PDA

Näytä tavallinen näkymä : Vättern Runt 2013, harjoitteluvinkit



Noooli
20.07.2012, 23.27
Vuoden 2013 Vättern Runt/Vätternrundan tulee aika aikaisin pyöräilykaudellani, viikkoa enne juhannusta käsittääkseni.

Kun ajan mieluiten maantiepyörälläni ja pyöräteiden putsaaminen keväällä täällä Varsinais-Suomessa tapahtuu kai joskus aika myöhäänkin,
niin millaisia kokemuksia/vinkkejä teillä on kilometrien keräämiseen ennenn kyseistä tapahtumaa?

Ajattelin tavoitella suositeltua 1000 kilometriä ennen starttia.

Minkälainen muu harjoittelu tukee valmistautumista?
Kuntopyöräily, spinning, rullat?

Voimaharjoittelu?

Korhonen
21.07.2012, 01.11
Onko sulla joku aikatavoite Vätternille vai riittääkö se, että suoriudut matkasta hengissä?

Jos jälkimmäinen ja olet kuitenkin ennenkin pyöräillyt etkä talvella pelkästään makaa sohvalla mahaa kasvattaen, niin riittänee se, että toukokuun alusta alkaen keräät rauhallisella ajelulla 1000-1500 kilometriä mittariin ennen kesäkuun puoliväliä ja sisällytät noihin ajeluihin pari kertaa n. 100km ja kerran n. 200km ajon.

Noooli
21.07.2012, 01.29
OK.
Tavoite on hymyillä suorituksen jälkeen.
Aikatavoite: 15 tuntia korkeintaan, ja käytännössä kai näin, mutta saa se vähemmänkin olla.

kentsu
21.07.2012, 01.46
Olen kiertänyt Vätternin pari kertaa seuraavalla reseptillä:

Talvella perinteistä hiihtoa 10-20 km viikossa.

Keväällä lumen sulaessa ennen varsinaisen pyöräilykauden alkua lenkkeilyä 5-20 km pituisia lenkkejä, yleensä lenkki tai kaksi per viikko.

Huhtikuussa/toukokuussa kun maantiepyörän voi kaivaa esiin, niin vaihtelevia lenkkejä 10-150 km pituisia. Pidemmät lenkit ajoittuvat toukokuun loppuun/kesäkuun alkuun. En ole aina saavuttanut tuota 1000 km harjoittelusuositusta koska kausi on vasta aluillaan, mutta pääasia että peruskunto on hyvä. Ei ole ollut jaksamisen kanssa ongelmia Vätternrundanilla.

Noooli
21.07.2012, 02.01
OK.
Millaisia aikoja olet pyöräillyt ja paljonko olet pitänyt taukoja?
Pitkä vai lyhyt tauko, kumpi on parempi?

Hiihdän sen verran kuin ehdin ja kuntosalia siinä ohessa, korista kerran viikossa.

Ehkäpä rullia ei tarvita jos pyöräilen oikeasti sen verran kuin ehdin, muutaman pidemmän lenkin myös.

Harryupp
21.07.2012, 02.39
Minä olen ollut 16 kertaa Vätternrundan pyöräilytapahtumassa. Joku tapa pitää yleiskunto yllä talvella niinkuin "kentsu" selostaa on hyvä olla. Mutta ihan vaan arkipyöräily töihin tai kauppaan on sekin hyvää. On myös hyvää käydä vaikka kerran viikossa spinning-ryhmässä. Me harjoiteltiin 60 - 90 minuuttia per kerta.

Muutama pitempi luontolenkki maasturilla talvella ja varhain kevällä tekee hyvää pyöräilykunnolle myös. Säännöllinen harjoittely sisällä kuntopyörällä voi korvata näitä maastolenkkejä jos on liian kylmää, vetistä tai jäätävää ja liukasta.
Silloin ei mene paikat kipeiksi kun pääset aloittamaan kunnon maantiepyöräilyn ja sinä tiedät jo että olet käynyt 25 - 40 kilsan lenkillä ennestään.

Muista tehdä muutama sadekeliharjoitus että tiedät selviytyväsi sateesta jos sattuu tulemaan sateinen Vättern ajo. Minä olen ollut mukana neljä kertaa jolloin on satanut melkein koko 300 km lenkki ja silloin on ollut hyvää tietää että sadevarustus toimii.

Tällä systeemillä pärjää jopa niin alhaisilla ajokilometreillä kuin 800 km. Meillä on myös ollut tapana käydä ajamassa joku 60 - 90 km lenkki tai kuntoajo tai osallistua Siljan Runt pyöräilyyn 120 tai 160 km ennen Vättern lenkkiä. Jos hoituu 160 km alta kuuden tunnin tietää että 300 km menee siinä 13 - 15 tuntiin.

Merkkaa muistiin mikä keskinopeus sinulla on olllut lenkeillä ja jos vaan on mahdollista käy yhteislenkillä ja harjoittele ajoa ryhmässä koska ajoaika lyhenee jos ajat ryhmässä jossa pidetään esim 25 - 28 km keskinopeutta. Mutta jos tiedät että olet harjoitellut 20 - 25 km keskarilla älä mene sellaiseen ryhmään mukaan heti alusta. Äläkä esitä mitään "king of the Mountain" juttuja ylämäissä heti alkuun. Sulla saattaa muuten voimat huveta aika pahasti kun olet Jönköpingissä.

Kyllä siitäkin selviää mutta tuntuu raskaalta kerätä voimia 60 - 80 km Jönköpingin ja Hjon välillä vaikka se onkin tasamaata enimmäkseen. Raskain mäkiosuus tulee Karlsborgin jälkeen kun ollaan pyöräilty noin 210 kilometriä. Mäkiharjoitteluksi riittää kyllä muutama suomalainen harju matkan varrella.

Korhonen
21.07.2012, 03.12
Menee vähän OT, mutta olisiko Harryupp:lla ja muilla Vätternin veteraaneilla vinkkiä lähtöajan valintaan, jos tavoitteena on sub12 ja on lähdössä reissuun muutaman hengen porukalla eli sopivan vauhdin omaavista junista olisi apua? Tänä vuonna eka kertaa ajaessa lähdettiin vain ajamaan läpi ja la-aamulla viiden jälkeen lähdöllä vaikutti siltä, että suurin osa takaa tulleista junista oli "pikajunia", joiden kyyti oli turhan kovaa. Onko selkeintä vain pyrkiä lähtemään mahdollisimman aikaisin perjantaina, jolloin voi hypätä sopivan tuntuiseen junaan tai -jos se on liian kovavauhtinen- odotella seuraavaa?

kentsu
21.07.2012, 10.33
OK.
Millaisia aikoja olet pyöräillyt ja paljonko olet pitänyt taukoja?
Pitkä vai lyhyt tauko, kumpi on parempi?

Hiihdän sen verran kuin ehdin ja kuntosalia siinä ohessa, korista kerran viikossa.

Ehkäpä rullia ei tarvita jos pyöräilen oikeasti sen verran kuin ehdin, muutaman pidemmän lenkin myös.

Loppuajat ovat olleet 9-9 1/2 tunnin paikkeilla. Minimaaliset tauot, pari kuppia kahvia, pullaa ja marjamehua, pullojen täyttö. Jos aikoo jotain loppuaikaa tavoitella ei juuri pitkiä taukoja ehdi pitää.

Oikea pukeutuminen on tärkeätä. Koska ajetaan yöllä niin lämpötila on alhaisempi kuin mitä tavallisella lenkillä olisi ko. vuodenaikaan. Lisäksi molemmat kerrat kun olen osallistunut (2009 ja 2012) sää on ollut epäsuotuisa, eli sadetta ja alle 10 asteen lämpötiloja. Pitkät housut ja pitkähihainen ajoasu, kerrospukeutuminen, kenkäsuojat, ohut sadekerros tarvittaessa.

kentsu
21.07.2012, 10.47
Menee vähän OT, mutta olisiko Harryupp:lla ja muilla Vätternin veteraaneilla vinkkiä lähtöajan valintaan, jos tavoitteena on sub12 ja on lähdössä reissuun muutaman hengen porukalla eli sopivan vauhdin omaavista junista olisi apua? Tänä vuonna eka kertaa ajaessa lähdettiin vain ajamaan läpi ja la-aamulla viiden jälkeen lähdöllä vaikutti siltä, että suurin osa takaa tulleista junista oli "pikajunia", joiden kyyti oli turhan kovaa. Onko selkeintä vain pyrkiä lähtemään mahdollisimman aikaisin perjantaina, jolloin voi hypätä sopivan tuntuiseen junaan tai -jos se on liian kovavauhtinen- odotella seuraavaa?

Olen itsekin pohtinut samaa asiaa, eli mikä olisi hyvä lähtöaika "junien" löytämiseksi. Tuntuu siltä että "sub9" ryhmien aikakaudella on vaikeampi löytää reipastahtisia junia, koska nopeammin ajavat pyöräilijät ovat siirtyneet aamun sub9-ryhmiin, eikä illalla/yöllä lähtevissä ryhmissä ole entiseen malliin nopeita polkijoita. Toki voi olla sattumaakin, mutta tämänvuotisessa kierroksessa ajoin noin 100 km vetäen tai yksin, takaa ei tällöin juuri tullut nopeita junia. Lähtöaikani oli aamuyöllä kahden jälkeen.

Harryupp
21.07.2012, 23.51
Jos mielii Sub 9 vauhtia niin pitää myös harjoitella tietty määrä kilometrejä 35 - 40 kilometrin keskinopeuksilla ja vähentää tauot enintään kahteen tai kolmeen. Subryhmät ilmoittautuvat aikaisin. Heillä on usein lähtöajat kello 03.30 - 06.00 ja Sub 7 ja Sub 8 ryhmät lähtevät matkalle 07.00 - 08.00. Sub 9 ryhmän "ydin" on hyvä koota jo kotikonnuilla jos vain mahdollista, jo 2 - 4 pyöräilijää jotka ovat harjoitelleet yhdessä on paljon parempi lähtökohta kuin että yksin lähtee matkalle ja odottaa että joku ryhmä sopivalla vauhdilla ohittaisi.

Korhonen
22.07.2012, 00.50
"Sub9 ja alle"-systeemit tiedän, mutta ne eivät ole omalle ajamiselle realismia. Sen sijaan tähtäin on tyyliä ajonopeus 30km/ja taukoihin 2h eli sub12. Muutaman kilsan alimittaisella reitillä taukoja voi olla vähän pitempäänkin ja/tai ajonopeus voi jäädä muutaman kymmenyksen kolmestakympistä, mutta idea lienee selvä.

Selkeintä taitaa olla, että pyritään saamaan oman 5-7 pyöräilijän lisäksi palsta- ja tapahtuma-aktivismilla kasvatettua about samaan aikaan lähtevien ajajien määrää vielä muutamalla, jolloin uskoisin, että pystymme "omatoimisesti" hoitamaan vauhdinpidon tavoitteen mukaisesti. Tai jos se ei onnistu, pitää löysätä tavoitetta.:) Jälkimmäinenkään ei ole huono, koska silloin saa suolaisesta osallistumismaksusta enemmän tunteja eurojen vastineeksi.:)

Harryupp
22.07.2012, 07.22
Minä en kertakaikkeaan viitsi roikkua jonkun takarenkaassa kiinni koko matkan. Katselen mielummin maisemia, ihmisiä ja mitä tapahtuu matkan varrella ja siksi en ole koskaan ajanut koko matkan ryhmässä tai jonkun kimpassa.
Parhaat ajat 13. 30 ja 13.45 ovat tulleet kun olen malttanut olla sata kilometriä sopivan ryhmän mukana ennenkuin olen alkanut sooloilla. Eteenkin vastatuulen sattuessa on tietyilllä tasaisilla osuuksilla joilla tietä ympäröi peltoja ja avomaastoa hyvä olla ryhmässä mukana ettei joudu ominpäin yhtäjaksoisesti puskemaan tuulta.
Tämä ajotapa laittaa laakista 2 - 3 tuntia ajoaikaa lisää ja ehkä tulee enemmän taukoja otettua ainakin yksi tunti lisää. Meidän porukasta jopa pareittain pyöräilleet ovat suorittaneet 300 km 9 - 10 tunnissa.
2008 jouduin keskeyttämään ja 2009 toinen starttas mun numerolla ja ajoi alta 10 tunnin. Nyt on tähtäimessä osallistua 2014 Vätternrundaan että sais sen lenkin numero 17 tehtyä.

Harryupp
22.07.2012, 07.22
Minä en kertakaikkeaan viitsi roikkua jonkun takarenkaassa kiinni koko matkan. Katselen mielummin maisemia, ihmisiä ja mitä tapahtuu matkan varrella ja siksi en ole koskaan ajanut koko matkan ryhmässä tai jonkun kimpassa.
Parhaat ajat 13. 30 ja 13.45 ovat tulleet kun olen malttanut olla sata kilometriä sopivan ryhmän mukana ennenkuin olen alkanut sooloilla. Eteenkin vastatuulen sattuessa on tietyilllä tasaisilla osuuksilla joilla tietä ympäröi peltoja ja avomaastoa hyvä olla ryhmässä mukana ettei joudu ominpäin yhtäjaksoisesti puskemaan tuulta.
Tämä ajotapa laittaa laakista 2 - 3 tuntia ajoaikaa lisää ja ehkä tulee enemmän taukoja otettua ainakin yksi tunti lisää. Meidän porukasta jopa pareittain pyöräilleet ovat suorittaneet 300 km 9 - 10 tunnissa.
2008 jouduin keskeyttämään ja 2009 toinen starttas mun numerolla ja ajoi alta 10 tunnin. Nyt on tähtäimessä osallistua 2014 Vätternrundaan että sais sen lenkin numero 17 tehtyä.

pesuman
23.07.2012, 16.39
Optimaalinen starttiaika lienee siinä 20.30-21.30 välillä. Näin ainakin kahden Vätternrundanin kokemuksella. Paha sanoa, mitä kyytiä muut haluavat, mutta olen molemmilla kerroilla löytänyt heti startista ryhmän, jossa riittää halukkuutta 28-32km/h keskinopeuksiin. Tänä vuonna tykittelin Jönköpingiin 33km/h keskarilla. Iso porukka ja myötätuuli tekevät ihmeitä. Vauhtileikittely loppui sateen alkaessa ja ajaminen muuttui selviämistaisteluksi. Porukasta ei enää ollutkaan niin suurta iloa, pikemminkin haittaa.

Mutta harjoitteluvinkit, sitähän sä kysyit! Ihan ensimmäiseksi kannattaa katsoa, että kalusto on kunnossa. Satulan tulee olla sellainen, että perse kestää istua 10-12h putkeen. Huonolla satulalla alakerta puutuu niin pahasti, että voi tulla ongelmia. Ranteisiin kannattaa hankkia voimailijoiden suosimat tuet. Ei tarvitse räpistellä kuin sorsa 150km ajon jälkeen. Itse olen suosinut seuraavaa ajoasukokonaisuutta: alle shortsimalliset ajohousut, päälle henkselimalliset puolipitkät housut, pyöräilypaita alle, päälle Windstopper-ajotakki pitkillä hihoilla. Sadeviitta taskuun, ajokenkiin sadesuojat ja käsiin sormet peittävät tuhdit hanskat. Näillä olen pärjännyt tuulessa ja tuiskussa, eikä ole kylmä hyytänyt. Silmiä varten tietysti suojalasit. Välillä käy kopina, kun hyönteiset lentävät päin laseja.

Itse aloitin "harjoittelun" lumien sulettua pois Etelä-Suomesta polkemalla työmatkat fillarilla. Hiekat kun harjattiin pois, kaivoin maantiepyörän naftaliinista ja aloin ajaa lenkkejä myös sillä. Uhrasin kevätlomani ja lähdin viikoksi Mallorcalle korkeanpaikan leirille. Tänä keväänä kelit Suomessa olivat sen verran vaihtelevat, ettei viikko etelässä kulunut niiden osalta hukkaan. Sitten porukkalenkeille mukaan kun oltiin taas koto-Suomessa. Hieman mäkitreeniä siellä, mistä mäkiä löytää. Vätternille lähdin 2000 ajetun pohjakilometrin voimin.

Et tarvitse mitään ylipitkiä lenkkejä pohjalle. 50-100km kerralla riittää mitä mainioimmin. Kannattaa hakeutua porukkalenkeille harjoittelemaan, ettei tule matkalla yllätyksiä. 20 000 pyöräilijän joukkoon mahtuu jos jonkinmoista polkijaa. Pieni ennakkoaavistus ryhmäajosta ei ole lainkaan pahitteeksi. Vättern ei ole reittinä paha, mutta muuttuu raskaammaksi loppua kohden. Pahimmat mäet ovat viimeisellä 50km matkalla. Tai ainakin ne tuntuvat pahimmilta 250km polkemisen jälkeen.

Yksikseen ei kannata ajaa. Pienikin peesi hitaammalla vauhdilla antaa paremman lopputuloksen kuin yksin vastatuuleen puurtaminen. Oma aikani oli 11:50 tänä vuonna. Tavoite 10h jäi kauas, mutta pidän tähän syynä kovaa ja armotonta sadetta, joka alkoi hieman puolivälin jälkeen. Missään nimessä älä tingi tauoista. Ne ovat tärkeitä, mutta pakkokos sinne on oleilemaan jäädä. Itse vietin melkoisia toveja sateensuojissa, mutta pakkohan se oli lähteä jatkamaan matkaa, kun sade ei ottanut hellittääkseen. Pelkästään sadekatoksissa taisi palaa aikaa liki tunnin verran. Minulla ei ollut tiukua mukana. Tämä ihan siksi, ettei tule turhaa stressiä ajan kulumisesta. Mitä ei tiedä, se ei myöskään haittaa.

Edelleen valmentautumiseen kuuluu ravinto. Tankkaat hyvin starttiaamuna ja vielä toinen satsi päivällä. Sitten ei enää mitään. Jätä turhat energiageelit kotiin ja hyödynnä taukopaikkojen tarjontaa, niillä pärjää varsin mainiosti. (Kahden vuoden kokemuksella)

Mukaan ei kannata varata kuin pari täyttä juomapulloa, pari vararengasta, rengasraudat, pumppu ja sadetakki. Muu on turhaa.

Lopuksi, varaa paikkasi heti lokakuun 1. pnä. 2012 paikat menivät viikossa.

Oatmeal Stout
24.07.2012, 10.13
Kyllä varminta on lähteä 03:00-05:00 (sub-9 lähtöjen lisäksi), jolloin voi kelistä riippumatta ajaa lujaa, jos aikoo tehdä ennätyksiään - toki ensimmäisellä keirroksella sellainen syntyy väkisinkin - pilvisinä öinä siellä on aika hämärää ja pimeänä ajavat sankarit haittaavat alamäissä +70km/h-nopeuksilla ajelua

Kal Pedal
24.07.2012, 13.15
Ranteisiin kannattaa hankkia voimailijoiden suosimat tuet. Ei tarvitse räpistellä kuin sorsa 150km ajon jälkeen.

Tälläisista en ole kuullutkaan pyöräilyn yhteydessä, saati nähnyt Vätternissa tai muualla. Noh, tarpeet ovat toki yksilöllisiä.

Tulet, kuten huomaat, saamaan hirveän määrän vinkkejä. Niistä valitset sitten ne mitkä sopii sinulle ja kokeilet sitten parilla pidemmällä lenkillä ennen Vätterniä.
Oma vinkkini: Jos sinulla on tarkoitus ajaa reitti mahdollisimman nopeasti niin älä pysähdy Hjo:n taukopaikalla, ainakaan lämminta ruokaa varten. Sen saaminen kestää kohtuuttoman pitkään. Kaikki muut depåt, eli taukopaikat ovat huomattavasti nopeampia.

pesuman
24.07.2012, 15.03
Ihminen voi olla monella tavalla tyhmä, erityisen tyhmää on ostaa Gigantista tai lähteä polkemaan Vätterniä ilman rannetukia. Kal Pedalille tiedoksi, en tarkoittanut mitään metallihäkkyröitä, vaan mistä tahansa urheiluliikkeestä saatavia, kankaisia hihnoja, jotka saa kääräistyä ranteita tukemaan ja kiinnitetään tarroilla. Oli hauskaa katsella polkijoiden yrittävän rentouttaa ranteitaan tuskien ollessa melkoiset. Siinä voi jopa ajaminen loppua, kun ei pysty pitämään tangosta kiinni.

Missään nimessä ei kannata ottaa vaarin Kal Pedalin kaltaisista, joiden neuvo on "en minä ainakaan tarvinnut." Pitkillä matkoilla kärsivät niska, ranteet ja perse eniten. Uskoisin, että monikin voisi kertoa tällä forumilla, miten ei pystynyt kusemaan, kääntämään päätään tai pitämään tangosta kiinni tai vaihtamaan enää vaihteita tuskien yltyessä sietämättömiksi. Ranteet on näistä helpoimmat ennaltahoitaa laittamalla niihin tukiside. Asiasta tuskin kannattaa väitellä tämän enempää. Mikään pakkohan siteitä ei ole käyttää. Voit myös ajaa ilman lukkopolkimia tai vaikkapa sinkulalla koko matkan. Oma valinta. Vinkkejähän täällä kysyttiin.

Aikaisin starttaavat eivät kärsi jonoista tai ruuhkista. Aamuryhmien osalta tilanne on toinen. Ruuhkat ovat valtaisat hitaiden ja nopeiden ryysätessä samaan aikaan depoille. Itsellä ei ollut mitään ongelmaa taukopaikoilla. Tilaa oli ruhtinaallisesti johtuen siitä, ettei edelläni ollut 20 000 polkijaa.

Sub 7, 8 tai 9 polkijoiden ohjeet kannattaa huomioida sillä lailla, että näissä nopeusryhmissä on jo melkoinen määrä lisenssi- tai elämäntapapolkijoita, joiden elämässä ei ole muuta kuin polkupyöräily. Ammatti- ja puoliammattilaisille Vättern on vain lenkki muiden joukossa. Meille harrastajille 300km on jo juttu, johon on panostettava, jotta siitä ylipäätään selviää. Tyhmin ohje aloittelijalle on neuvoa ohittamaan huoltopiste, varsinkin sellainen, missä on lämmintä ruokaa. Se lasagnepala saattaa merkitä sitä, että pääsee ylipäätään maaliin.

Kal Pedal voi mennä pätemään vaikka styrkeprövenille.

Wilier
24.07.2012, 22.41
Nämä on niin yksillöllisiä. Ehkä kannattaa se 200 km:n harjoitus kumminkin tehdä, niin selviää, mitkä paikat kipeytyy. Minulla ei ole viime vuosina kipeytyneet mitkään paikat edes Vätternillä, kun on pyörässä oikea mitoitus ja keväällä vielä biomekaanikko sääti ajoasentoa leppoisammaksi. Taukopaikoista hyödynsin nyt toisella kerralla muut paitsi ensimmäisen ja Hjon jälkeisen. Lasagne oli ainakin mulle tarpeeseen, vaikka aikaahan siellä menee. Eli JOS on tavoite ajaa mahdollisimman nopeasti reitti läpi, NIIN tauoista pitää tinkiä. Ei ollut minun tavoitteeni.

Se 200 kilsan harjoituslenkki oli myös siitä hyvä, että tuli ensimmäisen kerran ajettua pimeässä. Kyllä sitä suosittelen.

pesuman
25.07.2012, 08.25
Tämä on niitä pyöräilyn kummallisuuksia. Voit kiertää Vätternrundanin tai minkä tahansa pitkän lenkin ilman ongelmia ja sitten paikat kipeytyvät 50km iltalenkillä? Wilier oli oikeassa siinä, että kannattaa kokeilla pitkää lenkkiä. Painotan kuitenkin, etteivät ylipitkät lenkit ole välttämättömiä Vätternin ympäri selviämiseen. Hyvä kommentti oli myös pyörän mitoitus. Se jää monella huomioimatta muutenkin. Ajetaan sillä, mikä kaupasta on ostettu ihmetellen, miksi niska ja polvet kipeytyvät. Talven pimeät illat kannattaa hyödyntää pyörää hienosäätäen. Pelkkä stemmin (ohjainkannatin) kulman ja pituuden kohdalleen saattaminen saattaa tehdä ihmeitä. Monet, varsinkin ikääntyneemmät kuskit ajavat aivan liian makaavissa asennoissa. Elimistö kun alkaa tietyn vaiheen jälkeen huutaa Specializen runkogeometriaa ;-) Jos mittoja ei saa millään kohdalleen, niin sitten runko vaihtoon. Näin tein itsekin ja nyt pyörä on kuin laadukas nahkahanska kädessä. Vätternille ei kannata lähteä leikkimään terveydellään. Väärän mallisella tai väärin mitoitetulla pyörällä voi tehdä ison vahingon omalle keholleen. Eihän kukaan täysjärkinen juokse maratoniakaan täysin epäsopivilla juoksutossuilla. Miksi siis ajaisit fillarimaratonin täysin epäsopivalla pyörällä?

Vättern on samalla maailman suurin ulkoilmassa tapahtuva fillarinäyttely. Siellä voi bongata melkein kaiken muun paitsi 1800-luvun isopyöräiset ja yksipyöräiset. Ja mikä parasta, ihmiset ihan oikeasti ajavat allaan olevilla vehkeillä Vätternin ympäri. Netistä on bongattavissa kuvia mm. siitä miten käy, kun ajaa Vätternrundanin farkut jalassa. En jaksa kaivaa linkkiä, kun itsekin satuin kuvasivuille ihan sattumalta, kun ensimmäistä kertaa haalin tietoa Vätternrundanista. Kaverin persnahkat olivat suorastaan sulaneet farkkujen sisällä. Kaikki on siis mahdollista. Viime vuonna bongasin myös mm. täysjoustopyörän, jota Hjo:n paikkeilla polki aika väsyneen oloinen bodari. Nojapyörät aiheuttavat säännöllisesti vaaratilanteita, kun eivät matalina erotu massan keskeltä.

simop
30.07.2012, 20.25
etukori kannattaa laittaa pyörään hyvissä ajoin harkoituskauden alussa, jos matkaradio on tulossa mukaan.

M1nd3
05.08.2012, 08.00
Neljästi järven kiertäneenä ei kertaakaan ole ranteet kipeytyneet. Jos ko. vaivaa ilmenee, taitaa fillarin säädöissä olla jotain pielessä IMO.

Juha_H
14.08.2012, 10.29
Ihminen voi olla monella tavalla tyhmä, erityisen tyhmää on ostaa Gigantista tai lähteä polkemaan Vätterniä ilman rannetukia. Kal Pedalille tiedoksi, en tarkoittanut mitään metallihäkkyröitä, vaan mistä tahansa urheiluliikkeestä saatavia, kankaisia hihnoja, jotka saa kääräistyä ranteita tukemaan ja kiinnitetään tarroilla. Oli hauskaa katsella polkijoiden yrittävän rentouttaa ranteitaan tuskien ollessa melkoiset. Siinä voi jopa ajaminen loppua, kun ei pysty pitämään tangosta kiinni.
Tuli tuossa fillaroitua kolme päivää vuokrapyörällä ja ensimmäistä kertaa sain ranteeni kipeäksi. Paljon olen tästä kuullut puhuttavan, mutta itse en ole ikinä vaivasta kärsinyt. Vähän harmittaa kun en löytänyt kunnon mittaa että olis voinu arpoa tarkemmin mistä homma johtuu, mutta runko oli oikeankokoinen ja ainoat selkeästi huomaamani poikkeukset omaan pyörään oli korkeampi emäputki (varmaan luokkaa 2-3cm) ja hieman leveämpi ohjaustanko. Jos jotain pitäisi arvata syyksi, niin jälkimmäistä. Mutta siis ei ranteiden pitäisi kipeytyä ja jos niin käy, niin fillarin geometriassa on jotain häikkää - ilmeisen pienetkin asiat vaikuttaa.

Noooli
24.08.2012, 23.55
Neljästi järven kiertäneenä ei kertaakaan ole ranteet kipeytyneet. Jos ko. vaivaa ilmenee, taitaa fillarin säädöissä olla jotain pielessä IMO.

Joopa joo.
Se että vaivoja ei ilmene kuuden tunnin lenkillä ei ehkä takaa että tilanne pysyy samana kymmenen tunnin lenkillä.

Kaipa tämä on myös kunkin henkilökohtaiseen anatomiaan liittyvä seikka.

M1nd3
25.08.2012, 08.16
^ Siis kyllähän Vätterniä kiertäessä on vaivoja ilmaantunut, muttei ranteissa.

Kerran oli juomareppu, jossa 2 litraa vettä. Reppu painoi olkapäihin ja selkään ihan älyttömästi. Yksi vuosi runnoin liian suurella vaihteella liian kauan, seurauksena polvitaipeiden kipeytyminen. Tänä vuonna vasemman jalan iskias ilmoitteli olemassaolostaan. Reissun jälkeen kuukauden verran hierojalla käyntiä. Oli kummatkin jalat sekä alaselkä täysin jumissa, mutta vasen puoli kipuili. Johtunee siitä, että vasen jalka on powerillisesti heikompi ja joutuu tekemään enemmän töitä - varsinkin ylämäissä.

Edellä mainittuja ei normilenkeillä tullut, mutta kiertäessä kyllä. Juomarepusta sen verran, että "korvasin" sen takapullotelineillä.

Pyörä imaami
11.11.2012, 20.41
Olen itsekin pohtinut samaa asiaa, eli mikä olisi hyvä lähtöaika "junien" löytämiseksi. Tuntuu siltä että "sub9" ryhmien aikakaudella on vaikeampi löytää reipastahtisia junia, koska nopeammin ajavat pyöräilijät ovat siirtyneet aamun sub9-ryhmiin, eikä illalla/yöllä lähtevissä ryhmissä ole entiseen malliin nopeita polkijoita. Toki voi olla sattumaakin, mutta tämänvuotisessa kierroksessa ajoin noin 100 km vetäen tai yksin, takaa ei tällöin juuri tullut nopeita junia. Lähtöaikani oli aamuyöllä kahden jälkeen.

Tänä vuonna ensimmäinen runt, lähtö 5:58 koin oikein hyväksi, oli sub 9 porukoita mutta kun itse tarvitsi lepoa niin löytyi 28-30 keskariryhmiä missä huilailla... Jouduin kyllä itsekkin ryhmien vetomieheksi.. monet halusi huilata samassa kyydissä. Olen kyllä kuullut että myös yö lähtö olisi kokemisen arvoinen joten mietinnässä on vaihtaako yöllistä lähtöaikaa ensivuodelle..
Toisaalta onhan ko. tapahtuma mukava oman kunnon mittarikin, jos haluaa aikaa parannella / tavoitella. Keli on kuitenkin aika ratkaisevassa asemassa. Tänä vuonnahan lähes koko "takasuora" oli kohtuullista myötäistä..
Mutta kaiken kaikkiaan yksi hienoimmista urheilutapahtumista missä olen ollut..

PatilZ
12.11.2012, 10.17
Olen kyllä kuullut että myös yö lähtö olisi kokemisen arvoinen joten mietinnässä on vaihtaako yöllistä lähtöaikaa ensivuodelle..
Tänä vuonnahan lähes koko "takasuora" oli kohtuullista myötäistä..


Kaksi kertaa yöstartti ja tuntuu, että sekin on nähty. Onhan yössä tietenkin eksotiikkaa, kun aukeilla näkee pitkät punaisten valojen viivat horisontissa. Mutta pimeässä on pimeää ja aika nopeasti maisemattomuus alkaa tökkiä. Sitten omakohtaisesti voin sanoa, että yössä on omat hasardinsa. Pyörässä kun ei ole jarruvaloja ja jos edellä ajava(t) ei(vät) huutamalla ilmoita hidastumista, kasvavat ryhmässäajon riskit. Itse olisin tahtonut ensi kesäksi startin aamuun, mutta taas on lähtö heti keskiyön jälkeen. Onneksi nyt sentään on se paikka.

Fyysisesti olin kunnossa. Tiesin pystyväni vetämään yksinkin 30km/h keskaria, ryhmäajossa huomattavasti helpommin tai sitten nopeammin. Olin harjoitellut ja minulla oli suunnitelma ja aikataulu. Silti valmistautumiseni oli täydellisen epätäydellistä.

Kun yöllä joutui lähtemään, alkoi sitten se helvetillinen sade just siinä kohtaa, kun kurvasi "takasuoralle". Ei siinä myötätuuli lämmittänyt pätkääkään. Valoisaa toki jo oli ja näin pystyi näkemään sen surkeuden ja toivottomuuden, mitä sade sai aikaan. Luulen, että sade alkumatkasta olisi ollut helpompi. Nyt se iski siinä kohtaa, kun oli jo kropassa aistimus väsymyksestä ja odotti myötätuulen helpotusta. Tai en mä tiedä. Viimevuonna homma oli vain niin paljon helpompaa sekä fyysisesti että henkisesti samaisella takasuoralla. Sadevarustuskin oli, tosin ehkä aavistuksen heppoinen, koska nyt sade yhdistyi alhaiseen lämpötilaan. Sadetakistakaan ollut mitään apua, kun kypärän reijistä satoi sisään kastellen miehen joka tapauksessa. Kypärän päälle laitettava sadehuppu oli jäänyt Kanta-Hämeeseen. Loppuun kuitenkin menin vaikka keskeyttäminen oli enemmän kuin mielessä.

Tänä vuonna viimeiset 150 kilometriä olivat oikeasti tuskaa. Eikä se kipu ollut ranteissa tai niskassa - toki alkumatkan kolarin aiheuttamat kolotukset tunsin erillisinä, mutta se ei ole tämän kertomuksen pointti. Ikinä en ole laittanut itseäni niin kovaan paikkaan fyysisesti & henkisesti. Välin 100-50 km maaliin tärisin kylmästä ja - myönnän ilman häpeää - itkin lähes taukoamatta. Elimistö ei suostunut pitämään sisällään käytännössä mitään. Tätä en ollut harjoituksissa kokenut ja elimistön toimimattomuus tuli yllätyksenä. Kipu ei ollut enää kipua vaan se oli tuskaa. Eri tavalla toki kun se, että juurihoito tehdään puuduttamatta, koska siinä lähtee taju. Tässä kipu on läsnä ja eikä sitä saa mihinkään pois vaan sen kanssa joutui elämään / polkemaan. Miten siihen sitten harjoittelulla pystyy varautumaan? Ei kai mitenkään. Hyvä oli kuitenkin oppia itsestä sellaisen asian, että pystyy toimimaan tästä huolimatta. En sano, että pystyisin tuon kokemuksen jälkeen hallitsemaan kipua (toisaalta se ei päässyt hallitsemaan minua) tai sietämään kipua. Mutta vaikka minä en selättänyt kipua ei sekään selättänyt minua. Noin 50 kilometriä sain olla kaiken kaikkiaan peesissä, aikaa meni noin 10:50 sisältäen n. 45 min taukoa Hjossa. Viimeiset 50 kilometriä menivät paremmin: nesteet ja eväät alkoivat taas pysyä vatsassa. Kipu säilyi maaliin saakka. Maalissa en iloinnut. Tiesin jo silloin olleeni typerä: torjuntataistelu kipua vastaan oli syönyt reservit. Ei ollut mitään millä enää taistella. Heikoin osa-alueeni oli typeryys, ylpeys tai ujous (niin kumpaa se oli?) ja tätä puolta en ollut ottanut harjoittelussa huomioon.

Kova rasitus näkyi sitten pitkään elimistön huonona vastustuskykynä. Vätternin jälkeiset viisi viikkoa menivät erilaisissa sairauksissa. Silmä alkoi märkimään jo seuraavana päivänä, lämpö nousi muutaman päivän jälkeen, tuli korvatulehduksia (Vätternin jälkeen nyt ollut neljä), poskiontelotulehduksia (2) ja keuhkoputkentulehdus. Olen joutunut miettimään sitä, osasinko kuunnella kehoani. Kyllä, siinä mielessä, että keho suorastaan huusi. Mutta entäpä muuten. Keskeyttäneitä oli reitin varrella useita, miksi minä en sittenkään ollut heidän joukossa? Huoltoautoja pysäytin, koska halusin apua - ehkäpä keskeyttää, mutta eivät pystyneet ottamaan minua enää kyytiin. En kehdannut mennä pyytämään paikallisilta alkuasukkailta apua. Voisiko tätä puolta harjoitella? Himalajalla olisin tällä mentaliteetillä kuollut. Ei riitä, että vuorenhuipulle kiivetään - sieltä pitää päästä alaskin.

Ensi vuonna matkaan edelleen fyysisesti hyvin harjoitelleena. Nyt kuitenkin mukana suunitelmat erilaisiin (yllättäviin) tilanteisiin: mitä teen jos... ja niin edelleen. Eli tässä viisisenttiseni: hyvä harjoittelu, varusteet kuntoon ja mielessä skenariot erilaisiin yllättäviin takaiskuihin + henkisen puolen harjoittaminen niin, että toteuttaa myös varasuunnitelmat.

Oatmeal Stout
12.11.2012, 11.47
Keskeyttäneitä oli reitin varrella useita, miksi minä en sittenkään ollut heidän joukossa? Huoltoautoja pysäytin, koska halusin apua - ehkäpä keskeyttää, mutta eivät pystyneet ottamaan minua enää kyytiin.
Siellä järven ympärillä on viittoja DEPÅ-tekstillä ja niissä on penkkejä CYKLIST SOM BRUTIT-kylttien kera, niissä kohdissa voi myös keskeyttää.

PatilZ
12.11.2012, 16.01
Siellä järven ympärillä on viittoja DEPÅ-tekstillä ja niissä on penkkejä CYKLIST SOM BRUTIT-kylttien kera, niissä kohdissa voi myös keskeyttää.

Yhtä kävin kattomassakin sivusilmällä, oli penkit jo jaettu. Ei vaan huvittanut jäädä tai oikeammin keskeyttäminen ei kai oikeasti ollut vaihtoehto. Olisi pitänyt olla. Tämän asian suhteen halusin vain tuoda esille sen, että osana valmistautumista pitäisi keskeyttäminenkin olla mietittynä. Jotenkin sitä vaan pidetään niin hienona, että kaikista vastoinkäymisistä huolimatta jatketaan loppuun asti. Ennen viime kesää keskeyttäjä tarkoitti luovuttajaa. Nyt on toisin.

Oatmeal Stout
12.11.2012, 16.36
Joo, keskeyttämiseen on aina kynnys - meidän porukoissa on kaksi vuosien mittaan joutunut keskeyttämään; kuopus kaiketi osittain huonon harjoittelun vuoksi ja osittain vuokseni, kun antoi minulle takakiekon, jotta voin jatkaa ja veljeni kerran, kun hankimme Tukholma-Motala välillä vatsataudin, paleli ja hikoili hyvin harmaana jo 10 km ajon jälkeen. Minä jatkoin 13 bajamajan kautta järven ympäri.
Jos jossain keskeyttää, niin Vätternrundan on paras mahdollinen paikka.

Noooli
28.12.2012, 12.07
Onko teillä suosituksia pulssimittarin hyödyntämisestä Vätter Runtissa.
Laite tuli joululahjaksi, mutta ymmärrys sen hyödyntämisestä on matalalla tasolla.

Siispä: miten hyödyntää valmistautumisessa, mutta ennen kaikkea itse tapahtumassa?

Steely
30.12.2012, 18.22
Onko teillä suosituksia pulssimittarin hyödyntämisestä Vätter Runtissa.
Laite tuli joululahjaksi, mutta ymmärrys sen hyödyntämisestä on matalalla tasolla.

Siispä: miten hyödyntää valmistautumisessa, mutta ennen kaikkea itse tapahtumassa?

Sykemittaria tarvitaan, jos ei muutoin tunnista liian kovaa rasitustasoa, josta voi
seurata lihasten kipeytyminen liian aikaisin.
Näin pitkällä matkalla tavallisen kuntoilijan keskimääräinen rasitustaso pitäisi käsittääkseni olla koko
ajan alle 75 % max. sykkeestä.
Harjoituskauden aikana mittarille on enemmän käyttöä erilaisten harjoitusten suorittamisessa.

twentyniner
30.12.2012, 19.29
KVG ja kestävyysharjoittelu voisi olla avainsana:)...tuolta varmaan löytyy paljon artikkeleita kestävyysharjoittelusta, siinä sitten sykemittaria avuksi käyttäen kohti järvenkiertoa.

twentyniner
30.12.2012, 19.41
Itse muutamia pitkiä matkoja ajaneena, pitäisin tärkeänä juuri varusteiden ja pyörän hyvää sisäänajoa. Hyvä ajoasento, sopivat kengät yms...eikä todellakaan mitään juomareppua selkään :) tai ainakaan itse en moisen kanssa matkaan lähtisi. Tottakai peruskunto pitää olla kohdillaan, hiihtoa nyt kun on lunta ja keväämmällä fillarilla sitten nousujohteisesti hiukan pidempää lenkkiä väliin. Henkilökohtaisesti pitkillä lenkeillä tunnistan "vaikeudet" eli perse hakee parempaa asentoa yms. yleensä tuossa 80-100km jälkeen, mutta se menee kyllä siitä alle 50 lisäkilometrin jälkeen ohi.

Lähinnä itselläni noilla pidemmillä matkoilla tärkeää on oikea tasainen nopeus, neste ja ravinto. Välillä pitää toppuutella itseä, ettei riuhdo itseään piippuun, kun jäljellä on vielä satasia :)

Ehkä ensikertalaisille olisi hyvä neuvo, ajaa 150km tunnustellen rauhassa ja sen jälkeen kiristää voimiensa mukaan? Näin ainakin itse menettelisin.

Heikki
31.12.2012, 14.11
Kymmenen viime vuoden kokemuksella voin suositella Pitkän Pirkan (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?47494-36-Pirkan-py%F6r%E4ily-9-6-2013) ajamista edeltävänä viikonloppuna.

Yleisesti kevään aikana pitäisi ajaa muutama tuhat kilometriä ennen Motalaan lähtöä. Niin viimeisestä 100km osuudesta ei tule pelkkää kärsimystä.

Ja jos startti osuu yölle, pitää myös pimeässä ajoa harjoitella.

HiMa
31.12.2012, 14.29
Pidät talven yllä hyvää peruskuntoa.
Kevään tullessa hyppäät ulkoajoihin, että persaus tottuu taas satulassa istumiseen. Se on mielestäni vaikein hoitaa muuten.

Vähemmilläkin kilometreillä pärjää. Kokemusta on. Esim. mulla oli Flechelle lähtiessä alla noin tonni ja ajettiin vähän vajaa 400 km toukokuussa Kuopio-Tre.

Syödä ja juoda pitää alusta lähtien, niin ei tule notkahdusta sen suhteen. Tasainen vauhti, ja tuosta sykemittarista voit katsoa, että menet sitä omaa vauhtia.

Sykkeistä sen verran, että katsot siitä ne lukemat harjoitellessa, joita pystyisit pitämään maailman tappiin asti. Sillä syketasolla pääset ainakin maaliin, kun et revittele. Jos on enemmän vauhtitavoitteita, niin sitten harjoitteluun kannattaa oikeasti panostaa.

Noooli
01.01.2013, 22.45
...Tasainen vauhti, ja tuosta sykemittarista voit katsoa, että menet sitä omaa vauhtia.

Sykkeistä sen verran, että katsot siitä ne lukemat harjoitellessa, joita pystyisit pitämään maailman tappiin asti. Sillä syketasolla pääset ainakin maaliin, kun et revittele. Jos on enemmän vauhtitavoitteita, niin sitten harjoitteluun kannattaa oikeasti panostaa.

OK, mutta harjoitellessa ei tule poljettua noin pitkiä aikoja, siis luokkaa 13-15 tuntia, joten en oikein tiedä mikä tapahtumassa olisi maksimisyke.

Oatmeal Stout
02.01.2013, 11.38
OK, mutta harjoitellessa ei tule poljettua noin pitkiä aikoja, siis luokkaa 13-15 tuntia, joten en oikein tiedä mikä tapahtumassa olisi maksimisyke.
Ei hetkellisellä maksimilla ole väliä, järjellinen keskisyke liikkunee aerobisen kynnyksen tuntumassa, ellei ole tarkoitus tehdä extreme-suoritusta.