Näytä tavallinen näkymä : Haaveena SM-taso
Olen nyt lukenut ja selaillut näitä foorumeita tässä kesän mittaan. Eri aiheita ja niiden viestejä eri henkilöiltä. Moni täältä näyttää tietävän pyöräilystä paljonkin niin ajattelin tämän aiheen tehdä(en löytänyt että tämän tapaista aihetta olisi). Tein siis tämän aiheen, että saisin erilaisia näkemyksiä eri ihmisiltä ja etenkin heiltä jotka ovat jo käyneet kuntoajoissa tai jopa erilaisissa kilpailuissa. Kerron siis hieman taustaa ja annan teille joitakin esimerkkikysymyksiä ja muokkailen aihetta, jos jotain uutta tulee mieleen.
Olen 19 vuotias poika ja ostin ensimmäisen maantiepyörän 2012 heinäkuun alussa eli muutama kuukausi sitten. Harrastusta en aloittanu pohjalta vaan kuntoa löytyy eri lajeista pienestä asti (jääkiekko, alppihiihto), yhtään vuotta nuoresta pojasta asti en ole ollut urheilematta. Ensimmäiset lenkit meni siinä tottuessa ajoasentoon ja pyöritystekniikan opetteluun. Ensimmäiset lenkit mittasin vaan ajassa, että sitä tulee tarpeeksi ja sitten aloin aina ajamaan pitempää matkaa. Kilometrejä tuli heinäkuusta syyskuun puolelle jotain 3000km eli omasta mielestä hyvä määrä ensimmäiselle kesälle. Ajelin sen 4-6 kertaa viikossa, riippuen minkälaista treeniä aijoin tehdä. Muutaman ensimmäisen viikon jälkeen aloin myös tehdä erilaisia vetotreenejä (1-45min), ja myös puhtaita ylämäkivetoja, jotka omasta mielestäni vaikuttivat etenkin peruslenkin nopeuteen. Pisin lenkki taisi olla kesäloman aikana 110km johon meni tuolloin aikaa n. 3h 45min (29km/h keskaril?). Monia 70-100km lenkkejä tuli myös tehtyä. Keskinopeudet ovat pitkillä lenkeillä yleensä aina ollut 25-29+ km/h ja aina olen ajanut yksin. Yli 4 tunnin ajoja on myös, mutta pienemmällä keskarilla.
Haaveen kanssa ei haluaisi kiirehtiä, mutta olen valmis panostamaan siihen 100%. Ruokavalio on kunnossa, joten haluaisin vastauksia etenkin treenaamiseen. Tiedän, että SM-tason kunto vaatii paljon aikaa, treenausta ja lepoa sekä paljon kärsivällisyyttä.
Yksinkertaisin vastaus koko aiheeseen omasta mielestäni on, että: "treenaa monipuolisesti, käy kuntoajoissa/kisoissa, liity paikkakuntasi pyöräilykerhoon". Ja uskompa että tuossa on se kaikki mitä SM-tason ajajat ovat jo tehneet nuoresta pojasta/tytöstä lähtien.
Tähän loppuun nyt esitän erilaisia kysymyksiä, joihin voi vastata ja lisään niitä myöhemmin, jos mieleen tulee uusia.
Kannattaako aika-ajoon panostaan paljon?
Mikä olisi realistisen tavoite, että pääsisi kyseiselle tasolle? (vuosia)
Montako kilpailua/kuntoajoa kannattaisia sisällyttää yhdelle kaudelle?
Punttijutuista on käytä melkoista tappelua sen hyödyistä ja haitoista, mielipiteesi?
Monet ihmiset panostavat koviin treeneihin, mutta jos aikaa riittää ja haluaa käyttää sen pyöräilyyn, onko järkevää tehdä enemmän pitempiä treenejä (tietenkin sillä tavalla mihin oma kunto riittää).
Paljonko kovia treenejä uskaltaa tehdä viikossa (vauhtikestävyys, hapotustreenit, maksimaaliset vedot jne).
Olen saattanut aiheesta unohtaa paljon, mitä olen aikonut kirjoittaa, mutta suurin osa on varmaan tullut tähän. Treenivinkkejä näillä foorumeilla on paljon ja olen niitä lukenut, mutta halusin tämän aiheen nyt tehdä sen takia, koska joskus todella haluisin olla siellä sm-tasolla, edes vanhenpana miehenä!
Kiitos etukäteen lukemisesta ja olisi mukavaa saada tänne paljon viestejä ja keskustelua.
lynxlynx
11.10.2012, 21.15
Vastataan nyt nopeasti pariin kohtaan, eli treeniohjelmaan olisi syytä mahduttaa viikkotempo (10km).(helppo ja selkeä kehityksen mittari). Ja koska olet suht nuori ja iän mukana karttuva kestävyyspohja puuttuu lienee 8-12 tapahtumaa kesässä sopiva määrä (mielenkiinto säilyy, pohjakunto riittää ja jää aikaa muuhunkin - ei mene suorittamiseksi). Hyvä treeni on parempi kuin huono kisa.
Jake_Kona
11.10.2012, 21.22
Anteeksi, että tulen tähän väliin puolihuolimattomalla viestillä. Ajattelin pärjätä sm-tasolla tulevaisuudessa hyvin. Suunnitelmissa olisi elää pitkään ja päästä palkintosijoille 90v. tai 100v. sarjoissa. Haavetta kerrassaan. Ihan oikeesti. Taas tuli minulle topikki jota pähkäillyt ihan tilaamatta ja tietämättä.. 80-vuotiaiden sarjassa kilpailu on vielä kovaa.
Ens vuonna kilpasarjaan ja seuraavana eliteen. Eli 2 vuotta menee jos reenaa kunnolla. Tosin et sillon vielä voita kisoja, mutta pysyt porukoissa. Suomessa on niin vähän kisoja ettet voi liikaa ajaa. Sitäpaitsi nehän on hyvää reeniä? Miten kovaa reenaa riippuu siitä miten usein reenaa. Puntti kannattaa kyllä, kuhan teet muutakin kun habaa. Kannattaa katella että ajoasento on oikee ja muuten pyörän säädöt kohillaan. Ei mee netin opeilla välttämättä oikein, käy IRL jonkun osaavan luona. Niin etkä oo 3 kuukaudessa oppinut pyöritystekniikkaa.
Jep, kilpasarjassa mahdollisimman monta kisaa ensi vuonna, niin opit ryhmäkäyttäytymisen, käsimerkit ja jotain jo taktiikastakin.
Ei tullut ilmi, mistä olet, mutta seuran yhteislenkeille ehdottomasti. Eikä haittaa, vaikka menisi naapuriseurankin yhteislenkeille.
Treenivinkit annan muiden hoitaa, koska mulle sopii parhaiten 60-luvun treenaus, joka ei 90% muista tunnu sopivan :)
Ja kesällä jos/kun kilpasarjan kisoissa tuntuu pahalta välillä ja usko loppuu eliteen nousemiseen, niin oikeasti se ero ei ole kilpasarjasta mikään mahdoton, vain kun vedetään kovaa, niin vedetään hieman kovempaa ja pidempään. Itseä ainakin eron vähyys yllätti..
"treenaa monipuolisesti, käy kuntoajoissa/kisoissa, liity paikkakuntasi pyöräilykerhoon"
Not sure if serious... Mutta toi on helvetin hyvät ohjenuora + juo sitä kaljaakin sopivasti että pälli kestää.
Perinteisellä kaavalla kestävyyslajien harjottelupuoli menee niin että vietetään vuositasolla satulassa/suksilla/juosten nousujohteisesti 600 tuntia ja siitä yli, punttisalimeiningit, kuntopiirit ja vastaavat hölmöilyt vielä päälle. Kaksi avainharjoitusta viikossa (3/10pv, whatever), tehoharjoitusten osuus 10-15% ajankäytöstä. Helpot treenit tarpeeksi hiljaa että pystyy tekemään kovat oikeasti kovaa. Sanoinko jo progressio? Sanoin.
IMO. YMMV.
Tulee mieleen eräs kanuunatoveri, joka oli taustoiltaan vastaavanlainen parikymppinen, kun aloitti maantiepyöräilyn.
Yksi kesä (vai oliko puolikas?) Kanuunalenkkejä, talvi Kanuunaspinningiä, sitten kilpasarjaan, jonka voitti. Samana kesanä jo SM-kisoihin U23 sarjaan. Ei ihan palkintopallille. toisena vuonna elitessä yhden kisan voitto, ja maajoukkueeseen. Kukahan mahtaa olla? ;)
Jos saan antaa oman esimerkin mitä voi tapahtua vuodessa. Ostin ekan maantiepyöräni 5/2011. Seuraavana kesänä se kulki jo kuntokisoissa parhaimmillaan 38+ - vauhtia aktiivisesti vetotöihinkin osallistuessa. En osaa sanoa riittääkö tuo vielä oikeisiin kisoihin, mutta melko lähellä varmaan. Olen jo nelikymppinen, joten sinulla on aikaa kehittyä vaikka mihin...
Tuo hitaat niin hitaasti, että jaksaa tehdä tehot kunnolla on ehkä tärkein ohje. Perussynti on tuijottaa tuota keskaria lenkillä. Se on mikä on. Ei sillä ole oikeesti mitään merkitystä yksin ajellessa. Porukkalenkillä se pyritään ilmoittamaan, että lenkin rasitustasoa pystyy arvioimaan omalle kohdalle.
Väkisin ei pidä mitään tehdä. Jos tehopäivänä ei kulje ja homma ei toimi, niin aja PK:ta. Intervallit on erittäin tärkeitä päälle ja kintuille. Niitä vain vaihtelevasti eri pituisina. Joka lenkillä pitäisi olla jonkinlaista vaihtelua vauhdissa. Tasapaksu junnaaminen ei ole hyväksi kropalle.
Liika on liikaa. Muista myös levätä tai et kehity.
.............Väkisin ei pidä mitään tehdä. Jos tehopäivänä ei kulje ja homma ei toimi, niin aja PK:ta. Intervallit on erittäin tärkeitä päälle ja kintuille. Niitä vain vaihtelevasti eri pituisina. Joka lenkillä pitäisi olla jonkinlaista vaihtelua vauhdissa. Tasapaksu junnaaminen ei ole hyväksi kropalle............
Väittäsin että peekoota vääntäessä ei paljon suositella vauhdin vauhtelua. Alamäessä mennään kovempaa muttei sykettä kannata nostella yli kynnyksen juuri ollenkaan, muuten kyseessä ei ole PK-lenkki.
Pärjääkö SM tasolla ilman kiellettyjä aineita?
Oatmeal Stout
12.10.2012, 11.12
Pärjääkö SM tasolla ilman kiellettyjä aineita?
Kyllä, ADT:n luvanvaraiset ja sallitut riittävät hyvin. Kiellettyjähän on äärimmäisen vähän kun ei sekaannu eläin- tai kasvikunnan lääkitykseen käytettäviin.
MTBVespa
12.10.2012, 12.01
Pärjääkö SM tasolla ilman kiellettyjä aineita?
Hyvä se on vähän varuilta rooppinkia ottaa, käyttää ne kaikki muutkin...
Mä antaisin kyllä semmoisen vastauksen, että jos pitää täältä kysyä harjoitusvinkkejä jne, ei todennäköisesti pääse SM-tasolle koskaan. Sulla täytyy olla itsella osaamista tai sitten sulla on oltava valmentajan tapainen joka osaa sut analysoida ja tehdä sulle ohjelmat. Tää on aika tyly vastaus, mutta väittäisin sen olevan aika oikea.
Nopein tapa: menet pyöräergotestiin ja ilmoitat täällä tulokset niin kerrotaan kannattaako edes yrittää vai jatkaa harrastuspohjalta;).
Hanki nojapyörä niin oot melkein heti SM-tason kuski :D
Ossipoika
13.10.2012, 17.45
Minä olen myös sitä mieltä, että kannattaa hankkia joku valmentaja. Yksin tehdessä ei usein tule valmista etenkään kun vetää mutupohjalta. Harjoituspäiväkirjaa kannattaa pitää, on sitten dokumenttia katsoa taaksepäin milloin kulki ja miten paljon oot oikeesti harjotellu. Ei ollenkaan mahdoton haave, tavoite ennemminkin.
Missä päin asustelet? Pyöräilyseuraan liittyminen tuo usein treenikavereita ja samasta aiheesta kiinnostuneita.
PS täällä ei kannata kysellä tämmösiä asioita, vastaukset on useimmiten vittuilua tai sarkasmia.
snowfake
14.10.2012, 16.02
Mä antaisin kyllä semmoisen vastauksen, että jos pitää täältä kysyä harjoitusvinkkejä jne, ei todennäköisesti pääse SM-tasolle koskaan. Sulla täytyy olla itsella osaamista tai sitten sulla on oltava valmentajan tapainen joka osaa sut analysoida ja tehdä sulle ohjelmat. Tää on aika tyly vastaus, mutta väittäisin sen olevan aika oikea.
Eikös SM-sarja ole pieni ja tasoton, ja jos tosissaan treenaa on jo pidemmällä kuin puolet osallistujista ?)
Ernesti Kolpakko
14.10.2012, 16.07
Liity seuraan, kysy valmennusta, jos (kun?) ei löydy, hommaa vaikkapa Joe Frielin Cyclist's Training Bible ja noudata alkuun sen ohjeita. Keväällä (tai miksei nyt syksylläkin) menet yhteislenkeille ja kesällä ajelet kilpasarjan kisoja sen minkä jaksat ja keräät kokemusta. Kyllä se siitä.
Liity seuraan, kysy valmennusta, jos (kun?) ei löydy, hommaa vaikkapa Joe Frielin Cyclist's Training Bible ja noudata alkuun sen ohjeita. Keväällä (tai miksei nyt syksylläkin) menet yhteislenkeille ja kesällä ajelet kilpasarjan kisoja sen minkä jaksat ja keräät kokemusta. Kyllä se siitä.
Interwebs aikana kyllä löytyy valmennusta suht edukkaaseen hintaan. Tietty metsään voi mennä tässäkin touhussa niin että rytisee. Jonkun seuravalmentajakurssin käynyt aktiivi osaa varmasti kirjoittaa jotain ohjelmaa, että saa harjoittelun ainakin vaikuttamaan suunnitellulta. Loka-Marraskuussa porukka alkaa varmaan yleensä ajattelemaan lenkkeilyä, eli nyt on hyvä aika aloittaa kuntoilu 2013 kautta varten.
Harjoitusohjelma saattaa näyttää vaikkapa seuraavalta.
Ma: Lepo
Ti: Kova lenkki, 1,5-2 h, vetoja esimerkiksi 2 x 15 min.
Ke: Reipas, esimerkiksi porukkalenkki kovemmassa seurassa tai fiiliksen mukaan vauhtileikittelyä 2 h.
To: Fiiliksen mukaan samanlainen kuin Ke tai vähän kevyemmin 2h.
Pe: Lepo
La: Kova porukkalenkki. 3-4h
Su: Kevyempi lenkki, ei kuitenkaan mitään sykkeellä sata palelua tai jos tuntuu hyvältä, niin voi ajella välillä vähän kovempaakin 3-5h.
Yhteensä 12-15 h. Välillä voi ajaa pidempäänkin viikolla jos siltä tuntuu. Kun Suomessa kaiketi asut, niin kevyet viikot kannattaa pitää silloin kun on kovat pakkaset tms. kevyttä viikkoa ei tarvitse pitää silloin kun on hyvä keli ellei ole tarvis levätä. Keli ja muu elämä jaksottaa viikkoja useimmilla ihan riittävästi.
Tammi-Helmikuusta alkaen voi tehdä vetoja kahtena päivänä viikossa.
Voisin kuvitella, että yhteislenkkien kautta kannattaa lähteä liikkeelle. Yhteislenkit ovat toki kovin erilaisia eri paikkakunnilla ja se vaarien kahvilenkkiporukka ei välttämättä ole se paras vaihtoehto kun tavoitteena on SM-tasolle (mitä se sitten tarkoittaakaan) pääsy eikä vaimon pakoilu pyöräilyn merkeissä. Viikkokisat, ainakin PK-seudulla, ovat hyvä keino ottaa tuntumaa, kun näissä on usein enemmän vauhtia kuin varsinaisissa kilpailuissa, mutta matkaa on tietty vähemmän. Elitessä pyörii mukana heikommillakin lahjoilla joskus maaliinkin saakka (tästä on omaakin kokemusta), mutta pokkaamassa ei tarvitse käydä ainakaan kovin usein.
Muista levätäkin aina välillä. Jos käyt töissä tai koulussa, niin kaksi lepopäivää viikossa on ihan hyvä pitää ja koittaa vaikka tehdä koulutöitä. Viisi treenipäivää per viikko on ihan riittävästi.
Ja ettei nyt tule mitään väärinkäsityksiä, niin minä en väitä, että olisin koskaan SM-tasolla kilpaillut. Minä vaan kuntoilen ja höpisen omiani.
Eikös SM-sarja ole pieni ja tasoton, ja jos tosissaan treenaa on jo pidemmällä kuin puolet osallistujista ?)
Kun on kirimiehen kroppa ei kannata tempoon juuri tähdätä ja päinvastoin. Noi yleisohjelmat on just siksi vaarallisia ettei ne sovi kellekään. Ne on hyviä alkumalleja, jotka pitää osata räätälöidä. Esim aiemmin kilpahiihtoa harrastaneella maxhapenotto riittänee ja silloin kannattaa keskittyä muuhun. Tosissaan treenaavat päätyy aika usein ylikuntotilaan ja tauolle.
tempokisu
14.10.2012, 22.06
Pärjääkö SM tasolla ilman kiellettyjä aineita?
SM-tasolla todellakin pärjää ilman kiellettyjä aineita! tosin mä puhun ny naisten sarjasta ja amatööreistä. Sanon silti että kotimaassa pärjää.
OJ:lla oli mun mielestä ihan hyvät ohjeistukset, kyllä SM-tasolla kansii olla monipuolinen ehdottomasti, ja myös tulevaisuutta ( niitä M/N80 sarjoja ) ajatellen.
Treenata ei kannata mun mielestä "tosissaan" ja tarkootan pakonomaisesti, pitää olla myös muuta elämää mutta reenit pitää tehdä kunnolla.
Treenata ei kannata mun mielestä "tosissaan" ja tarkootan pakonomaisesti, pitää olla myös muuta elämää mutta reenit pitää tehdä kunnolla.
Viisaita sanoja.
Kun itse 70-luvun lopulla innostuin kilpahiihdosta, oli vanhoilla ukoilla tapana muistuttaa, että kilpahiihtäjäksi tarvitaan 7 vuoden harjoittelu. En kyllä päässyt lähellekään SM-tasoa. Luulenpa, että pyöräilijä tarvitsee vähän enemmän aikaa tullakseen huippukuntoon. Jos pohjat on jääkiekosta ja laskettelusta, epäilen että voimaa on kyllä tarpeeksi, mutta hapenotto ja kestävyyspohja eivät riitä. Miten olisi jos aloittaisit ergometritestillä, missä mitataan aerobinen ja anaerobinen kynnys. Sen jälkeen olisi helpompi määrittää järkevä harjoitusvauhti. Kokemuksesta tiedän, että jos vain fiilispohjalta lenkillä lisää vauhtia aina kun kulkee hyvin, ei kunto pidemmän päälle kasva vaan kehitys pysähtyy.
tempokisu
14.10.2012, 22.46
Kun itse 70-luvun lopulla innostuin kilpahiihdosta, oli vanhoilla ukoilla tapana muistuttaa, että kilpahiihtäjäksi tarvitaan 7 vuoden harjoittelu. En kyllä päässyt lähellekään SM-tasoa. Luulenpa, että pyöräilijä tarvitsee vähän enemmän aikaa tullakseen huippukuntoon. Jos pohjat on jääkiekosta ja laskettelusta, epäilen että voimaa on kyllä tarpeeksi, mutta hapenotto ja kestävyyspohja eivät riitä. Miten olisi jos aloittaisit ergometritestillä, missä mitataan aerobinen ja anaerobinen kynnys. Sen jälkeen olisi helpompi määrittää järkevä harjoitusvauhti. Kokemuksesta tiedän, että jos vain fiilispohjalta lenkillä lisää vauhtia aina kun kulkee hyvin, ei kunto pidemmän päälle kasva vaan kehitys pysähtyy.
Höpöhöpö, kyllä se kunto todella kasvaa kun fiilispohjalta ajelee ja vähä tempoilee välillä, kestävyyttä kannattaa varmasti kehittää jos on ollut tekniikkaljin harrastusta? Testit on vaan suuntaa-antavia jos tykkää tehdä, mutta niitä mitään iloa kun numeroita paperilla ole. Tosin tämä nyt on aihe josta saisi kirjankin kirjoitettua, mutta molempia; fiilistä ja kovempia reenejä, erilaisia kovia mutta ehdottomasti kehon kuuntelua myös.
Kokemuksesta mä puhun, tehtiin joku testi jonka perustella ihan olin onnettomassa kunnossa ja paljon töitä edessä... - voitin siittä 2 päivän kuluttua sm-kultaa kympillä SE-ajalla. Hyvä etten uskonu testituloksia! :p Sama juttu pyöräilyssä, tehtiin niitä ergo-testejä tai jotain, olin muka ihan onnettomassa kunnossa eikä mitään ominaisuuksia - mutta kyllä se tempo kuukauden kuluttua hyvin meni, harjoitteluun en mitään muuttanu jonkun testin perusteella. Enempi mä omaan tuntemukseen ja tempotuloksiin uskon.
Kukaan ei voi sanoa montako vuotta tarvitaan "kilpailijan kuntoon". Jos on nuorena liikkunu, ON TERVE ( ja vaikkei olisikaan) niin ei siinä välttämäti mene aikaa. Vertailukohtana taas käytän iteä, ostin fillarin 1999huhtikuussa ja 2 kuukauden harjoittelulla oli sm-kisoissa neljäs; sitä ennen viimeisin kestävyys-suoritus oli vuodelta 1987 ja saliharjoittelua 3 vuotta että lähtökohdat eivät olleet kovin hienot, mutta kestävyyttähän mulla on aina ollut. Loppuvuodesta voitin tempossa edelläni olleet tytöt/naiset. Eli Suomen huipulle meni vajaa vuosi, seuraavana kesänä sm-kultaa.
Miehissä on tosin varmaan vähä kovempi taso ja enempi populaa, niin jos menee vähä enempi aikaa? Ei nyt seittemää vuotta kuitenkaan! Tai peräti enempää, siinähän alkaa jo inspiraatio mennä. Vuosi tai kaksi, siinä pääsee jo hyvin hollille.
KehveliSki
14.10.2012, 23.04
Ihan vaan kysyn, enkä siis millään pahalla, kettuillakseni tai mollatakseni, mutta pääseekö täällä annetuilla ohjeilla todella SM-tasolle? Tunteja ohjelmista löytyy edes jonkin verran, mutta reenikertoja/vko ei nimeksikään. Ok, tietty riippuu vähän miten SM-taso määritellään? Top10? Oman käsitykseni mukaan noita kertoja pitää tulla 9-14 viikossa, tosin lajille ominaista taitaa olla pitkähköt reenit teki sitten tehoja tai pk-reeniä niin ehkä vähän vähempi voi riitttää.
Ja vielä kerran ettei kukaan käsitä väärin: Hienoa että olet päättäny satsata urheiluun, Suomessa on aivan liian vähän sellaisia henkilöitä. Tsemppiä!
tempokisu
15.10.2012, 00.20
Tavoitteita ja haaveita on hyvä olla, ainakin nuorena. sm-taso on oikein hyvä tavoite, riittävän kova mutta ei mahdoton.
En usko että millään "ohjeilla" pääsee sm-tasolle ( mä laskisin että palkintosijat on mahdollisia, se olisi se taso?) vaan ensinnä on se lahjakkuus ja miten sitä kehittää ja kehittyy. Varmaan jos reenaa miten paljon vaan jos ei ole lahjoja tai kykyjä, ei sm-tasoa saavuta ikinä. Ja jos on lahjoja, vähemmälläkin harjoittelulla pääsee. Toisille sopii 2 harjoitusta päivässä, ja toisille ei, mutta lepopäiviä on oikein hyvä olla se 1-2 viikossa ehdottomasti.
Eka varmasti pitäisi selvitää se perustaso ( esimerkiksi joku tempo ja miten yhteislenkillä pysyy mukana, tai maantiekisassa) lähtee siittä suunnittelemaan. OJ:n ehdotus oli varmasti peruskuntoa kehittävä, siittä on tottakai lähdettävä, ilman pohjaa ei pysty toteuttamaan kovia tempo-veto-vauhti-harjoituksia tai niitä 2 kertaa päivässä reenejä. Aika moni varmaan käy salillakin voimaa hankkimassa.
Mä kyllä neuvoisin kysyy jonkun luotettavan kokeneen valmentajan tai neuvonantajan jonka kanssa voi jutella asioista, jos täältä ottaa ohjeita niin jokainen neuvoo omaansa ja siittä on vaikea ottaa selkoa mitä tekis?
Aikoinaan kokeneempi kuski jutteli, että VK se on mikä pyörää kuljettaa ja myös säästää jalkoja kiriin. Myöhemmin samoja jutteli useammankin kuskin MM ja olympiatasolle vienyt valmentaja. Lisäsi toki, että aina pitää pyrkiä harjoittelemaan matalimmalla mahdollisella teholla, joka käytettävän ajan puitteissa tuo riittävän vastikkeen. Aloittelijalla 2h PK-lenkki saattaa toimia tosi hyvin, mutta enemmän treenanneelle jokin muu systeemi voi olla parempi.
Kun on vuoden tai pari rimpuillut, niin joutuu kiusaamaan itseään entistä enemmän. Googlaa vaikka Hunter Allenin "the next level" artikkeli. En tiedä onko 9-14 harjoituskertaa viikossa käytössä kovin monella pyöräilijällä, jos työmatkat ja kauppareissut jätetään pois.
KehveliSki
15.10.2012, 09.35
En tiedä onko 9-14 harjoituskertaa viikossa käytössä kovin monella pyöräilijällä, jos työmatkat ja kauppareissut jätetään pois.
Kaverihan aikoi panostaa 100% niin ei sillon paljon töissä käydä. Mutta onko pyöräily suomessa niin pieni laji että 5 viikko reenillä pääsee top10, saatikka näihin top3 sijoituksiin? Tuskin! Heiastuuko tässä koko Suomea ja kaikkia lajeja koskeva tason lasku, kun ei enään treenata? Jos Suomen kärkeen pääsee harrastelemalla niin voi olla varma että matka maailman kärkeen on piiiitkä...
Fiksun oloista tekstiä Allenilta.
http://www.hunterallenpowerblog.com/2010_12_01_archive.html (http://www.hunterallenpowerblog.com/2010_12_01_archive.html)
Oatmeal Stout
15.10.2012, 11.45
Kaverihan aikoi panostaa 100% niin ei sillon paljon töissä käydä. Mutta onko pyöräily suomessa niin pieni laji että 5 viikko reenillä pääsee top10, saatikka näihin top3 sijoituksiin? Tuskin! Heiastuuko tässä koko Suomea ja kaikkia lajeja koskeva tason lasku, kun ei enään treenata? Jos Suomen kärkeen pääsee harrastelemalla niin voi olla varma että matka maailman kärkeen on piiiitkä...
Tähän aikaan ajetaan pitkää lenkkiä ja 9-14 8h-lenkkiä syö aikaa yhden viikon lepopäiväohjelmalla mahdottomasti.
Kiitos keskustelusta ja viesteistä. Valmentajan saan hommattua ja porukkalenkeille pääsen käymään milloin haluan ja kaiken lisäksi tuttuja on harrastanut kyseistä lajia monta vuotta eli heiltä tulee suuri apu.
Peruskuntopohjaista treeniä olen nyt alkanu tekemään, pyöräilyä ellei ole ihan täyttä kaatosadetta. Syksyllä omasta mielestäni tehoja ei muutenkaa saa NIIN paljon irti kuin kesällä vai tuntuuko vai siltä (=D?). Pyörällä ajaessa oon pyrkiny välttää kattomista keskariin ja keskittynyt siihe matalasykkeiseen 60-75% (kannattaako edes nuin ylöskään mennä vaan pitää mielummi 60-65% max sykkeestä) treenaamiseen ja etenkin pyörittämiseen. Olen myös käynyt pitkästä aikaa juoksemassa kevyesti aloitellen. Lumien tullessa ajattelin ottaa ohjelmaan hiihtoa (luisteluhiihtoa etenkin) ja jäällä luistelua, koska luistelutekniikka on todellakin vielä kunnossa. (esim vk-treenit voi tehdä jäällä luistellen).
Miten te olette talviharjoittelut suorittaneet että sekin on ollu nousujohteista? Ajattelin kuitenkin pyöräillä aina mahdollisuuksien mukaan ja mahdollisimman usein ja mielellää suurimman osan.
Oon myös ajellu vastuksella 1½-2h treenejä, se kyllä on vaan niin puuduttavaa hommaa kuin tuntuu ettei aika mene millään eteenpäin. Hyvä puoli vastuksessa on että voi tehdä peruskuntotreeniä ehkä helpommin kuin luonnossa, koska sykkeen saa pidettyä matalalla helpommin kun ei ole ylämäkiä tai vastatuulta. Vastuksella oon myös vedelle 5-45min vetoja ja hankkinut lajivoimaa 60-70 kadenssilla.
ps: Tätä ei voi kyllä vertailla, mutta vastaako esim. 1h juoksua = 2h pyöräilyä vai pitääkö pyörällä silloin ajaa vielä enemmän. Kuitenkin on se tavoite kasvattaa sitä peruskestävyyttä. Ja millä tavalla hiihtoa voisi verrata pyöräilyyn kestona? Tää vertailu on sinänsä vähä typerää, että en tiedä miten tätä käsittelis vai käsitteleekö ollenkaa.
MäkiHiiri
15.10.2012, 14.42
Se on n.2,7h ja kasvaa mitä enemmän kehityt pyöräilijäksi.
Sun tekstistä (iloista ja elinvoimaista) vois arvuutella, että olet tuleva kirikuningas.
Tietysti olet vielä hyvin nuori ja vaan innostunut (pidä se) , mutta voithan tietty olla myös piilodiisseli.
Voisitko tarkentaa sitä puolta. Paras ominaisuutesi toistaiseksi urheilijana? Aika paljon vaikuttaa neuvojen antamiseen.
tempokisu
15.10.2012, 20.49
Joo, toi tunti juoksua ( tai hölkkää) on jotain x2.7 pyörällä. Ehkä pyörällä enemmänkin?
Mutta mä neuvoisin että enempi fiiliksen mukaan ( eli jos tuntuu hyvältäniin) ja sykettä saa kohottaa lenkillä, eikä siihen sykemittariin niin orjallisesti tuijotella. Jos menee isommalla sykkeellä niin miksi himmailla? Kisoissahan pointti on juuri se mitä korkeammalla sykkeellä jaksaa ajaa pitempään sen parempi. Miksi ihmiset painottaa koko ajan matalasykkeistä reeniä? Ei sinne matkalle sammu vaikka syke kohoaakin.
Talvella ei kansii yrittää mitään ihmeellistä, kunhan ajelee vaan. Ehkä vähän kovavauhtisempaa, tai vaikka voimaa? mutta kelin mukaan. Kaatosateeseen tai lumimyrskyyn ei kansii varmaan mennä voimistelemaan, jos hölkkä sujuu umpihankihölkkä on varmana tehokkaampi kuin umpihankipyöräily ( izmo voi olla eri juttu mutta me muut, ja erityisesti jos ei ole maaston erikoismies) Huonoissakin oloissa kansii kuitenkin reenata, kun kisoissakin voi olla niin ei heti hetkauta, vaikka sataisi räntää toukokuun tempoissa/maantiellä. Tuohon kannattaako pyöräilyä valmistavat reenit tehdä hiihtäen? Peruskuntoa näin voi pitää varmasti yllä.
Siis täällä oli puhetta tavoitteena sm-taso. Ei siihen todella vaadita 14 reenikertaa viikossa, ellei ne ole aika minimaalisia reenejä. Tekee sen kunnolla minkä tekee eikä yritä jotain ihmeellistä. Tohon 2 harjoituskertaa päivässä niin ei oikein sovi työpäivä/koulupäivä väliin, ellei se toinen reeni ole venyttely. Ja sm-tasoon siis riittää harrastus, se on aika pieni osa suomalaisurheilijoista jotka on ammattiurheilijoita. Poikkeuksellisen lahjakkaita, varmasti ura aloitettu jo ihan juniorina.
Mutta toi oli hyvä kuulla että PEKKKA saat valmentajan, porukkaa ja kavereita. Siittä se lähtee!
Joo, toi tunti juoksua ( tai hölkkää) on jotain x2.7 pyörällä. Ehkä pyörällä enemmänkin?
Mutta mä neuvoisin että enempi fiiliksen mukaan ( eli jos tuntuu hyvältäniin) ja sykettä saa kohottaa lenkillä, eikä siihen sykemittariin niin orjallisesti tuijotella. Jos menee isommalla sykkeellä niin miksi himmailla? Kisoissahan pointti on juuri se mitä korkeammalla sykkeellä jaksaa ajaa pitempään sen parempi. Miksi ihmiset painottaa koko ajan matalasykkeistä reeniä? Ei sinne matkalle sammu vaikka syke kohoaakin.
Talvella ei kansii yrittää mitään ihmeellistä, kunhan ajelee vaan. Ehkä vähän kovavauhtisempaa, tai vaikka voimaa? mutta kelin mukaan. Kaatosateeseen tai lumimyrskyyn ei kansii varmaan mennä voimistelemaan, jos hölkkä sujuu umpihankihölkkä on varmana tehokkaampi kuin umpihankipyöräily ( izmo voi olla eri juttu mutta me muut, ja erityisesti jos ei ole maaston erikoismies) Huonoissakin oloissa kansii kuitenkin reenata, kun kisoissakin voi olla niin ei heti hetkauta, vaikka sataisi räntää toukokuun tempoissa/maantiellä. Tuohon kannattaako pyöräilyä valmistavat reenit tehdä hiihtäen? Peruskuntoa näin voi pitää varmasti yllä.
Siis täällä oli puhetta tavoitteena sm-taso. Ei siihen todella vaadita 14 reenikertaa viikossa, ellei ne ole aika minimaalisia reenejä. Tekee sen kunnolla minkä tekee eikä yritä jotain ihmeellistä. Tohon 2 harjoituskertaa päivässä niin ei oikein sovi työpäivä/koulupäivä väliin, ellei se toinen reeni ole venyttely. Ja sm-tasoon siis riittää harrastus, se on aika pieni osa suomalaisurheilijoista jotka on ammattiurheilijoita. Poikkeuksellisen lahjakkaita, varmasti ura aloitettu jo ihan juniorina.
Mutta toi oli hyvä kuulla että PEKKKA saat valmentajan, porukkaa ja kavereita. Siittä se lähtee!
Tuo juttu syke korkealla madollisimman pitkään= parempi, pätee vain tempoon ja vain siinä tapauksessa, ettei kuormitu liikaa ja täten tehot laskisivat. Muutenkin potaskaa kun oikeasti harjoitellaan kovaa, eihän tuollainen saa muuta kuin kehon sakkaamaan pitemmän päälle. Pitkässä maantiekisassa pyritään välttämään oman kynnyksen ylittämistä ennen loppuratkaisuja. Tärkeää on huomata myös se, että keho ottaa energiaa matalemmilla sykkeillä enemmän rasvoista. Sääntönä voisi pitää: Kevyet reenit tosissaan kevyesti, kovista reeneistä palautuen ja tuleviin valmistautuen, perustasoa kehittäen. VK MK reenit sataprosenttisesti vaadituilla tehoilla. Turha jauhaa edellisenä päivänä pitkää lenkkiä kovilla tehoilla ja yrittää seuraavana päivänä MK reeniä väkisin, saamatta tehoa halutulle tasolle. Toki sykkeet voivat pitemmillä lenkeillä kohota hetkellisesti korkeammalle.
Ketjun aloittajalle voisin antaa neuvoksi pyrkiä mahduttamaan ohjelmaan säännöllisesti tempo tai pitempi ratamatka, niissä on helppo saada teho irti ja kehityksen seuranta helpottuu. Myös ylipitkiä harjoituksia PK alueella, rutinoivat pitkään kisaan. Ergometrissä kannattaa käydä mittauttamassa lähtötaso ja sykealueet.
Kaverihan aikoi panostaa 100% niin ei sillon paljon töissä käydä. Mutta onko pyöräily suomessa niin pieni laji että 5 viikko reenillä pääsee top10, saatikka näihin top3 sijoituksiin? Tuskin! Heiastuuko tässä koko Suomea ja kaikkia lajeja koskeva tason lasku, kun ei enään treenata? Jos Suomen kärkeen pääsee harrastelemalla niin voi olla varma että matka maailman kärkeen on piiiitkä...
Tässä ehkä heijastuu lähinnä se, että minä en SM-tasolla vaadittavasta treenistä tiedä juuri mitään. Viisi harjoituskertaa kuitenkin on tunneissa melko "helposti" 15-20 tuntia, eli >700 tuntia vuodessa ja noilla määrillä pääsee aika lähelle maksimaalista suorituskykyään jos on vähän ajatusta mukana. Kovin moni amatööri ei pääse tota isompiin määriin.
Kahden treenin päivistä on käyty paljon keskustelua, mutta 4 tunnin lenkki vaikuttaa lajinomaisemmalta.
Kahden treenin päivistä on käyty paljon keskustelua, mutta 4 tunnin lenkki vaikuttaa lajinomaisemmalta.
Koska tämä ketju on säilynyt yllättävän asiallisena niin keskusteltaisiinko lisää?
Kummasta palautuu nopeammin, siitä että vetää vuorokaudessa yhden 4h lenkin vai kaksi 2h lenkkiä? Tai toisaalta jos toinen vaihtoehto on 1x4h, kuinka kovaa ja miten pitkään pitää ajaa, että saa saman harjoitusvaikutuksen kahdella lenkillä per vuorokausi?
Kiinnostaa ihan aidosti, saa heittää teorioita ja käytännön kokemuksia.
Kuulostaa erikoiselta jos jääkiekko- ja laskettelupohjalta kuvitellaan pompsahtavan suomen kärkeen missään lajissa kovin nopeasti. Hapenotto kun esimerkiksi ei kehity kovin nopeasti..... Tietty sitten jos haaveilee Cavendish-tyyppisestä urasta, niin sitten voi sen kärjen saavuttaa nopeammin! :)
Kuulostaa erikoiselta jos jääkiekko- ja laskettelupohjalta kuvitellaan pompsahtavan suomen kärkeen missään lajissa kovin nopeasti. Hapenotto kun esimerkiksi ei kehity kovin nopeasti.....
Molemmissa lajeissa muuten vaaditaan aika huomattavia jalkavoimia. Huipputason suurpujottelija kyykkää samat raudat kuin joku ratapyöräilijä.
Mitä hapenottoon tulee, niin se on aika paljon luojan lahjoista kiinni. Taso, mihin toinen pääsee kymmenen vuoden treenillä voi olla jonkun sunnuntailapsen lähtötaso.
Aktiivisella lajitreenillä maantiecupin kärkikahinoissa voidaan olla vuodessa, tai ei ehkä koskaan.
ppikkupe
16.10.2012, 09.50
Molemmissa lajeissa muuten vaaditaan aika huomattavia jalkavoimia. Huipputason suurpujottelija kyykkää samat raudat kuin joku ratapyöräilijä.
Mitä hapenottoon tulee, niin se on aika paljon luojan lahjoista kiinni.
Ken on nähnyt Tanja Poutiaisen pelaavan fudista, allekirjoittaa tuon. Niistä reisistä on moni miesten joukkueen pelaajakin kateellinen.
Lisäksi suurpuikka ja jääkiekko varsinkin ovat intervalliluonteisia lajeja. Maksimivoimaa, nopeutta ja maksimihapenottokykyä tarvitaan kyllä. Ja riippuen vähän millä tasolla 19-vuotias on pelannut, niin treenimäärässä ja treeninen monipuolisuudessa jääkiekkopuolella tuskin on annettu kovin paljon tasoitusta muihin lajeihin verrattuna. Kuinka moni täälläkään käy esimerkiksi säännöllisesti juoksemassa hyppyrimäen portaita?
Coasting
16.10.2012, 12.31
Kummasta palautuu nopeammin, siitä että vetää vuorokaudessa yhden 4h lenkin vai kaksi 2h lenkkiä? Tai toisaalta jos toinen vaihtoehto on 1x4h, kuinka kovaa ja miten pitkään pitää ajaa, että saa saman harjoitusvaikutuksen kahdella lenkillä per vuorokausi?
Omasta kokemuksesta ja loogisesti ajateltuna palautuu paremmin yhdestä pitkästä kuin kahdesta lyhyestä lenkistä.
Syy voisi olla että kahden lenkin tilanteessa toinen lenkki tulee juuri kesken parasta palautumista.
Harjoitusvaikutukset riippuu minkä tyyppisestä treenistä on kyse.
Ken on nähnyt Tanja Poutiaisen pelaavan fudista, allekirjoittaa tuon. Niistä reisistä on moni miesten joukkueen pelaajakin kateellinen.
Lisäksi suurpuikka ja jääkiekko varsinkin ovat intervalliluonteisia lajeja. Maksimivoimaa, nopeutta ja maksimihapenottokykyä tarvitaan kyllä. Ja riippuen vähän millä tasolla 19-vuotias on pelannut, niin treenimäärässä ja treeninen monipuolisuudessa jääkiekkopuolella tuskin on annettu kovin paljon tasoitusta muihin lajeihin verrattuna. Kuinka moni täälläkään käy esimerkiksi säännöllisesti juoksemassa hyppyrimäen portaita?
Joo, kyllä se näin on että jos lätkää pelaa vähänkään enemmän tosissaan jossain liigaseuran junnuissa on harjoittelu kyllä melkein täyspäiväistä työtä n.14-vuotiaasta asti. Kilpailu on myös niin kovaa että on yksinkertaisesti pakko laittaa 100% likoon koko ajan. Kesällä meillä oli kaikenlaisia joukkuepelejä mutta myös juostiin paljon laskettelurinnettä vanhempana ja käveltiin kottikärrykävelyä Harjun portaita ylös. Joskus osalla oli jalat niin krampissa ettei omalla autolla päässyt mäkitreeneistä kotiin ajamalla. Tosi kovia kuntopiirejä puntilla jne.
Pointtina se että kyllä lätkässä kunto nousee oman kokemuksen mukaan kun juoksin samaan aikaan vähän niinku omaksi huvikseni kilpaa ja pärjäsin kuitenkin hyvin kansallisella tasolla ilman että oikeastaan juurikaan silloin treenasin juoksua.
Tärkeää on huomata myös se, että keho ottaa energiaa matalemmilla sykkeillä enemmän rasvoista. Sääntönä voisi pitää: Kevyet reenit tosissaan kevyesti, kovista reeneistä palautuen ja tuleviin valmistautuen, perustasoa kehittäen. VK MK reenit sataprosenttisesti vaadituilla tehoilla.
Tässä on muuten hyvät pointit koskien nimenomaan tulostavaoitteista treenausta. Kevyet riittävän kevyinä ja raskaat riittävän raskaina - helposti menee molemmissa kohti keskiarvoa ja sitten treenataan melko tasapaksusti.
Toinen oleellinen seikka tuossa rasvan käytössä on sitten kuntourheilijoiden kohdalla: kevyessä prosenttiosuus on rasvan puolella mutta kovemmalla syketasolla rasvan polttamisen kokonaisosuus on kuitenkin suurempi. (kuten sanoin niin tulostavoitteisessa treenamisessa tuo rasvan polton prosentti on se oleellisempi seuraavaa maksimi/kovaa treeniä ajatellen...)
Miten te olette talviharjoittelut suorittaneet että sekin on ollu nousujohteista?
Kannattaa käydä säännöllisesti spinningissä ja hommata tekniikkarullat. Ja ajaa vaikka joka päivä kevyesti. Ja käydä välillä punttisalilla tekemässä esim. monipuolista kuntopiiriä ja lihashuoltoa. Uintia ja hiihtoa myös. PK tehoilla. Joskus maaliskuussa sitten kovempia vetoja ja intervalleja, tavoitteena ekat kisat toukokuun alussa, ja tuon jälkeen pitäisi kesäkuussa parissa kilpailussa pysyä helposti pääjoukossa. Ja tuohon pitäisi riittää 10h-20h / viikko reenimäärä. Tuolla ei vielä "SM-tasolle" pääse, mutta sillä pitäisi päästä sellaiselle tasolle että voi käydä kisoissa.
ppikkupe
18.10.2012, 11.11
Joo, kyllä se näin on että jos lätkää pelaa vähänkään enemmän tosissaan jossain liigaseuran junnuissa on harjoittelu kyllä melkein täyspäiväistä työtä n.14-vuotiaasta asti.
Jep, ja siltikään ei päästä edes lähelle sitä, mitä taitoluistelijat joutuvat/pääsevät tekemään.
Tämä on hiukan OT, mutta jos nuorten harjoittelupohjista yleisesti puhutaan, niin ei taida taitoluistelua parempaa pohjaa saada monestakaan muusta lajista.
Jäähallin käytävältä bongasin vähän aikaa sitten julisteen "Taitoluistelijan urapolku", eikä voinut kuin päätään pyöritellä. Toki sen tiesin, että taitoluistelijat treenaa paljon, ja olen aina arvostanut nuorten tyttöjen asennetta, jossa ei kuulu pienintäkään kitinää, vaikka jäätreenit alkaa sunnuntaiaamuna kello kahdeksan. Kiva kun päästään jäälle! Mutta silti...
Tuossa sama juliste PDF:nä. Siitä voi vilkuilla, mitä huipulle pääsemiseen todella tarvitaan, ja mahtuuko tuohon enää teini-iässä treenaamisen lisäksi koulun käynti tai muut oheistoiminnot:
http://stll-fi-bin.directo.fi/@Bin/e62c5180c34c92c90b989d3b834a228d/1350547097/application/pdf/2415230/TLjuliste-urapolku.pdf
Ote 10-11 -vuotiaiden viikkotavoitteesta:
Ohjattu harjoittelu: Jää 7-9 kertaa / vko (50-60 min), Oheisharjoitus 4-5 kertaa / vko (sis. tanssi/baletti)Omatoiminen harjoittelu: Monipuolinen perusliikunta päivittäin, alku- ja loppuverryttelyt 4 t / vko, lihashuolto ja lajitaidot 2-3 t / vko
14-15 -vuotiaat:
Ohjattu harjoittelu: Jää 11-12 kertaa / vko (75-90 min), oheisharjoitus 5-6 kertaa / vko (sis. tanssi/baletti)
Omatoiminen harjoittelu: Alku- ja loppuverryttelyt 5 t / vko, lihashuolto 2 t / vko
Niin, jos 15v on koulussa kolmeen, tulee koulusta ennen neljää, syö ja tekee läksyjä 2h, niin ennen puoli seitsemää hyvin pääsee lenkille. 2-3h voi siis päivässä treenata, vaikka kävisi koulussakin ihan normaalisti.
Tosin, TV ja tyttöystävän kädestäpitämiset jää vähemmälle, mutta valintojahan on tehtävä.
Tuohonhan saa sitten viikolla 4x2-3h, yksi lihashuoltopäivä ja viikonloppuna pitkät harjoitukset. Joten 18-20h/viikko ei ole mahdottomuus.
Päästä ja asenteesta kiinni. Ja haluaako antaa Euroopan tosissaan harjoitteleville tasoitusta..
ppikkupe
18.10.2012, 13.16
Tosin, TV ja tyttöystävän kädestäpitämiset jää vähemmälle, mutta valintojahan on tehtävä.
Mitenkäs Seppo Räty asian ilmaisi: Nuori jaksaa keskittyä kahteen asiaan. Jos se yrittää opiskella, urheilla ja naida, niin siinä on yksi asia liikaa.
Sepon mukaan opiskelun ennättää hoitamaan myöhemminkin... :)
Ja haluaako antaa Euroopan tosissaan harjoitteleville tasoitusta..
Suomessa pikkujunnut todennäköisesti harjoittelevat enemmän kuin monissa muissa maissa. Tästä varmaan johtuu, että 16- ja ehkä vielä 18-sarjassakin pyörä kulkee. Käsittääkseni ainakin Ranskassa, Hollannissa ja Belgiassa urheiluun keskittyminen alkaa siinä 18-19-v korvilla kun lukio on pois alta.
ppikkupe
18.10.2012, 18.46
Suomessa pikkujunnut todennäköisesti harjoittelevat enemmän kuin monissa muissa maissa. Tästä varmaan johtuu, että 16- ja ehkä vielä 18-sarjassakin pyörä kulkee. Käsittääkseni ainakin Ranskassa, Hollannissa ja Belgiassa urheiluun keskittyminen alkaa siinä 18-19-v korvilla kun lukio on pois alta.
Suomessa nuori yksilöurheilija - ei vain pyöräilijä - putoaa viimeistään täysi-ikäiseksi saavuttuaan täysin tyhjän päälle. Tuloja ei ole, mutta jostain pitäisi nyhtää vähintäänkin 30'000 vuosi, jotta saa kustannettua paitsi oman asumisensa, myös harjoittelun, leirikulut jne. Vanhempien kukkaro ei ole pohjaton, eikä se muutenkaan käy päinsä, että vanhempien pitäisi kustantaa jo täysi-ikäisen klopin harrastukset.
En tiedä mikä on tilanne muualla Euroopassa, mutta ainakin Suomessa huipulle tähtäävien urheilijoiden toimeentulo on pelkästään omaa ja seurojen varainhankintaa. Valtion ensi vuodeksikin huippu-urheiluun varaamilla 6 miljoonalla eurolla ei kovin laajaa lajikirjoa kateta, tai monellekaan valmentajalle ja urheilijalle välttävää toimeentuloa taata. Vertailun vuoksi yksin kansallisooppera saa 38 miljoonaa euroa. (Lähde: Valtion talousarvioesitys)
Totta turiset ppikkupe. Menee vähän ohi aiheen, mutta sama meininki on mun kokemuksen mukaan muuallakin. Urheilija ja seura hankkii rahoituksen. Amatööripyöräily on nykyään aika seuravetoista ainakin täysi-ikäisillä. Aika harva nuori pyöräilijä asuu omillaan ja 30K€ henkilökohtainen budjetti olisi varmaan tosi kiva, mutta taitaa olla utopiaa suurimmalle osalle nuorista pyöräilijöistä. Tukijoita on siis löydettävä jostain, on se sitten se kumminkaiman tilitoimisto tai belgialainen pyöräilyseura, jonka pj:n varaston nurkassa voi nukkua retkipedillä. Kumitossukuskien hiilarilaipottimiin ei ole varaa, eli se 105 tai Ultegra saa luvan piisata ja parempi olisi, jos ei tarvitse omaa fillaria käyttää lainkaan.
Joo, kyllä se näin on että jos lätkää pelaa vähänkään enemmän tosissaan jossain liigaseuran junnuissa on harjoittelu kyllä melkein täyspäiväistä työtä n.14-vuotiaasta asti.
Näin Hakametsän jäähallin vieressä asuvana ei voi kuin naureskella näille jutuille. Katselen päivät pitkät hallin vieressä olevan lasten leikkipuiston suunnalta eri ikäisten jääkiekkoilijoiden ulkojumppatreenejä ja ehdottomasti kovimman treenin tekee valmentaja huutaessaan pää punaisena. Pelaajat lompsivat siihen malliin, että varmasti mopoautolla ajelu on lähempänä sydäntä kuin jääkiekko. Jos täysipäiväisyydellä tarkoitettiin vain ajankulua, kuluuhan se aika toki noinkin.
Se on n.2,7h ja kasvaa mitä enemmän kehityt pyöräilijäksi.
Sun tekstistä (iloista ja elinvoimaista) vois arvuutella, että olet tuleva kirikuningas.
Tietysti olet vielä hyvin nuori ja vaan innostunut (pidä se) , mutta voithan tietty olla myös piilodiisseli.
Voisitko tarkentaa sitä puolta. Paras ominaisuutesi toistaiseksi urheilijana? Aika paljon vaikuttaa neuvojen antamiseen.
Tuohon parhaaseen ominaisuuteen urheilijana en kyllä oikein ole löytänyt vastausta. Jääkiekko ja alppihiihdossa kuitenki ollu aika lailla tasapuolinen monella alueella. Ja mitäs tuossa kun arvuuttelit kirikuningaasta niin omasta mielestäni miksei siihen voisi panostaakin vähä enemmä koska räjähtävyys/muu voimatreenaus on kuitenki ollu ohjelmassa monta vuotta jääkiekon takia, toki tässä on iso työ pelkästään kestävyyden rakentamisesssa. Semmoinen tuli kans mieleen, että mitä kirimiehet tekevät enemmän verrattuna muihin. Että tekevätkö he esim. max voimaa paljon punteilla? Muuten vaan enemmän räjähtävyyttä pyörän selässä? kasvattavatko enemmän lihasmassaa jalkoihin? Vai harrastavatko kenties ratapyöräilyä hieman siinä ohessa?
Tuohon parhaaseen ominaisuuteen urheilijana en kyllä oikein ole löytänyt vastausta. Jääkiekko ja alppihiihdossa kuitenki ollu aika lailla tasapuolinen monella alueella. Ja mitäs tuossa kun arvuuttelit kirikuningaasta niin omasta mielestäni miksei siihen voisi panostaakin vähä enemmä koska räjähtävyys/muu voimatreenaus on kuitenki ollu ohjelmassa monta vuotta jääkiekon takia, toki tässä on iso työ pelkästään kestävyyden rakentamisesssa. Semmoinen tuli kans mieleen, että mitä kirimiehet tekevät enemmän verrattuna muihin. Että tekevätkö he esim. max voimaa paljon punteilla? Muuten vaan enemmän räjähtävyyttä pyörän selässä? kasvattavatko enemmän lihasmassaa jalkoihin? Vai harrastavatko kenties ratapyöräilyä hieman siinä ohessa?
Tarjotaan nyt aluksi poikkeavampaa näkökulmaa.
Maantiellä kirissä ei tarvitse ihan järkyttävästi voimaa. Ensin sinne kiriin on kuitenkin selvittävä niin, että on jollain tavalla merkityksellisiä sijoituksia vielä jaossa. Sitten kun on sinne maalisuoralle selvinnyt, niin hyvä olisi, että ainakin osa siitä ruudista olisi vielä suht kuivaa. Tämän jälkeen tulee se helppo osa, eli täytyy olla oikeassa paikassa ja kiriä oikeaan aikaan. Tässä kohdin voikin sitten huomata, että eihän tässä edes tarvita tai eihän tässä enää kykene kovin kummoisiin tehoihin. On iloisen yhdentekevää vaikka 1 sekunnin teho olisi >1500 wattia tuoreilla jaloilla jos kolmen tunnin kisan lopussa ei ole ajamassa voitosta tai siellä jaloissa ei ole enää kuin 700 wattia viideksi sekunniksi. Jos mennään tarpeeksi hiljaa, niin silloin siellä maalisuoralla toki jaksaa, mutta hitaan kisan toivominen on vähän heikohko taktiikka ja jossain vaiheessa tulee tämän tien päähän. Ne isoimmatkin kirikuskit ammattilaisten kisoissa ovat tosi kovia yleiskuskeja.
Mä suosittelisin nimenomaan kestävyyden harjoittamista. Tosin mun mielestä se kestävyyden perusta on nimenomaan VK-teho, koska VK-kynnys on se vedenjakaja, jonka yläpuolella ahdistaa ja jonka alapuolella jaksaa ajaa vaikka koko päivän. Sun pitää vaan valkata "myrkkysi" tämän VK-kynnyksen kehittämiseksi. Onko se miljoona tuntia PK:ta, loputtomia VK-vetoja, vai jonkinlainen sekoitus. Kirimistäkin pitää treenata ja parhaat kiritreenit tapahtuvat mun mielestä nimenomaan lajinomaisesti. Kai salilla voi käydä kyykkäämässä, mutta se kolisteluvoima ei välttämättä siirry polkimille ihan toivotulla tavalla.
Tuohon parhaaseen ominaisuuteen urheilijana en kyllä oikein ole löytänyt vastausta. Jääkiekko ja alppihiihdossa kuitenki ollu aika lailla tasapuolinen monella alueella. Ja mitäs tuossa kun arvuuttelit kirikuningaasta niin omasta mielestäni miksei siihen voisi panostaakin vähä enemmä koska räjähtävyys/muu voimatreenaus on kuitenki ollu ohjelmassa monta vuotta jääkiekon takia, toki tässä on iso työ pelkästään kestävyyden rakentamisesssa. Semmoinen tuli kans mieleen, että mitä kirimiehet tekevät enemmän verrattuna muihin. Että tekevätkö he esim. max voimaa paljon punteilla? Muuten vaan enemmän räjähtävyyttä pyörän selässä? kasvattavatko enemmän lihasmassaa jalkoihin? Vai harrastavatko kenties ratapyöräilyä hieman siinä ohessa?
Kirimiehet treenaa kyllä nimenomaa maximivoimaa puntilla, räjähtävyyttä pyörän selässä (eli kirejä), kasvattavat enemmän lihasmassaa kuin yleisajajat ja useat maantien kiritykit ovat nimenomaan ratapyöräilystä siirtyneet maantielle. (Cavendish esim.)
Itse aloitin samasta tilanteesta kuin sinä muutama vuosi sitten. Kahden vuoden treeneillä oli tällä kaudella tuloksena 9 SM mitalia. Myös yksi SM kulta miehissä.
Ei tollanen mitään ihmeitä vaadi. Vähän järkeä mukaan treenaamisen ja kyllä se siitä!
Ratapyöräily saattaa olla eri asia maantiehen verrattuna. Tosin ratapyöräily voi olla kiekkoilijalle luontaisempi laji...ainoa ongelma taitaa kohtapuoliin, tai ainakin hyvin pian olla se, että Suomessa ei ole kilpailuun tai harjoitteluun soveltuvaa velodromia. Mä olen edelleenkin sitä mieltä, että maantiellä on ensin selvittävä sinne maalisuoralle ja riittävän tuoreilla jaloilla. Aina voi toivoa riittävän hidasta vauhtia tai harjoitella niin, että jalat olisivat riittävän tuoreet kirimiseen siinäkin tapauksessa, että joutuu ajamaan matkan varrella. Vaikka tuoreilla jaloilla jaksaisi kiriä 10 sekuntia 1500 watin teholla, niin sillä ei ole mitään merkitystä jos maalisuoran avautuessa huomaa, että jalkojen tilalla on nippu märkää spagettia.
No kun radalla treenataan sitä mopon peesissä ajamista, niin luulis sen olevan melko sama kun pääjoukossa jonkun perässä. Radalla sen mopon perässä kun opettelee ajamaan jotai +70 kmh ni kyllä täällä Suomen kisoissa pitäis pysyä porukassa. Tällä kun ei ajeta sivutuulessa sitä yli viittäkymppiä.
Totta kai sitä kiriä sitten syö se kuinka kovilla on kisan aikana ollut ja sitä voi harjoitella oikeastaan vaan ajamalla kisaa. Mutta totuus vaan on se, että useimmat maantiesprintterit ajaa radalla. Nykyäänkin esim. Elia Viviani, Cameron Meyer, Ben Swift ja nuori Bryan Coquard (olympialaisista hopeaa radalla ja MMistä U23 maantiellä hopeaa; nimenomaan loppukirillä!!)
No kun radalla treenataan sitä mopon peesissä ajamista, niin luulis sen olevan melko sama kun pääjoukossa jonkun perässä. Radalla sen mopon perässä kun opettelee ajamaan jotai +70 kmh ni kyllä täällä Suomen kisoissa pitäis pysyä porukassa. Tällä kun ei ajeta sivutuulessa sitä yli viittäkymppiä.
Totta kai sitä kiriä sitten syö se kuinka kovilla on kisan aikana ollut ja sitä voi harjoitella oikeastaan vaan ajamalla kisaa. Mutta totuus vaan on se, että useimmat maantiesprintterit ajaa radalla. Nykyäänkin esim. Elia Viviani, Cameron Meyer, Ben Swift ja nuori Bryan Coquard (olympialaisista hopeaa radalla ja MMistä U23 maantiellä hopeaa; nimenomaan loppukirillä!!)
En tarkoittanut, että rata ei ole hyvää treeniä maantielle tai etteikö radalta tule hyviä kuskeja maantielle. Mopon peesi ei tosin taida ihan suoranaisesti olla kiritreeniä ja jos mopon peesissä jauhaa vetoja +70 km/h vauhdilla, niin pitäisi kuljettaa ihan hyvin ilman mopoakin, eikä kiritouhuja välttämättä edes tarvitse.
Coquard on toki kova tekijä radalla ja kiri irtoaa. Hän voitti myös amatöörien GP Plouayn tänä vuonna kirissä, tosin tätä kiriä edelsi ensin neljän miehen hatka ja siitä valikoitu kahden miehen hatka. Coquard on myös sen luokan pystyynjäätynyt pulkannaru, että lihasmassan kasvattaminen ei varmaan ole ihan ykkösenä miehen treenissä. Jos maantiellä haluaa ajaa hyvin, niin se lihasmassan kasvattamiseen tähtäävä harjoittelu ei välttämättä ole paras vaihtoehto.
Ja tota lihavoitua tekstiä pitää kommentoida. Kyllä tota nimenomaan voi harjoittaa kilpailujen ulkopuolella, esimerkiksi ajamalla radalla mopon peesissä ja muillakin harjoitteilla.
No siis toi lihavoitu viittasi nimenomaan edelliseen kohtaan "se kuinka kovilla on kisan aikana". Kantapään kauttahan sen oppii kuinka paljon pystyy "tekemään jotain" kisan aikana ja silti säilyttämään kirijalat.
Ja totta kai toi lihasmassa on yksilöllinen juttu. Joillekkin sitä tulee paljon melko lailla treenaamattakin ja joillekkin sitä ei oikeen tule vaikka kuinka treenaisi. Kyllä noi kaikki huiput kuitenkin viettää aikaa salilla, vaikka harjoitukset siellä ovatkin varmaan hyvin erilaisia.
Nää on näitä elämän ikuisia taisteluita. Pitää valita oma polku ja lopultahan se kisoissa ajettu tulos sitten ratkaisee... 9 SM mitalin jälkeen osaan mielestäni jo sanoa jotain asiasta.
Kissan voi nylkeä monella tavalla, sanoo amerikkalainen. Minä osaan mielestäni sanoa, SM-mitaleilla tai ilman, että harjoittelussa ei kannata olla varma minkään rutiinin erinomaisuudesta ja ainakin välillä kannattaa kyseenalaistaa omaa tekemistään.
Kuten jo sanoin, niin kuvailemani näkökulma on ainakin hivenen perinteisestä systeemistä eroava. Taidan siirtyä seuraamaan keskustelua vähän sivummalle ennen kuin käy kuten niin monessa aikaisemmassa treenikeskustelussa.
Antti Kuitto
21.10.2012, 21.59
Vaikka en kaikkia viestijä ole jaksanut lukeakaan, niin karu totuus on kuitenkin se että kaikista ei tule huippuja vaikka miten treenaisi. Synnynnäiset ominaisuudet aika pitkälti ratkaisevat tämän ja se miten kroppa kestää treeniä ilman että jokin paikka sanoo sopimuksen irti. Eli ei kannata masentua jos useamman vuoden veivaamisen jälkeen joutuu toteamaan että prkl, kaverit menee kovempaa vaikka ovat pari vuotta jäähdytelleet ja vieläpä kaljoitelleet kisaa edeltävänä yönä.. :D
Mitä hapenottoon tulee, niin se on aika paljon luojan lahjoista kiinni. Taso, mihin toinen pääsee kymmenen vuoden treenillä voi olla jonkun sunnuntailapsen lähtötaso.
Aktiivisella lajitreenillä maantiecupin kärkikahinoissa voidaan olla vuodessa, tai ei ehkä koskaan.
Tuossa oli aika tyhjentävästi kerrottu urheilun viehätys. Ellei nyt aivan Elmo ole niin kaikki lajit eivät vaan sovi kaikille menestymismielessä. Eiköhän täälläkin näitä esimerkkejä löydy kun on kaverin innostamana kokeilemassa hyvillä urheilutaustoilla jotain lajia ns. sata lasissa , mutta parin vuoden tulos on ollut se että ns. sunnuntailapset vetää ohi vasemmalta ja oikealta. Tai sitten oma lähtötaso on vaan niin kaukana muista, ettei psyyke kestä niin suurelta takamatkalta lähtöä.
Onnittelut kylläkin lajivaihdon suunnasta! Pyöräilyyn on helppo tulla mukaan muista urheilulajeista, mutta pyöräilystä on hyvin vaikea lähteä varsinkin liikkuvuutta ja vartalonhallintaa vaativiin urheilulajeihin. Jos siis kilpaurheilusta kansallisella huipputasolla puhutaan. Ainakin omien kokemuksien mukaan :D
Tuomas on harvinaisen oikeassa. Mulla vasta 3. vuosi pyöräilyssä ja tuntuu että oon jo niin pökkelö, että ensi vuoden M50 mastereihin tuun aina rollaattorilla :). Eli ehdottomasti harjoitteluun mukaan muita lajeja ja erityisesti mainittuja vartalonhallintajuttuja sekä niitä, joissa on poikittaista liikettä esim sulkkis, jääkiekko jne.
wanderer
22.10.2012, 14.48
Pyöräilyyn on helppo tulla mukaan muista urheilulajeista, mutta pyöräilystä on hyvin vaikea lähteä varsinkin liikkuvuutta ja vartalonhallintaa vaativiin urheilulajeihin. Liikkuvuus- ja vartalonhallintamielessä pelkkää pyöräilyä voisi kuvailla invalidisoivaksi. Tiedän kokemuksesta. Mm. lantio jysähtää kiinteästi satulan päällä könöttävään asentoon.
Mutta kilpamielessä pyöräilyä kannattaa kokeilla, jos siltä tuntuu. Taso ei ole kovin kummoinen ja eliten pääjoukossa pysymiseen tarvitsee lähinnä kanttia ajaa sitä lenkkiä parisen vuotta, toki lähtötasosta riippuen. Kisojen voittaminen ei oo täälläkään liian helppoa.
sakuvaan
22.10.2012, 15.21
Tuomas on harvinaisen oikeassa. Mulla vasta 3. vuosi pyöräilyssä ja tuntuu että oon jo niin pökkelö, että ensi vuoden M50 mastereihin tuun aina rollaattorilla :). Eli ehdottomasti harjoitteluun mukaan muita lajeja ja erityisesti mainittuja vartalonhallintajuttuja sekä niitä, joissa on poikittaista liikettä esim sulkkis, jääkiekko jne.
Maastopyöräily.
ppikkupe
22.10.2012, 15.31
Vaikka en kaikkia viestijä ole jaksanut lukeakaan, niin karu totuus on kuitenkin se että kaikista ei tule huippuja vaikka miten treenaisi. Synnynnäiset ominaisuudet aika pitkälti ratkaisevat tämän ja se miten kroppa kestää treeniä ilman että jokin paikka sanoo sopimuksen irti.
Ehkä maastohiihto pois laskettuna noinkohan kestävyysurheilun taso on Suomessa missään lajissa niin korkea, että kansallisen huipun tuntumaan päästäkseen tarvittaisiin poikkeuksellista lahjakkuutta? Töitä toki, ja harjoittelumotivaatiota, mutta pyöräilyn ja hiihdon tapaisissa lajeissa, joissa loukkaantumisestkaan eivä ole kovin iso riski, niin...
...noinkohan kestävyysurheilun taso on Suomessa missään lajissa niin korkea, että kansallisen huipun tuntumaan päästäkseen tarvittaisiin poikkeuksellista lahjakkuutta?...
Ei lahjakkuutta, mutta mm riittävää hapenottokykyä, koska sitä ei pysty parantamaan hirveästi, vaikka kuinka treenaisi. Jos ei esim koulussa cooperissa ole 3000m päässyt niin tuskin sitä vanhemmalla iällä voittaa missään kestävyyslajissa suomenmestaruuksia. Pyöräilyssä tosin vaikuttavat monet muutkin tekijät. Siksi olisi hyvä tietää tuo lähtötaso esim ergotestillä.
hannupulkkinen
22.10.2012, 18.49
Ei lahjakkuutta, mutta mm riittävää hapenottokykyä, koska sitä ei pysty parantamaan hirveästi, vaikka kuinka treenaisi. Jos ei esim koulussa cooperissa ole 3000m päässyt niin tuskin sitä vanhemmalla iällä voittaa missään kestävyyslajissa suomenmestaruuksia. Pyöräilyssä tosin vaikuttavat monet muutkin tekijät. Siksi olisi hyvä tietää tuo lähtötaso esim ergotestillä.
Tämä on harvinaisen totta. Jos VO2max lähtötasot ovat alle 55-65 ml/kg/min niin huippu-urheilu-ura on syytä unohtaa. Ainakin Suomen kärkitasolla.
Olisi kiva tieteää miten nämä arvot poikkeavat elitessä ja kilpasarjassa.
Tätä ominaisuutta voi kehittää vain 10-15 millilitraa/kg/minuutti. Luulisi, että elitessäkin sen pitäisi olla noin 70-80. Armstongilla tiettävästi normaalitaso 79 ja maksimikunnossa 85. Greg Lemondin 92. Nimettömien nettilähteiden mukaan.
Tietenkin muutakin tarvitaan. Mitä kevyempi ruumiinrakenne sitä parempi vuoristossa ja mitä enemmän jerkkua reisissä niin kirissä. Sprinttereillä ei liene kovin korkea VO2Max, joten jos on nopiat jalat niin voi vähän matalammillakin pärjätä.
ps. arvakkaa oliko helppoa olla lasten hiihtovalmentaja heidän ensimmäisen VO2max testin jälkeen. Kertoako totuus niille, joiden lähtötaso oli alle 45 ja heitä oli ryhmässä aika monta.
En kertonut.
Löytyipä Contadorille aika korkea arvo. (http://www.sportsscientists.com/2009/07/tour-de-france-2009-contador-vo2max.html) Taitaa olla laskennallinen.
ppikkupe
22.10.2012, 19.16
Jos ei esim koulussa cooperissa ole 3000m päässyt niin tuskin sitä vanhemmalla iällä voittaa missään kestävyyslajissa suomenmestaruuksia.
Jaa-a. Millainenhan on ollut esim. Leena Puotiniemen urheilutausta kouluiässä? Varmastihan lajisuuntautuneisuus ja yleinen urheilullisuus näkyy jo nuorella iällä, mutta ei esim. tämän vuoden SM-maratonin tuloslista kovin kummoinen ollut:
http://resultservice.fi/2012/vantaa/?action=show&sarja=SMMIEHET
Ehkä tuohon Kenian pojan vauhtiin ei kovin moni ikinä yltäisi, mutta noiden sijojen ynnä-muut noin kahteen ja puoleen tuntiin pitäisi aika monella aktiivijuoksijalla olla hyvät saumat pelkästään työtä tekemällä.
Tämä on harvinaisen totta. Jos VO2max lähtötasot ovat alle 55-65 ml/kg/min niin huippu-urheilu-ura on syytä unohtaa. Ainakin Suomen kärkitasolla.
Olisi kiva tieteää miten nämä arvot poikkeavat elitessä ja kilpasarjassa.
Tätä ominaisuutta voi kehittää vain 10-15 millilitraa/kg/minuutti. Luulisi, että elitessäkin sen pitäisi olla noin 70-80. Armstongilla tiettävästi normaalitaso 79 ja maksimikunnossa 85. Greg Lemondin 92. Nimettömien nettilähteiden mukaan.
Miesten maantieajon SM-kullan on voittanut kuski, jonka VO2max oli alle 60ml/kg/min. Ei jäänyt edes tähdenlennoksi menestymisen osalta. Maantiekilpailu ajetaan tiellä eikä missään labrassa.
Tuohon 10-15ml/kg/min kehitettävyyteen olisi kiva saada lisäinfoa. Koskee ilmeisesti kasvu-iän ohittaneita, vai mitä? Tiedän tapauksia jotka ovat kyllä tuon ylittäneet.
Suomessa on vähän huono puhua noista /kg yksiköistä, täällä ei ole oikein missään maastoa jossa tuon painoyksikköä kohden tuotettu teho pääsisi oikeuksiinsa. Happea voi liikkua vaikka viihtyisi vähän liikaa ruokapöydässä :D Siihen kun vielä lisätään se että mäkien lisäksi ei oikeastaan tuule ja muutenkin ajotyyli on usein aika passiivista, niin vähemmälläkin pärjää.
Cooper on varmaan ihan hyvä mittatikku ihmisille jotka osaa juosta. Tunnen yhden kantapääastujan joka puhaltaa yli 80ml/kg ergolla, mutta cooperissa pääsee niukka naukka 3000m jos oikein irvistää. Kaveri vihasi niin paljon juoksua että touhu jäi tasan pakollisiin coopereihin :D
Miesten maantieajon SM-kullan on voittanut kuski, jonka VO2max oli alle 60ml/kg/min. Ei jäänyt edes tähdenlennoksi menestymisen osalta. Maantiekilpailu ajetaan tiellä eikä missään labrassa.
Tuohon 10-15ml/kg/min kehitettävyyteen olisi kiva saada lisäinfoa. Koskee ilmeisesti kasvu-iän ohittaneita, vai mitä? Tiedän tapauksia jotka ovat kyllä tuon ylittäneet.
Suomessa on vähän huono puhua noista /kg yksiköistä, täällä ei ole oikein missään maastoa jossa tuon painoyksikköä kohden tuotettu teho pääsisi oikeuksiinsa. Happea voi liikkua vaikka viihtyisi vähän liikaa ruokapöydässä :D Siihen kun vielä lisätään se että mäkien lisäksi ei oikeastaan tuule ja muutenkin ajotyyli on usein aika passiivista, niin vähemmälläkin pärjää.
Cooper on varmaan ihan hyvä mittatikku ihmisille jotka osaa juosta. Tunnen yhden kantapääastujan joka puhaltaa yli 80ml/kg ergolla, mutta cooperissa pääsee niukka naukka 3000m jos oikein irvistää. Kaveri vihasi niin paljon juoksua että touhu jäi tasan pakollisiin coopereihin :D
Kyllä tuolla ergometritestissä käyminen on tullu mieleen, mutta voisiko joku hieman vielä syventää miksi tuo VO2max on niin tärkeä ominaisuus ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Ja mitkä asiat noihin arvoihin vaikuttaa, esim. kaikilla ihmisillä on leposykkeissä vaihtelua vaikka kuntotasot olisivatkin aikalailla samat (ei mitään hajua voiko näitä kahta asiaa vertailla)
J. Conrad
22.10.2012, 20.02
ps. arvakkaa oliko helppoa olla lasten hiihtovalmentaja heidän ensimmäisen VO2max testin jälkeen. Kertoako totuus niille, joiden lähtötaso oli alle 45 ja heitä oli ryhmässä aika monta.
En kertonut.
Muistaako joku kuinka monella ihmisellä (pannaan nyt vielä miehellä) keskimäärin on VO2max yli 70?
Sitten pannaan Exceliin karkeita lukuja:
5406018 Suomen väkiluku
jaettuna kahdella (leikitään että puolet on naisia)
jaettuna 75 (mukamas miesten eliniän odote)
kertaa 15 (leikitään että aktiiviura on 15v, 18v-32v)
saadaan luvuksi 540601, eli 18v-32v miestä.
Ja kuinka monella tuhannesta on se yli 70 VO2max? 2? 5?
Jos 5, niin meillä on tällä hetkellä Suomessa 2703 miestä jolla on vaadittava VO2max. Kuinka moni heistä pyöräilee? Hiihtää? Pelaa sählyä? Pelaa pesistä? Yäk. Juo kaljaa Ala-Malmin torilla ja polttaa tupakkia?
Joku voisi tilastoista kaivaa kuinka monella tuhannesta voi olla 70 VO2max!
hannupulkkinen
22.10.2012, 20.16
Miesten maantieajon SM-kullan on voittanut kuski, jonka VO2max oli alle 60ml/kg/min. Jopa useamman kerran. Maantiekilpailu ajetaan tiellä eikä missään labrassa.
Spirintteri? Parinkymmenen prosentin parannuksista puhutaan. Toisaalta VO2 max ei yksin selitä mitään. Tietty taso kuitenkin pitää olla ja epäilen, että 60 mk/kg/minutti ei ole tullut luotettavan testauksen tuloksena tälle Suomen mestarille.
http://www.brianmac.co.uk/vo2max.htm
http://sportsmedicine.about.com/od/anatomyandphysiology/a/VO2_max.htm
Tässä (http://www.scienceofrunning.com/2009/12/fallacy-of-vo2max-and-vo2max.html)kriittinen puheenvuoro VO2max treenauksesta. Kovan tason huiput eivät voi parantaa arvoa, mutta siitä huolimatta voivat parantaa tuloksiaan.
Enemmän kuin tuon 20% voi parantaa lähtömittauksessa painava urheilija, jolla ei ole harjoittelutaustaa ja joka pudottaa harjoittelun aikana huomattavasti painoaan.
...voisiko joku hieman vielä syventää miksi tuo VO2max on niin tärkeä ominaisuus ja mitä se käytännössä tarkoittaa?...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maksimaalinen_hapenottokyky
Sen mitä koululiikunnasta muistan niin siellä löytyi muutamia, jotka treenaamatta vetivät kovia tuloksia testeissä (Cooper yms). Ikävä kyllä suomalainen urheilujärjestelmä ei näitä pysty millään löytämään ellei vanhemmat, liikunnanopettaja tms ole aktiivinen.
erkkkille tiedoksi että alhaisella VO2max-arvolla pystyy kyllä maantiepyöräilyssä koviin tuloksiin, koska se kertoo ml/kg/min. Missään muussa kestävyyslajissa se ei ole mahdollista. Ymmärrät varmaan miksi näin. Tästä samasta syystä arvoa pystyy nostamaan vaikka 50%.
Tähän voin vielä mainita että eräs tänä vuonna SM-kullan voittanut pyöräilijä kertoi joskus saunakeskustelussa juoksevansa päälle 4000 cooperissa.
J. Conrad
22.10.2012, 20.23
Enemmän kuin tuon 20% voi parantaa lähtömittauksessa painava urheilija, jolla ei ole harjoittelutaustaa ja joka pudottaa harjoittelun aikana huomattavasti painoaan.
Jos mun VO2max on nyt 50mmol ja painan 97kg, sitten lihotan itseäni 110kg:n ja sen jälkeen laihdutan itseni takaisin 97kg, niin paraneeko mun VO2max per painokilo tuosta aloituksen 97kg:sta?
Toihan on muuten sama kuin että läskin on helpompi pudottaa 10kg kuin valmiiksi timmin.
Hannulla kyllä on tuo "ei ole harjoittelutaustaa"
Mutta tuo sama väite on mulle esitetty monesti muulloinkin, ilman tuota "ei ole har...."
hannupulkkinen
22.10.2012, 20.29
Joku voisi tilastoista kaivaa kuinka monella tuhannesta voi olla 70 VO2max!
Tämä on vähän vaikea tehtävä kun 20 vuotiailla on VO2 max korkeimmillaan ja siitä se alkaa tippua. 65-vuotialla se on vähentynyt 35%. Treenaamisella tuota vähentymistä voidaan hidastaa ja 20-vuotialla voidaan tietenkin korottaa. Mistään en löytänyt sitä, että mihin ikään saakka korotusta voi tapahtua, mutta pyöräilyssähän huipulla voi olla vielä 35-40-vuotiaana. Hapenottokyvyn laskua voidaan tietenkin kompensoida muita ominaisuuksia kehittämällä.
Maksimaalinen hapenottokyky ei siis ole ainoa mittari, mutta tietty taso siinä täytyy olla ja kun maailman huippuja on testatuu niin kyllä ne arvot pirun korkeita ovat.
Tuskin missään on mitattu vaikka tuhannen kadulta otetun saman ikäisen(20-v) samaa sukupuolta olevan maksimaalista hapenottokykyä, jotta voitaisiin sanoa kuin monella prosentilla tuo arvo on yli 70.
Minun logiikkani ei ole teräksestä ja en ole valmentajakoulutuksessa saamiani asioita kriittisesti tarkastellut, mutta tämä maksimaalinen hapenotton tietty vaatimus on sellainen johon uskon ja olen sen ihan omin silmin myös nähnyt. Ne nuoret joilla on testeissä korkeat arvot perimänä, voittavat lahjoillaan kisoja ja pysyvät ureilussa mukana pidempään kuin ne joilla on alhaiset arvot perimänä.
hannupulkkinen
22.10.2012, 20.34
Jos mun VO2max on nyt 50mmol ja painan 97kg, sitten lihotan itseäni 110kg:n ja sen jälkeen laihdutan itseni takaisin 97kg, niin paraneeko mun VO2max per painokilo tuosta aloituksen 97kg:sta?
Toihan on muuten sama kuin että läskin on helpompi pudottaa 10kg kuin valmiiksi timmin.
Hannulla kyllä on tuo "ei ole harjoittelutaustaa"
Mutta tuo sama väite on mulle esitetty monesti muulloinkin, ilman tuota "ei ole har...."
Tästähän saatiin pitkästä aikaa hyvä keskustelu aikaiseksi.
Jos läski pudottaa pinoaan niin VO2max paranee kun se arvo on ml/kg/minuutti.
Jos on harjoittelutaustaa niin silloin on jo parantanut maksimaalista hapenottoaan ja on tietenkin vaikeampi nostaa tasoa kuin ei harjoitelleen.
Lihotettaessa tapahtuu tietenkin arvoille käänteisesti kuin laihduttaessa.
Ei pelkkä laihdutus paranna maksimaalista hapenottoa tietenkään muuten kuin kiloa kohden.
Wiki näyttää ilmoittavan, että maksimaalista hapenottoa voidaan parantaa jopa 60% vaikka yleensä 5-15%. Olisi kyllä kiva luke jostain, että miten. Sen mukaan perimä kyllä asettaa rajat kuinka korkealle VO2max voi nousta.
....Ne nuoret joilla on testeissä korkeat arvot perimänä, voittavat lahjoillaan kisoja ja pysyvät ureilussa mukana pidempään kuin ne joilla on alhaiset arvot perimänä.
Muistan muutamavuosi sitten nähneeni piirikunnallisissa eräiden Suomen hiihtäjälegendojen jälkikasvun vauhdissa ja kyllä huomasi että hapenottokyky on periytynyt. Muut tytöt jäivät yli kierroksella. En tiedä onko vähän väärän lajin parissa kun valitsi seitsenottelun. Yllättäen muuten tämän tytön urheilulegendaisä on juossut yhden kovimmista Suomen 5000m juoksuista vaikka laji oli hiihto;).
J. Conrad
22.10.2012, 20.46
Tuskin missään on mitattu vaikka tuhannen kadulta otetun saman ikäisen(20-v) samaa sukupuolta olevan maksimaalista hapenottokykyä, jotta voitaisiin sanoa kuin monella prosentilla tuo arvo on yli 70.
Jossakin tuohon aikanaan törmäsin. Se oli muistaaksi tosiaan luokkaa 5/1000. Eli promilleissa mentiin, ei prosenteissa.
Ja kyllähän tuota dataa on olemassa. Cooperia on kyllä sen verran juostu. Esim: armeijassa. Itselläkin on Excelissä laskuri joka laske VO2maxin kun vaan syöttää siihen Cooperissa juostut metrit.
Esim: Sisäratojen EM 5000m 13:11,39 (voi olla jo rikottu)
olisi Cooper testissä tasavauhdilla 4549m joka tekee VO2max 90,39. (Sillä laskurilla)
Joten aika luotettavalta, tai ainakin suuntaa antavalta vaikuttaa.
Laskurin mukaan pitää muuten mennä Cooperissa 3640m jotta olisi VO2max yli 70mmol.
Ja Cooper testihän toimii parhaiten eli on tehty henkilöille jotka EIVÄT ole juoksijoita!
Tuossa kaivoin vielä esiin suurimmat mitatut VO2max lukemat maailmassa:
http://www.topendsports.com/testing/records/vo2max.htm
Siihen en ota kantaa millä nuo kovimmat lukemat on saavutettu;).
kolistelija
22.10.2012, 20.54
Jossakin tuohon aikanaan törmäsin. Se oli muistaaksi tosiaan luokkaa 5/1000. Eli promilleissa mentiin, ei prosenteissa.
Ja kyllähän tuota dataa on olemassa. Cooperia on kyllä sen verran juostu. Esim: armeijassa. Itselläkin on Excelissä laskuri joka laske VO2maxin kun vaan syöttää siihen Cooperissa juostut metrit.
Esim: Sisäratojen EM 5000m 13:11,39 (voi olla jo rikottu)
olisi Cooper testissä tasavauhdilla 4549m joka tekee VO2max 90,39.
Joten aika luotettavalta, tai ainakin suuntaa antavalta vaikuttaa.
Intin Cooper on aika hyvä mittari juu. Minäkin juoksin röökiä polttavana juoppohulttiona kovat 2650m. Kuitenkin 7 vuotta sitä ennen juoksin 12v kloppina 3150m. Ei taida porukka olla ihan parhaimmillaan siinä iässä kun intissä juostaan coopereita...
...Se oli muistaaksi tosiaan luokkaa 5/1000...
Nuo kun jollain järjestelmällä löydettäisiin ajoissa ja saataisiin kestävyysurheilun pariin niin alkaisi Suomenkin paluu kestävyysurheilun kärkeen. En tiedä sitten miten joissakin maissa homma tehdään paremmin, kun kovia tuloksia syntyy. Suomella on kuitenkin kautta aikain-tilastoissa korkea sijoitus kestävyysurheilussa, joten ei pitäisi olla ongelma kasvattaa huippu-urheilijoita näistä.
J. Conrad
22.10.2012, 21.01
Intin Cooper on aika hyvä mittari juu. Minäkin juoksin röökiä polttavana juoppohulttiona kovat 2650m. Kuitenkin 7 vuotta sitä ennen juoksin 12v kloppina 3150m. Ei taida porukka olla ihan parhaimmillaan siinä iässä kun intissä juostaan coopereita...
No se oli vaan esimerkki paikasta jossa niitä tehdään, tehdään varmaan muuallakin, kuten Pajulahdessa ym. Joten sulla varmaan on se 3150 + vähän lisää se luku.
Juoksinhan minäkin vielä muutama vuosi sitten lähes 5kymppisenä 3000.
13-14v pojat excellent 2700m. 17-20 excellent 3000m. Joten tosta päättelemällä vetäisin hatusta että ilman röökiä ja kaljaa sulla olisi voinut olla se Cooper joku 3500m eli VO2max 67mmol.
Ja mun jutun POINTTI OLI juuri se että ne huippulahjakkaat VO2max hirmut, sprinttilahjakkuudet, keihäänheittäjät ja säbän pelaajat istuu todennäköisemmin Ala-Malmin torilla juomassa kaljaa ja polttamassa paperossia kuin mitään urheilua harjoittelemassa.
hannupulkkinen
22.10.2012, 21.03
J
Laskurin mukaan pitää muuten mennä Cooperissa 3640m jotta olisi VO2max yli 70mmol.
Ja Cooper testihän toimii parhaiten eli on tehty henkilöille jotka EIVÄT ole juoksijoita!
Kun lukee tämän (http://www.scienceofrunning.com/2009/12/fallacy-of-vo2max-and-vo2max.html) niin voi asettaa kysenalaiseksi laskureiden kyvyn antaa oikeita tuloksia ja Coopperin testin kyvyn antaa oikean tuloksen maksimaalisen hapenoton mittarina. Tuohon Coopperitulokseen kun vaikuttavat niin monet tekijät.
ppikkupe
22.10.2012, 21.23
Tähän voin vielä mainita että eräs tänä vuonna SM-kullan voittanut pyöräilijä kertoi joskus saunakeskustelussa juoksevansa päälle 4000 cooperissa.
Eli olisi ollut hyvä kirittäjä Annemari Sandellille... :)
J. Conrad
22.10.2012, 21.31
Kun lukee tämän (http://www.scienceofrunning.com/2009/12/fallacy-of-vo2max-and-vo2max.html) niin voi asettaa kysenalaiseksi laskureiden kyvyn antaa oikeita tuloksia ja Coopperin testin kyvyn antaa oikean tuloksen maksimaalisen hapenoton mittarina. Tuohon Coopperitulokseen kun vaikuttavat niin monet tekijät.
Varmaan näin on.
Edelleen mun kirjoituksen POINTTI OLI se että ne huippulahjakkaat VO2max hirmut, sprinttilahjakkuudet, keihäänheittäjät ja säbän pelaajat istuu todennäköisemmin Ala-Malmin torilla juomassa kaljaa ja polttamassa paperossia kuin mitään urheilua harjoittelemassa.
Ei siis ole tarkoitus alkaa vänkäämään mikä on paras tapa mitata VO2max. Tiedän sen. Se on Pajulahden tietokoneohjelma ja maski päässä, niin näkee ruudulta suoraan mikä se VO2max milloinkin on.
Taitaa herrasväeltä karata aihe?
Kuntoilevana ihmisenä todettua: Viime vuonna (2011) pyöräilin TdH:ta 3h53min (tms). Ajattelin seuraavalla viikolla kokeilla cooperia -> hieman alle 3k. Ajatukseni: Pyöräily ja juoksu on eri laji.
Niin ja jos haluaa yhteislähtöpyöräkilpailuissa pärjätä hyvin niin kannattaa tosiaan omata ylivoimaisen hyvä hapenottokyky koska siellä ajetaan kilpaa (ts toisia vastaan) joten ei sieltä ihan noin vain irti päästetä... tempo eri asia tottakai, siksi en niihin tänä vuonna itse osallistunutkaan (pl satakunnan ajojen 1,7km).
hannupulkkinen
22.10.2012, 21.45
Mie vaan kainosti yritin kyseenalaistaa tuon 5 % väestöstä, mutta voihan se niin ollakin.
Voihan sitä ilman muunteluita sanoa, että on riittävän lahjakas SM-tason pyöräilijäksi hapenottokyvyn suhteen jos juoksee Coopperissa 3500 metriä, jos ei ole harrastanut juoksua keskimatkoilla muutamia vuosia.
Olisiko sprintteriksi sitten pätevä jos juoksee ilman suurta harjoittelua satasen alle 12 sekunnin.
Eli testiin ensin ja jos vo2max on >60 ml/kg/min, niin kyllä siitä johonkin ponnistaa kunhan harjoittelee hyvin. Vo2max antaa pientä suntaa siitä, mikä on potentiaali kestävyysurheilijana, koska vo2max on se rajoitin, joka rajoittaa aerobista kuntoa. Ne ratkaisunpaikat kisoissa vaativat eniten aerobista kuntoa vaikka porukasta putoamiseen ei usein montaa sekuntia menekään. Tai näin minä ainakin asian olen ymmärtiväni.
Pienempikin potentiaali riittää aika pitkälle Suomessa. Ei se koko, vaan se miten sitä käyttää...
Cooperin testi ja hapenotto kohtaavat ainakin mun kohdalla ihan OK. Intissä...kauan sitten...juoksin vähän reilun 3700 metriä. Pari viikkoa sitten, ihan testinomaisesti, juoksin 8 km lenkin ja se meni 4 min 18 s kilometrivauhdilla vaikka piti ylittää muutama tie matkalla. Hapenotto tuli viimeksi testattua 2008 71,7 milliksi, mutta nyt ollaan varmasti 60-kymppisissä lukemissa. Toi viimeisin labratesti todennäköisesti mittasi kaiken yläkanttiin kun sekä vo2max että anaerobinen kynnys olivat omia labraennätyksiä.
Eli olisi ollut hyvä kirittäjä Annemari Sandellille... :)
Eikö ole kuitenkin ihan hyvin kylmiltään ja kertoo siis hapenottokyvystä? Samaan ei kuitenkaan olisi mitään jakoja tosin päin (Sandell kirittämässä siis huippupyöräilijää) ja se kertoo taas pyöräilyn luonteesta versus muut kestävyyslajit.
Vedetään nyt vielä yhteenvetona että VO2max on se rajoitin, joka kertoo mihin kestävyysurheilijana on mahdollisuuksia. Siksi jos haluaa sinne huipulle kannattaa tehdä se ergotesti niin nähdään mihin on mahdollisuuksia. Maantiepyöräily tosiaan eroaa muista kestävyyslajeista huomattavasti, koska siinä on paljon muita muuttujia, joita kehittämällä pystyy korvaamaan hapenottokyvyn puutteita.
Ei taida porukka olla ihan parhaimmillaan siinä iässä kun intissä juostaan coopereita...
Porukan pitäisi iän puolesta olla parhaimmillaan siinä iässä ...
Meilläkin oli 4 000 ylittäjiä ja sitten niitä, jotka pääsi pää punaisena 1600. Itse en päässyt lähellekkään kärkeä, vaan jäin sinne 3000 tuntumaan. Silti metsässä jaksoin siinä missä nuo 4 000 juoksijatkin, jopa paremminkin. On pikkasen eroa siinä laitetaanko se täyspakkaus 60 kiloisen vai 90 kiloisen selkään. Cooperissa ja kaikissa muissakin painoon suhteutetussa testissä paino rankaisee paljon. Ihan yhtä paljoa se ei rankaise pyörän selässä maantiellä. Silti oman painon ja painojakauman optimointi auttaa varmasti menestyksen saavuttamisessa.
Väittäisin, että nyt poljen nopeammin 200 km siivun maantiellä, kuin 20 vuotta takaperin 45 kiloa kevyempänä, vaikka Coopperin testissä juoksin silloin 30%...40% kovempia lukemia. Kävin ajamassa kokeeksi tänä kesänä runsaasti mäkistä soratietä sisältävän 30 km vedon, jos multa on ajettu aika myös 20 vuotta takaperin. Pätkän aika oli sama kuin aikaisemmin, vaikka nyt oli pohjilla 50 km siirtymää lähtöpaikalle. Pehmeässä maastossa onkin sitten eri juttu...
Vedetään nyt vielä yhteenvetona että VO2max on se rajoitin, joka kertoo mihin kestävyysurheilijana on mahdollisuuksia.
Ettei tää nyt olisi liian mustavalkoista, niin todetaan kuitenkin että se on vain yksi niistä, joskin oleellinen.
Muutenhan ne mitalit voisi jakaa labrassa...
Mm. taloudellisuus ratkaisee paljon, mihin sen hapen käyttää. Etenemiseen vai johonkin turhaan.
J. Conrad
23.10.2012, 07.38
Eli testiin ensin ja jos vo2max on >60 ml/kg/min, niin kyllä siitä johonkin ponnistaa kunhan harjoittelee hyvin. Vo2max antaa pientä suntaa siitä, mikä on potentiaali kestävyysurheilijana, koska vo2max on se rajoitin, joka rajoittaa aerobista kuntoa. Ne ratkaisunpaikat kisoissa vaativat eniten aerobista kuntoa vaikka porukasta putoamiseen ei usein montaa sekuntia menekään. Tai näin minä ainakin asian olen ymmärtiväni.
Pienempikin potentiaali riittää aika pitkälle Suomessa. Ei se koko, vaan se miten sitä käyttää...
Cooperin testi ja hapenotto kohtaavat ainakin mun kohdalla ihan OK. Intissä...kauan sitten...juoksin vähän reilun 3700 metriä. Pari viikkoa sitten, ihan testinomaisesti, juoksin 8 km lenkin ja se meni 4 min 18 s kilometrivauhdilla vaikka piti ylittää muutama tie matkalla. Hapenotto tuli viimeksi testattua 2008 71,7 milliksi, mutta nyt ollaan varmasti 60-kymppisissä lukemissa. Toi viimeisin labratesti todennäköisesti mittasi kaiken yläkanttiin kun sekä vo2max että anaerobinen kynnys olivat omia labraennätyksiä.
Silloin kun sen lukeman näin kuinka monella ihmisellä tuhannesta on yli 70mmol, laskeskelin että on ihme että Suomesta löytyy niinkin monta urheilijaa ketkä pärjää ollenkaan. (Vai pärjääkö kukaan, tulee seurattua niin vähän urheilua...) Eli se VO2max ei ole kaikki kaikessa. Ja niinkuin Ilonen joskus nerokkaasti kirjoittijokseenkin näin: Mitä mä sit voin tehdä? Ostaa uudet keuhkot vai?
OJ:lle: Pajulahdessa on ollut muutaman vuoden se uusi "salkku" 40k€ maksanut tietokonehärpäke ja naamari, se näyttää reaaliajassa mitä sä puhallat. (Ei se vanha, se lähti pois mitä 4v? sitten, sillä vähän arvottiin...)
Topicciin: Haavena SM-taso selviää kun alkaa ajamaan kilpaa. Mutta Suomessahan on mentaliteetti tämä: Jos mä tiedän että voitan, lähden kisoihin, jos en tiedä tai epäilen voittoa en lähde mukaan. Siksi meillä on palstat täynnä ja kisan aikana tienvarressa miehiä jotka olis voittanut kaikki jos olis lähteneet mukaan. Muttei ne tuu ikinä. Ne tulee vaan jos ne on nähneet yöllä unen jossa ne NÖYRRRYYTTÄÄ muita...
...niin todetaan kuitenkin että se on vain yksi niistä, joskin oleellinen....
Niin kuin minäkin olen tuolla jo pari kertaa aiemmin maininnut.
ppikkupe
23.10.2012, 12.12
Eikö ole kuitenkin ihan hyvin kylmiltään ja kertoo siis hapenottokyvystä? Samaan ei kuitenkaan olisi mitään jakoja tosin päin (Sandell kirittämässä siis huippupyöräilijää) ja se kertoo taas pyöräilyn luonteesta versus muut kestävyyslajit.
Vedetään nyt vielä yhteenvetona että VO2max on se rajoitin, joka kertoo mihin kestävyysurheilijana on mahdollisuuksia.
Kova sälli jos juoksee kylmiltään ilman lajipohjaa alta kolmen minuutin kilometriaikoja, mutta... Kaitpa kaikki on mahdollista.
Maantiepyöräily ja maratonjuoksu todellakin ovat luonteeltaan hyvin, hyvin erilaisia kestävyyslajeja kuin 12 minuutin maksimitehoilla juostu cooperi. Maratonilla pyritään pysymään kaukana VO2 maksimista eikä kolmen-neljän tunnin maantiekisassakaan maksimitehoilla mennä kuin korkeintaan hetkittäin.
Pyöräilyssä ja maastohiihdossa tulee välillä myös palauttavia jaksoja, joten nousuissa ja kireissä tapahtuva hetkittäinen tehojen irtiotto ei ihan niin tuhoisaa ole kuin olisi maratonilla.
kuovipolku
23.10.2012, 13.06
Taitaa olla niin että jokaista Cooperissa 4000 m vetänyttä kohti on kymmenen sellaista jotka vain muistavat juosseensa 4000 m, kymmenen sellaista jotka juoksivat alimittaisella radalla ja kymmenen sellaista jotka vain luulevat että olisivat juosseet 4000 m.
Taitaa olla niin että jokaista Cooperissa 4000 m vetänyttä kohti on kymmenen sellaista jotka vain muistavat juosseensa 4000 m, kymmenen sellaista jotka juoksivat alimittaisella radalla ja kymmenen sellaista jotka vain luulevat että olisivat juosseet 4000 m.
Juurikin näin. Ja kun koulussa opetettiin että 5:sta eteenpäin voi pyöristää ylöspäin niin 3520 juossut kaveri on helpostikin "neljän tonnin" mies. :-)
Kun mennään yli 3500m, sadat metrit alkaa kuitenkin olemaan suhteellisen tiukassa.
Eli että kisaa pitäisi ajaa selvittääkseen riittääkö potku SM-tasolle? Eihän tämä tule kuuloonkaan. Eikö karsintana voisi ensin verrata harjoittelutunteja ja vetää semifinaalit labrassa naamari päässä? Sitten finaalin voi jupista villarivoorumilla.
Oatmeal Stout
23.10.2012, 14.58
Eräs kotimainen ratapyöräilijä totesi, että homma hoituu, kun ensin treenaa maantiekuskien kanssa ja päälle tekee ratatreenit. Toki hän ajoi WC-kisoja radalla.
Sen, miltä tuntuu lähteä kiriin +200km jaloissa, saa selville helposti eikä se ole paljoa sen vaikeampaa tutkiskella miltä se tuntuu, kun ne +200km ajetaan kisavauhtia.
Mutta Suomessahan on mentaliteetti tämä: Jos mä tiedän että voitan, lähden kisoihin, jos en tiedä tai epäilen voittoa en lähde mukaan. Siksi meillä on palstat täynnä ja kisan aikana tienvarressa miehiä jotka olis voittanut kaikki jos olis lähteneet mukaan. Muttei ne tuu ikinä. Ne tulee vaan jos ne on nähneet yöllä unen jossa ne NÖYRRRYYTTÄÄ muita...
Osui, iski pahasti ja upposi syvälle.
...eikä kolmen-neljän tunnin maantiekisassakaan maksimitehoilla mennä kuin korkeintaan hetkittäin....
Jostain kumman syystä tuolla toisessa topicissa puhutaan siitä kuinka kaikki huiput maantiellä ovat vetäneet EPOa yms että ovat saaneet hapenottokykynsä maksimoitua pyöräilyssä. Miksi siis kehittää sitä osa-aluetta kielletyllä systeemillä mistä ei ole hyötyä kisassa?
Ja jokaista 4000m juossutta kohden on vielä kymmenen niitä jotka vähättelevät sen tehneiden suorituksen, kun eivät itse pääse lähellekään sitä;).
OT:Meillä ei koulussa ollut edes cooperia, vaan 2000m juoksu. Liikunnanopettajaa ei muutenkaan kiinnostanut muu kuin laskettelu ja lentopallo. Intissä cooperin sijasta lyötiin 10 kilon reppu selkään ja ekaksi "lämmittelynä" 2000m ja siihen perään 2000m ajanotoll, ei mitään muistikuvaa ajasta. Ainut juoksukisan aika jonka muistan oli viimeinen jossa olin mukana ja aika 41:58, matkana 12km maastojuoksu.
ppikkupe
23.10.2012, 15.33
Jostain kumman syystä tuolla toisessa topicissa puhutaan siitä kuinka kaikki huiput maantiellä ovat vetäneet EPOa yms että ovat saaneet hapenottokykynsä maksimoitua pyöräilyssä. Miksi siis kehittää sitä osa-aluetta kielletyllä systeemillä mistä ei ole hyötyä kisassa?
Esimerkkisi on huono. Tässä ketjussa kaveri tähtää Suomen huipulle jossain kotimaisittain marginaalilajissa. Siitä on vielä kohtalainen hyppäys siihen, kun lähdetään maailman huipulle ja etsitään todellisia rajoja ihmisen fysiologiselle suorituskyvylle.
Toistan sen minkä itse jo aiemmin sanoin. Ehkä maastohiihto pois lukien meillä ei kotimaan taso ole missään kestävyyslajissa niin kummoinen, että kärjen tuntumaan yltääkseen tarvittaisiin isoja poppaskonsteja. Kotimaan huippumaratoonarit häviävät tällä hetkellä maailman kärjelle puoli minuuttia kilometrillä. Se on normaalilenkkeilijälläkin jo kohta PK- ja VK-lenkkien välinen ero. Maantiepyöräilyssä meillä on yksi kaveri, joka ei ehkä ihan yllä Euroopan top sadan ajajan joukkoon, mutta pääsee sentään apukuskiksi joihinkin kakkoskategorian kisoihin.
Ei kuitenkaan mitään pois kotimaisilta kärkiurheilijoilta. Töitä tuollekin tasolle on joutunut tekemään ihan pirusti, mutta ei siihen yltääkseen vielä mitään taikanappeja tai poikkeuslahjakkuuksia ole vaadittu. Vain työtä.
ppikkupe
23.10.2012, 15.47
Esimerkkisi on huono. Tässä ketjussa kaveri tähtää Suomen huipulle jossain kotimaisittain marginaalilajissa. Siitä on vielä kohtalainen hyppäys siihen, kun lähdetään maailman huipulle ja etsitään todellisia rajoja ihmisen fysiologiselle suorituskyvylle.
Ah, tulipas mieleen muutaman vuoden takainen The Onionin raportti Tour de Francesta. On saattanut olla esillä siinä doping-ketjussakin:
Non-Doping Cyclists Finish Tour De France
http://www.theonion.com/articles/nondoping-cyclists-finish-tour-de-france,2268/
"Finland's Piet Kvistik, a domestique with the Crédit Mondial team, was this year's highest-finishing non-doping rider (142nd overall)."
kuovipolku
23.10.2012, 15.50
Ja jokaista 4000m juossutta kohden on vielä kymmenen niitä jotka vähättelevät sen tehneiden suorituksen, kun eivät itse pääse lähellekään sitä;).
Niitähän on aivan varmasti huomattavasti enemmän kuin kymmenen!
Urheilutuloksilla nyt vain on tunnettu taipumus parantua ja kertomuksilla urheilutuloksista erityisesti. Joku 3800 m tai 3900 m olisi tietenkin aivan riittävä osoitus poikkeuksellisesta lahjakkuudesta mutta ihmismielellä on tietty viehtymys kaikenlaisiin tasalukuihin ja rajoihin.
PS Kouluaikoina en kadehtinut niinkään tyyppiä joka oli paikallisen yu-seuran valmentajan erikoissuojeluksessa ja jota pidettiin vähintään kansallisen tason juoksijalupauksena keskimatkoille kuin sitä velttoa rokkijätkää joka liikuntatunneilla seisoi mielummin kädet taskussa, mutta juoksi sitten ihan vaan voikkamaikkaa ärsyttääkseen yli 3300 m Cooperissa.
PPS Itse juoksin noin 500 m vähemmän. (Joskus paljon myöhemmin juoksin maratonin samaa vauhtia, mutta en olisi silloinkaan välttämättä juossut 3300 m alle 12 minuuttiin.)
hannupulkkinen
23.10.2012, 16.18
Ei kuitenkaan mitään pois kotimaisilta kärkiurheilijoilta. Töitä tuollekin tasolle on joutunut tekemään ihan pirusti, mutta ei siihen yltääkseen vielä mitään taikanappeja tai poikkeuslahjakkuuksia ole vaadittu. Vain työtä.
Et sitten ymmärtänyt haedonin pointtia:
Miksi vetää epoa jos maksimaalisella hapenotolla ei ole merkitystä?,
Maantiepyöräilyssä ja vieläpä erityisesti maastossa tarvitaan myös SM tasolla hyvää hapenottokykyä jos kyllä muutakin. Ilman riittävää VO2 maxia ei Suomessakaan ole asiaa huipulle eikä edes kilpaan. Maksimaalinen hapenottokyky korostuu vielä kun aletaan nousta usean kilometrin nousuja ohuessa ilmassa kuten mualimalla.
Täällä sanotaan, että korkea VO2max ei riitä ja näin on, mutta jos se on lähtiessä korkea ja sitä haluaa vielä harjoittelulla kohottaa niin pelkät intervalliharjoitukset ylämäkeen eivät riitä.
Kuntoa on pitänyt kehittää monipuolisesti ja pyöräilyssä vieläpä tekniikkaa ja taktiikkaa.
Eikös tämä ole tullut täällä jo selväksi?
Tiettyyn määrään heikkoa hapenottoa voi kompensoida, mutta ei niin paljon, että huipulle ulottuisi edes Suomessa.
Tässä ei tullut mitään uutta, mutta miksi tingata samasta asiasta yhä uudelleen?
ppikkupe
23.10.2012, 17.01
Et sitten ymmärtänyt haedonin pointtia:Miksi vetää epoa jos maksimaalisella hapenotolla ei ole merkitystä? [clip] Maksimaalinen hapenottokyky korostuu vielä kun aletaan nousta usean kilometrin nousuja ohuessa ilmassa kuten mualimalla.
Ymmärrän toki, mutta minun pointti on lähinnä siinä, että miksi vetää epoa (tai salilla hormoneja), jos tavoite ei ole maailmalla vuoristoetapeilla vaan lähinnä harrastaa tasamaalla kotimaassa? Ei täällä epoa tarvi.
Toki myönnän, että synnynnäiset lahjat määrittelee aika pitkälle kannattaako kaverista tehdä moukarinheittäjä vai kilpapyöräilijä. Mutta jos edelleen miettii nimenomaan ketjun aloittajaa, hänen tavoitteitaan ja urheilutaustaansa, niin uskoisin 19-vuotiaan jääkiekkoilijan jo huomanneen, jos hänen VO2 maksimit heittää hirveän paljon ikätovereista. Ja varmaan siellä taustalla on myös jotain huomioita omista lahjoista, jotka ovat herättäneet kiinnostuksen nimenomaan kestävyysurheiluun.
Mutta jos edelleen miettii nimenomaan ketjun aloittajaa, hänen tavoitteitaan ja urheilutaustaansa, niin uskoisin 19-vuotiaan jääkiekkoilijan jo huomanneen, jos hänen VO2 maksimit heittää hirveän paljon ikätovereista.
Niinkuin yksi kotimaan kärkikuskeista, lopetti junnuna jalkapallon "kun joukkuetoverit oli niin paskassa kunnossa";)
Mielenkiintoista/huvittavaa lukea nuo kommentit listojen lopusta. K-P Kyrökin päässyt ääneen...
Sorry, äskeinen viesti meni vahingossa väärään eli tähän ketjuun. Siirsin sen oikeaan mestaan.
Niinkuin yksi kotimaan kärkikuskeista, lopetti junnuna jalkapallon "kun joukkuetoverit oli niin paskassa kunnossa";)
Niinkun varmasti tiedät, jalkapallossa ei tee juuri mitään poikkeuksellisen suurella hapenottokyvyllä. Taitolaji. Tunnen erään ex-jalkapalloilijan joka voitti b-junnujen sm:n muutaman nykyisen a-maajoukkuepelaajan kanssa mutta lopetti seuraavana vuonna koska harkoissa juostiin niin perkeleesti. fyssarivalmentaja oli kuulemma hullu. Että ei sielläkään ihan marjoja poimimalla mennä...
Niin ja aiheeseen: Mielestäni tällästen nippelitietojen överi kelailu on täysin turhaa kansallisen tason pyöräilijälle. Tämän maan rajojen sisäpuolellahan tätä lajia harrastetaan, kukaan ei tienaa (FYI ;) ). Sitten kun on mahkuja ulkomaille tai ollaan maajoukkueessa tms kansaenvälisessä meiningissä voidaan ruveta tekemään enemmän testejä ja miettiä mitä tehdä. Toki ymmärrän että on (lähes) turha yrittää huipulle jos ei kropan fysiikka ole kunnossa. Mutta kuka näitä vo2max testejä tekee ENNEN kun on aloittanut kestävyysurheilun harrastamisen? Tai hematokriittitestissä tms nippelinoppelidatahanskahommassa? Puhun tässä siis nuorista (lapsista jopa).
Ite kerran käynyt testissä. Kynnystesti ilman maxia. Eräs ammattilaiskestävyysurheilija totesi lappujani selaillessa että "Ei tälläsiä tuloksia kukaan reenaamatta tee". Se tyydytti itseä, kuntoilijana kun harrastan. Motiivi testille oli kynnystasojen selvittäminen, onnistuin.
Selvennys: En itse koe olevani kansallisen tason pyöräilijä.
tempokisu
24.10.2012, 01.13
Toivottavasti kysyjä saa selkoa näistä kaikista jorinoista...
Tottakai se vasta selviää siinä vaiheessa oma taso kun menee kisoihin. Mutta voin sanoa, eka kisa ei kerro mitään - siittä vasta lähdetään. Kerron esimerkin; eka kympin tempo 17.20 ja kesän lopulla sama tempo 15 minuuttiin. Siinä huomasi miten se pitää ajaa, ja tuli lisätanko. Seuraavana vuonna sitten taas ajasta pois pari minuuttia, tuli tempopyörä ja tempokypärä. ( noi oli yhdensuuntainen tempo, normitempo jäi 14-15min tasolle)
Ajasta saa helposti noi löysät pois, sitten (naisella) 15 minuutin alittamiset on jo vaikeampia. Miehillä ehkä tästä vielä minuutti pois jos verrataan?
Noita VO2 tai muita ei kannata todellakaan orjallisesti tuijottaa, ja tarviiko semmoista mitata ollenkaan? Itelle mitattiin joskus juoksu-aikoina eli lasoli hei! juuri 17-vuotiaana kun "valmentaja" halusi ( mua ei olisi huvittanu ollenkaan ja kun testi tehtiin jossain juoksumatolla niin varmana ei ihan hyvin mennyt, tuli tosin todella hyvä tulos - ja en mä nyt tämmöiseen reenannu, mitä ny hölkkäsin vähä pururadalla mutta en todellakaan mitään kovia harjoituksia), mutta kysyn vaan mitä tuosta tiedosta on hyötyä? No ehkä osviittaa mutta ei kovasti muuta. Sama pätee kaikkiin "testiarvoihin". Tien päälle vaan ja kello käy, ainut luotettava tason mittari.
Cooperi on hyvä tason mittari, ihan maratoonarillekin ja ainakin puolimaratoonarille. Ei ne tulokset parane muistellessa, muistot ja kokemukset kultaantuvat ja tuska muuttuu nautinnoksi, mutta ainakin mun cooperi-ennätys oli 3630m. Ja noi metriset on tosi tärkeitä! Kova vääntö oli pääsinkö 30m tasapaikasta, mutta kerrankin luokan pojat ( onneksi sain juosta poikien kanssa, tytöt yleensä meni tahallaan eteen ja joskus konkreettisesti esti ohittamisen- kovaa oli kateus..) oli mun puolella ja todisti että tähän se juoksi. Opettaja olisi laittanu 3600m:p ,olin tuolloin 16-vuotias, kehumatta hyvä tulos.
Mun mielestä cooperi vastaa hyvin kympin tempoa pyöräilyssä. Ja vaikka kyseessä olisi sitten pidemmät matkat, niin tota samaa vauhtia periaatteessa pitäisi jaksaa jos meinaa saada oikeasti hyvää tulosta. Kuitenkaan senvauhtisia maratoneja tai vastaavia pyöräharjoituksia ei kovin usein auta tehdä, sensijaan kympin tempoa voi parikin kertaa viikossa ihan hyvin reenata.
ah, niin ne ajat pyöristyy. Nyt muistuu mieleen ihan palstalaisten arvio 2.30 maratoonarista - kun oli j..hölkännyt 2.42. :rolleyes: tuloksentekijän sukunimessä taisi olla joku eläin.
Mutta eikö nyt kansisi reenata peruskestävyyttä, ei näillä keleillä juuri muuta voi, ja keväällä sitten niitä vetoja, mennä ekoihin harjoitustempoihin ja yhteislenkeille ja ensin pienempiin kisoihin, esimerkiksi piirin kisoihin?
Vauhdikasta keskustelua. Kilpasarjan tänä vuonna kolunneena voin kokemuksen rintaäänellä sanoa, että esim Rosendahlissa ja Leijonassa max hapenottokyvyllä on todella paljon merkitystä, mutta Porin kisoissa ei juuri mitään. Sitten tulee kaikki muut variaatiot Velo, korttelit ja tempot. Ei voi sanoa että joku tietty juttu on just se. Kirimiehenkin tavoite on ajaa rasvoilla koko matka ja säästää hiilarit sitten loppuun ja vielä mielummin niin että kiri olisi niin lyhyt että se mennään akkuenergialla (ja senkin määrää voi yrittää treenamalla kasvattaa) eikä tarvi hengittää olenkaan. Irtiottomiehen kisan kuva on taas ihan toisenlainen. Max hapenottokyvyllä ei tee kirissä mitään, jos jalat on kaput tai niissä ei alunperinkään ole ruutia. Oman ajajaprofiilin voi haarukoida esim Allenin & kirjan avulla.
Luin muistaakseni puolenkymmentä vuotta sitten erään tutkimuksen, jonka mukaan yhdellä ruotsalaisella pääsarjafutisjengin pelaajilla maksimi vo2-keskiarvo oli 56.
Ja samoihin aikoihin testattiin erään kiekkoliigajoukkueen pelaajat,niin kyllä siellä isoillakin miehillä jäi epäsuorassa pyöräergotestissä loppuwatit yleensä jonnekin 350 watin hujakoille. Paras taisi olla 390w satakiloisella pelaajalla. Mutta esim anaerobinen kapasiteetti noilla on hyvä.
kolistelija
24.10.2012, 08.53
Siis satakiloisella uupuminen 390W ja silti on kova anaerobinen kondis? Eikö sen pitäisi silloin olla korkeampi? Aika heikolta kyllä kuulostaa.
Tää on just se miksi täältä ei kannata täsmä oppeja hakea. Toinen puhuu Wateista, toinen anaerobisesta kapasiteetista, joku anaerobisesta kynnyksestä. Ymmärtääköhän tänkään keskustelun osapuolet toisiaan samanlailla, kun käytetään eri termejä vähän ristiin rastiin. On jo joskus aiemminkin ehdottanut, että joku oikea asiantuntija keräis forumille nää eri termit muunnoksineen ja selityksineen niin, että edes puhuttais samoista asioista. Anaerobinen kapasiteettihan tarkoittaa lyhyesti kykyä toimia ilman happea ja se varmasti lätkäjäbillä on yksi asia jota kehitetään. Lätkämies ei varmaan pääse 3min portain tehtävässä suht pitkässä testissä maxwateissa ton korkemmalla, koska se on hapottanut jalat jo paljon aiemmin. Jos taas tehtäis joku 1-2min maxtesti, niin erot sotkijoihin oliskin ihan eriluokkaa.
kolistelija
24.10.2012, 10.15
Tää on just se miksi täältä ei kannata täsmä oppeja hakea. Toinen puhuu Wateista, toinen anaerobisesta kapasiteetista, joku anaerobisesta kynnyksestä. Ymmärtääköhän tänkään keskustelun osapuolet toisiaan samanlailla, kun käytetään eri termejä vähän ristiin rastiin. On jo joskus aiemminkin ehdottanut, että joku oikea asiantuntija keräis forumille nää eri termit muunnoksineen ja selityksineen niin, että edes puhuttais samoista asioista. Anaerobinen kapasiteettihan tarkoittaa lyhyesti kykyä toimia ilman happea ja se varmasti lätkäjäbillä on yksi asia jota kehitetään. Lätkämies ei varmaan pääse 3min portain tehtävässä suht pitkässä testissä maxwateissa ton korkemmalla, koska se on hapottanut jalat jo paljon aiemmin. Jos taas tehtäis joku 1-2min maxtesti, niin erot sotkijoihin oliskin ihan eriluokkaa.
Enhän minä oppeja jakanut, kunhan kysyin. Se mikä tuossa askarrutti on etteikö tuo uupumiskuorma ole aika paljon anaerobisesta kunnosta kiinni? Toki se putoaa myös jos aerobinen puoli on suhteessa heikko, silloinhan poltetaan kestoa aikaisemmassa vaiheessa. Ja tottakai myös testiprotokolla vaikuttaa, tässä vaiheessa portaiden kestolla on varmaan todella suuri merkitys.
Highlander
24.10.2012, 10.29
Lätkämies ei varmaan pääse 3min portain tehtävässä suht pitkässä testissä maxwateissa ton korkemmalla, koska se on hapottanut jalat jo paljon aiemmin. Jos taas tehtäis joku 1-2min maxtesti, niin erot sotkijoihin oliskin ihan eriluokkaa.
Näinpä...harvemmin säbässä tai jääkiekossa kukaan vetää koko erää kaukalossa:rolleyes: Mikähän mahtaa olla keskimääräinen peliaika yhdelle pelaajalle erän aikana? Tähän mäkin pyrin ihan kuntoilija tasolla säbässä - kaikki tai ei mitään. Harmi vaan, että palautuminen ei oikein ole sillä tasolla kun voisi olla eli jos vaikka kaksi peliä peräkkäin niin "räjähtävyys" hiipuu...hiipuu..ja..
hannupulkkinen
24.10.2012, 10.50
Tää on just se miksi täältä ei kannata täsmä oppeja hakea. Toinen puhuu Wateista, toinen anaerobisesta kapasiteetista, joku anaerobisesta kynnyksestä. Ymmärtääköhän tänkään keskustelun osapuolet toisiaan samanlailla, kun käytetään eri termejä vähän ristiin rastiin. On jo joskus aiemminkin ehdottanut, että joku oikea asiantuntija keräis forumille nää eri termit muunnoksineen ja selityksineen niin, että edes puhuttais samoista asioista. Anaerobinen kapasiteettihan tarkoittaa lyhyesti kykyä toimia ilman happea ja se varmasti lätkäjäbillä on yksi asia jota kehitetään. Lätkämies ei varmaan pääse 3min portain tehtävässä suht pitkässä testissä maxwateissa ton korkemmalla, koska se on hapottanut jalat jo paljon aiemmin. Jos taas tehtäis joku 1-2min maxtesti, niin erot sotkijoihin oliskin ihan eriluokkaa.
No eihän tämä foorumi mikään opetuslaitos olekkaan. Täällä keskustellaan asioista. Niin ja jos aikoo SM-tasolla ajella niin on hyvä perustermit valmentautumisesta ja kehon toiminnasta osata. Eiku googlaamaan.
Anaerobinen teho ja kapasitetti: Alaktinen ja laktinen anaerobinen teho. Laktinen anaerobinen teho ja kapasitetti.
Hapollinen nopeuskestävyys
Hapoton nopeuskestävyys
Maksimaalinen hapenottokyky.
Kynnysrajat ja rajatehot.
Nämä kun on selvillä ja kehittää niitä spesifeillä harjoituksilla niin voi saavuttaa pyöräilyssä SM-tason.
Siinä aluksi opiskeltavaa niin on hyötyä tästäkin viestistä.:)
tempokisu
24.10.2012, 10.58
Hannu, ei ole ikinä ollut selvillä eikä ole muuten vieläkään, ja on sm-tasolla pärjätty :p ehkä parempi kun en tiänny, hölkkäsin vaan niin lujaa kun pystyi ja fillarilla niin kovaa kun jaksoin. Mitään sykkeitäkään kattellu, paitsi joskus kisan jälkeen mikä oli maksimisyke? 1980-luvulla ainut tapa oli mitata ranteesta (mulla) enkä ikinä mitannu..
Siis oikeasti nyt olen ihan ?? alaktinen ja laktinen joku teho tai kapasiteetti? Kynnysrajat ja rajatehot? Siis ei hyvä ihme sentään, eikös toi ole aika huono jos joku mittaa sulle jonkun "tämä on rajatehosi" niin et ikinä uskalla edes yrittää ylittää sitä kun aattelee että sitten tulee noutaja. Paremmin uskaltaa mennä kun ei tiedä tommoisia ihme häslinkejä.
Mä sanon että tommosia kun käyt kisassa pohtimaan niin se on sorovnoo siittä kisasta.
Nyt kun on puhuttu tosta VO2 Maxista niin paljon, niin mikä sitten on tuon hematokriitin osuus mistä aina niin paljon puhutaan pyöräilyn yhteydessä?
Tyler Hamiltonin kirjassa kerrottiin, että Luigi Cecchinin (Valmentaja, jonka asiakkaisiin kuului: Ullrich, Pantani, Bugno, Bartoli, Petacchi, Cipollini, Cancellara, Casagrande) mielestä Tourin voittamiseen tarvitaan ainoastaan kolme ominaisuutta:
1. Pitää olla erittäin erittäin hyvässä kunnossa
2. Pitää olla erittäin erittäin laiha
3. Hematokriitti pitää pitää ylhäällä
Tossa viikko sitten otettiin iteltä hemoglobiini ja hematokriitti. HG 158 ja HK 47. Mitäköhän toi sit meinaa? Hemoglobiini ei ole kovin korkea, mutta hematokriitti näyttäisi olevan aika ok jos vertaa sitä tuohon pyöräilyn maksimirajaan 50?
xtrainer80
24.10.2012, 12.25
Nyt kun on puhuttu tosta VO2 Maxista niin paljon, niin mikä sitten on tuon hematokriitin osuus mistä aina niin paljon puhutaan pyöräilyn yhteydessä?
Tyler Hamiltonin kirjassa kerrottiin, että Luigi Cecchinin (Valmentaja, jonka asiakkaisiin kuului: Ullrich, Pantani, Bugno, Bartoli, Petacchi, Cipollini, Cancellara, Casagrande) mielestä Tourin voittamiseen tarvitaan ainoastaan kolme ominaisuutta:
1. Pitää olla erittäin erittäin hyvässä kunnossa
2. Pitää olla erittäin erittäin laiha
3. Hematokriitti pitää pitää ylhäällä
Tossa viikko sitten otettiin iteltä hemoglobiini ja hematokriitti. HG 158 ja HK 47. Mitäköhän toi sit meinaa? Hemoglobiini ei ole kovin korkea, mutta hematokriitti näyttäisi olevan aika ok jos vertaa sitä tuohon pyöräilyn maksimirajaan 50?
No eikös se tarkoita punasolujen määrää veressä, mitä enemmän niitä on niin sitä korkeampi HK. Punasoluthan sitä happea kuljettaa, joten kestävyysurheilussa korkea HK lienee ainoastaan hyvä asia.
No eikös se tarkoita punasolujen määrää veressä, mitä enemmän niitä on niin sitä korkeampi HK. Punasoluthan sitä happea kuljettaa, joten kestävyysurheilussa korkea HK lienee ainoastaan hyvä asia.
Juu sitähän se tarkoittaa. Eli punasolujen määrä prosentteina. Ja hemoglobiini sitten ilmoittaa miten paljon happea nuo punasolut kuljettavat? Kö?
Miksi hiihdossa puhutaan ainoastaan hemoglobiinirajasta, eikä hematokriitistä?
Oatmeal Stout
24.10.2012, 12.58
Siis satakiloisella uupuminen 390W ja silti on kova anaerobinen kondis? Eikö sen pitäisi silloin olla korkeampi? Aika heikolta kyllä kuulostaa.
Riippu vähän testin askelluksesta, mutta hyvä suoritus, jos tehdään yli kolmen minuutin askelluksella ja uskomaton jos tehdään vartin askelluksella. Minä olen jäänyt urheilija-asteikolla kolmeensataan ja toimistotyöläis-asteikolla kolmeen ja puoleen.
Oatmeal Stout
24.10.2012, 13.00
Nämä kun on selvillä ja
Tämä lienee todellinen edellytys ja auttaa enemmän kuin henkilökohtainen valmentaja.
Googlaaminen toki kehittää aina jotain.
ppikkupe
24.10.2012, 13.09
Miksi hiihdossa puhutaan ainoastaan hemoglobiinirajasta, eikä hematokriitistä?
Kaitpa hemoglobiiniarvo on kisapaikalla helpompi mitata kuin alkaa laskemaan solujen määrää. Hemoglobiinihan on kuitenkin se aines, joka happea kuljettaa.
Mutta kyllähän veritesteissä seurataan koko verenkuvaa ja sen kehitystä pidemmällä aikavälillä. Kun alkaa arvot näyttää siltä, että muutos ei ole enää pelkällä puhtaalla vuoristoilmalla selitettävissä, niin voipi päästä ihan erikoisseurantaan.
Oatmeal Stout
24.10.2012, 13.25
Kaitpa hemoglobiiniarvo on kisapaikalla helpompi mitata kuin alkaa laskemaan solujen määrää. Hemoglobiinihan on kuitenkin se aines, joka happea kuljettaa.
Hemtokriitti ei ollut lajiin sopiva raja FIS:n mielestä silloin, kun pyöräilyssä aiheesta päätettiin.
tempokisu
24.10.2012, 13.29
. HG 158 ja HK 47. Mitäköhän toi sit meinaa? Hemoglobiini ei ole kovin korkea
? mitä, mikä sitten olisi hyvä??. Kyllä tuo on mun mielestä tosi hyvä arvo.
terveisin: Hb satasen kieppeillä.
? mitä, mikä sitten olisi hyvä??. Kyllä tuo on mun mielestä tosi hyvä arvo.
terveisin: Hb satasen kieppeillä.
Akoilla veriarvot on pienemmät.
Katso tästä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hemoglobiini)
Itsellä ennen jussia mitattuna hemoglobiini 158. En tiedä hematokriittiä, mutta hemoglobiiniin en voi kovin pettynyt olla.
Juu kyllä yli 150 Hb A on erittäin hyvä. Alle sukupuolikohtaisten alarajojen (M=134, N=117) oleva Hb A luetaan anemiaksi ja silloin popsitaan enemmän tai vähemmän Fe+ - nappeja tai pinaatti- tai nokkoskeittoa joka toinen päivä.
Hemtokriitti ei ollut lajiin sopiva raja FIS:n mielestä silloin, kun pyöräilyssä aiheesta päätettiin.
Eikö silloin Eposta tiedetty? Epohan vaikuttaa suoraan hematokriittiin, mutta näkyykö se millä tavalla hemoglobiinissa? Nykyäänhän hematokriitin saa tarkistettua ihan sellaisella käsikäyttöisellä vekottimella joka maksaa muutaman sata euroa.
Laitetaan nyt välillä alkuperäiselle kysyjälle pari omaa mielipidettä. Treenauksesta kyllä mitään tiedä vaikka joskus käyty II-tason valmentajankoulutus ja sekin suunnistuksesta...
Mikä olisi realistisen tavoite, että pääsisi kyseiselle tasolle? (vuosia)
Jos löytyy oikeita ominaisuuksia niin pääsee vaikka vuodessa. Itse en ole ollut missään huipulla enkä edes aja maantiekisaa, mutta kun ostin ensimmäisen maantiepyörän niin eka lenkki oli vähän vajaan kolmenkympin keskarilla ja syksyllä mentiin jo sama lenkki (70km) päälle 36 keskarilla ja 150 km lenkki 35 keskarilla jne. Jos meinaa huipulle niin varmaan pitäisi kauden harjoittelulla päästä jo esim tunnin temmossa päälle 40km/h, mulla meni 38,5.
Punttijutuista on käytä melkoista tappelua sen hyödyistä ja haitoista, mielipiteesi?
Minusta puntilla kannattaa käydä jos voima on rajoittava tekijä. Yleensä vain on niin että ne joilla lihasta ja voimaa löytyy käyvät salilla ja ne joilta sitä puuttuu eivät käy, vaikka pitäisi olla toisin päin. Kuntopiiri yleensä riittää. Sama juttu lenkkien pituuden ja rasituksen kanssa. Jos peruskestävyysominaisuudet on hyvät niin kannattaa suunnata tarmoa enempi koviin VK-treeneihin. Niistä täällä on muutama hyvä esimerkki ollut 2x20min, 3x10min yms... ja näitä voi tehdä sen pari viikossa. Näissäkin pätee vähän sama juttu monella että sitä treenataan mikä sujuu, vaikka pitäisi treenata sitä mikä rajoittaa. Sama ollut itselläkin. Kovia treenejä ei jaksa oikein tehdä ja aina tulee keksittyä tekosyitä niiden välttämiseen;).
Riippu vähän testin askelluksesta, mutta hyvä suoritus, jos tehdään yli kolmen minuutin askelluksella ja uskomaton jos tehdään vartin askelluksella. Minä olen jäänyt urheilija-asteikolla kolmeensataan ja toimistotyöläis-asteikolla kolmeen ja puoleen.
Tehtiin muistaakseni joko 2 minuutin tai kolmen minuutin portailla.
Kyllähän noissa anaerobista kapasiteettia mittaavissa testeissä, esim martissa, saavutetaan hieman eri wattilukemia kuin noissa aerobista suorituskykyä mittaavissa testeissä. Ja näinhän se pitää ollakin.
...Epohan vaikuttaa suoraan hematokriittiin, mutta näkyykö se millä tavalla hemoglobiinissa?...
Veikkaan että (jotkut) huiput ovat vetäneet molempia satseja: EPOa sekä veritankkausta. Molemmat saadaan nykyisin räätälöityä varmaan aika tarkasti urheilijalle sopivaksi niin että kiinnijääminen on epätodennäköistä. Sitten vielä kasvuvaiheessa oikein ajoitettu kasvuhormonien käyttö, kun ei olla vielä valvonnan piirissä.
tempokisu
24.10.2012, 15.20
Hei pojat, nyt alkaa olla aika pahaa OT:ta, ei tämä topicci ole todellakaan mikään epo-keskustelun paikka!
No tämä nyt meni taas noihin kiellettyihin aineisiin, mutta laitetaan vielä tämä.
Veikkaan että (jotkut) huiput ovat vetäneet molempia satseja: EPOa sekä veritankkausta. Molemmat saadaan nykyisin räätälöityä varmaan aika tarkasti urheilijalle sopivaksi niin että kiinnijääminen on epätodennäköistä. Sitten vielä kasvuvaiheessa oikein ajoitettu kasvuhormonien käyttö, kun ei olla vielä valvonnan piirissä.
Luettuani sen Hamiltonin kirjan, niin aika hyvin selvisi noi kuviot.=) Yksi juttu jäi kyllä ihmetyttämään: Pitkien tourien aikana hematokriitti laskee rasituksen seurauksena noin 10% viikossa (jos muistan oikein). Kun kilpailun aikaisesta EPO:sta siirryttiin kilpailun aikaiseen veritankkaukseen, niin miten ei voida olla huomaamatta sitä että tiettyjen kaverien hematokriitti pysyy samana / ei laske tarpeeksi?
Vai oliko niin että se riitti, kun kutsu testaukseen tuli niin ne veti sen "pikapussin" millä hematokriittiä sai laskettua ja puolen tunnin päästä testiin?
hannupulkkinen
24.10.2012, 16.23
Tämä lienee todellinen edellytys ja auttaa enemmän kuin henkilökohtainen valmentaja.
Googlaaminen toki kehittää aina jotain.
Vaikka on oma valmentaja niin siitä huolimatta on hyvä osata itse lukea testituloksensa.
Tempokisukin olisi välttynyt ylikunnolta, jos itse olisi tiennyt missä rajat menevät ja harjoitellut niiden mukaan.
Beetle Bailey
24.10.2012, 16.28
Mikä ylikunto? Miten hölkkäämällä pääsee ylikuntoon?
hannupulkkinen
24.10.2012, 16.52
Mikä ylikunto? Miten hölkkäämällä pääsee ylikuntoon?
Ylikunto on syvä väsymystila. Hölkkäämällä pääsee ylikuntoon vaikka juoksemalla joka päivä kympin lenkin niin, että yrittää joka kerta uutta enkkaa.
Ylikunto on syvä väsymystila. Hölkkäämällä pääsee ylikuntoon vaikka juoksemalla joka päivä kympin lenkin niin, että yrittää joka kerta uutta enkkaa.
Pahoittelen mutta pakko puuttua asiaan; Hölkkääminen ja juoksu on eri asioita. Suomisanakirja.fi sivustolta:
Hölkkä on kevyttä juoksua. Ei voida määrittää tarkkaa nopeutta milloin juoksu ei enää ole hölkkää. Hölkkääjä kuitenkin yleensä on kuntoilija, joka haluaa ylläpitää ja parantaa kuntoaan sekä pitää painoaan kurissa, muttei tähtää kisoihin eikä huipputuloksiin. Nopeuden jokainen hölkkääjä määrittelee itse. Yleisesti ottaen nopeus on hyvä, jos pystyy puhumaan samalla kun hölkkää ongelmitta.
Juoksu on jalallisten eläinten ja ihmisen nopein tapa liikkua ilman apuvälineitä. Juoksu määritellään sellaiseksi tavaksi liikkua, jossa jossakin liikkeen vaiheessa molemmat jalat ovat yhtä aikaa ilmassa. Juoksu on myös suosittu tapa kuntoilla ja urheilla. Hölkkä on hidasta juoksua.
Eli hölkkäämällä on vaikea päästä ylikuntoon.
Oatmeal Stout
24.10.2012, 18.59
Eikö silloin Eposta tiedetty? Epohan vaikuttaa suoraan hematokriittiin, mutta näkyykö se millä tavalla hemoglobiinissa? Nykyäänhän hematokriitin saa tarkistettua ihan sellaisella käsikäyttöisellä vekottimella joka maksaa muutaman sata euroa.
Pyöräilyssä sitä perusteltiin EPOa estävänä ja hiihto omaansa hiihtäjän turvallisuutta lisäävänä.
hannupulkkinen
24.10.2012, 18.59
Pahoittelen mutta pakko puuttua asiaan; Hölkkääminen ja juoksu on eri asioita. Suomisanakirja.fi sivustolta:
Eli hölkkäämällä on vaikea päästä ylikuntoon.
Jos hölkkääminen on hidasta juoksua niin hitaasti juoksemalla pääsee ylikuntoon lisäämällä joka päivä lenkkiinsä kilometrin lisää.
Pikun n...misellaa pääsee ylikuntoon lisäämällä sitä joka päivä kunnes ei kestä enää niiden vi...lua jotka eivät kestä pilkun viilaamista.
Oatmeal Stout
24.10.2012, 19.01
Vaikka on oma valmentaja niin siitä huolimatta on hyvä osata itse lukea testituloksensa.
Siis urheilun alaikäraja määräytyy tällä?
hannupulkkinen
24.10.2012, 19.04
Siis urheilun alaikäraja määräytyy tällä?
Kehotan lukemaan tuon edellisen postaukseni pilkun viilaamisesta.
Tai jos se on sinulle urheilua niin ole hyvä ja jatka...
Helpoin tapa välttää ylirasitus on pitää kaksi lepopäivää viikkoon ja yksi ns lepoviikko kuukauteen (jolloin määrät & tehot alle puolet). Kaikki kehitys tapahtuu kuitenkin aina levon kautta. Kehitysta on parasta hakea siten että harjoitteiden ja epäharjotteiden välillä on selkeä ero. Eli kun treenataan, niin sitten kans treenataan ja kun ollaan lunkisti, niin sitten kans ollaan. Suuri osa ylirasitustilaan päätyvistä alkaa hämärtään tuota rajaa levon ja rasitteen välillä. Ei pajoa tarvi rasittaa valmiiksi väsynyttä kroppaa että loppuu pelimerkit. Parin lepopäivän skippaus riittää jo orastavaan ylikuntoon. Sitten vaan kassellaan sykemittarista että pitäis mennä sitä ja tätä vauhtia mut tämäkin sattuu, ei muuta kuin lisää hönkää...kun todellisuudessa pitäisi levätä ja heittää se mittari mäkeen.
Viidellä treenipäivällä jää pari tuoreille jaloille, milloin voi vetää kovaa ja kolme vähän väsyneimmille, milloin voi sitten vaikkapa ottaa lunkimmin ja vetää tarvittaessa reippaasti. Jäkistaustalla skippaisin kuntosalin kokonaan, pääsee nopeammin sinne SM-tasolle. Järkevä tehoharjoitteiden määrä on joku kolme, jos yhdellä hakkaa kynnystä ja yli, toisella kynnyksen alapuolta ja kolmannella ns ala-vk:ta, mitä voi tehdä väsyneemmälläkin kropalla suht riskittömästi. Siihen ns pk-treenamista päälle ja jonkin sortin paketti on kasassa. Seuraavaksi voikin sit alkaa miettimään tarviiko lajivoimaa ja kuinka paljon. Sitä olisi ihan hyvä tehdä muutenkin kuin vääntämällä pikkujengalla vk-vetojen ohessa.
Treenaustavoista ja ohjelmista on aika paljon mielipiteitä. Tähän aikaan vuodesta onneksi ei tarvi niin paljoa ressata sitä mitä tekee. Aika tärkeää on se että se tuntuu hyvälle. Jos ei tunnu niin tapaa pitää muuttaa. Sen pitää olla sellainen loputon maistuva piirakka mitä sä syöt palan kerrallaan.
Ainiin. Vältä viimeiseen asti bonkkaamista lenkillä. On ihan hyvä tietää milloin se tulee, mutta sen saavuttaminen ei ole mikään meriitti. Pitäis ehtiä palautua seuraavaksi päiväksi.
tempokisu
24.10.2012, 19.11
Akoilla veriarvot on pienemmät.
Katso tästä (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hemoglobiini)
Itsellä ennen jussia mitattuna hemoglobiini 158. En tiedä hematokriittiä, mutta hemoglobiiniin en voi kovin pettynyt olla.
Ylikunto on syvä väsymystila. Hölkkäämällä pääsee ylikuntoon vaikka juoksemalla joka päivä kympin lenkin niin, että yrittää joka kerta uutta enkkaa.
Ah, mun mieliaihetta tämä keskustelu.
Lasoli, niin enpä tiennytkään että naisilla on pienemmät arvot...158 on miehellekin ihan hyvä, ja erityisesti jos vielä reenaa.
Ja suomessahan aika harva pitkänmatkanjuoksija oikeasti juoksee. Naisista ei tällä hetkellä kukaan, mutta kovasti juoksusta vaan puhutaan; kympin aika pitää alkaa 32(naiset) että voi puhua kestävyysJUOKSUSTA, miehistä en tiedä, olisiko se alkuluku 27?. Kaikki muu on hölkkää. Hannun ajatus on sinänsä oikea, mutta mä sanoisin että ei sillä ylikuntoon "pääse" mutta tollainen harjoittelu ei kehitä, mutta stressaa aivan äärettömästi. Jännittää kamalasti joka päivä, ja jos se lenkki meni puoli minuuttia huonommin kaatosateella - kuin eilen selkeellä, niin KAMALA. Kunto on laskussa. Mitään tästä tule. Huomena pitää juosta tai hölkätä 12km, ja tehdä uusi ennätys. Mun mielestä psyyke siinä ylikuntoon joutuu. Sinänsä kymppi voi alkaa mennä ihan hyvinkin, jos peruskuntoa löytyy.
Tulipa muuten mieleen tuosta "kympin hölkästä" että samalla metodilla etenee esimerkiksi anorektikko. Joka päivä pitää tulla uusi ennätys. Ja tuleeko tulosta? Ihan takuuvarmasti.
erkkk...mitä on "bonkkaaminen"??
Oatmeal Stout
24.10.2012, 19.13
Kehotan lukemaan tuon edellisen postaukseni pilkun viilaamisesta.
Minusta tiettyjen testitulosten- ja termien selvittäminen ei ole edellytys aloittaa urheilua vaan hyviin suorituksiin pääsee myös ns perinteisillä menetelmillä.
Tai jos se on sinulle urheilua niin ole hyvä ja jatka...
Saman verran urheilua kuin Sinulle BesserWisser-olo.
hannupulkkinen
24.10.2012, 19.16
Siis urheilun alaikäraja määräytyy tällä?
Jos vielä vastaisi vakavastikin(mitä tämä kysymys ei kyllä ansaitse) niin hyvä valmentaja opettaa valmennettavansa valmentamisen saloihin ja itse valmennusprosessi on vuorovaikutteista ja urheilijan kanssa yhteisymmärryksessä tapahtuvaa. Valmennusprosessi on oppimisprosessi nimenomaa myös valmentajalle. Niiden, jotka eivät vielä osaa lukea ei ole syytä olla systemaattisessa harjoittelussa vaan leikkimässä erilaisia urheiluleikkejä, joissa ei testausta tarvita. Tehovalmennusta ei ole syytä aloittaa enenen kuin valmennettava todella tietää miten erilaiset harjoitteet vaikuttavat ja pystyy luomaan valmentajansa kanssa omat ohjelmat.
Autoritaarisen puhuva pää valmentamisen aika on jo ohitse.
hannupulkkinen
24.10.2012, 19.19
Minusta tiettyjen testitulosten- ja termien selvittäminen ei ole edellytys aloittaa urheilua vaan hyviin suorituksiin pääsee myös ns perinteisillä menetelmillä.
Saman verran urheilua kuin Sinulle BesserWisser-olo.
Mitä ovat perinteiset menetelmät?
Besserwisser en mielestäni ole. Arvostan keskustelua. Besseswisser ei.
Oatmeal Stout
24.10.2012, 19.39
Jos vielä vastaisi vakavastikin(mitä tämä kysymys ei kyllä ansaitse) niin hyvä valmentaja opettaa valmennettavansa valmentamisen saloihin ja itse valmennusprosessi on vuorovaikutteista ja urheilijan kanssa vuorvaikutuksessa tapahtumaa. Niiden, jotka eivät vielä osaa lukea ei ole syytä olla systemaattisessa harjoittelussa vaan leikkimässä erilaisia urheiluleikkejä, joissa ei testausta tarvita. Tehovalmennusta ei ole syytä aloittaa enenen kuin valmennettava todella tietää miten erilaiset harjoitteet vaikuttavat ja pystyy luomaan valmentajansa kanssa omat ohjelmat.
Autoritaarisen puhuva pää valmentamisen aika on jo ohitse.
Tuo lihavoimani on mielenkiintoinen teesi, mutta Suomessa tehovalmennusta kohdistetaan toki lukutaitoisiin, mutta ei välttämättä ymmärrystaitoisiin, jotta he myös tietäisivät ja tuntisivat harjoitteidensa kaikki vaikutukset. Toisaalta lapset ovat eri osa-alueilla vastaanottavaisimmillaan eri ikäisinä, jolloin niitäkö ei käytettäisi hyväksi vai käytettäisiin leikinomaisesti ei tehokkaasti?
Ja jossain täysi-ikäisyyden tietämillä loppuu leikkimielisyys ja vakavoidutaan harrastamaan tosissaan vakavasti?
Mitä ovat perinteiset menetelmät?
Perinteiset ovat mielestäni Nurmen ja Vireenin väliin jäävät - siis ei kokeilla kokaiinia eikä käytetä verenvaihtoja.
Besserwisser en mielestäni ole. Arvostan keskustelua. Besseswisser ei.
BesserWisser ei voi olla olemassa ilman keskustelua.
hannupulkkinen
24.10.2012, 19.57
Oatmeal Stou (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/member.php?20494-Oatmeal-Stout)t taitaa itse olla tämä B:llä alkava. Sen olen oppinut, että kanssasi ei kannata alkaa vääntää ja keskustelua en koe kanssasi kovinkaan mahdollisena. Sen verran kuitenkin, että valmennussuhde on luottamussuhde ja sitä ei luoda ilman tasa-arvoista ihmissuhdetta. Herkkyyskaudet pitää tietenkin huomioida, mutta sen voi tehdä leikinkin avulla ja tekemällä erilaisia kivoja asioita. Joissakin lajeissa tehoharjoittelu pitää aloittaa kovin aikaisin ja silloin ei leikki saisi olla kaukana. Pyöräilyssä ei onneksi ole samoin kuin vaikkapa uinnissa tai telinevoimistelussa.
Hei pojat, nyt alkaa olla aika pahaa OT:ta, ei tämä topicci ole todellakaan mikään epo-keskustelun paikka!
Toisaalta, eikös epolla pääsisi varmemmin sinne SM-tasolle?:D
tempokisu
24.10.2012, 20.52
Toisaalta, eikös epolla pääsisi varmemmin sinne SM-tasolle?:D
No, ilman sitä kuitenkin voittaa kultamitaalin. ( oon kuullu huhuja 1980-luvulta, mutta eipä näköjään paljo hyötyä...) Kansallisella tasolla pärjää ihan "perinteisillä menetelmillä" eli reenillä ja kaurapuurolla.
Ja palkaksi erittäin hyvä fiilis, se on tärkein!
No, ilman sitä kuitenkin voittaa kultamitaalin. ( oon kuullu huhuja 1980-luvulta, mutta eipä näköjään paljo hyötyä...) Kansallisella tasolla pärjää ihan "perinteisillä menetelmillä" eli reenillä ja kaurapuurolla.
Ja palkaksi erittäin hyvä fiilis, se on tärkein!
No toki. Eikä tuo nyt edes mikään ihmeellinen suoritus ole "ajaa SM-tasolla" eli siinä pääjoukon mukana. Sitten jos tavoitteena on sijoittuakin, niin sitten alkaa näillä aikaisemmilla keskusteluilla olemaan enemmän sijaa. =)
No toki. Eikä tuo nyt edes mikään ihmeellinen suoritus ole "ajaa SM-tasolla" eli siinä pääjoukon mukana. Sitten jos tavoitteena on sijoittuakin, niin sitten alkaa näillä aikaisemmilla keskusteluilla olemaan enemmän sijaa. =)
+1
Yksi kausi lisenssiajoja takana ja pääjoukon mukana TdH:ssa maaliin. Kilpaluokassa kun ajoin niin en tiedä miten olisin elitessä pysynyt (muissa kisoissa) mukana.
...Eikä tuo nyt edes mikään ihmeellinen suoritus ole "ajaa SM-tasolla" eli siinä pääjoukon mukana....
No ei, jos SM-tasolla määritetään noin. En tiedä mikä oli alkuperäisen kysyjän ajatus, mutta omasta mielestä tuo tarkoittaa sitä että on jatkuvasti kympin sakissa ja voittaa joitakin kisoja.
tempokisu
25.10.2012, 09.07
Mediassa ( lehdet) on usein mainittu urheilijasta "sm-tason"...ja sitten on ollut niin että kyseinen urheilija on "osallistunut sm-kisoihin" :rolleyes:
Mun mielestä sm-taso on sitä että on realistista olla sm-kisoissa mitaleilla, ja juurikin tuo mitä headon mainitsi.
Minä kans olen ymmärtänyt SM-tason olevan elite-luokka, koska ne ajavat SM-kisoissa.
Kilpa- ja elite-luokan välillä ero on se, että kun elitessä ajetaan kovaa, niin ajetaan vain pidempään. Ei juuri kuitenkaan kovempaa kuin kilpaluokassa kovissakaan vedoissa. Pidempään ajamisessa sitten tulee se kovempi keskivauhti kuin myös että kilpaluokan ihan naurettavat vauhdit puuttuvat. Jotkut sanovat elitessä ajamisen olevan jopa helpompaa, kun kovan ja hiljaisen vauhdin ero on pienempi.
On Suomessa ennenkin ollut jääkiekkotaustaisia kovia kuskeja, ainakin junnutasolla, luulisin että elitessäkin.
Kisaa vain yksi vuosi kunnolla kilvassa (mahdollisimman paljon erilaisia kisoja, maantietä ja kortteliakin) sekä tietysti yhteislenkkejä lisäksi. 10km tempo jossain ohjatussa ryhmässä (seuran viikkotempo) kerran viikossa, tuo kummasti parannusta sekä on erittäin hyvä mittari oman kunnon seurantaan. Kerran viikossa kun saisi kolmen-neljän kaverin kanssa tosi kovan 30-40km vuoroverotreenin, niin kesällä ei sitten muuta tarvitakkaan kuin viikkotempo, vuorovetotreeni, huoltavat kevyet noiden väliin ja viikonloppuna kisa.
Siihen asti, että pyörällä pääsee ajamaan, kannattaa käydä kerran viikossa punttitrenissä. Se että on voimaa, kummasti auttaa siinä 2-3mín vedossa jossa kattotaan missä porukassa sivarissa pysyy.
Ja traninerilla joku VK-veto kerran viikossa talven ajan (tähän joku muu voi kertoa enemmän) tai mahdollisesti joku kunnollinen spinninkitunti.
Tuollaisilla minä ainakin lähtisin ensimmäiselle vuodelle.
ppikkupe
25.10.2012, 11.29
On Suomessa ennenkin ollut jääkiekkotaustaisia kovia kuskeja, ainakin junnutasolla, luulisin että elitessäkin.
Miksi ei olisi? Tai paremminkin ihme olisi, jos ei olisi. Jääkiekon aktiiviharrastajien määrä on Suomessa noin 200'000. Veikkaan, että aika moni on pelannut kesällä myös jalkapalloa.
Maantiepyöräilijöistä en niin tiedä, mutta kärkitason juoksijoista Jukka Keskisalo harrasti nuorena jääkiekkoa. Niclas Sandellsilla on jääkiekkotausta. Kotimaisista muista jääurheilijoista kuin jääkiekkoilijoista taas Pekka Koskela ja Mika Poutala ovat menestyneet kohtalaisesti myös pyöräilyn puolella - tosin radalla lähinnä, mutta silti.
Hallilla oli taannoin jäänyt pukukopin seinälle paikallisen jääkiekkokerhon tavoitteet pelaajien henkilökohtaiseen kesäharjoitteluun. Siellä oli voimaominaisuuksien ohella kolmen tonnin juoksun tavoitteena 11 minuuttia joka jätkälle. En tiedä ylsivätkö, mutta se oli tavoite. Penkistä piti nousta oma paino +20 kiloa.
Tosin cooperi/3000m ei varsinaisesti kestävyysominaisuuksia vielä mittaa. Kun mitataan taloudellisuutta ja rasva-aineenvaihdunnan tehokkuutta, niin jääkiekkopuolellakin yleisempi kuntotesti taitaa jo olla 30 minuutin juoksu. Parhaimmat lähes satakiloiset, jäykät, nuuskaa, bisseä ja kebabia vetävät jääkiekkoilijat kiskaisee puoleen tuntiin lähemmäs 7500 metriä.
Mihin jääkiekkoilija sitten kestävyysominaisuuksia tarvitsee? Siihen, että hän on skarppina vielä pelin viimeisen 10 minuutin aikanakin. Kun väsymys alkaa iskemään, niin putki saattaa vielä liikkua ihan hyvin, mutta virheiden määrä kasvaa, ratkaisuista tulee huonoja. Pelissä ensimmäisenä väsyy pää, ja sitä etua ei kannata vastustajalle antaa.
...Mihin jääkiekkoilija sitten kestävyysominaisuuksia tarvitsee? Siihen, että hän on skarppina vielä pelin viimeisen 10 minuutin aikanakin....
Ei juuri mihinkään, kun kiekkoilija on sen viimeisen kymmenen minuutin aikana jäällä keskimäärin 2,8 kertaa ja keskimääräisenä aikana 40 sekuntia/kerta eli vajaa kaksi minuuttia. Koko pelin aikana pelaaja on jäällä keskimäärin 11min ja 20 s. Kestävyyttä tarvitaan ennemminkin jääkiekossa siihen että jaksaa treenata kovaa ja painaa koko kauden kaikki pelit.
Jos kestävyys on sitä, että jaksaa liikuttaa jalkoja hieman lihashuoltoa kovemmilla tehoilla 3-6 tuntia, niin tästä on kiekko-jonnelle vähän vähemmän hyötyä. Jos kestävyys tarkoittaa hapotonta suorituskykyä, niin jopas jonnekin hyötyy. Täkäläinen järjestäytynyt pyöräily on alkanut suuntaamaan kykyjenetsintää lätkäjunnujen suuntaan koska ihan jokainen äiskän pikku Crosby ei selviydy NHL:ään, mutta saattaa silti olla lahjakas ja motivoitunut urheilija. Olen kuullut kommentin, että Kanadan pyöräilyn suurin tulevaisuuden potentiaali löytyy kiekon puolelta.
kesäjuippi
25.10.2012, 17.15
Suomessa ei ole pyöräilyssä tasoa. Jokainen voi päästä siis SM tasolle. Kun vertaa suomalaisten harjoittelua ulkomaalaisten vastaavaan, niin on siinä iso ero. Aivan mieletön. Suomessa ei vaan osata mennä nuorena riittävän hiljaa riittävän pitkään. Ulkomailla taas osataan, koska kelit ovat hienot ja näin ollen on kiva olla mukavassa säässä ulkona. Suomessa sataa vettä ja on kylmää silloin kun pitäisi olla ulkona retkeilemässä 10-14h päivässä. Sitten suomalaiset päättävät korvata harjoittelua tekemällä vain tehoja. Tämän seurauksena kehitytään vain tietylle tasolle nopeasti ja siitä ylöspäin ei koskaan päästä. Siinä käy sitten niin, että kansalliselle tasolle kyllä näin päästään, mutta pohjaa ei ole mille rakentaa kansainvälistä uraa. Joten SM-tasolle tehoharjoittelulla, mutta jos haluaa kansainväliselle tasolle niin sitten täytyy luoda kunnon pohjat. Jos ei huvita ja SM taso kelpaa niin OK.
Oatmeal Stout
25.10.2012, 17.52
Parahin hannupulkkinen (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/member.php?20813-hannupulkkinen)
Oatmeal Stou (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/member.php?20494-Oatmeal-Stout)t taitaa itse olla tämä B:llä alkava.
näin varmaan on kun Sinä hannupulkkinen (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/member.php?20813-hannupulkkinen) niin arvelet, mikäli siihen riittää, että on eri mieltä kanssasi:
Niin ja jos aikoo SM-tasolla ajella niin on hyvä perustermit valmentautumisesta ja kehon toiminnasta osata. Eiku googlaamaan.
Anaerobinen teho ja kapasitetti: Alaktinen ja laktinen anaerobinen teho. Laktinen anaerobinen teho ja kapasitetti.
Hapollinen nopeuskestävyys
Hapoton nopeuskestävyys
Maksimaalinen hapenottokyky.
Kynnysrajat ja rajatehot.
Nämä kun on selvillä ja kehittää niitä spesifeillä harjoituksilla niin voi saavuttaa pyöräilyssä SM-tason.
ehdotin googlen sijaan valmentajaa, jotta oikeden harjoitteiden lisäksi oppisi tekemään ne oikein.
Vaikka on oma valmentaja niin siitä huolimatta on hyvä osata itse lukea testituloksensa.
testit ovat hyviä kehityksen seurannassa, vaikka et niitä ehdota ja googletuksen voi suorittaa, jos epäilee testitulosten asteikkoa.
Sen verran kuitenkin, että valmennussuhde on luottamussuhde ja sitä ei luoda ilman tasa-arvoista ihmissuhdetta.
Epäiletkö aiheen aloittajan kykyjä?
Sen olen oppinut, että kanssasi ei kannata alkaa vääntää ja keskustelua en koe kanssasi kovinkaan mahdollisena.
Ja tuot tätä esiin useasti, koska vahvistat uskoasi? No kukin autuaaksi uskollaan.
Ossipoika
25.10.2012, 17.53
Tästähän tuli kuin tulikin hyvää viihdettä
Moni tuntuu noihin geneettisiin ominaisuuksiin vetoavan ja onhan se totta, että ne ratkaisevat paljon. Jos kuitenkin jaksaa harjotella ja kehittyy vähänkään normaalisti, niin en näe mitään estettä sille miksei lätkäjätkästä voisi tulla pyöräilijää. Harrastelemalla (500h / vuosi) pääsee jo aika pitkälle. Sitten jos pitää ajaa oikeesti kilpaa isojen poikien kanssa niin kannattaa unohtaa normaali palkkatyö.
Älkää nyt kaikki keskittykö siihen, että ei susta voi tulla mitään, et oo harrastanu nuoruudessas oikeita lajeja ja sulla on paskat geenit kuitenkin. Enemmän niitä harjoitteluvinkkejä ja omia kokemuksia, eikä hypoteettista paskan jauhamista ja oman nimimerkin pönkittämistä..
Itse ajoin tällä kaudella myös ensimmäisen kauden kilpaa ja kai minä johonkin pääsin. TdH:ssa pääjoukossa maaliin, Vantaan vueltassa rypistelin kolmanneks ja maastossakin kävin. Taustaa tosin on hiihtopuolelta jonkun verran, mutta kyllä tämä edelleen eri lajilta tuntuu... Tämä on meikäläiselle edelleen harrastus ja tuskin tulee koskaan sitä enempää olemaankaan. Viime vuonna max tehot suorassa testissä 360W ja nyt tulee pitkälle 400W puolelle.
Yritä pitää harjoittelu mielekkäänä. Väkisin reenaamista ei kauaa jaksa.
ppikkupe
25.10.2012, 17.59
Ei juuri mihinkään, kun kiekkoilija on sen viimeisen kymmenen minuutin aikana jäällä keskimäärin 2,8 kertaa ja keskimääräisenä aikana 40 sekuntia/kerta eli vajaa kaksi minuuttia. Koko pelin aikana pelaaja on jäällä keskimäärin 11min ja 20 s. Kestävyyttä tarvitaan ennemminkin jääkiekossa siihen että jaksaa treenata kovaa ja painaa koko kauden kaikki pelit.
Hmm... Olisin kestävyyskunnon merkityksestä myös pelin aikana hiukan toista mieltä, mutta sinänsä sama. Ei vaikuta meidän tulokseen.
Esimerkissäsi joukkueella on ilmeisesti noin viisi kentällistä, joka on nykysäännöillä aika paljon. Vähän tyypillisemmin esim. kolmella ketjulla pelattaessa pelaaja on jäällä keskimäärin melko tarkkaan 20 minuuttia. Tasaisilla 45 sekunnin vaihdoilla se tekee noin 25 vaihtoa peliin. Tuossa 45 sekunnissakin ennättää alkaa puuskuttamaan ja sykkeet saa lähelle maksimia. Pidempään ei täysillä pystyisikään vetämään.
Mutta se tärkein: Pelikatkotkin huomioiden vaihtojen väliin jää keskimäärin ainoastaan 2 minuuttia tasata hengitys ja syke ennen seuraavaa omaa aloitusta. Ellei sitten pelata erikoistilanteita, jolloin vaihdot voivat tulla tiheämmin ja palautusaika tipahtaa puoleen. Kyllä tuollainen ainakin hyvästä vetoharjoituksesta käy.
Ja ennen peliä on tietenkin jo vedetty hyvät alkulämpimät.
Suomessa ei vaan osata mennä nuorena riittävän hiljaa riittävän pitkään...OK.
Eli Suomen pyöräilyharjoittelu on kokenut lähes 180 asteen suunnanmuutoksen viimeisen kuuden vuoden aikana ja uusi systeemi on jo ehditty tuomitsemaan epäonnistuneeksi. No eipä muuta kuin takaisin Neuvostoliiton aikaisiin treeneihin ja nauttimaan häikäisevästä kansainvälisestä menestyksestä.
Missähän maissa ajetaan pidempää pk-lenkkiä kuin Suomessa?
..........Taustaa tosin on hiihtopuolelta jonkun verran, mutta kyllä tämä edelleen eri lajilta tuntuu..........
Varmasti tuntuu eri lajilta, mutta ilmeisesti on enemmänkin kun taustaa hiihdosta. Ei siis siinä mitään väärää, päinvastoin. Kestävyyslajista kestävyyslajiin vaihto on edukkaampaa kun esim olisit valinnut biljardin harrastukseks... Tarkoitan sanoa että hiihdostasi on todella paljon hyötyä pyöräilyssä. Kylhän nuo hiihtäjätkin pyöräilee, Vuelta Vantaassa oli parikin jotka vieläkin tosissaan hiihtää. Viimevuoden TdH:ssa vissiin aikalailla koko miessprintti maajoukkue..
Oatmeal Stout
25.10.2012, 21.24
Missähän maissa ajetaan pidempää pk-lenkkiä kuin Suomessa?
Loistava hakutekijä googlen kuvahakuun.
Toisaalta missään muualla ei kai eletä vain yhden insinööritotuuden mukaan, mutta ostetaan vaan sitä Leipurien Tukkua kun muutkin vain sitä.
Toisaalta kun presidentit olivat kekkosia niin oli meillä Pohjoismaiden Mestareita yhden Hannuksen lisäksi eikä kukaan niistä kekkosista antanut näytteitä mutta olivat aina alle 40-vuotiaan kunnossa.
tempokisu
27.10.2012, 22.34
Suomessa ei ole pyöräilyssä tasoa. Jokainen voi päästä siis SM tasolle. Kun vertaa suomalaisten harjoittelua ulkomaalaisten vastaavaan, niin on siinä iso ero. Aivan mieletön. Suomessa ei vaan osata mennä nuorena riittävän hiljaa riittävän pitkään. Ulkomailla taas osataan, koska kelit ovat hienot ja näin ollen on kiva olla mukavassa säässä ulkona. Suomessa sataa vettä ja on kylmää silloin kun pitäisi olla ulkona retkeilemässä 10-14h päivässä. Sitten suomalaiset päättävät korvata harjoittelua tekemällä vain tehoja. Tämän seurauksena kehitytään vain tietylle tasolle nopeasti ja siitä ylöspäin ei koskaan päästä. Siinä käy sitten niin, että kansalliselle tasolle kyllä näin päästään, mutta pohjaa ei ole mille rakentaa kansainvälistä uraa. Joten SM-tasolle tehoharjoittelulla, mutta jos haluaa kansainväliselle tasolle niin sitten täytyy luoda kunnon pohjat. Jos ei huvita ja SM taso kelpaa niin OK.
No juuri näin on. Ei jakseta tehdä sitä perusharjoittelua - ja MYÖS HUONOISSA OLOISSA! Kaikki tekee vaan vetoja/ niitä intervalleja ja testejä, haluaa ulkomaanleireille lämpöiseen, ja sitten kun aletaan 2 harjoitusta päivässä - tulostaso heikkenee edelleen. ( mun esimerkki tulee kestävyysjuoksusta). Aika monessa kestävyyslajissa sm-tasolle ( palkinnoille) pääsee aika helposti. Se, haluaako kaikki sitten kansainväliselle tasolle? vai olinko mä ainut ( usein tuntuu että olin) jolle sm-voitto oli se juttu ja riitti oikein hyvin. Mutta urheilu voi olla myös "kiva harrastus" ja uskon että moni haluaa sitä "muutakin elämää".
Mutta miksi sitä peruskuntoharjoittelua karsastetaan? Mun mielestä ainakin se on kaikkein kivointa.
Beetle Bailey
28.10.2012, 09.06
Se, haluaako kaikki sitten kansainväliselle tasolle? vai olinko mä ainut ( usein tuntuu että olin) jolle sm-voitto oli se juttu ja riitti oikein hyvin.
Mahtui pyöräilyyn ja kisailuun ikäviäkin juttuja. Onneksi niille voi nyt jo nauraa.
Paitsi ei sille, että 2002 olisi ollut Suomen naisilla 2 MM-kisapaikkaa, ja kisat oli Belgiassa eli tässä lähellä. Olin juuri sinä vuonna ihan älyttömän kovassa kunnossa ja voitin kaikki tempot - mutta ei otettu kisoihin, naisia. Kun ei ole kansainvälistä kokemusta. No sitä on mun ollut mahdoton saada...mutta toisekseen, tempossa on aikas sama ketä siellä muita on. Maantieajo on eri asia, mutta tempo on sitä samaa Suomessa ja Belgiassa.
Tiedän, tiedän. Käsitin jotain väärin.
Tiedän, tiedän. Käsitin jotain väärin.
Heh, jotain tällaista katkeraa tilitystä minäkin muistelin vuosien takaa;).
tempokisu
28.10.2012, 20.35
Heh, jotain tällaista katkeraa tilitystä minäkin muistelin vuosien takaa;).
No sinäkin käsitit nyt jotain väärin.
Juoksusta..tai siis hölkästä...jäi siittä valmentaja touhusta katkerat muistot. Mutta kyllä me niillekin ollaan ny jo naurettu, että oltiin tyhmiä ja arkoja kun ei uskallettu sanoa suoraan miten asia on.
Pyöräilystä jäi osin vuosien kultaamat mukavat muistot ja hyvä harrastus. Noita silloin ikäviä juttuja voi nyt jo naureskellen muistella, toki sinne mukaan mahtui ei-kivojakin juttuja, mutta kokonaisuutena mukavia. Teuvan mäkitempo vappuna - sataa ja tuulee +2 astetta, ei pukuhuoneita tms. ulkona värjötellään ja autosta lämmitys rikki. Ei silloin naurattanu, mutta nyt naurattaa! Tai Bisan tempo, toukokuussa ja kas, +1 aste ja räntää pukkaa, sähkärit sanoo yya-sopimuksen irti ja sitkuttelen pienimmillä tempoo. Oon toinen. Seuraavana päivänä varustaudun - +18 asettaa ja on "aika lämmintä" talvitamineissa, 112km reitti ja jään senverta jälkeen että kun tullaan ( kaveri ajoi autolla perässä) maaliin niin järkkärit on korjannu kaikki jo pois. Vähänkö naurattaa ny. Sain nimittäin siittäkin ison pokaalin.
Ainuu yksi huijaus-episodi ei edelleenkään naurata.
Ehkä kannattaisi miettiä nyt ensin pojat. Oon ehkä katkera semmoisista asioista joissa on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti, vaikka kun sairaalassa ei ole uskottu oireita tai on huijattu isoa rahaa.
Urheilu oli ehkä juuri silloin kun sitä harrasti tärkeetä, mutta - sehän on ihan luonnollista. Joo, olin katkera kun en päässyt maratonille eikä valittu o-kisoihin. Mutta olisiko edes mennyt? Ehkä parempi etten mennyt minnekään ulkomaille.
Jos mä kerron miten asiat meni ja jos ne ei menny kivasti, se ei ole katkeruutta eikä kaikki ei-kiva sitä teidän kuuluisaa "valittamista" vaan se vaan meni sillee. Tottahan mä puhun, aina.
Tärkeet asiat on siten erikseen, kuten siis vaikkapa terveys, ja (oikeat) ystävät ja perhe.
Ihan pyyntö: Älkää lukeko viestejäni aina kun "piru raamattua" ja jo lähtökohtaisesti negatiivisella ennakko-asenteella. Olen mielestänni sen verta kokenu asioita elämässä, että osaan kyllä suhteuttaa mikä on harmi ja mikä ei.
Eli Suomen pyöräilyharjoittelu on kokenut lähes 180 asteen suunnanmuutoksen viimeisen kuuden vuoden aikana ja uusi systeemi on jo ehditty tuomitsemaan epäonnistuneeksi. No eipä muuta kuin takaisin Neuvostoliiton aikaisiin treeneihin ja nauttimaan häikäisevästä kansainvälisestä menestyksestä.
Missähän maissa ajetaan pidempää pk-lenkkiä kuin Suomessa?
Niin, jos nyt oikein muistelen, niin Suomella oli ns. kansainvälistä tasoa oleva kärki pikkuisen laajempi 10v. sitten kuin mitä nyt on.
Eräskin entinen kuski ihmetteli kun pari vuotta sitten hehkutettiin suomalaisen voittaneen huippuluokan kisa Ruotsissa. Silloin kun hän sen voitti, ei sitä pidetty mitenkään normaalista poikkeavana.
Eikö sitten enää Suomen huiput halua lähteä ajamaan ulkomaille kisaa ja tyydytään ajamaan vain kotimaassa, vai eikö sinne riitä enää rahkeet?
Pärjääkö SM tasolla ilman kiellettyjä aineita?
Vähän heikolta näyttää nykytiedon valossa tuo aineitta pärjääminen sm tasollakaan?
Markku Silvenius
13.11.2012, 08.17
Vähän heikolta näyttää nykytiedon valossa tuo aineitta pärjääminen sm tasollakaan?
Noniin..sieltä se tuli taas hyvä yleistys. Ehkä nämä kannattaisi säästää tuonne dopingpaukku-osioon, niin pysyisi shitti siellä ja täällä voisi puhua varsinaisesta työnteosta.
Noniin..sieltä se tuli taas hyvä yleistys. Ehkä nämä kannattaisi säästää tuonne dopingpaukku-osioon, niin pysyisi shitti siellä ja täällä voisi puhua varsinaisesta työnteosta.
Shittiä tai ei, mutta eikös se ole faktaa että tämän vuoden (ja aika usean aikaisemman vuoden) aika-ajon mestaruus on voitettu doping kuskin toimesta? Tai että olikos se pari vuotta (tms) sitten kun maantieajon sm voitettiin kuskin toimesta joka kärähti dopingista ko kisassa? Ei fakta ole shittiä!?
Mutta joo toki, dopinghöpinät d-ketjussa. Vastasin vain EsaJ:n kyssäriin tuossa ylempänä. Tietysti olisin voinut muotoilla vastaukseni vaikka näin: Näyttää siltä että sm tasolla voi pärjätä myös aineiden avulla. :)
Markku Silvenius
13.11.2012, 11.20
No niin taas justiinsa..
SM-tasolle ja kauas sen ylikin pääsee hyvällä valmennuksella, hyvällä tsempillä, hyvällä kilpailuohjelmalla ja ahkeruudella. Lahjakkuudesta on apua, mutta lopulta homman ratkaisee ahkeruus ja yrittelijäisyys.
Itsekin olen täysin varma että ilman erityisiä geenejä tai lahjoja voi voittaa SM-kultaa.
Sitten ei muuta kuin voittamaan.....
Shittiä tai ei, mutta eikös se ole faktaa että tämän vuoden (ja aika usean aikaisemman vuoden) aika-ajon mestaruus on voitettu doping kuskin toimesta? Tai että olikos se pari vuotta (tms) sitten kun maantieajon sm voitettiin kuskin toimesta joka kärähti dopingista ko kisassa? Ei fakta ole shittiä!?
Mutta joo toki, dopinghöpinät d-ketjussa. Vastasin vain EsaJ:n kyssäriin tuossa ylempänä. Tietysti olisin voinut muotoilla vastaukseni vaikka näin: Näyttää siltä että sm tasolla voi pärjätä myös aineiden avulla. :)
Niinpä niin! Harrastelijana voit käyttää mitä tahansa! Testaus ei haittaa, jos tyytyy vain mittaamaan tehonsa "tempopeesarina"!!
Sitten ei muuta kuin voittamaan.....
Tää kommentti on kyllä raivostuttava varsin monella tasolla, well played sir
tempokisu
14.11.2012, 02.46
No niin taas justiinsa..
SM-tasolle ja kauas sen ylikin pääsee hyvällä valmennuksella, hyvällä tsempillä, hyvällä kilpailuohjelmalla ja ahkeruudella. Lahjakkuudesta on apua, mutta lopulta homman ratkaisee ahkeruus ja yrittelijäisyys.
Kaikki osatekijät on tärkeitä - mutta riittäviä. Mä kyllä antaisin suurimman arvon lahjakkuudelle ja reenille jota toi ahkeruus varmaan tarkoittaa. Loppupeleissä tsemi ja myös henkiset tekijät on tärkeitä.
Sitä pääseekö sm-tasolle ja sm-kulta-tasolle ilman ylimääräisiä sörsseleitä, ei tarvii edes arvuutella kun tiedän että pääsee.
Tiedän mäkin yhden (naisen) joka pääsi viime vuonna sm-tasolle ilman sörsseleitä. Aika outoa että täytyy vakuutella asiassa johon on jäävi ottamaan kantaa...^
Lahjakkuus, tahto ja "ripaus" dopingia. Niillä pääsee aivan äärimmäiselle huipulle saakka. Dopingista ei ole mitään hyötyä, jos kaksi muuta edellytystä puuttuu.
"Sitä pääseekö sm-tasolle ja sm-kulta-tasolle ilman ylimääräisiä sörsseleitä, ei tarvii edes arvuutella kun tiedän että pääsee."
Lisättäköön tähän, että vain Suomessa ja vain tietyissä lajeissa.
Markku Silvenius
14.11.2012, 11.53
Nuorille: Älkää välittäkö näistä nimimerkin takaa tietäjistä ja dopingilla myrkyttäjistä. Ulos liikkumaan ja haastamaan maailma. Etsikää rajojanne liikunnassa ja maailma on teidän! :)
tempokisu
14.11.2012, 12.04
Tiedän mäkin yhden (naisen) joka pääsi viime vuonna sm-tasolle ilman sörsseleitä. Aika outoa että täytyy vakuutella asiassa johon on jäävi ottamaan kantaa...^
No tota, kyllä mä tietääkseni olen pari sm-kultaa voittanut ( hölkkä ja tempo) ihan vaan reenillä ja käsittääkseni lahjakkuudella kun en ihan kamalasti reenannu.
Muusta kun omasta puolestani en ole puhunutkaan, saattaisin omat asiani tietää parhaiten. Onhan se outoa että tarvii näköjään vieläkin vakuutella, mutta jos aiheettomasti syytellään niin toki ihminen haluaa puolustautua.
Nuorille: Älkää välittäkö näistä nimimerkin takaa tietäjistä ja dopingilla myrkyttäjistä. Ulos liikkumaan ja haastamaan maailma. Etsikää rajojanne liikunnassa ja maailma on teidän! :)
Oikein Markku! Aina löytyy näitä "lisenssittömiä", jotka yrittävät myrkyttää lajin kuin lajin. Kuntosalikäynneillä huomaa, kun "ainekauppiaita"
on siellä usein! Doping taitaa olla suosituinta niille, joilla ei ole minkään lajin kilpailulisenssiä!
Oatmeal Stout
14.11.2012, 14.26
Älkää välittäkö näistä nimimerkin takaa tietäjistä
Mitenkä voi netin yli tarkistaa lainaamani viestin kirjoittajan henkilöllisyyden nyt taikka tulevaisuudessa?
Muuttuuko tuo nimimerkki mahdollisissa nimen tai sukuluolen vaihdoissa vastaamaan todellisuutta?
Onko einimen kailtaisten kirjoittamiset väistämättä eitosia tai vain eiuskottavia?
Markku Silvenius
14.11.2012, 15.13
Just tätä tarkoitan. Asiaan ei päästä.
:)
No tota, kyllä mä tietääkseni olen pari sm-kultaa voittanutNo tota, tietääkseni et viime vuonna kamppaillut sm-mitaleista. Jos ei ole kärähtänyt dopingista, niin sitten ei ole, ja sillä selvä. En nyt muista että kukaan olisi täällä sinua syytellyt. Mutis (muistaakseni) joskus heitti jotain jonka kiirehdit käsittämään väärin. Ja nyt olen NIIN pahoillasi. :)
Ei ole kovin tavallista vakuutella "puhtauttaan", eikä se ainakaan lisää uskottavuutta. Mä olen niin paljon nähnyt douppaamista 90-luvulla Tampereella että usko puhtaaseen pyöräilyyn meni lopullisesti. Aineita on edelleenkin helppo hankkia ja ihminen on...ihminen. Vielä enemmän kuullut puheita luotettavilta pitämiltäni henkilöiltä, mm. Suomen Mestareilta, tyyliin kuinka se ja se piikitti siellä ja siellä ja oli niin sekaisin ettei päässyt viivalta mihinkään.:) Tuolloinhan käytettiin mm. amfetamiinia.
Paikalliset ainakin tietävät täkäläisen seuran muinaisen "huumejengin", joista osa ajoi maajoukkueessakin. Höyryisestä harrastuksesta oli sitten seurauksena mm. itsemurhia.
Mutta, ettet käsittäisi väärin, en syytä ketään douppaamisesta, enkä vihjaa että kuuluisit tähän joukkoon. Jokainen tehköön keholleen niin paljon tuhoa kuin haluaa.
Hyvä Tempokisu.
Lääkärinä tietänet, että doping-testaus kulkee koko ajan pari askelta käytön jäljessä. Peiteaineet kehittyvät nopeammin kuin seulat.
Tällä palstalla ei syytetä ketään, eikä nimetä ketään. Tosiasia kuitenkin on se, että doping leviää samalla vauhdilla kuin huumausaineet. Ne tarjoavat liian helpon ja nopean tien huipulle. Miksiköhän Kiinasta tulee nuoria urheilijoita miltei joka lajissa maailman huipulle ja yhtä nopeasti he sieltä katoavat? Syy lienee siinä, ettei WADA ei saa pitkäaikaista seurantarekisteriä kiinalaisurheilijoiden veriarvoista ja luontaisista hormonitasoista. Näin ollen he voivat käyttää veriarvoja parantavia aineita, koska ei ole mitään vertailukohtaa siihen, mitkä heidän arvonsa ovat olleet uransa alussa. Kunhan vain "lopettavat" ajoissa.
Miksiköhän NHL-kiekkoilijat ovat tulleet tipoittain Eurooppaan? Johtuneeko varoajoista ja siitä, ettei USA:n ammattilajiliitoissa juurikaan "testailla." Miksi suomalaispyöräilijä kärähtää "peiteaineesta" Onko hän vain jäävuoren huippu?
Uskoisin, että jo tavan lenkkeilijöiden joukosta löytyy niitä, joille mikään ei riitä. Onhan se mukavaa nostaa keskaria ja kestävyyttä sopivalla aineyhdistelmällä. Ei doping ole ainoastaan raavaiden miesten ongelma. Eniten käryjä on viime aikoina käynyt nimenomaisesti succis-piireissä. Itseasiassa dopingin "urheiluhistoria" alkaa juuri pyöräilijäpiireistä. Äijät ovat sotkeneet Ranskaa ympäri amfetamiinihuuruissa niin kauan kuin amfetamiinia on ollut olemassa. Onneksi se sittemmin kiellettiin.
Tämänkin forumin satojen kirjoittajien joukossa lienee henkilöitä, joille "aineet" ovat tuttuja. Ketään sormella osoittamatta tai syyttämättä.
^ Tuossa kuntoilijoiden douppaamisessa, mm. salitouhu, huolettaa eniten hevosenannokset ja muu järjetön käyttö. Kannattaisi aina kysyä neuvoa lääkäriltä tai muulta henkilöltä joka hallitsee asiat. Lääkärillä en tarkoita palstalle kirjoittelevaa lääkäriä.:)
Varmaan tuolla punttipiireissä on harrastelijoilla eniten satsia käytössä. Tuskin kovin usea harrastelijapyöräilijä tai harrastelijahölkkääjä satsittaa ainakaan täällä suomessa. Perstuntuma siis.
E.T. : Yleislääkärikö tietää millä aineilla voittaa SM-kultaa? Epäilen. Ehkä tälle palstalle kirjoitteleva, en tiedä, muttei random yleislääkäri.
P.S. Tempokisu en ole tosissani.
Varmaan tuolla punttipiireissä on harrastelijoilla eniten satsia käytössä. Tuskin kovin usea harrastelijapyöräilijä tai harrastelijahölkkääjä satsittaa ainakaan täällä suomessa. Perstuntuma siis.
E.T. : Yleislääkärikö tietää millä aineilla voittaa SM-kultaa? Epäilen. Ei varmaankaan. Mutta luulisin että osaa antaa neuvoja miten ja millaisia määriä esim. hormoneja ei tulisi käyttää jottei tuhoaisi terveyttään vakavammin ainakaan lyhyellä tähtäimellä. Ihan luulen vaan, ei häviä mitään jos kysyy. En minäkään usko että harrastajapyöräilijät käyttävät aineita.
tempokisu
14.11.2012, 20.25
No tota, tietääkseni et viime vuonna kamppaillut sm-mitaleista. Jos ei ole kärähtänyt dopingista, niin sitten ei ole, ja sillä selvä. En nyt muista että kukaan olisi täällä sinua syytellyt. Mutis (muistaakseni) joskus heitti jotain jonka kiirehdit käsittämään väärin. Ja nyt olen NIIN pahoillasi. :)
Ei ole kovin tavallista vakuutella "puhtauttaan", eikä se ainakaan lisää uskottavuutta. Mä olen niin paljon nähnyt douppaamista 90-luvulla Tampereella että usko puhtaaseen pyöräilyyn meni lopullisesti. Aineita on edelleenkin helppo hankkia ja ihminen on...ihminen. Vielä enemmän kuullut puheita luotettavilta pitämiltäni henkilöiltä, mm. Suomen Mestareilta, tyyliin kuinka se ja se piikitti siellä ja siellä ja oli niin sekaisin ettei päässyt viivalta mihinkään.:) Tuolloinhan käytettiin mm. amfetamiinia.
Paikalliset ainakin tietävät täkäläisen seuran muinaisen "huumejengin", joista osa ajoi maajoukkueessakin. Höyryisestä harrastuksesta oli sitten seurauksena mm. itsemurhia.
Mutta, ettet käsittäisi väärin, en syytä ketään douppaamisesta, enkä vihjaa että kuuluisit tähän joukkoon. Jokainen tehköön keholleen niin paljon tuhoa kuin haluaa.
Sm-mitali kun sm-mitali, joten sm-tasolle on todella mahdollista päästä ihan reenillä - ja sitä muka olen jäävi sanomaan. Mikä vuosi on kyseessä, siittä ei ollut puhe. Tosiasia toki on että jos otetaan vaikka 1980-luku, niin tulostaso oli paljo kovempi...nytkän ei tarvi kun vähä hölkätä jo irtoaa sm-mitali. Tempossakaan taso mitenkään koventunut ole..
En ole ikuna doping-aineita nähnytkään, ja silti sitä syyttelyä tuli kotio asti, ja täälläkin on tullut "pillereillä nekin tulokset" - miten sen voi käsittää väärin? Sana on ihan niin kun se kirjoitetaan, kun en harrasta rivien välistä lukemista.
Ei hyvänen aika mitä paskaa jaksetaan jauhaa, jatkuvasti. Kenellä täällä ny ei ole elämää?
Täähän on kuin Kafkan romaanista käänteisesti. Päähenkilö haluaa ehdottomasti todistaa syyttömyytensä asiassa josta kukaan ei häntä syytä.:) Totesin vain että tiedän yhden varman puhtaan tapauksen viime kesältä, joten sm-tasolle on mahdollista päästä douppaamatta. Ketään syyttämättä.
Yleensä hokeminen aloitetaan vasta käryn jälkeen, Helminen hyvä tuore esimerkki. Muinainen urheilu-urasi ei minua kiinnosta, jos kiinnostaa enää ketään.
Lyhennettynä: SM-tasoksi suomessa miellän Elite-luokkaan kuuluvat pyöräilijät.. Käytännössähän tähän luokkaan pääsee 19-vuotiaana viimeistään yhden kilpa-luokassa ajetun kauden jälkeen, vaikka siihen vaaditaan 15 pistettä, voidaan tästäkin ilmeisesti joustaa. Oman kokemuksen pohjalta ei tuo 15 pistettäkään vaadi hirveitä treenikilometrejä vuodessa. Vielä alle 23-vuotiaana on maantielläkin suht. ok mahdollisuudet päästä palkintopallille SM-kisoissa U23-sarjan kesken.. Tämä tosin vaatinee "jo" noin 12-15tkm harjoituskilometrimääriä ainakin, etenkin tyhjästä aloittaessa, parin vuoden ajan.
Johan Moraal
15.11.2012, 08.07
V
Ihan hyvä että joku laittaa tämän ketjun suoraksi. Ihme p*skanjauhamista doopingista ja muuta maukkumista täällä
Lyhennettynä: SM-tasoksi suomessa miellän Elite-luokkaan kuuluvat pyöräilijät.. Käytännössähän tähän luokkaan pääsee 19-vuotiaana viimeistään yhden kilpa-luokassa ajetun kauden jälkeen, vaikka siihen vaaditaan 15 pistettä, voidaan tästäkin ilmeisesti joustaa. Oman kokemuksen pohjalta ei tuo 15 pistettäkään vaadi hirveitä treenikilometrejä vuodessa. Vielä alle 23-vuotiaana on maantielläkin suht. ok mahdollisuudet päästä palkintopallille SM-kisoissa U23-sarjan kesken.. Tämä tosin vaatinee "jo" noin 12-15tkm harjoituskilometrimääriä ainakin, etenkin tyhjästä aloittaessa, parin vuoden ajan.
Ei. Kyllä pääsee ihan suoraan junnusarjoista. Siis vaikka niitä ei ole, mutta kun 18 täyttää ni pääsee suoraan eliteen niin halutessaan. Ei sinne kuitenkaan 18 kesänen räkänokka halua jos se ei pysy porukoissa.. 16-17v ajaa usein kilpaa, kyllä. Mutta ei ne mitään pojoja tartte kun ne 18 täyttää. Tosin on niin epävirallista että ei varmaan kovin moni niitä pisteitä tartte jos oikeesti hinkuu eliteen. KP ei pääse tosin :( 'Yläikäraja on 50 vee, ...'
Näin luulisin, voin olla väärässä. Muuten ihan oikein, itsekin pidän SM-tasona elite-luokassa ajavia. Kun ei siellä pysy porukoissa jos on lihava ja huonokuntoinen.
Olen minäkin urheillut SM-tasolla;-) Olen osallistunut Joroisen puolimatkan triathlon-kisoihin ihan harrastusmielessä. Sillähän on SM-status :-) En silti ole koskaan laskenut itseäni SM-tason urheilijaksi, pikemminkin surkeaksi harrastelijaksi. Joroisissakin olin siellä vihoviimeisten porukoissa. Lapsi pelaa jalkapalloa B-nuorten SM tasolla. Onko hän siis SM-tason urheilija? Voihan sitä olla vaikkapa shakin peluun SM-tason urheilija. SM-tasoja on niin monenlaisia.
Uskoisin, että tällä palstalla puhutaan urheilijoista, jotka ovat käytännössä MM-tasolla. Se vaatii jo pysyvää olemista Suomen kolmen parhaan joukossa lajissaan. Oli se sitten mikä tahansa. SM-taso on SM-taso ja täällä Suomessa taso on todella surkea. Kuten kisu jo vinkkasi, hölkkääminen riittää. Mietitään vaikkapa Suomen 10 000 metrin juoksijoita. Suomen ennätys on 27.30, joka on juostu jo vuonna 1978 Martti Vainion toimesta (kärähti dopingista 1984)
Kalevan kisoissa 2012 paras suomalaisjuoksija oli kolmanneksi sijoittunut Henri Manninen ajalla. 30.18,65, siis kilometri reiluun kolmeen minuuttiin!!!! Viimeinen maaliin tullut juoksi 33.28. Eli vauhtia 300m/min. Se tekee cooperin testissä 3605 metriä. Eihän nämä SM-tason tyypit näköjään edes harjoittele.
Juoksin itse armeijassa cooperin testissä puhtaasti hölkkäpohjalta 3350m kultaisella 80-luvulla. Se olisi riittänyt vuonna 2012 Kalevan kisoissa viimeiseen sijaan, mutta huom! ero ei olisi ollut valtava.
Markku Silvenius
15.11.2012, 09.10
Ollaan sivulla 7..Laskekaa ihan huvikseen kuinka monta viestiä tällä sivulla on dopingjeesustelua, muotoseikkoihin puuttumista ja kuinka monta viestiä on asiaa?
EYOF eli euroopan nuorten olympiapäivät..Näitä järjestetään muillakin mantereilla. Käytännössä M16 EM-kisat. Siellä ajetaan selkeästi kovempaa kuin useimmissa SM-kisoissa, mutta M16-välityksillä. M18 Nations Cup, M18 merkittävämmät päivä- ja etappikisat ja tietysti MM-kisat ajetaan pääsääntöisesti kovempaa kuin missään suomalaisissa kisoissa. Näissä luokissa dopingrikkeet ovat erittäin harvinaisia. Ovat hyviä mittareita siitä mitä jaksaa tehdä kun valmennus, kilpailuohjelma, harjoittelu, ravinto ja lepo napsautetaan kaikki kohdalleen. Maantieajossa luonnollisesti myös joukkuetyö.
Kuka muistaa Samuli Vasalan pyöräilyn puolelle vierailut? Juoksija?? Kuka muistaa Jäppisen Eeron offikkatouhut? Seikkailu-urheilijat..tsah, ei ne mitään jaksa..
Riittävästi ulkoilua = toimii :)
Markku Silvenius
15.11.2012, 09.12
SM-taso on viralliset SM luokat (UCI/SPU).
Ei. Kyllä pääsee ihan suoraan junnusarjoista. Siis vaikka niitä ei ole, mutta kun 18 täyttää ni pääsee suoraan eliteen niin halutessaan. Ei sinne kuitenkaan 18 kesänen räkänokka halua jos se ei pysy porukoissa.. 16-17v ajaa usein kilpaa, kyllä. Mutta ei ne mitään pojoja tartte kun ne 18 täyttää. Tosin on niin epävirallista että ei varmaan kovin moni niitä pisteitä tartte jos oikeesti hinkuu eliteen. KP ei pääse tosin :( 'Yläikäraja on 50 vee, ...'
.
Eiku mennee kai toisinpäin. Sääntöjen mukaan mun pitäs kai ajaa Elitessä, mutta jätän sen suosiolla nuoremmille ja kovemmille. Nieminen lupas tehdä "erillisen päätöksen" etten nouse Eliteen :)
kuovipolku
15.11.2012, 09.58
No, olenhan minäkin joskus parhaassa juoksukunnossa ollessani katsonut Kalevan kisojen naisten kympin tuloksia ja todennut etten ainakaan viimeiseksi olisi jäänyt...
Hieman vakavammin puhuen on ehkä syytä todeta että miesten kympillä on tyypillisesti mukana muutama veteraani-ikäinen elämäntapaurheilija joille SM-kilpailuihin osallistuminen on sinällään eräs kauden kohokohta, kunnia-asia ja motivaatiotekijä. "Oikeat" urheilijat juoksivat tänäkin vuonna alle 32 minuutin. Sekin on tietysti hirvittävän heikko tulos vuosien takaisen tason muistaville - ja jo se että osallistujien vähyyden takia nämä harrastelevat vanhat pierut pääsevät mukaan heikoilla tilastoajoillaan kertoo omaa karua kieltään. Kuitenkin jos välttämättä haluaa verrata omaa juoksuvauhtiaan "SM-tasoon", tuloslistan viimeinen ei liene oikea vertailukohta.
(Ei tietenkään pidä unohtaa sitäkään että niin SM-tason juoksijalle kuin harrastelijallekin on yksi asia juosta 3-4 km jotain vauhtia ja aivan eri asia juosta 10 km samaa vauhtia,..)
SM-taso on viralliset SM luokat (UCI/SPU).
Jos näin määritetään SM-taso niin siihen pääsee jo kohtuu helposti, jos omaa jonkinlaisia ominaisuuksia kestävyysurheiluun. Semmottinen +5000 km pyörän selässä vuodessa, talven voi olla ajamattakin ja kevät/kesä/syksý riittää että joka toinen päivä ajaa. Pari kertaa viikossa tempoa/vetoja, yksi intervalli ja yksi pitkä lenkki. Tuolla pitäisi päästä jo aika pitkälle
Markku Silvenius
15.11.2012, 11.40
Jos näin määritetään SM-taso niin siihen pääsee jo kohtuu helposti, jos omaa jonkinlaisia ominaisuuksia kestävyysurheiluun.
En tiedä miten muuten sen määrittäisi?
Yksilöinä eri tasoiset ajajat: pysyy pääjoukon mukana tasaisessa vauhdissa osan matkaa, pysyy pääjoukon mukana tasaisessa vauhdissa maaliin saakka. Pysyy pääjoukon mukana tasaisessa vauhdissa maaliin saakka ja osallistuu loppukiriin. Pysyy pääjoukon mukana maaliin saakka kestäen koviakin rytminmuutoksia ja ajoittaista porukan pirstaloitumista; sama osallistuen loppukiriin. Lähtee mukaan irtiottoon, putoaa siitä ja putoaa läpi pääjoukon. Lähtee irtiottoon, putoaa siitä pääjoukkoon jaksaen siellä maaliin. Lähtee useisiin irtiottoihin, kykenee pilkkomaan irtiottoryhmän uusiksi, kyeten osallistumaan uuden porukan loppukiriin.......Pitkät tikapuut jotka on mahdollista vuosien ahkeroinnilla ja eri osa-alueiden kehittämisellä.
Toinen lähtökohta on se, miten asemoi itsensä yksilöurheilija-/joukkueurheilija-asetelmaan maantiepyöräilyssä? Yleensä taktisesti yhteen puhaltava joukkue pyyhkii pöytää monilla yksilöillä ja jos on edes muutama joukkue, joilla joku taktinen langanpätkä, niin yksittäiset yrittäjät pyyhkiytyvät sivuun. Että pystyy pelaamaan joukkueena täytyy osata joukkuetaktisia ratkaisuja, täytyy omata niin paljon kuntoa, että voi pelata peliä ja täytyy olla siis muutama hyvä pelimies.
Paikalliset ainakin tietävät täkäläisen seuran muinaisen "huumejengin", joista osa ajoi maajoukkueessakin. Höyryisestä harrastuksesta oli sitten seurauksena mm. itsemurhia.
Vedän takaisin tuon maajoukkueen, muistan varmaan väärin.:) Toi aikanaan ihmeen yleinen ja toivottavasti paikallinen aineilla pelleily (piri, efe, astmalääkkeet), koski enimmäkseen kavereita jotka eivät menestyneet ihmeemmin. Ehkä noista aineista sai uskallusta tai varmuutta lähteä viivalle. Joka tapauksessa säälittävää touhua, ja mulle aiheutti sen etten vieläkään kovin yläviistoon katso kilpatouhua.
Nykypolvi on fiksumpaa, koulutettua väkeä. Sanottakoon nyt vielä erikseen, ettei tempokisulla eikä henkilöillä jotka ovat häntä valmentaneet, ole mitään yhteyksiä tuohon porukkaan. Tunnen noita henkilöitä henk. koht. ja Tempokisun rehellisyyttä ei ole syytä epäillä.
Highlander
16.11.2012, 09.30
Kun ei siellä pysy porukoissa jos on lihava ja huonokuntoinen.
Kai laihakin voi olla huonokuntoinen? ja mikäs lihavaa estää menestymästä? ilmanvastus? :rolleyes:
...ja mikäs lihavaa estää menestymästä?...
Varsinkin pyöräilyssä, jossa ylipainoisella on varmaan parhaat mahdollisuudet menestyä kaikista kestävyyslajeista. Varsinkin Suomen tasaisilla lakeuksilla.
tempokisu
16.11.2012, 21.34
Kiitos E.T. :) mä puhun niin paljon että pakko puhua totta. Ja muutenkin.
No tota... pyöräilyssä voi näköjään menestyä pieni- ja isompipeppuinen :o ja hyvä niin!
vBulletin® v4.2.5, Copyright ©2000-2025, Jelsoft Enterprises Ltd.