisella koululla, siellä ei valiteta kuhan reenaa sillon kun väittää reenaavansa. Ainakin yksi duunikaveri joka hiihti nuorena tosissaan oli vuokatin hiihtolukiossa. Kyllä siellä hiihdettiin ihan virka-aikaan ja varmasti suksia yms välineistöä oli koulun puolesta jossei itse omannut. Varsinkin kestävyysurheilussa, jossa tunteja tarvitaan todella paljon, pitää tehdä päätös kohtalaisen aikaisin uravaihtoehdoista. Ammattiurheilutavoite vai yliopisto / amk. Ei kaikkea voi saada kerralla.

Edit: Niin ja useinhan ymmärtääkseni urheilulukioissa suoritetaan tutkinto neljässä vuodessa jolloin jää aikaa reenaamiselle enemmän. Silloinhan ollaan ~19v kun valmistutaan lukiosta. Jos urheilija ei siinä iässä rupea saamaan minkäänlaista tukea (pyöräilyssä liitto lähinnä eli maajoukkue), ei lahjakkuus (tai harjoitusinto) riitä. Toki pyöräilyssä on tässä vaiheessa surkea tilanne, enkä usko sen muuttuvan radikaalisti ikinä. Eikö P.Paajanen jotain tossa iässä lähtenyt ulkomaille?

ppikkupe
25.10.2012, 23.35
Urheilulukioita lähinnä tarkoitin tolla oikeanlaisella koululla, siellä ei valiteta kuhan reenaa sillon kun väittää reenaavansa. Ainakin yksi duunikaveri joka hiihti nuorena tosissaan oli vuokatin hiihtolukiossa.

Sotkamon urheilulukiossa. Urheilulukiot - tai laajemmin nykyään urheiluakatemiat - mahdollistavat nuorille opiskelun ja harjoittelun yhteensovittamisen. Löytyyhän pelkästään meiltäkin Lapin urheiluakatemia, jonka kanssa oppilaitoksina toimivat mm. Ounasvaaran urheilulukio ja Lapin urheiluopisto / SantaSport.

Hieno homma, jos harrastat hiito- tai palloilulajeja. Niihin löytyy lajivalmennusta oppilaitoksista ja paikkakunnalta isoja seuroja (tosin on pyöräilypuolella OPP:n junioritoimintakin varsin vilkasta). Mutta mille paikkakunnalle kannattaisi pyöräilevan juniorin lähteä lukiota suorittamaan, jos haluaisi sekä lajivalmennusta että hyvän seuran tuen?

OJ
26.10.2012, 04.22
Tottakai lajissa kun lajissa tarvitaan vanhempien tukea. Rahallista ja muunlaista (kyyditystä ym). Urheilulukioita lähinnä tarkoitin tolla oikeanlaisella koululla, siellä ei valiteta kuhan reenaa sillon kun väittää reenaavansa. Ainakin yksi duunikaveri joka hiihti nuorena tosissaan oli vuokatin hiihtolukiossa. Kyllä siellä hiihdettiin ihan virka-aikaan ja varmasti suksia yms välineistöä oli koulun puolesta jossei itse omannut. Varsinkin kestävyysurheilussa, jossa tunteja tarvitaan todella paljon, pitää tehdä päätös kohtalaisen aikaisin uravaihtoehdoista. Ammattiurheilutavoite vai yliopisto / amk. Ei kaikkea voi saada kerralla.

Edit: Niin ja useinhan ymmärtääkseni urheilulukioissa suoritetaan tutkinto neljässä vuodessa jolloin jää aikaa reenaamiselle enemmän. Silloinhan ollaan ~19v kun valmistutaan lukiosta. Jos urheilija ei siinä iässä rupea saamaan minkäänlaista tukea (pyöräilyssä liitto lähinnä eli maajoukkue), ei lahjakkuus (tai harjoitusinto) riitä. Toki pyöräilyssä on tässä vaiheessa surkea tilanne, enkä usko sen muuttuvan radikaalisti ikinä. Eikö P.Paajanen jotain tossa iässä lähtenyt ulkomaille?
Kyllä tavallisessa lukiossa puuhastellessa ehtii treenaamaan sen mitä saattaa tarvita, lukiopäivät kuitenkin harvemmin ovat mitään 8-16 päiviä. Yleensä pääsee tien päälle viimeistään klo 16 ja siinä ehtii ajamaan 2-4 tuntia niin, että jää aikaa opiskelullekin. Jos et ole 9.x keskiarvon koululainen peruskoulussa, niin urheilulukioihin saattaa olla nihkeämpää päästä, eli se lähilukion lukujärjestys on suunniteltava treeniohjelman mukaan ja tehtävä 3,5-4 vuodessa. Ja lukiossahan saa ilmaiseksi ruokaakin. Juu voi voi...ei voi kukkua puolille öin Xboxia hakkaamassa tai pitämässä tyttöystävää kädestä ihan joka ilta, mutta kyllä siellä lähilukiossa pystyy treenaamaan. OK...ei pääse noihin 1300 tunnin treeneihin, mutta aika harvassa ovat tollaisia määriä tuuppaavat proffatkaan kun Zabel meni lopettamaan.

Ammattilaiseksi ei ole kukaan kaiketi vielä tähän päivään mennessä päässyt harjoituspäiväkirjan tuntien mukaan. Jos kovimpien määrien mukaan pääsisi prohvaksi, niin Suomesta olisi ponnistanut aikamoinen lauma ammattipyöräilijöitä tähän päivään mennessä. Ammattilaiseksi saattaa päästä kun voittaa tarpeeksi monta tarpeeksi kovaa kisaa. Näissä kisoissa ajetaan aika usein ihan kuspäänä hana-auki paukusta alkaen. Näitä kisoja voittavat usein ne, jotka ovat harjoitelleet niin, että ovat kaikista vahvimpia tämän tyyppisissä kisoissa. Voisi jopa kuvitella, että harjoittelun pitäisi tähdätä suorituskyvyn maksimointiin niissä kisoissa, joista tulevat proffat valkataan.

Lukion jälkeen on hyvä aika suunnata manner-Euroopan suuntaan ajamaan kisaa. Jos/kun maajoukkue ei ole viemässä Eurooppaan ajamaan, niin sinne pitää hankkiutua omin avuin. Jos pyörä kulkee edes vähän malliksi, niin apuja kyllä löytyy, mutta se ilmainen majoitus saattaa olla punkkamajoitukseksi muutettu autotalli, jonka saat jakaa parin muun kuskin kanssa. Suomessa kauden aikana asuessa on todella hankalaa ja kallista ajaa "karsintakisoja" säännöllisesti tai vähemmän säännöllisesti. Kuskin on mentävä sinne kisojen luokse ja näin se on ollut jo ainakin viimeiset pari vuosikymmentä. Ei se ole mitään luksusta, hienoja autoja ja mallityttöjä kun amatöörinä yrittää kokeilla mihin ne jalat riittävät.

Mitä harjoitteluun tulee, niin mä hakisin oppia anglo-maailmasta, koska siellä se suurin kehitys on tapahtunut viimeisen 10-20 vuoden aikana.

Ammattipyöräilijät harjoittelevat paljon ja kovaa, ja monet tai useimmat nyhväävät tehomittarien sun muiden turhakkeiden kanssa. Jotkut jopa jaksottavat treenipäivänsä 3+1, eli kolme treenipäivää ja yksi lepopäivä.

buhvalo
26.10.2012, 04.32
Parhaimmillaan taitaa olla 1330h.

Mutta kun näitä Suomalaisten pyöräilyn tulevaisuudentoivojen harjoitusmääriä katsoo, niin ei yllätä ettei kansainväliselle uralle nousta. Käydään ajamassa tunti-pari muutaman kerran viikossa ja loppuaika maataan koneella. Täytyisi ymmärtää vahvan aerobisen kivijalan pystyttäminen jo nuorena, johon sitten tulevaisuudessa voidaan alkaa rakentaa maailmanmestaria. Tämä taitaa olla ihan yleinen trendi nykysuomen kestävyysurheilussa. Eipä siis ole mikään ihme ettei Suomesta maailmanluokan kestävyysurheilijoita tule.

Koko ketjun avaamisen ideana oli saada nimenomaa selville tämä miksi Suomalaiset ei vain pärjää nykyään kestävyysurheilussa. Ennen oli miehet rautaa, nyt pahvia ja tuleva sukupolvi nähtävästi vaahtokarkkeja..

Pyöräilyssä maailmanmestaruuksia on voitettu 500h:lla, TdF alle 800:lla. Miks v*tussa suomalaisen pitää jauhaa se +1200h/vuosi kansallisella tasolla? No sen takia kun se riittää, ja on aikaa ja kivaa. Ja sen takia kun pääosa kestävyysvalmennusymmärryksestä on 70-luvulta. Taitas tulla viimevuosien suomalaisilta ammattilaisilta vähän erillaista näkemystä tuohon treenaamiseen.

YT
26.10.2012, 06.33
Pyöräilyssä maailmanmestaruuksia on voitettu 500h:lla, TdF alle 800:lla.
Onko nämä voittoa edeltävän vuoden harjoitustunteja vai voittoa edeltävän uran keskimääräisiä harjoitustunteja?

MTBwannabe
26.10.2012, 09.01
Pyöräilyssä maailmanmestaruuksia on voitettu 500h:lla, TdF alle 800:lla. Miks v*tussa suomalaisen pitää jauhaa se +1200h/vuosi kansallisella tasolla? No sen takia kun se riittää, ja on aikaa ja kivaa. Ja sen takia kun pääosa kestävyysvalmennusymmärryksestä on 70-luvulta. Taitas tulla viimevuosien suomalaisilta ammattilaisilta vähän erillaista näkemystä tuohon treenaamiseen.

Ottamatta kantaa mihinkään muuhun tässä keskustelussa, niin taitaa nuo hurjat tuntimäärät jotka tässä keskustelussa on mainittu olla ajeltu silkasta rakkaudesta lajiin. Eli koska maastopyöräily on vaan paskimmillaankin niin kivaa touhua. Koulumenestyksestä ei edes viitsi alkaa tässä........

Markku Silvenius
26.10.2012, 09.30
Ei se maantiepyöräilijän TULOKSELLISUUS ole pelkästään harjoittelun määrästä kiinni. Toki riittävästi pitää harjoitella. Voi olla harjoittelun mestari tai mestari lajissaan. Nämä kaksi ei mene loputtomiin käsi kädessä.

Lukiovaiheen päättyminen voi olla yksi kulminaatiopiste, mistä eteenpäin panoksia voi nostaa reippaammin. Tämähän liittyy siihen logiikkaan että perusvalmennusvaihe päättyy 16-sarjaan, huipulle valmistava vaihe kestää 18- ja 23-kilpailuluokat ja jälkimmäisen luokan lopussa voi miettiä, onko edellytyksiä huipputasolla vai heittääkö sivuun. Toki poikkeuksia on mutta päälinja mennee jotenkin noin.

Jos lukion loppuun pääsee 700-800 tuntiin voi olla ihan tyytyväinen. Jos luokion lopussa ajaa 30-50 kisaa kaudessa on hyvillä jäljillä. Täytyy tiedostaa, että kisojen laadullinen hajonta täällä seuduilla on iso. Passiivinen suomikisa toisessa ääripäässä ja toisessa ääripäässä Tarto GP tai Baltic Chain Tour. Missään tapauksessa pelkällä 'kovalla harjoittelulla' ei pääse korkealle, vaan joukkuetyöskentelyyn tähtäävällä nousujohteisella harjoitus-JA kilpailuohjelmalla.

ppikkupe
26.10.2012, 09.35
Kyllä tavallisessa lukiossa puuhastellessa ehtii treenaamaan sen mitä saattaa tarvita, lukiopäivät kuitenkin harvemmin ovat mitään 8-16 päiviä. Yleensä pääsee tien päälle viimeistään klo 16 ja siinä ehtii ajamaan 2-4 tuntia.

Tuohan toki riittää, jos ajattelee, että harjoittelussa ei ole mitään muuta päämäärää kuin ajaa mahdollisimman paljon ja kerätä kalenteriin harjoitustunteja. Kohtalaisen tyypillinen suomalaisen kestävyysurheilijan harjoitusohjelma siis.

Mutta tuohon aikatauluun on hankala sisällyttää mitään oheistreenejä tai sitten jää illan ajot ajamatta. Kyllä kait varsinkin nuoren pyöräilijän harjoittelun pitäisi olla hiukan monipuolisempaa kuin pelkkää ajamista...

Urheilulukioissa sen sijaan on mahdollisuus vetää aamu- ja päivätreenit, jonka jälkeen tyypit pääsevät illalla normaaleihin lajitreeneihin.

Joni L
26.10.2012, 10.06
Kyllä lukiossa ja peruskoulussa ehtii treenaamaan. Kotkan kaikissa lukioissa ainakin pystyy valitsemaan kursseiksi liikuntaa, ja menemään urheiluluokalle ( sinne ei taida kyllä kaikki päästä ). Esim. juoksijalupauksemme tiedän harjoittelevan kolme kahden tunnin harjoitusta aamuisin viikolla. Iltareenit seuran kanssa sitten taitaa olla jokapäivä, ja kuulemma ruokatunneillakin kevyt hölkkä ( aikaa 50 min ). Viikonloppuisin ehtii kait sitten vähän enemmän....


Taitaa vaan suurin haaste olla lukion jälkeen.

Markku Silvenius
26.10.2012, 10.25
Taitaa vaan suurin haaste olla lukion jälkeen.

Yllätys! :D

Juoksu..Harjoittelun aikamenekit ja raamit 'hiukan' erilaisia; harva 18-19-vuotias juoksija kisaa vaikkapa 15-20 tuntia neljään-viiteen päivään, viikko taukoa 3-5h kisa, muutama päivä taukoa ja uudestaan ja uudestaan. Joo tiedän ei jalat sitä kestäisi, mutta kuitenkin.

ppikkupe
26.10.2012, 10.51
Kyllä lukiossa ja peruskoulussa ehtii treenaamaan. Kotkan kaikissa lukioissa ainakin pystyy valitsemaan kursseiksi liikuntaa, ja menemään urheiluluokalle. Esim. juoksijalupauksemme tiedän harjoittelevan kolme kahden tunnin harjoitusta aamuisin viikolla.

Melko varma olen, että Kotkan lukioissakin on siirrytty luokattomaan lukioon jo toistakymmentä vuotta sitten... ei siellä urheiluluokkia enää ole. Urheilupainotteisuuttakaan tuskin jokaisesta oppilaitoksesta löytyy. Ehkä tämä juoksijalupauksenne on valinnut koulunsa sen mukaan, jossa opetussuunnitelma lajiharjoittelun mahdollistaa.

Ja muutenkikn on tainnut lukion liikunnan sisältö ja kurssivalikoima hiukan muuttua sitten kansakouluaikojen. Otteita viereisen Lyseon opetussuunnitelmasta: LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen. LI3 Virkisty liikunnasta. LI7 Tanssi ja ryhmäliikunta. LI8 Luontoliikunta.

Vaikuttaako siltä, että palvelisi huippu-urheilua?

Lasol
26.10.2012, 11.05
Melko varma olen, että Kotkan lukioissakin on siirrytty luokattomaan lukioon jo toistakymmentä vuotta sitten... ei siellä urheiluluokkia enää ole. Urheilupainotteisuuttakaan tuskin jokaisesta oppilaitoksesta löytyy. Ehkä tämä juoksijalupauksenne on valinnut koulunsa sen mukaan, jossa opetussuunnitelma lajiharjoittelun mahdollistaa.

Ja muutenkikn on tainnut lukion liikunnan sisältö ja kurssivalikoima hiukan muuttua sitten kansakouluaikojen. Otteita viereisen Lyseon opetussuunnitelmasta: LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen. LI3 Virkisty liikunnasta. LI7 Tanssi ja ryhmäliikunta. LI8 Luontoliikunta.

Vaikuttaako siltä, että palvelisi huippu-urheilua?

:)

Itellä lukiossa vanhojen tanssiharjoittelusta sai liikunnan kurssin. Siitä ei varmasti ole hyötyä mihinkään urheiluun, ei edes kilpatanssiin. Tosin itsellä potentiaalista hyötyä sai kielen opiskelun muodossa, parini kun oli saksalainen vaihto-oppilas. Tosin en käyttänyt mahdollisuutta, en osaa sanaakaan saksaa.

Tarkoitan kertoa että vaikka 'normaali'lukiossa on varmasti mahdollista harjoitella perusteluilla jonkin verran, on urheilulukio tässä suhteessa selkeästi parempi vaihtoehto. Voittaa junnumitalleja ni ei tartte sitä 9,5 keskiarvoa.

Leopejo
26.10.2012, 11.33
Mitä harjoitteluun tulee, niin mä hakisin oppia anglo-maailmasta, koska siellä se suurin kehitys on tapahtunut viimeisen 10-20 vuoden aikana.

Paitsi jos haluat voittaa, jolloin parasta hakea oppia niiltä, joiden puoleen suurimmat tähdet kääntyvät, ja jotka löytyvät yleensä manner-Euroopasta. Kannattaa kuitenkin välttää bannattuja valmentajia (Ferrari).

Joni L
26.10.2012, 11.53
Ja muutenkikn on tainnut lukion liikunnan sisältö ja kurssivalikoima hiukan muuttua sitten kansakouluaikojen. Otteita viereisen Lyseon opetussuunnitelmasta: LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen. LI3 Virkisty liikunnasta. LI7 Tanssi ja ryhmäliikunta. LI8 Luontoliikunta.

Vaikuttaako siltä, että palvelisi huippu-urheilua?

No joo, ei toi... mutta oli se lyseo luokaton jo 15 v. sitten. Mulla on tyttö liikuntapainotteiselle luokalla. Niillä on oman lajin harjoitukset koulussa ma 2 h ja ke 2h, lisäksi pe 1,5 h yleinen voima tai kestävyys, riippuu ohjelmasta. Lisäksi ma, ti, ke, pe, la, su 2,5h iltaharkat seuran kanssa. Ai niin lauantaisin on myös 1 h aamuharkat. Viikonloppuharkat tosin peruuntuu jos on kisoja. Tämä siis lyseossa. Juoksijalupauksemme on toisessa lukiossa ja kuulemma saa treenaa vähän enemmän...

Mutta tää ei taida olla topikin aihe, pahoittelen...

Markku Silvenius
26.10.2012, 13.23
Yhden urheilulukiolaisen valmennuksesta tämän kuun loppuun saakka huolehtineena voin sanoa, että urheilulukio on paras valinta yhdistää lukio-opiskelu ja vaativa harjoittelu, mutta omat käytännön haasteensa siinäkin tulee. Sanotaanko näin, että se mikä olisi normilukiossa mahdotonta, vaatii urheilulukiossa vielä paljon venymistä ja motivaatiota urheilijalta. Riippuu tietysti siitäkin aikooko käydä lukion vain läpi vai tavoitteleeko parempia arvosanoja. Huippuarvosanat ja huippu-tulos urheilussa kertoo mielestäni monilahjakkuudesta jollaiseksi kaikki eivät synny, eikä se tule pelkästään kovalla yrittämisellä. Pitkä matikka, Fy-Ke..ehkä vähän ektrakursseja siihen kylkeen, tuntuvat käsittääkseni ihan erilaisilta 'natuna' tai 600-700-800 tuntiraamin pyöräilyharjoittelun 'esiväsytyksellä'. Jos yrittää normaaliälyllä viedä molempia kovin kunnianhimoisin tavoittein tiedostamatta realiteettejaan, voi saada aikaan todella kuormittavan tilanteen.

OJ
26.10.2012, 18.58
Paitsi jos haluat voittaa, jolloin parasta hakea oppia niiltä, joiden puoleen suurimmat tähdet kääntyvät, ja jotka löytyvät yleensä manner-Euroopasta. Kannattaa kuitenkin välttää bannattuja valmentajia (Ferrari).
Lähinnä ajattelin sitä uran alkuvaihetta ja sinne prohvaksi pyrkimistä. Tokkopa treenimetodit eroavat, mutta anglo-maailmasta löytyy todennäköisesti paremmin sovellettavia ratkaisuja.

erkkk
26.10.2012, 18.58
Kiinnostaisi tietää myös vertailupohjaa suomalaisten kärkikuskien harjoittelusta vrt. ammattikuskit. Kiinnostaa siinä se että mitä suomalaiset tekevät toisin, kun heistä aika harvoin tulee kunnon kansainvälisiä kisakuskeja. Harjoittelevatko liian vähän määrällisesti vai tehollisesti? Nyt vain harjoitusohjelmia pöytään!
Muutama fakta:
- SM maantiellä M-18 sarjassa oli tänä vuonna 23 osallistujaa, tämä tekee noin 12 urheilijaa/vuosiluku. Jos otetaan vaikka perus junnulätkäjoukkue mistä päin tahansa suomea, niin montakos niiden pelaajaa pelaa NHL:ssä parin vuoden sisään? Jääkiekko on kuitenkin globaalisti aika marginaalilaji.
- Suomi on arktinen maa suht kaukana euroopan pyöräilyskenestä. Mistä johtuen tilanne ei ole sellainen että parin tunnin ajomatkan sisään pystyy valitsemaan useasta eri kovasta kisasta mihin tänä viikonloppuna osallistuu. Oikeilla mestoilla päivä voi myös olla arkipäivä :D Kisakausi on myös huomattavasti pidempi.
- Suomessa hinkataan hangessa X-kuukautta, nykyisin aika moni hinkkaa sisällä. Mutta joka tapauksessa tuonkin antama etu eteläisimmille maille näkyy viimeistään siinä vaiheessa kun tajuaa että ei niiden välttämättä tarvi mennä mihinkään leireille, ne voi leireillä ihan himassa tai käyttää senkin ajan kilpailemiseen.
- Suomalainen on ulkomaille lähtiessään aivan totaalisen ulkopuolinen. Kielimuuri ja ns ulkomaalaisvahvistus joukkueessa. Mikä tarkoittaa sitä että ei välttämättä riitä että olet yhtä hyvä kuin tallipäällikön siskonpoika.

En sanoisi että määrässä tai tehossa välttämättä on suurin syy. Eniten vikaa on siinä että harrastajapohja ei ole tarpeeksi laaja. Jossain keskieuroopan seurassa saattaa olla junnuja sen mitä suomessa, eikä niistäkään välttämättä tule jatkuvasti huippukuskeja. Seuraavaksi voi toki alkaa miettimään eroja suomen ja muiden pohjoismaiden välillä. Eroa on. Myös valmennuksellisesti. Ei nuo perusasiat kuitenkaan muutu, kestävyyslaji tämä on.

ppikkupe
26.10.2012, 20.45
Jos otetaan vaikka perus junnulätkäjoukkue mistä päin tahansa suomea, niin montakos niiden pelaajaa pelaa NHL:ssä parin vuoden sisään? Jääkiekko on kuitenkin globaalisti aika marginaalilaji.

Miksi rajata NHL:ään? Se on kuitenkin kansallinen sarja, jossa yli 3/4 pelaajista on Pohjois-Amerikasta. Ammattilaisia pelaa paljon muuallakin.

Kun lajien koosta puhutaan, niin yksin NHL:ssä on 30 ammattilaisjoukkuetta, AHL:ssä toiset 30, SM-liigassa 14, Elitserienissä 12, KHL:ssä 26, DEL:ssä 14, Sveitsin NLA:ssa 12... Nuo 140 joukkuetta ensimmäisenä mieleen tulleista sarjoista. Kuka luettelee pyöräilyn puolelta 140 ammattilaistallia?

tahko4ever
26.10.2012, 23.27
Pyöräilyssä maailmanmestaruuksia on voitettu 500h:lla, TdF alle 800:lla. Miks v*tussa suomalaisen pitää jauhaa se +1200h/vuosi kansallisella tasolla? No sen takia kun se riittää, ja on aikaa ja kivaa. Ja sen takia kun pääosa kestävyysvalmennusymmärryksestä on 70-luvulta. Taitas tulla viimevuosien suomalaisilta ammattilaisilta vähän erillaista näkemystä tuohon treenaamiseen. Laitatko nimet vielä tänne niin tiedämme kaikki ketkä ovat näin tehneet. Ja mielellään vielä vuosiluvut. Samoin olisi kiva kuulla suomalaisista nykyammattilaisista, joilla tuntimäärä jää vaikkapa tuonne 500h tasolle?

buhvalo
27.10.2012, 05.24
Laitatko nimet vielä tänne niin tiedämme kaikki ketkä ovat näin tehneet. Ja mielellään vielä vuosiluvut. Samoin olisi kiva kuulla suomalaisista nykyammattilaisista, joilla tuntimäärä jää vaikkapa tuonne 500h tasolle?


Erinäkemys 1200h/vuosi-treenaamiselle=500h/vuosi? Totta, mutta mahtuu väliin aika paljon muutakin väliin. Wigginsin tunnit rata-aikakaudelta on väitetty olleen 500h tasolla, ja Contadorin 800h. Webbi-tietoa, uskokoon ken tahtoo. Hämmästyttävää kyllä, uskon ennemmin nuo 8xx tunnit nykyaikakaudella kuin +1000h.

tahko4ever
27.10.2012, 09.57
Erinäkemys 1200h/vuosi-treenaamiselle=500h/vuosi? Totta, mutta mahtuu väliin aika paljon muutakin väliin. Wigginsin tunnit rata-aikakaudelta on väitetty olleen 500h tasolla, ja Contadorin 800h. Webbi-tietoa, uskokoon ken tahtoo. Hämmästyttävää kyllä, uskon ennemmin nuo 8xx tunnit nykyaikakaudella kuin +1000h. Eihän tuossa minun kommentissani puhuttu mitään 1200+ tuntimääristä, vaan pyydettiin tietoja näistä 500h MM-voittaja taustoista. Laitatko vielä noita suomalaisten nykyammattilaisten ajatuksia tuntimääristä, ja ajattelua harjoittelumääristä niin olisin kiitollinen. Mistä tällainen 1200+ taso on tähän keskusteluun ilmaantunut?

kesäjuippi
27.10.2012, 18.42
Tuskin Contadorkaan olisi 50 000km tällä kaudella ajanut jos siitä ei mitään hyötyä kerta ole.. Määrän kautta se huippukunto saadaan esiin.

J. Conrad
27.10.2012, 18.53
Tuskin Contadorkaan olisi 50 000km tällä kaudella ajanut jos siitä ei mitään hyötyä kerta ole.. Määrän kautta se huippukunto saadaan esiin.

50000km/v tekee 137km joka ikinen päivä... Missä on väitetty Contadorin ajaneen 50000km tällä kaudella? Tietysti jos Conta on ajanut 1250h vuodessa tasan 40km/h niin tuleehan se... Ja eihän se tee kuin 3h 25min päivässä 40km/h joka ikinen päivä. Tätä nyt kaikki matkimaan.

Toisaalta, tuossa ylempänä väitetään Contan ajaneen 800h, niin tuleehan se 50000km jos se on ajanut koko ajan 62,5km/h. Ai niin, onhan se ajanut välillä kovempaa. Ja eihän siihen ole sitten päivässä mennyt kuin 2h 11min.

OJ
27.10.2012, 20.09
Miksi muuten pitää kysellä ammattilaisten harjoittelusta taviksilta kun tietää itse paremmin?

Eihän toi 50000 km ole kuin vähän reilu 1400 tuntia 35 km/h keskinopeudella ja toi on vain keskimäärin 26 tuntia viikossa, eli ei edes neljää tuntia per päivä. Toihan ei ole mitään kesäjuipin toisessa ketjussa mainitsemiin 10-14 tunnin ulkoilupäiviin, joita kuuleman mukaan joissain muissa maissa junnupyöräilijät tekevät.

YT
27.10.2012, 20.14
Pro tour tason kuski ajaa pyörällä n. 30000km vuodessa. Tämän olen usein kuullut eurosportilta Sean Kellyn sanomana kun ne vastailee katselijoiden lähettämiin kysymyksiin.

kesäjuippi
27.10.2012, 20.36
Siis Contadorhan on jo iältään siinä vaiheessa että peruskunnon luominen ei ole enää se oleellisin asia. Eri asia on tietenkin junnut, joiden olisi hyvä harjoitella yli 2000h vuodessa mikäli meinaavat tulevaisuudessa menystyä. Pohjat luodaan nuorena ja aikuisena riittää vähempikin määrä kunnossa pysymiseen.

Pistin tämän ketjun pystyyn siksi, että keskustelua tästä aiheesta syntyisi. Itselläni on 33v kokemus hiihtäjien valmennuksesta. Nyt viimeiset 4vuotta olen perehtynyt pyöräilyvalmennukseen, jossa samat lainalaisuudet ovat voimassa kuin hiihdossa. Joskin pyöräilyssä määräharjoitteluun täytyy vielä panostaa jonkin verran lisää pitkien etappiajojen vuoksi.

Juniorien harjoittelu ei tarvitse olla sellaista kuin esim Contadorin, missä veivataan vaan jotain lenkkiä hyvin harjoituksenomaisesti. Juniorien tulee omaksua elämäntavaksi jo hyvin nuorena monipuolinen liikunta, jossa junnut viihtyvät ulkona sen 10-14h päivässä liikunnallisten aktiviteettien parissa. Nykykulttuurissa ollaan omaksuttu liikaa sellaista tapaa että junnut käyvät vain varsinaisissa treeneissä ja lopun aikaa makaavat sohvalla pelaamassa xboxia. Juniori ikäisenä olisi nimenomaa erittäin tärkeää olla fyysisesti aktiivinen koko päivän. Näin saadaan jo lapsena pohjat luotua sille tasolle, että itse treenaaminen voidaan tulevaisuudessa aloittaa. Jos pohjia ei ole, nuori väsyy, tulee loukkaantumisia, ei palaudu, eikä pysty käymään kouluja kunnialla. Varsinkin koulunkäynnin ja harjoittelun yhdistämisessä auttaa nuorena luodut vahvat pohjat. Jos ei ole pohjia, niin ei sitä koulussakaan jaksa olla skarppina, kun on kokoajan väsyneenä harjoittelusta.

-kj

J. Conrad
27.10.2012, 21.33
Jotenkin tuntuu että jos on koulussa 15-16v seitsemän tuntia päivässä, ja sitten tekee läksyt siihen päälle, niin on aika haastavaa harjoitella yli 2000h vuodessa. Se tekee meinaan 38,5h treenejä viikossa 52vk. Siihen sitten se 5x6h koulua eli 30h. Niin siitä tulee 68,5h yhteensä, ja ne läksyt 4hvk? yli 70h vk kuitenkin. Loppuaika täytyy satsata lepoon... Näyttää vahvasti siltä että se on joko koulu tai urheilu.

tahko4ever
27.10.2012, 21.42
Jos jätettäisiin nämä kairojen sitoutumattoman äänenkannattajan treenit tästä keskustelusta pois, ja keskityttäisiin siihen miten 500h vuodessa tehdään maailmanmestareita. Ja ajaahan se Contador kovaa, ei kai sitäkään kukaan kiistä ;)

OJ
27.10.2012, 21.57
miksei samantien 2500 tuntia ja sitten vaan odotellaan 10-vuotta sitä suomalaista Tour-voittajaa? Tolla määrällä ei kuitenkaan päästä kuin kuuteen tuntiin päivässä. Oppivelvollisuutta kun ei kaiketi ole tarkoitus laiminlyödä, niin 10-14 tuntia käytettynä mihin hyvänsä on aika paljon kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Syödä ja nukkuakin ilmeisesti pitäisi jossain välissä, ja liikkuvalle nuorelle 8 tuntia unta ei todennäköisesti riitä alkuunkaan.

Hauskoja juttuja joka tapauksessa.

Pekka L
28.10.2012, 09.31
Joillakin urheilijoilla on tapana vähätellä omia harjoitusmääriään, etenkin kun on pärjätty. Sitenhän voidaan näppärästi dissata häviäjiä saunassa "mää mitään treenaa, käyn sillon tällön lenkillä".
Ihmiset on samanlaisia joka puolella, joten eiköhän tuohon viiterymään sovi yhtä lailla ammattilaisiakin, jotka kertovat treenimääriään reilusti alakanttiin. "Lahjattomat treenaa."

Justiinsa lueskelin norjalaisen soudun olympiavoittaja Olaf Tuften treenistä, olympiavuonna 2004 harjoitussuunnitelma oli juurikin Markon mainitsema 1200h. Ja kilpailumatkahan on 2000m ja ~7min. No se on sit vissiin sellainen lahjaton.

haedon
28.10.2012, 10.03
Siinä asiassa samaa mieltä että nuoret tarvitsevat suuren määrän liikuntaa päivässä kehittyäkseen. Se ei tietenkään tarkoita että täytyy vääntää esim pyörän päällä x tuntia, vaan monipuolista liikkumista; pyörällä/kävellen kouluun sekä harrastuksiin. Kavereiden kanssa välitunneilla jalkapalloa yms ja koulun jälkeen metsässä ja kaupungilla leikkejä, temppuilua....riittäähän näitä. Vakavampaan liikuntaan ei sitten tarvitsekaan varata aikaa kuin tunti päivässä, kun on kokopäivän liikkunut eri tavoin. Osa näin tekeekin varmasti, mutta suurelle osalle vapaa-aika on tietokonepelejä yms ja urheiluharrastus on erillinen osa muusta elämästä ja välineurheilua: kuvitellaan että tulee seuraava Saku Koivu sillä että on saman merkkiset luistimet jne. Tästä ei voi syyttä tietenkään nuorta, yhteiskunta ja vanhemmat toimintaympäristön ovat heille luoneet. Haukkumisen sijaan jokainen voi siis katsoa peiliin ja miettiä mitä voisi tehdä sen eteen että menisi paremmin.

Markku Silvenius
28.10.2012, 10.43
Tuosta Suomenlahden eteläpuolelta kun tietämystä vähän ammennetaan, niin Tarton Terminaattorin eli Jaan Kirsipuun teesit junioreille U23:n siirtyessä ovat seuraanlaisia:

Määriä ei saisi nostaa voimakkaasti vaan suunnilleen samaa tahtia kuin edellisinä vuosina. Yleiskehittävästä harjoittelusta voi halutessaan vähitellen luopua about 20 ikävuoden jälkeen, jos on mahdollisuus päätoimiseen pyöräilyyn. Harjoituskauden punttisalitreenit kuitenkin kuuluisivat ohjelmaan (Jassilla selvästi eri näkemys kuin Cogganisteilla vaikka SRM on ollut pyörässä ikuisuuksia) Kirsipuun mukaan junnujen ei tulisi siirtyä suoraan junnuvälityksistä 53/11-12 välityksille vammariskien välttämiseksi.

Kirsipuulla kilometrit junioreiden viimeisenä vuonna olivat noin 18000 ja ensimmäisenä miesten luokan vuotena noin 20000 km. Harjoitusmäärällisen kattonsa hän saavutti 28-29 vuotiaana noin 37000 ja 38000 km, mikä tekee yhteensä vähintään 1000 h vuodessa. 1998 saavutettu korkein kilometrimäärä oli hänen mielestään vähän liikaa.

Kirsipuun mielestä enemmän itsenäisesti harjoittelevien nuorten tapa harjoitella siten, että talvikuukausina kopioidaan väkisin Taaramäen tai Mandrin määriä ja ajetaan 100 h/kk tai enemmän, ei ole järkevää. Ollaan sitten helmi-maaliskuussa sairaita tai jossain jännetulehduskierteessä ja kovasta alusta huolimatta tai juuri siitä syystä koko kauden kertymä jää keskiverroksi.

Kuukausittaiset harjoitusmäärät tulisi kertyä melko tasatahtiin läpi koko kauden tai vähän nousten alkukuukausina ja sitten tasaisesti kauden loppuun. Esimerkiksi niin, että aloittaa marraskuussa 60 tuntia kuukaudessa ja noustaan vähitellen noin 80 tuntiin kuukaudessa. Vasta kun U23 ikäryhmä on ajettu läpi tai on päättymässä oltaisiin tasolla 100h/kk.

OJ
28.10.2012, 17.38
Eikö noi Kirsipuun teesit ole melkolailla samoja kuin Suomen pyöräilyvalmennuksen opit ja vähän pienemmät määrät kuin mitä pari vuotta sitten esiteltiin unionin lehdessä? Ainakin kun itse olin 18-22-vuotias, niin tuntui, että kaikki treenasivat ton 700-900 tuntia vuodessa. Tästä vinkkelistä katsoen täyspäiväisesti ajavan on syytä painaa vähintään se 1000 tuntia vuodessa. Kun tähän lisää sen faktan, että 20 tämän hetken ammattilaista tekee 1100-1300 tuntia vuodessa, niin tämä systeemi on todennäköisesti vallitseva pyöräilyharjoittelussa. Tai tämä on melko varmasti vallitseva systeemi pyöräilyharjoittelussa kansainvälisestikin, tai ainakin täkäläisen valmentajakoulutuksen opit noudattavat samaa linjaa.

Jotkut kuitenkin harjoittelevat ja valmentavat eri tavalla ja myös eri tavalla on saavutettu tuloksia kaikilla tasoilla.

Ja olen ihan samaa mieltä tosta nuorten aktiivisuudesta, mutta tämä ongelma ei rajoitu Suomeen.

Mara I
29.10.2012, 14.46
Artikkelissa Intervals, Thresholds, and Long Slow Distance: the Role of Intensity and Duration in Endurance Training (http://www.sportsci.org/2009/ss.htm)puhutaan kappaleessa Training Volume of Elite Athletes (http://www.sportsci.org/2009/ss.htm#_Toc245522386) vuosittaisista harjoittelumääristä eri urheilulajeissa: Määrät vaihtelevat pitkän matkan juoksun alle 600 tunnista uimareiden 1200+ tuntiin. Pyöräilijät ovat listalla toisina noin 1200 vuosittaisella harjoittelutunnilla. Ihan hyvä artikkeli muutenkin lukea johdatuksena "norjalaisen koulukunnan" kestävyysvalmennukseen.

SasuH
29.10.2012, 20.21
Kyllä tavallisessa lukiossa puuhastellessa ehtii treenaamaan sen mitä saattaa tarvita, lukiopäivät kuitenkin harvemmin ovat mitään 8-16 päiviä. Yleensä pääsee tien päälle viimeistään klo 16 ja siinä ehtii ajamaan 2-4 tuntia niin, että jää aikaa opiskelullekin. Jos et ole 9.x keskiarvon koululainen peruskoulussa, niin urheilulukioihin saattaa olla nihkeämpää päästä, eli se lähilukion lukujärjestys on suunniteltava treeniohjelman mukaan ja tehtävä 3,5-4 vuodessa. Ja lukiossahan saa ilmaiseksi ruokaakin. Juu voi voi...ei voi kukkua puolille öin Xboxia hakkaamassa tai pitämässä tyttöystävää kädestä ihan joka ilta, mutta kyllä siellä lähilukiossa pystyy treenaamaan. OK...ei pääse noihin 1300 tunnin treeneihin, mutta aika harvassa ovat tollaisia määriä tuuppaavat proffatkaan kun Zabel meni lopettamaan.

Ammattilaiseksi ei ole kukaan kaiketi vielä tähän päivään mennessä päässyt harjoituspäiväkirjan tuntien mukaan. Jos kovimpien määrien mukaan pääsisi prohvaksi, niin Suomesta olisi ponnistanut aikamoinen lauma ammattipyöräilijöitä tähän päivään mennessä. Ammattilaiseksi saattaa päästä kun voittaa tarpeeksi monta tarpeeksi kovaa kisaa. Näissä kisoissa ajetaan aika usein ihan kuspäänä hana-auki paukusta alkaen. Näitä kisoja voittavat usein ne, jotka ovat harjoitelleet niin, että ovat kaikista vahvimpia tämän tyyppisissä kisoissa. Voisi jopa kuvitella, että harjoittelun pitäisi tähdätä suorituskyvyn maksimointiin niissä kisoissa, joista tulevat proffat valkataan.

Lukion jälkeen on hyvä aika suunnata manner-Euroopan suuntaan ajamaan kisaa. Jos/kun maajoukkue ei ole viemässä Eurooppaan ajamaan, niin sinne pitää hankkiutua omin avuin. Jos pyörä kulkee edes vähän malliksi, niin apuja kyllä löytyy, mutta se ilmainen majoitus saattaa olla punkkamajoitukseksi muutettu autotalli, jonka saat jakaa parin muun kuskin kanssa. Suomessa kauden aikana asuessa on todella hankalaa ja kallista ajaa "karsintakisoja" säännöllisesti tai vähemmän säännöllisesti. Kuskin on mentävä sinne kisojen luokse ja näin se on ollut jo ainakin viimeiset pari vuosikymmentä. Ei se ole mitään luksusta, hienoja autoja ja mallityttöjä kun amatöörinä yrittää kokeilla mihin ne jalat riittävät.

Mitä harjoitteluun tulee, niin mä hakisin oppia anglo-maailmasta, koska siellä se suurin kehitys on tapahtunut viimeisen 10-20 vuoden aikana.

Ammattipyöräilijät harjoittelevat paljon ja kovaa, ja monet tai useimmat nyhväävät tehomittarien sun muiden turhakkeiden kanssa. Jotkut jopa jaksottavat treenipäivänsä 3+1, eli kolme treenipäivää ja yksi lepopäivä.

Näin Märskyn urheilulukiolaisena voin todeta, että yleensä kouluun herään 6 ja tulen kotiin 17.

Markku Silvenius
29.10.2012, 23.21
Mut eikö niin Sasu, että tuohan voi käytännössä tarkoittaa sitä, että menet kasiin kouluun ja lähdet ruokailun jälkeen urheiluvalmennuskoodilla lenkille jatkaen sitä omalla ajalla jolloin oletkin jo tehnyt hyvän 4h siivun klo 16.00 mennessä? Tai aamulla 2-3h reeni mistä koululle syömään ja iltapäiväksi tunneille + ehkä illalla palauttelureeni tai puntille tmv. Sehr possible? :)

SasuH
30.10.2012, 01.41
EI ihan :D Tuo vaatisi 4-5 vuoden suunnitelmia. Koulussa on valmennuksen harjoituksia, mitkä ovat lähinnä lihaskuntoa, juoksua ja uintia.

OJ
30.10.2012, 04.31
EI ihan :D Tuo vaatisi 4-5 vuoden suunnitelmia. Koulussa on valmennuksen harjoituksia, mitkä ovat lähinnä lihaskuntoa, juoksua ja uintia.
Urheilun kannalta ei vaikuta mahdottoman hyvältä diililtä.

kolistelija
30.10.2012, 09.37
Urheilun kannalta ei vaikuta mahdottoman hyvältä diililtä.
Sitä tässä vähän ihmettelin tuossa aiemmin. Käsitykseni urheilulukiosta on hyvin erilainen kuin se että siellä saa reenata puolet päivästä ilman mitään miinuspuolia. Sama määrä koulua on silti käytävä jos sen todistuksen haluaa.

Ehkä se on ollut erilaista muutama vuosikymmen sitten? Kymmenisen vuotta sitten paikalliset urheilulukiot olivat lähinnä kuntoilua varten. Ainakin ne joissa minun kaverini kävivät. Suunnitelmanhan saa useimmissa kouluissa tehdä mielensä mukaan, joten urheilulukio on siinä mielessä turha kun kuka tahansa voi urheilla puoli päivää ja heilua koulussa loputtomiin. Pitää vain muistaa että opintotuet lakkaavat jos viikkotunnit jäävät alle 25:n tunnin.

Markku Silvenius
30.10.2012, 10.16
Sitä tässä vähän ihmettelin tuossa aiemmin. Käsitykseni urheilulukiosta on hyvin erilainen kuin se että siellä saa reenata puolet päivästä ilman mitään miinuspuolia. Sama määrä koulua on silti käytävä jos sen todistuksen haluaa.

Ehkä se on ollut erilaista muutama vuosikymmen sitten? Kymmenisen vuotta sitten paikalliset urheilulukiot olivat lähinnä kuntoilua varten. Ainakin ne joissa minun kaverini kävivät. Suunnitelmanhan saa useimmissa kouluissa tehdä mielensä mukaan, joten urheilulukio on siinä mielessä turha kun kuka tahansa voi urheilla puoli päivää ja heilua koulussa loputtomiin. Pitää vain muistaa että opintotuet lakkaavat jos viikkotunnit jäävät alle 25:n tunnin.

Niin no asioillahan on aina kaksi puolta. Jos ei koskaan sataisi, kärsisimme kuivuudesta. Luulisin. Opintotuet riippuu vanhempien tuloista. Jos vanhemmilla on sen verran rahaa, että voivat tukea nuoren SM-/kv-tason urheilutavoitteita, ollaan melko pian opintotuen ulkopuolella.

Tourist
19.11.2012, 19.17
Esimerkiksi tällasta löytyy flaamiksi…Juergen Roelands:n haastattelusta.

Proffat ajaa n.30 000km vuodessa. Melko tarkkaan 50/50 kisa- ja harjoituskilometrit. Noin 90 kisapäivää.

Valmisteluviikot ennen kevätklassikoita n.800km per viikko.

Samuli
20.11.2012, 10.29
Tuossa tämän vuoden proffien kisakilsat: http://www.cqranking.com/men/asp/gen/StatsKilometers.asp?year=2012
ja kisapäivät: http://www.cqranking.com/men/asp/gen/StatsRaceDays.asp?year=2012

Samuli
20.11.2012, 11.01
Kirjautumalla Mapei Centerin sivuille pääsee näkemään hieman dataa Basson harjoittelusta http://www.mapeisport.it/ivanbasso/Default.asp

Mara I
23.11.2012, 16.33
Kysymys big gear -harjoituksesta

Mitä mieltä raati on big gear -harjoitusten tekemisestä? Entisellä kuntopyörällä hain niiltä sekä lihsrasitusta että (an)aerobista kuntoa. Vastus loppui tavallaan kesken niin, että moinen oli mahdollista. Nyt minulla on uusi ergometri, jossa vastusta saa niin reippaasti, että sykkeet jäävät aerobiselle tasolle - voimat loppuvat yksinkertaisesti kesken verrattuna "aerobiseen kapasiteettiin". Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun ennen pystyin ylläpitämään 70-80 kadenssia niin nyt mennään 58-64 tasolla.

Nyt minulla on kaksi vaihtoehtoa:
1. jatkaa tällä vastus tapissa vaihtoehdolla
2. keventää vastusta niin, että se on edelleen "vaativaa" mutta että jaksan nostaa sykettä anaerobisen kynnyksen tuntumaan

Googletin hieman mitä aiheesta netissä on kirjoitettu ja ensivaikutelma oli, että kannattaa pitää nämä kaksi harjoitustyyppiä erillään: Hakea big gear -harjoituksella lihasvoimaa, ja on OK, että syketaso pysyy aerobisella alueella (esimerkiksi Marty Gaal: If you can find a gradual climb that doesn’t force you to shoot through your (2nd) lactate threshold (LT - the point where lactate has built up so much that you eventually need to stop or slow dramatically - gasping for air, burning legs) and allows you to stay smooth and in your aerobic zone (your Z2) or the lower end of your anaerobic zone (Z3), do it. Warm up and then do repeated climbs on this hill. Will make you strong like Conan.) Toisaalta taas vk-treeniä kannustetaan tekemään sitten "normaalimmalla" kadenssilla (vaikkapa David Ertl: I believe cyclists have an optimal pedal cadence which is dependent on their own physiology, most likely their muscle physiology. I don’t believe you should try to force yourself to become a spinner if you tend to be a masher or vice versa.)

Yllä oleva lähestymistapa harjoitusten spesifisyydestä tuntuu järkevältä, mutta laitetaanpa se tänne kommentoitavaksi.