PDA

Näytä tavallinen näkymä : Vuoristovälitykset?



N.N.
24.06.2012, 17.18
Tarkoitus olisi mennä Gardalle ja kiivetä maantiepyörällä vuorenrinteitä, tätä ennen pyöräillyt vain Suomessa. Minkä kokoisia rattaita suosittelisitte siihen hommaan? En ole vielä edes päättänyt vuokraanko fillarin vai otanko oman mukaan.

pettier
24.06.2012, 17.58
Minä ajelen Etelä-Saksassa ja Alpeilla (lähimäet 16% ja hieman pidemmällä max 23%) välityksiilä edessä 50/34 ja takana 12/25.

gobbif
24.06.2012, 18.49
Löytyisikö tästä vanhemmasta ketjusta jo valmiita vinkkejä? http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?45729-Sopivat-v%E4litykset-vuoristoon&highlight=vuoristo+v%E4litykset

Yleensä tuohon alkuperäiseen kysymykseen saa vinkkejä laidasta laitaan, koska teho/painosuhde vaihtelee polkijasta toiseen. Lisäksi myös preferoitu kadenssi voi olla helposti mitä tahansa 60 ja 100 väliltä.

Asian voi ratkoa tieteellisestikin esim. arvioimalla suurimman jyrkkyyden ja oman teho/paino-suhteen avulla nopeus, jonka jälkeen oman kadenssialueen avulla on loppu helposti laskettu vaikka Sheldonin laskurilla. Oman teho/painosuhteen tunteminen vaatii toki tehomittarin tai sitten pitkän tunnetun mäen avulla tehdyn arvion, mikäli oma paino ja mäen profiili on tunnettu.

Harryupp
25.06.2012, 05.52
Tuo asia millä välityksillä pärjää vuoren rinteillä on paljon kiinni ajajan paino/teho suhteesta. Kun kävin Norjassa ajamassa oli 53/39 edessä ja 12/28 takana ja, 39/28 välitystä en tarvinnut käyttää edes pisimmällä nousulla. Mä harjoittelin ennen matkaa Norjaan, isoimassa paikallisessa mäessä vetämällä sen ylös kymmenen kertaa (vastasi noin 600 metriä nousua) ja myös kokeilemalla pystynkö ajamaan 39/25 ja 39/28 välityksillä niin ettei syke nouse mäessä.
Italian nousut voivat olla pitempiä ja jyrkempiä että 50/34 ja 11/27 välitystä suosittelisin.

--+MM+--
25.06.2012, 09.11
Liian pienet välitykset ei paina matkassa paljoa, mutta liian isot saattaa pilata mukavan päivän. Kolme tuntia on pitkä aika samaan nousuun oli tehopainolaskusuoritukset tehty kotona miten hyvoin tahansa.

Tässä on hauska reittivinkki käydä Bondonen (http://www.climbbybike.com/climbs_selection.asp?MountainID=30&Mountainname=Monte%20Bondone) päällä. Gardalta käsin mukava reissu kummin päin tahansa.

µ

kh74
25.06.2012, 12.57
Tarkoitus olisi mennä Gardalle ja kiivetä maantiepyörällä vuorenrinteitä, tätä ennen pyöräillyt vain Suomessa. Minkä kokoisia rattaita suosittelisitte siihen hommaan? En ole vielä edes päättänyt vuokraanko fillarin vai otanko oman mukaan.

Jos ajat reipasvauhtisen lenkin yksin noin 2 tuntia, paljonko on keskinopeutesi? Jos vetelet suht helposti kolmeakymppiä ja yli, niin ihan normivälityksillä pärjää.

Itsellä massaa viime reissulla sinnepäin oli 85 kg ja kunto edellä mainitun kaltainen, ja ainoa mäki missä tosissaan kaipas 39/27 välitystä kevyempää oli Passo Mortirolo, joka on aika ekstremeä "perusmäkiin" verrattuna mutta kyllä senkin tahdonvoimalla ylos sai hinkattua, ja toisaalta tulihan sitten suoritettua sekin ilman mitään mummokampia... :D

Ohjeeni on että kevyintä pakkaa mitä löytyy, mutta se että kannattaako sen reissun takia lähteä ostelemaan kampia tms. onkin sitten vähän toinen juttu.

hannupulkkinen
25.06.2012, 13.33
Kyllähän sitä mäkeä vääntää isollakin välityksellä, mutta jos haluaa ajaa useana päivänä peräkkäin tai viikossa mahdollisimman monta lenkkiä, niin kompaktikammet ja 12-29 ei ole ollenkaan huono vaihtoehto, jos ei nyt sitten paino ole hyttysen luokkaa.

Kyllä mäessäkin kadenssi tulisi voida pitää vähintään siellä 80-90 hujakoilla.
Laskeskelin Girossa piruuttani kadensseja ja Mortirolollakin huiput ajoivat näillä kierroksilla.

Pyöräpummi
25.06.2012, 16.14
Kyllä niitä 1000 metrin nousuja ja 3000 metrin päivänousuja pääsee "tahdonvoimallakin" ylös.
Liian usein seurauksena on sekä kramppeja että huonounisuutta.
Jos on yhtenä päivänä saatu kramppeja niin entäs millaista on sitten toisena päivänä?
Olen ainakin itse kokenut liian suurilla sykkeillä nousuja tehneenä että kun pitäisi nukkua niin herääkin yöllä vettä heittämään. Normaalistihan virtsaneritys vähenee nukkuessa, mutta liiallinen rasitus tekee tepposet.

Mielenkiintoista että kotomaan harjoittelusta muistetaan mainita hyvinkin usein että ajettaisiin riittävän matalalla sykkeessa. Heti kun aletaan puhumaan vuorista niin unohdetaan kohtuulliset sykkeet kokonaan.

Vuoristossa ajaminen on tosi hauskaa, jos muistaa olla ahnehtimatta liikaa.
En ole koskaan saanut kramppeja koska osaan varoa niitä. Mutta olen nähnyt niiden saavan jotka ajavat mäkiä ylös "tahdonvoimalla".

Vielä kerran, mäennousukyky on hyvin yksilöllistä!
Sitä voi sitten kokeilla kun lähistöltä löytyy joku 20-metrin korkeusero 7% kaltevuudella. Sitten voi kuvitella vaikkapa että tämä nousu olisi 50-kertaa korkeampi ja sitä tehtäisiin kolme kertaa päivässä.
Kuten myös että siellä olisi jyrkempiäkin kohtia joukossa.

Ei ole mitään haittaa jos siinä pyörässä on pieniä välityksiä, mutta liian suurilla välityksillä saattaa jopa jäädä mäet nousematta.

plr
25.06.2012, 19.24
Ei minusta kannata lähteä urheilemaan sillä, että jättää pikkuvälitykset kotiin. Sitten kun tarvitset niitä, niin on paljon mukavampi, että ne ovat mukana. Kunnon vuorilla ajaessa tarvitsee oikeastaan vain pikkuvälityksiä, koska ylämäet ovat pitkiä ja jyrkkiä ja alamäet rullaillaan vapaalla. Ei varmaan kovin paljon mene pieleen, jos sanon että yli 50% ajasta ajetaan pienimmällä välityksellä.

Mortirolon noususta sen verran, että kun ajettiin se kaverin kanssa helteessä vaikeammalta eli Mazzon puolelta ylös, niin 30-27 -välitykset (tripla) tuntuivat aika tiukoilta. Vauhtia oli 4km/h jyrkimmissä kohdissa. Olisi sen jaksanut isommilla välityksillä ylös ajaa, mutta miksi?

asb
25.06.2012, 20.20
Tarkoitus olisi mennä Gardalle ja kiivetä maantiepyörällä vuorenrinteitä, tätä ennen pyöräillyt vain Suomessa. Minkä kokoisia rattaita suosittelisitte siihen hommaan? En ole vielä edes päättänyt vuokraanko fillarin vai otanko oman mukaan.

Vuokrasin Carpentarilta maantiepyörän, jossa oli perus Shimanon kompakti 34x28. Sillä meni ylös Punta Veleno, San Valentino ja Santa Barbara yhdellä lenkillä. Vikalla 100:lla nousumetrillä vasta alkoi tuntua todella pahalta. Olen laiha. Kyllä noi kompaktit tai triplat, omasta kunnosta riippuen, on ihan kivat. Sitten tokalla reissulla, kun tietää mihin pystyy, kaannattaa urheilla isompien rattaidn kanssa.

N.N.
25.06.2012, 20.49
Jos ajat reipasvauhtisen lenkin yksin noin 2 tuntia, paljonko on keskinopeutesi? Jos vetelet suht helposti kolmeakymppiä ja yli, niin ihan normivälityksillä pärjää.

Itsellä massaa viime reissulla sinnepäin oli 85 kg ja kunto edellä mainitun kaltainen, ja ainoa mäki missä tosissaan kaipas 39/27 välitystä kevyempää oli Passo Mortirolo, joka on aika ekstremeä "perusmäkiin" verrattuna mutta kyllä senkin tahdonvoimalla ylos sai hinkattua, ja toisaalta tulihan sitten suoritettua sekin ilman mitään mummokampia... :D

Ohjeeni on että kevyintä pakkaa mitä löytyy, mutta se että kannattaako sen reissun takia lähteä ostelemaan kampia tms. onkin sitten vähän toinen juttu.

Jotakuinkin samaa kaliiberia kh74:n kanssa ollaan, pari kiloa vähemmän, ja yksin ajettujen lenkkien keskari aika lähelle 30 kmh. Omaa fillaria en taida kuskata Italiaan, etsittävä siis vuokrapyörä jossa keveät välitykset.

znood
25.06.2012, 21.06
triplekammet on hyvät jos pelkää niksahtavansa :) ja pakka missä on 28 isoin.

Pyöräpummi
25.06.2012, 21.24
Mäennousukyky riippuu myös tekniikasta.
Satulassa epäsymmetria poljennassa vähentää voimantuottoa, koska silloin toinen quadriceps ei aktivoidu täydellisesti.

Putkelta poljettaessa saadaan enemmän momenttia siirtämällä ruumiin painoa puolta toiselle poljennan tahdissa. Tällöin voidaan nousta pienemmällä kadenssilla mäkiä ylös eli ei välttämättä tarvita isompipiikkistä takaratasta. Tämänkin pitäisi olla symmetristä saadaksen parhaan voiman.
Myöskin vuorottelevan liikkeen pitäisi olla sellaista ettei se kohtuuttomasti rasita lanneselkää, niskaa tms.
Kuitenkin on paljon mukavampaa nousta jos voi vaihdella putkelta ja satulasta.

Kun porukassa lähdette vuoristoon (useasti kai viikoksi) niin säästäkä itsenne sinne viimeiseksi päiväksi ja pistäkää sitten kaikki likoon. Voitatte monta kovakuntoisempaa, jotka ovat sitä ennen kuluttaneet itsensä "tahdonvoimalla".

HiMa
25.06.2012, 21.39
Jos monta ajopäivää luvassa, niin kevyet välitykset. Terveisin Gran Canarialla tukkoon viidessä päivässä compact -kammilla 12-28.

fiber
25.06.2012, 22.42
Täällä Kaliforniassa olen juuri ajellut toisaalta lyhyttä ja jyrkkää (8 km 10% ave) ja pitkää ja loivaa (30 km 6-7% ave). Vuokrapyörässä oli kompaktikammet ja isoin lehti takana 28. Niillä pärjäsi tällainen 86-kiloinen kuntoharrastaja. Mutta yksilöllistä tuo tosiaan on, kuten yllä on jo mainittu.

Tuo ensimmäinen eli Sierra Road oli yllättäen helpompi. Sen eka puoli oli keskimäärin yli 10% ja oli oikeastaan helppo mennä sitä varovasti, koska kovempaa ei päässyt. Sen sijaan jälkimmäinen eli Mount Hamilton oli yllättävä. Onneksi lähdin tarpeeksi rauhallisesti, sillä sen loppuosa oli jyrkempää, ja alkoi jo matka tuntua jaloissa.

Vaikea sitä on kotomaan mäissä saada tuntumaa. Kannattaa testata jossain mahdollisimman vaativassa mäessä, että saisi edes jotain kuvaa. Pk-seudulla tuskin on toista paikkaa, jossa päästä hajulle, kuin Skogsbyntie Rinnekodin vieressä.

Vuokrafillari on ollut oiva vaihtoehto - huoltokin ajoi pyydettäessä paikalle, kun ketju jumiutui kesken reissun. Jaa, yksi juttu ottaa huomioon: 25 nousukilsan jälkeen vieras satula alkoi puuduttamaan persuksen, kun ei loivan mäen takia ollut tullut ajettua tarpeeksi putkelta.

fiber
26.06.2012, 06.25
Kunnon vuorilla ajaessa tarvitsee oikeastaan vain pikkuvälityksiä, koska ylämäet ovat pitkiä ja jyrkkiä ja alamäet rullaillaan vapaalla.
Kirjoittelin tuossa ylempänä Mount Hamiltonin loivahkosta mutta pitkästä noususta. Tässä on tuo lenkki Garmin Connectissa. (http://connect.garmin.com/activity/192066142) Vaikka siitä puuttuu ensimmäiset 10-15 km ja siinä on ylämäkeen päin datakatkos, näkee siitä kuitenkin sen, miten huipulta on tultu alas ja miten tiukkoja sykkeitä myös siihen suuntaan saa. Ikävä, ettei ollut kadenssianturia - se ainakin osoittaisi, että kyllä sitä on alamäkeenkin saanut polkea niin paljon kuin lähtee. Toisin sanoen eivät ne isot välitykset ihan turhiksi jää.
PS. Tiukimmat sykelukemat tulivat siinä vaiheessa kun piti polkea tosissaan päästäkseen turvallisesti ohi kahdesta hitaahkosta autosta. Tosin huippulukema eli 200 taitaa olla sensorivirhe. Todennäköisesti oikea maksimi on 184.

Benja
26.06.2012, 07.53
Olisi sen jaksanut isommilla välityksillä ylös ajaa, mutta miksi?

Tuo on hyvin sanottu.

Itse junnasin muutaman vuoristokeikan pyörän mukana tulleilla 39/53 rattailla ja kyllähän mäet ylös pääsi. Mutta vaihdettuani kompaktit 36/50, on kadenssi järkevämmällä tasolla ja polvet vähemmän kipeät. Takana 12/27 on minulle aika hyvä kompromissi, mutta kisassa olisi 11-piikkinen ehkä tarpeen ja 27:lle taas on vähän käyttöä, sillä syke saa nousta. Nykyiselläkään ei ole välitysten loppumisen vuoksi peesistä tippunut, mutta kadenssi huitelee alamäessä 120 päällä ja se käy pidemmän päälle raskaaksi kun tekniikka ei pysy kasassa. En silti näe mitään syytä karttaa kompaktikampia, sillä suurimmalle osalle meistä 50-piikkinen riittää hyvin.

Kuten jo aiemmin todettu, parempi aloittaa kevyillä välityksillä.

ekroos
26.06.2012, 08.16
Tuo on hyvin sanottu.

Itse junnasin muutaman vuoristokeikan pyörän mukana tulleilla 39/53 rattailla ja kyllähän mäet ylös pääsi. Mutta vaihdettuani kompaktit 36/50, on kadenssi järkevämmällä tasolla ja polvet vähemmän kipeät. Takana 12/27 on minulle aika hyvä kompromissi, mutta kisassa olisi 11-piikkinen ehkä tarpeen ja 27:lle taas on vähän käyttöä, sillä syke saa nousta. Nykyiselläkään ei ole välitysten loppumisen vuoksi peesistä tippunut, mutta kadenssi huitelee alamäessä 120 päällä ja se käy pidemmän päälle raskaaksi kun tekniikka ei pysy kasassa. En silti näe mitään syytä karttaa kompaktikampia, sillä suurimmalle osalle meistä 50-piikkinen riittää hyvin.

Kuten jo aiemmin todettu, parempi aloittaa kevyillä välityksillä.

Olen samalla kannalla. 12-piikkisellä pärjää hyvin, jos ajelee omaan tahtiin taikka tavallisia "kuntoajoja" (esim. La Marmotte), kun alaspäin pääsee ihan hyvin. Jos ajaa oikeaa kisaa, niin 11-piikkinen on tietysti parempi tai edessä vähän isompi (minulla 51, joka kyllä aika harvinainen). 27 on takana siinä mielessä hyvä, että sillä kadenssi pysyy jotenkin järkevänä.
Useamman peräkkäisen päivän ajavalle harrastajalle kompakti (34/50) on siis mielekäs valinta. (Sama koskee nähdäkseni myös ajallisesti pitkää yhden päivän kuntoajoa, jossa nousumetrejä 4000-5000.)

Pyöräpummi
26.06.2012, 21.13
Olen pärjännyt hyvin alamäissä 50/11 -välityksellä. Pätkiä joissa voi ihan kunnolla laskea alas niin paljon kuin jaloista lähtee ei ole niin montaa kuin luulisi.
Tour de France:n tiet ovat suljettu liikenteeltä ja siihen ei valita muuta kuin hyväkuntoisia teitä. Siksi kuskit voivat laskea alas niin lujaa kuin vain uskaltavat.
Tuntemattomalla tiellä ei kannata ottaa riskejä. On paljon nurkkia joiden taakse ei näe. Vuorilla on varsinkin sateen jäljiltä tiellä irtolohtareita taikka muuta ainesta. Kuopat saattaavat olla tavallisia ja ne voivat olla asvaltissa sillä tavalla että niitä ei huomaa ennen kuin on myöhäistä.
Vuorelta alas laskeminen on paljolti mielialasta kiinni (testosteronitasosta?). Joskus tulee hissukseen alas ja joskus taas tulee tosissaan täysillä nauttien vauhdin hurmasta.

@Fiber Elämä on siellä makeaa kuin "California Dream", eikö vaan? Toivottavasti ehdit pyöräillä mahdollisimman paljon sillä ajettavaa riittää kuten esimerkiksi Santa Cruz-vuorilla. Parhaimmat näköalat on kun pääsee korkealta vuorelta katsomaan merelle päin.

plr
26.06.2012, 23.25
Saatoin hieman liioitella siinä ettei vuorilla tarvita kuin pikkuvälityksiä. Sopivissa loivemmissa alamäkikohdissa on toki mukavaa pyöritellä isolla eturattaalla ja miksei joskus vaikka puristaa alamäkeenkin kunnolla. Itse olen laskenut pitkiäkin alamäkiä ja huomannut alhaalla, että kappas en ole vaihtanut ollenkaan isolle eturattaalle, koska tuntemattomissa mäissä tulee yleensä laskettua melko varovasti. Ja Mortirololta laskiessa ei kyllä tullut mieleenkään polkea lisää vauhtia, koska jokaisen serpentiinimutkan jälkeen pyörä kiihtyi kuin hyppyrimäen alastulorinteessä. :)

Joka ikisellä matkalla vuoristoissa on aina tullut käytettyä kaikkein pienimmätkin välitykset ja toivottu, että olisi ollut vieläkin pienempiä.

fiber
27.06.2012, 00.44
Pyöräpummi, kiitos kannustuksesta, mutta ei ole ollut kuin yksi kokonainen päivä ja kaksi puolikasta fillarointiin. Nyt San Diegossa toisessa konffassa. Täällä ei taida treenipyöräilyyn aikaa riittää, ylihuomenna kuitenkin kaupunkikruisailuun.

plr, tuli ehkä tulkittua turhan suoraviivaisesti. Mulla on tällä reissulla ollut hankalimmat pätkät 20-prosenttisia, ja ehkä niillä voisi olla käyttöä pienemmille, jos olisi tosiaan vuoristopäivää toisensa perään.

Pyöräpummi
27.06.2012, 14.11
Pyöräpummi, kiitos kannustuksesta, mutta ei ole ollut kuin yksi kokonainen päivä ja kaksi puolikasta fillarointiin. Nyt San Diegossa toisessa konffassa. Täällä ei taida treenipyöräilyyn aikaa riittää, ylihuomenna kuitenkin kaupunkikruisailuun.



Jos et sattumoisin ole aiemmin ollut siellä niin pari vinkkiä.
Turistisatamasta pääsee pienellä laivamatkalla Coronado-saarelle.
Luonnollisestikin pyörän voi ottaa laivaan.
Sieltä voi ajella etelään kannasta pitkin ja sitten tulla samaa reittiä pitkin takaisin.
Toinen hyvä reitti on lähteä turistisatamasta kiertämään lahtea vastapäivään Point Lomaan/ Cabrillo Monumentille. Siellä päässä joutuu antamaan pienen puistomaksun. Tosi mukava reitti tämäkin.
Kolmas vähän pidempi ja hankalammin navigoitava on ajaa La Jollaan Mount Soledadille (250 m).

Ei Downtownissa mitään vikaa ole mutta ei siellä ole mitään sen erikoisempaa nähtävää. Downtownissa on pyöräliikkeitä, joista saa todennäköisesti vuokrattua pyöriä.

Yleensä vastapäätä turistisatamaa Coronado-saaren rannassa on parkissa Nimitz-luokan tukialus taikka pari. Sanomattakin on selvää että ne ovat ydinkäyttöisiä. Turistisataman rannassa on museoitu tukialus jonka kansilla on aikamoinen lajitelma koneita mukaanlukien Hornetti.

fiber
27.06.2012, 18.21
Joo, on tossa noita sotapaatteja, lipuu tästä Convention Centerin editse.

Huomenna juurikin tuonne La Jollaan, ja jos vaan jostain saan kohtuuhinnalla maantiekonkelin, niin ylihuomenna lenkki Historic Highway 101:tä kohti pohjoista. Mutta ei tästä nyt enempää, kun parisataametrinen nyppylä menee vaikka beachbike fixillä ja on ehkä jo hiukan kaukana tästä topicista :)

kh74
28.06.2012, 10.19
Mortirolon noususta sen verran, että kun ajettiin se kaverin kanssa helteessä vaikeammalta eli Mazzon puolelta ylös, niin 30-27 -välitykset (tripla) tuntuivat aika tiukoilta. Vauhtia oli 4km/h jyrkimmissä kohdissa. Olisi sen jaksanut isommilla välityksillä ylös ajaa, mutta miksi?

Nyt ollaankin jo siirrytty tekniikan eksaktista tieteestä syvällisten filosofisten kysymysten äärelle.

Miksi mennä Mortirololle jos ei nimenomaan hae poltetta reiteen ja keuhkoon ahdistusta?

No huvinsa kullakin eli jos haluaa ajaa Mortiroloa kävelyvauhtia PK sykkeillä monta päivää peräkkäin niin 39 piikkisellä edessä ei pärjää edes doupattu ammattilainen mäkimies. :D

Mun pointti olis että jos sinne mennään "urheilemaan" niin ei sitä kannata viikkokausia säätää näitten välitysten kanssa. Sen kun ajaa vaan ja jos ei ollu kivaa jyrkimmässä mahdollisessa mäessä niin ajaa sitten vähän loivempaa. Eri asia sitten jos ollaan retkipyöräilemässä kamojen kanssa ja joka päivä on pitkä ajopäivä. Ja tosiaan, olisin minäkin selvinnyt optimaalisemmin ja ehkä nopeammalla ajalla Mortirolosta jos olis ollut esimerkiks kompaktikammet, mutta toisaalta uusi voimansiirto ja etupään vaihtajat yhden tunnin suoritusta varten olis mun mielestä ylispeksaamista. :eek: Ja toiset tykkää ajaa silloin tällöin yhden tunnin ihan punasella.

Tässä on kyse siis ehkä eniten siitä miten niitä mäkiä haluaa ajaa ja toisaalta kuinka paljon optimivälitysten hankkimiseen haluaa sijoittaa rahaa. Kevyin tarjolla oleva kannattaa silti aina valita...

Mortirolon käyttäminen referenssinä on kans vähän extremeä. (Sori, itse aloitin) Eihän sitä ole pakko ajaa. Jos Mortirololla on kivaa kompaktikammilla ja 28-pakalla niin sitten, muualla (Stelvio, Gavia...) on kivaa ihan tavallisella 39/26 välityksellä ja säästää rahaa kun jättää vaan sen yhden ajamatta. Mutta alkuperäinen kysyjä varmaan on jo saanut kaiken tarvitsemansa informaation ja paljon ylikin.

ekroos
28.06.2012, 11.39
Nyt ollaankin jo siirrytty tekniikan eksaktista tieteestä syvällisten filosofisten kysymysten äärelle. ....
Tässä on kyse siis ehkä eniten siitä miten niitä mäkiä haluaa ajaa ....
Näin tietysti.
On muuten ihan eri asia ajaa vaan yksi tällainen "lyhyt" nousu (Montoriolo Mazziosta kai n. 12,4 km - jyrkkä kyllä on) puhallellen ylös ja sitten alas kuin ajaa pitkää päivää, jossa monta tällaista ja/tai pidempiä.
Keväällä ajelin huvikseni Le Mont Ventouxin Bedoinista (n. 21 km, 7,6% tai 22,7 km, 7,1% - näissä aina vähän erilaisia mittatietoja) ylös pk-sykkeillä, hyvä voimatreeni sekin (samana päivänä toki sitten muutakin eli yhteensä yli 5 h). Joskus tullut ajetteua sama reippaamminkin, jolloin "treenivaikutus" erilainen.

Coasting
28.06.2012, 11.58
Kaikki tietty riippuu siitä mitä haluaa ja paljonko koivista lähtee Watteja.

Kun ekassa postissa oli lähtökohtana 16% lähimäkiä niin tehdään pieni laskutoimitus ihan huvin ja opin vuoksi.
Paino 80 kg + fillari rojuineen 9.

Jos kuski jaksaa painaa 210 W teholla mäen niin vauhtia tulee huimat 5 km/h. 39/25 välityksillä tekee 25 rpm pyöritystä.
Jos sovitaan että 60 rpm olisi hyvä pyöritys niin paukkua saa olla jaloissa reilu ½ kW.

Itse kävin juuri mäkiä ajamassa ja välillä tuntui että 22 eturatas oli aika hyvä. Jos suunnitelma "mäkikeikasta" toteutuu niin ajattelin kyllä vaihtaa 39/25 -> 34/27-28.

kh74
28.06.2012, 12.15
Näin tietysti.
On muuten ihan eri asia ajaa vaan yksi tällainen "lyhyt" nousu (Montoriolo Mazziosta kai n. 12,4 km - jyrkkä kyllä on) puhallellen ylös ja sitten alas kuin ajaa pitkää päivää, jossa monta tällaista ja/tai pidempiä.

Toki. Mutta mä ajoinkin jotain 12 tunnin setin, esin Passo Stelvio Pratosta päin, Mortirolo Mazzosta ja siihen päälle Passo di Gavia Ponte di Legnosta. Jos siinä nyt on yks tunti Mortiroloa ihan watit tapissa punasella vääntämistä niin siihen perään tulevina tunteina ehtii kyllä hissukseen palautella ja mussuttaa leipää loivassa nousussa kohti Ponte di Legnoa ennen kun tulee pari lyhyttä jyrkkää pätkää Gavialla... ;)

Ei koko päivää tarvi punasella vetää vaikka välissä vähän vetäiskin.

E.T.
28.06.2012, 13.11
Mun pointti olis että jos sinne mennään "urheilemaan" niin ei sitä kannata viikkokausia säätää näitten välitysten kanssa. Sen kun ajaa vaan ja jos ei ollu kivaa jyrkimmässä mahdollisessa mäessä niin ajaa sitten vähän loivempaa.

Tässä on kyse siis ehkä eniten siitä miten niitä mäkiä haluaa ajaa ja toisaalta kuinka paljon optimivälitysten hankkimiseen haluaa sijoittaa rahaa. Kevyin tarjolla oleva kannattaa silti aina valita...

Samaa mieltä. Juuri olin Alpeilla reilun viikon ajelemassa nautiskelumielessä. Mitään 12% tai yli ei sentään ollut tarjolla, vaan nämä yleiset Alpe d“Huez, Glandon ja muuta pienempää nyppylää ja sokerina pohjalla Provencessa Ventoux Bedoinista käsin noustuna.

Mitään ennakkokäsitystä ei minulla ollut näistä ja hainkin jo rossariin pienempää eturatasta. Onneksi sentään viime hetkellä päätin ottaa maantiepyörän tissipakalla (28) mukaan. Edessä 50/39. Välitykset piisasivat oikein hyvin näihin mäkiin näin tavallisen kuntoilijan näkökulmasta. Tuo 39/28 on vain hitusen pitempi kuin 34/25. Ventouxille siirryttyä oli jo ajoa sen verran takana että se meni jopa "kevyesti":p Lasku Bedoiniin oli muuten hienointa mitä olen pyörällä tehnyt pitkään aikaan, tosin huipulla tuuli ja hirvitti välillä....

ot: Tuon reissun aikana minusta tuli entistä hartaampi Q-ring uskovainen. Ei minkäänlaista kulmikkuutta pyörityksessä, tuhansia nousumetrejä eikä polvet tykänneet ollenkaan huonoa...

ekroos
28.06.2012, 13.27
... Alpe d“Huez, Glandon ja muuta pienempää nyppylää ja sokerina pohjalla Provencessa Ventoux Bedoinista käsin noustuna ...
.... Lasku Bedoiniin oli muuten hienointa mitä olen pyörällä tehnyt pitkään aikaan, tosin huipulla tuuli ja hirvitti välillä....

Ventouxilla tuulee nimensä mukaisesti kaikista suunnista ja aina. Viime vuoden keväällä oltiin siellä pilvessä ja tuuli hirveä - olihan kylmää kyytiä alas (onneksi Chalet Reynardin kahvipaikka oli auki ja päästiin alas mennessä lämmittelemään).
Bedoinin lasku tosi makea, varsinkin metsäosuus, jossa ei ole serpoja, vaan vauhdikkaita mutkia. Malauceneen tavallaan tylsempi, mutta siellä voi pitkillä suorilla kokeilla nopeusennätystä (iso etulimppu ja/tai hirveä kadenssi olisi poikaa).
Huez mielestäni aika ikävä laskettava, kun niitä mutkia riittää (samoin osittain Glandon, jos menee yli, lasku takaisin "Oisannen puolelle" ihan ok).

Leopejo
28.06.2012, 13.31
Kyllä mäessäkin kadenssi tulisi voida pitää vähintään siellä 80-90 hujakoilla.
Laskeskelin Girossa piruuttani kadensseja ja Mortirolollakin huiput ajoivat näillä kierroksilla.
Kyllä yleensä kierrokset ovat matalimmat.

Sitä paitsi kyseessä on ammattilaisia jotka vuosikausia ovat harjoitelleet varta vasten ajaa nousuja ylös suurella kadenssilla. Lisäksi heidän tehonsa sekä nopeutensa ovat eri luokkaa kuin sunnuntaipyöräilijän.

Kannattaa ajaa sillä kadenssilla joka tuntuu parhaalta. Tai jos kyseessä on kilpailu tai "kilpailu", silloin sillä kadenssilla jolla pystyy pysymään parhaiten muiden mukana. Normaalille pyöräilijälle tuo kadenssi helposti on 60-70 rpm. Mutta jos eteen tulee muutama kymmen metri vähän jyrkempää kohtaa, ei 40-50 rpm muutaman kymmenen sekunnin ajan ketää tapa.

plr
28.06.2012, 18.48
Oli pakko käydä katsomassa menikö se vuosien takainen Mortirolon nousu PK-sykkeillä, kun niin hiljaa ajeltiin. Ajoajan keskari näyttää olleen 6,4km/h Mazzosta huipulle. Pysähdyksiä otettiin nousussa kymmenkunta ja aikaa meni taukoineen vähän alle kaksi ja puoli tuntia. Keskisyke pysähdyksiä lukuunottamatta oli karvan verran alle anakynnyksen eli täysillä mentiin.

Joku voi kysyä, että miksi huonokuntoisen harrastelijan pitää mennä itseään kiusaamaan pahimpaan mahdolliseen mäkeen. Sanoisin, että kun on siellä legendaarisen vuoren tienoilla ajamassa, niin ehdottomasti on aivan pakko ja välttämätöntä mennä ajamaan juuri nimenomaan sinne. :) Stelvio, Gavia, Glandon, Alpe d'Huez ja Mont Ventoux ovat pidempiä ja paljon loivempia eli niissä pärjää helpommalla. Luonnollisesti kun Alpeilla päin ollaan, niin ei sinne hotellille makailemaan ole menty, vaan joka päivä ajetaan. Aamulla lähdetään ja iltapäivällä/illalla tullaan takaisin. Loivempia mäkiä on äärettömän mukavaa ajaa ylös kevyesti pyöritellen PK-sykkeillä, koska ehtii jutella kavereiden kanssa ja katsella maisemia. Välillä sitten ajetaan joitakin nousuja kovempaa. Jos on menossa sellaiseen paikkaan, jossa on jyrkkiä mäkiä, niin kannattaa ottaa mukaan sellainen pyörä (ja välitykset), jolla pääsee ajamaan ne mäet, jotka haluaa ajaa eikä vain niitä mäkiä joihin voi mennä välitysten vuoksi.

Oli tänä vuonna mukava seurata Giron kunkkuetappia telkkarista, kun ammattikuskit ajoivat tutuista paikoista. Yksikin joutui pysähtymään Mortirolon nousussa autoletkan vuoksi ja joutui hetkeksi kävelymieheksi, koska ei päässyt jyrkässä kohdassa ilman apua uudelleen vauhtiin.

Velonews on löytänyt viime vuoden Vueltan kovimman vuorietapin ammattilaisten käyttämiä välityksiä:
Cobo 34×32
Nibali 34×29
Froome, Wiggins 38×32
Kessiakoff 34×28
Fuglsang, Mollema 36×28
Lähde: http://velonews.competitor.com/2011/09/vuelta-a-espana/vuelta-tech-gear-ratios-critical-up-the-angliru_191093

Froome kommentoi kisan jälkeen, että olisi tarvinnut pienempiä välityksiä.

Protunnelmia Mortirololta:
http://road.cc/content/news/59178-photo-essay-mortirolo%E2%80%A6-savage-climbing-suffering-helping-hands

Aivan erityisen mukavaa on ajaa näitä suurten ympäriajojen nousuja. Niissä on aina paljon muita pyöräilijöitä, tiet ovat yleensä hyvässä kunnossa, voi tuntea olevansa pyöräilijä (vaikkei oikeasti olekaan). Suosittelen riittävän alhaisia välityksiä, se on mukavampaa.

Pekka L
29.06.2012, 07.34
Velonews on löytänyt viime vuoden Vueltan kovimman vuorietapin ammattilaisten käyttämiä välityksiä:
Cobo 34×32
Nibali 34×29
Froome, Wiggins 38×32
Kessiakoff 34×28
Fuglsang, Mollema 36×28


Uusimmassa F-lehdessä Veikkanen kertoilee Giron välityksistä. Kovimpaan nousuun sillä oli jostain syystä (jota itsekään ei tiennyt) 36-27 kun tallikavereilla oli 34-27. Kaikki oli kuulemma pelissä että ylös pääsi. Tietty ne pojat ei ihaile maisemia vaan ajaa.
Alas huiput 105:)

ekroos
29.06.2012, 08.24
Joku voi kysyä, että miksi huonokuntoisen harrastelijan pitää mennä itseään kiusaamaan pahimpaan mahdolliseen mäkeen. ..... ammattilaisten käyttämiä välityksiä:
Cobo 34×32
Nibali 34×29
Froome, Wiggins 38×32
Kessiakoff 34×28
Fuglsang, Mollema 36×28
..... Suosittelen riittävän alhaisia välityksiä, se on mukavampaa.
Hyvä kysymys, minulla suurinpiirtein sama vastaus.
Ammattilaistiedot mielenkiintoisia, kandenssista heilläkin kai kyse ja siitä, että pitää ajaa vielä seuraavanakin päivänä ja sitä seuraavana.
Mukavuudesta kyse minullakin (aina jonkun kerran kevyimmälläkin välityksellä ollessa "käsi käy" ja etsii kevyempää, vaikkei sitä ole).

Jake_Kona
29.06.2012, 09.20
Kyllä yleensä kierrokset ovat matalimmat.

Sitä paitsi kyseessä on ammattilaisia jotka vuosikausia ovat harjoitelleet varta vasten ajaa nousuja ylös suurella kadenssilla. Lisäksi heidän tehonsa sekä nopeutensa ovat eri luokkaa kuin sunnuntaipyöräilijän.

Kannattaa ajaa sillä kadenssilla joka tuntuu parhaalta. Tai jos kyseessä on kilpailu tai "kilpailu", silloin sillä kadenssilla jolla pystyy pysymään parhaiten muiden mukana. Normaalille pyöräilijälle tuo kadenssi helposti on 60-70 rpm. Mutta jos eteen tulee muutama kymmen metri vähän jyrkempää kohtaa, ei 40-50 rpm muutaman kymmenen sekunnin ajan ketää tapa.

Itselläni näin sunday-pyöräilijänä ekalla Pirkalla ajaessa kävi juuri näin. Liian alhainen kadenssi "tappoi".
Välitykset eivät riittäneet ja jokainen rutistus repi reisilihaksia. Välitys 36etu ja 25 taka
No siihen varmaan auttaa harjoittelu ja samanlainen rutistus uudemman kerran royalissa.
Näillä kiloilla ja kunnolla ei voi lähteä vuorille. Vaikkakin erittäin paljon houkuttaisi.

hannupulkkinen
29.06.2012, 09.48
Kannattaa ajaa sillä kadenssilla joka tuntuu parhaalta. Tai jos kyseessä on kilpailu tai "kilpailu", silloin sillä kadenssilla jolla pystyy pysymään parhaiten muiden mukana. Normaalille pyöräilijälle tuo kadenssi helposti on 60-70 rpm. Mutta jos eteen tulee muutama kymmen metri vähän jyrkempää kohtaa, ei 40-50 rpm muutaman kymmenen sekunnin ajan ketää tapa.

Kannattaa valita sellaiset välitykset, joilla voi pyörittää mahdollisimman hyvin. Siitähän tässä ketjussa on kysymys. Muutaman kymmenen sekunnin vääntö, varsinkin jos niitä tulee nousussa useita, saa jalat helposti sellaisille hapoille, että jos välitykset ovat liian suuret ja yhtään ei ole mahdollista happoja pois huuhdella, seuraavat mäet tai seuraavan päivän mäet voivat olla aika hankalia.
Kun katsoo noiden proiden välityksiä tuossa edellä, niin harrastajalla pitää olla vielä astetta pienemmät rattaat sekä edessä, että takana.

plr
29.06.2012, 15.34
Näillä kiloilla ja kunnolla ei voi lähteä vuorille.

Voi lähteä! Riittävän pienet välitykset pyörään ja menoksi!

kh74
01.07.2012, 20.56
Kadenssinatsit!

Ei vaan, pakko se on myöntää. Muutama kymmenen sekuntia väärällä kadenssilla voi johtaa väsymykseen seuraavana päivänä. On suorastaan vastuutonta jättää uusimatta koko voimansiirto.

Myönnän tappioni ja menen yksin katsomaan vanhoja mustavalkofilmejä missä väärin ajetaan nousuja dolomiiteilla vielä viisikymmentä vuotta sitten. Ne jätkät ei enää elä. Ihmekkös tuo.

fiber
02.07.2012, 11.44
Huh, että on iso ero 17 prosentin ja 20 prosentin nousulla! Tuollainen, jossa Garmin näyttää 15-17, on huomattavasti kevyempi kuin se, jossa sama mittari näytti 17-21. Kun jälkimmäiseen joutui 14-vaihteisella, jonka takapakan suurin lehti oli 23-piikkinen, meinasi tulla ähky. Yhdessä risteyksessä piti pysähtyä päästämään rekka, eikä auttanut kuin ottaa vauhtia alamäkeen, että pääsi jatkamaan ylös.

Pyöräpummi
23.07.2012, 16.16
Siinä on uusi Ultegra 12-30 takapakka. Sekä 105 ja Ultegra sarjoista löytyy takavaihtajat tälle.
rattaat 12-13-14-15-17-19-21-24-27-30
Vertailun vuoksi 11-28 pakan rattaat ovat 11-12-13-14-15-17-19-21-24-28
http://www3.bike-discount.de/bilder/big/68968/ultegra-cassette-10-speed-cs-6700-12-30.jpg
Esimerkiksi Ultegra takavaihtaja RD-6700-A SS käy yhdistelmään 12-30 ja edessä 34/50, joissa yhteensä eroa 34 piikkiä.
Tästä on vielä pitkähäkkisempikin Ultegra takavaihtaja.
http://www3.bike-discount.de/bilder/big/67898/ultegra-rear-derailleur-rd-6700-a-ss-grey.jpg

gobbif
23.07.2012, 18.28
Tuo 30-piikkinen on kiva uutuus. Tosin tähän astikin on maastopakat esim 32-hampaisina toimineet hyvin mulla 105 ja ultegra -sarjojen kanssa.

Kompakteilla maastopakka tarjoaa jo aika tiheät välitykset.

plr
23.07.2012, 23.42
Kiinnostavalta tosiaan vaikuttaa tuo 12-30 Ultegra-takapakka. Tuli nimittäin juuri ilmoittauduttua Nürburgringin 24 tunnin ajoon kahden hengen joukkueessa. Eli ajetaan vuorotellen tunti-pari kerrallaan ja tarkoituksena on kerätä mahdollisimman monta kierrosta. Miten tämä sitten liittyy vuoristovälityksiin? No, radan profiili näyttää melko haasteelliselta. :)
http://nurburgring.org.uk/altitude-profile.jpg
Ei yhtään tasaista, kierroksella nousua noin 500m ja mäet ovat välillä -11% - +16%. Kuulemma nopein kohta mennään yli 100km/h.

Keväällä tuli myytyä uskollinen tripla-alumiiniruoska, joten Saksaan lähdetään Pinarellon kanssa. Välityksille täytyy tehdä jotakin ettei tarvitse nöyrtyä taluttamaan loppukierroksilla. Nyt pyörässä on edessä 53-39 ja takana 12-23, joilla on pärjännyt kotimaassa. Helppo vaihtoehto olisi heittää taakse yllä mainittu uusi Ultegra-takapakka. Se ehkä riittäisi. Hintaa tälle tulisi noin 70e (pakka 50e + uusi ketju 20e). Toinen vaihtoehto on heittää eteen kompaktikammet ja taakse 11-28 -takapakka. Tämä tulisi vain noin 20e kalliimmaksi (105-takapakka 35e, Tiagra FC-4650 -kompaktikammet 55e), koska sattumalta vanha ketju on juuri oikean mittainen eikä sitä tarvitsisi uusia. Etuvaihtajaa ilmeisesti pitäisi säätää alemmaksi, jos eteen tulee 50-piikkinen ratas. Nykyinen lyhythäkkinen takavaihtaja käsittääkseni kykenee hoitamaan molemmat vaihtoehdot. Mahtaisiko tämä kompaktivaihtoehto toimia näin helposti vai olenko unohtanut jotakin? Nyt pyörässä siis on koko voimansiirto keskiöineen 6700-Ultegraa (tupla, ei kompakti) lyhyellä takavaihtajalla. Työmäärä vaihtoehdoissa lienee samaa luokkaa, koska nykyiset Shimanon kammet vaihtaa muutamassa minuutissa eli saman verran aikaa menee ketjun vaihtoon.

Lasol
24.07.2012, 07.11
Ite ollut parina keväänä Espanjan Suomessa (Fuengirola) pyöräilemässä maantietä. Siellä ei toki mitään alppi- tai pyreneiden kaltaisia nousuja ole, kun Sierra Nevadaankin on parisataa kilsaa. Kuitenkin nousuja on, suomen mittapuulla pitkiäkin. Itsellä 12-27 takapakka normikammilla (39-53). 7-8% nousu (garminin mukaan) menee vielä mukavasti penkistä suunnilleen PK sykkeillä, vaikka kadenssi ei päätä huimaa. Siitä jyrkempi alkaa jo nostamaan sykettä ja joutuu laittamaan tehoa turhan paljon. Silti nuo välitykset tonne riittää, mutta jos GT nousuja menisin ylös niin hommaisin kompaktit ja/tai sram apex takavaihtajan ja 32 pakan. Tosin en välttämättä jyrkimpiin menis, vaan esim stelvio tai alpe.

Sitäpaitsi jos tarttee kevyempää välitystä niin kunto on liian huono -> lisää reeniä !

Tässä mäessä, erityisesti vikalla 5km, rupes toi 39-27 olemaan vähän turhan jäykkä välitys.

http://www.altimetrias.net/Malaga/CerroMoro.gif

Coasting
24.07.2012, 08.14
Kävin vähän aikaa sitten tuolla ringillä polkemassa. Oli tosin täpäri alla mutta sen verran viisastuin että lyhyet välitykset ovat paikallaan ainakin mun jaloilla.
Yli 100 km/h voi olla tiukassa mutta reilu 90 menee varmasti.
2.25" Racing Ralpeilla nousi vauhti yli 60 jopa viidessä paikassa. Luonnollisesti ihan rullaamalla. Huiput 72.
Radasta sen verran että kaikki muut paikat menevät aika helposti paitsi Adenausta Hoche Achtiin.

PS! Jos haluat kokeilla reissulla jyrkkää niin Steilstrecke on oikea paikka. 27% ja pitäisi riittää.

plr
06.08.2012, 22.40
Pohdin tuossa ylempänä miten saan pyörään kevyemmät välitykset. Nyt testilenkin jälkeen voi todeta, että kompaktikammet ja takapakka menivät paikoilleen harvinaisen kivuttomasti. Takavaihtajan B-tension -ruuvia joutui hieman kiristämään, siinä kaikki. Ajattelin ensin, että etuvaihtajaa pitää laskea alemmaksi, mutta parin tunnin lenkillä sen kanssa ei ollut mitään ongelmia. Taidan jättää laskematta. Takapakan vaihtaa viidessä minuutissa ja kampiin menee aikaa saman verran.

Steilstreckestä löytyi tuubista muutama video. Taitaa olla helpompi mennä Karussellin kautta. :)