PDA

Näytä tavallinen näkymä : Fanatismia vai intoilua



pesuman
27.12.2011, 10.52
Missä vaiheessa pyöräily muuttuu harrastuksesta fanatismiksi? Meneekö raja siinä, että sotkee 30cm kinoksissa tai 30m/s vastatuulessa läpi talven fillarilla vaikka olisi olemassa realistisempia ja mukavampia vaihtoehtoja. Voidaanko määritellä jotain vuosittaista kilometrimäärää, jolloin terve ja hauska harrastus muuttuu fanatismiksi? Itse ajan +/- 5000km vuosittain ja aikaa jää muuhunkin harrastamiseen kuin pyöräilyyn.

Kuka uskaltaa tunnustaa, että terve harrastaminen on unohtunut ja tilalle on tullut pakonomainen tarve ajaa kilometrejä hampaat irvessä hullun kiilto silmissä olosuhteista riippumatta.

Itsekin pyöräilevänä minulla on varaa katsella hieman säälinsekaisin tuntein niitä, jotka polkevat pyörillään veden sataessa vaakatasossa tai pinnistelevän vastaisessa myrskytuulessa hampaat irvessä ylämäkeen periksi antamatta samaan aikaan kun itse istun mukavasti henkilöauton ratissa.

Fuuga
27.12.2011, 11.06
Lukeudun itse jossain määrin kuvaamaasi, mutta(!):
a) En ajaisi kuitenkaan henkilöautolla töihin, Helsingin keskustassa kun on huonosti parkkipaikkoja
b) Enemmän menisi hermot jonottaessa ruuhkassa ja ihmetellessä kanssa-autoilijoiden ja omia hölmöyksiä
c) Bussit kyllä kulkevat, mutta matka-aika yleisillä on pidempi
d) Jostain syystä pidän kohtuullisesti sateesta; happi kulkee, harvemmin on tukahduttavan kuuma ja muutenkin on vaan hienoa
e) Töissä on kuivauskaapit ja hyvät sosiaalitilat, joten märät vaatteet eivät ole ongelma
f) Itselleen voi olla armollinen kuten viime viikolla, jolloin kuljin 3/5 päivästä bussilla, jotta energiaa jäisi saunan loppurakentamiseen, jouluvalmisteluihin ja vaimon auttamiseen.
g) En aja hullun kiilto silmissä, keskari 23-28 riippuen olosuhteista, fiiliksestä ja voimista.
h) Kukin elää tavallaan, toisen housuihin on vaikea hypätä, joten mene sinä säälinesi sitten vaikka säälittävälle punttisalille ;)
i) Kohtaa h ei tarvitse ottaa 100% vakavasti, mutta sopii sitä miettiä
j) Summa summarum, minä kyllä olen nauttinut tämän syksyn keleistä - jokaisesta päivästä!

Uusia vuosia.

jaiksi
27.12.2011, 11.13
Työmatkat menee asianmukaisilla vaatteilla ja varusteilla melkein aina. Loskan ja jäänsekaisella kadulla ajo pistää kyllä miettimään muita vaihtoehtoja. Pyörä kun heittelehtii melkoisesti. Lenkin jälkeinen euforiahan voittaa autolla ajon.

Iglumies
27.12.2011, 11.18
Tämä "kärsiminen" huonoissa olosuhteissa tuntuu olevan kovin yleinen mielipide.
Itse poljen työmatkat n.12,5 km suuntaansa ja sekä harrastusajot metsissä säästä riippumatta läpi vuoden, enkä koe mitenkään kärsiväni olosuhteista (paitsi kesäkuumalla, kun risut ja nokkoset raapii jalat verille).
Sen sijaan on hyvinkin tyydyttävää ohitella autojonossa istuvia ja bussipysäkeillä värjötteleviä reppanoita, kun itsellä on päällä hyvä hiki.
Mistään fanaattisuudesta ei kuitenkaan ole kyse, vaan omasta kunnosta ja miellyttävästä matkanteosta.
Pihassa seisoo ooppeli kauppamatkoja varten, kun seitsenhenkisen talouden ylläpito repun kanssa olisi turhan hankalaa.
Enkä koe edes olevani yksin, kun vaimoni kulkee työmatkansa samalla tavalla.

polkadot
27.12.2011, 11.38
Pitää täysin kompata edellisiä. Ehkä fanaattisuuteni on jo niin pitkällä, etten tajua sitä itsekään. Usein työkaverit ihmettelevät, että "tulitko tällä kelillä tosiaan pyörällä töihin" tai "jatkuuko pyöräilykausi vieläkin." Vastaukseni on aina, että kyse on omasta mukavuudenhalusta. Koen yksinkertaisesti helpommaksi, nopeammaksi ja mukavammaksi fillaroida töihin kuin kulkea julkisilla. Auto ei ole millään perusteluilla järkevä vaihtoehto Helsingin keskustaan kuljettaessa. Jos kärsisin, en ajaisi pyörällä.

Ns. huonoilla keleillä eivät autoilu tai pysäkeillä seisoskelu (ja niille kävely) ole mielestäni sen mukavampia vaihtoehtoja.

phebis
27.12.2011, 11.57
Itselläni on hyvin samoja perusteluja, kuin aikaisemmillakin kirjoittajilla. Henkilökohtaisesti tärkeimmät on seuraavat:
1. Meillä on yksi auto, jolla nainen käy töissä
2. Työmatka on lyhyt (5km) joten matka-aika on noin 15min. Työpaikalla on hyvät suihkut ja pukukaapit.
3. En jaksa kävellä bussipysäkille, sillä todennäköisesti tällä matkalla kärsisi mahdollisesta huonosta säästä enemmän, kuin pyöräillessään sään mukaisissa varusteissa.
4. Tapa - töihin meneminen pyörällä on muodostunut tavaksi. Vaikea kuvitella lähtevänsä muulla tapaa liikkeelle, sillä tämä on todettu toimivaksi.

On muuten mielenkiintoinen tunne se aavistuksen "sairas" mielihyvä, jota koen, kun ohittelen Lassilan Kaupintiellä ruuhkassa seisovia autoja :D.

alli
27.12.2011, 11.59
Itsekin pyöräilevänä minulla on varaa katsella hieman säälinsekaisin tuntein niitä, jotka polkevat pyörillään veden sataessa vaakatasossa tai pinnistelevän vastaisessa myrskytuulessa hampaat irvessä ylämäkeen periksi antamatta samaan aikaan kun itse istun mukavasti henkilöauton ratissa.

Tykkään, että kukin tavallaan ja niinkuin muutkin on sanoneet, niin toisen pään sisälle on aika paha nähdä. En siis koe tarvetta sääliä toisia, millä tavalla ovatkin valinneet työmatkansa kulkea. Minulla menee mukavuusraja paksussa lumi- tai loskamössössä, jossa eteneminen ei enää omalla kalustolla kohtuudella suju, silloin vaihdan kulkuvälinettä. Toiset pärjää vielä siinäkin, hieno homma heille.

Fanaattisuutta on toki mukana, jos on etukäteen päätetty, että tapa x on aina se paras faktoista välittämättä. Omalla kohdalla olen tällaista hulluutta joskus epäillyt, kun on ollut paljon rengasrikkoja kevättalvella sepelin takia. Fillarifanaatikkoja pidän kuitenkin erittäin paljon sympaattisempina kuin henkilöautovastaavia. Itse kuljen sekä fillarilla, julkisilla että autolla tilanteen mukaan. Kätevää on tietää, että esim. paluumatkan voin mennä pyöräni kanssa metrolla tarpeen tullen, vaikka harvoin tuleekin sitä optiota käytettyä.

asb
27.12.2011, 12.04
Missä vaiheessa pyöräily muuttuu harrastuksesta fanatismiksi? Meneekö raja siinä, että sotkee 30cm kinoksissa tai 30m/s vastatuulessa läpi talven fillarilla vaikka olisi olemassa realistisempia ja mukavampia vaihtoehtoja.

Kysymyksesi on typerä, koska se perustuu täysin omaan käsitykseesi realistisuudesta ja mukavuudesta.


Eli onnea vaan valitsemallasi tiellä. Suosittelen täysjoustoa, koska se näyttää näin kaukaa katsottuna kovin kiviseltä.

Pikkulauri
27.12.2011, 12.05
Voiko ketjun aloittaja kuvitella sitä, että pyörällä muun muassa töihin kulkeminen on tietoinen valinta. Sillä ei ole mitään tekemistä hampaat irvissä kilometrien keräämisen kanssa - on vain yksinkertaisesti mukavaa ajaa vaihtelevassa säässä. Pitäätkö niitä kilometrejä tai ajoaikoja yleensä edes millään tavoin huomioida? Ei minulla ainakaan ole minkäänlaista kirjanpitoa, kuten taitaa Pesumanilla olla, kuinka monta tuhatta vuodessa ajan, tai mikä on se "keskari" mistä niin paljon puhutaan.

Oikea pukeutuminen, jonka oppi sangen nopeasti, on tärkeä pyöräilyn miellyttävyyden kannalta. Olen Fuugan kanssa samolla linjoilla, käytännössä huonoa ajokeliä ei ole. Esim. tänä aamuna, lämpimässä vesisateessa, jonkinlaisessa tuulessa oli oikein mukava tulla pyörällä töihin ja samalla ajella pieni aamukierros.

Ajan säästö, jos kulkisin autolla töihin, on minimaalinen, keväästä syksyyn käytännössä olematon, mutta se hyöty, minkä jo pelkästään tästä työmatkaliikunnasta saan, ei ole mitenkään verratavissa siihen, että "istuisin mukavasti siellä ongelmajäteastiassa ja katselisin säälinsekaisin..."

No, tuo kohta on aika tyypillinen autoilijan käsitys pyöräilyn kamaluudesta.

Tosiasiassa varsinkin iltapäivällä töistä palatessa, voi pyöräilijänä halutessaan katsella säälinsekaisin tuntein niitä, jotka istuvat kärsivän näköisinä autoissaan hengittäen edellä olevien pakokaasuja siinä liikkumattomassa autojonossa, kun itse sujuvasti ajaa jonon ohi raikkaassa ulkoilmassa.

Jotta ei jää epäselväksi, olen itse ajanut kortin vuonna 1975 ja omistanut tähän mennessä yhtäjaksoisesti auton, kilometreistä ei ole tietoakaan, paljon niitä on ehtinyt kertyä. Tuo nyt pihassa lähes tyhjän panttina seisova saa kyllä jäädä viimeiseksi, kahden hengen kauppa-asiat hoitaa näppärästi pyörällä ja tarpeen vaatiessa peräkärryllä. Ne harvat pidemmät matkat vuoden aikana voi kulkea vaikka junalla/bussilla, kunhan vaan ei tarvitse itse omalla autolla ajaa...

ellmeri
27.12.2011, 12.06
Itselläni on hyvin samoja perusteluja, kuin aikaisemmillakin kirjoittajilla. Henkilökohtaisesti tärkeimmät on seuraavat:
1. Meillä on yksi auto, jolla nainen käy töissä
2. Työmatka on lyhyt (5km) joten matka-aika on noin 15min. Työpaikalla on hyvät suihkut ja pukukaapit.
3. En jaksa kävellä bussipysäkille, sillä todennäköisesti tällä matkalla kärsisi mahdollisesta huonosta säästä enemmän, kuin pyöräillessään sään mukaisissa varusteissa.
4. Tapa - töihin meneminen pyörällä on muodostunut tavaksi. Vaikea kuvitella lähtevänsä muulla tapaa liikkeelle, sillä tämä on todettu toimivaksi.

On muuten mielenkiintoinen tunne se aavistuksen "sairas" mielihyvä, jota koen, kun ohittelen Lassilan Kaupintiellä ruuhkassa seisovia autoja :D.
1.sama
2.sama mutta 7km:ä
3.sama
4.sama

On muuten mielenkiintoinen tunne se aavistuksen"sairaanhyvä" tunne kun ohittelen talvikkitiellä kohtalotovereita ja ruuhkassa stondaavia autoilevia urpoja.;-)

MtM
27.12.2011, 12.09
tuo "kärsitkö" kysymys on hyvä, miksi kukaan ei kysy siltä "opel" kuskilta kuinka hän kärsii ajaessaan samassa lumisateessa töihin!?

klemola
27.12.2011, 12.14
Hauska aihe. Aihetta voisi kysellä työkavereilta ja sukulaisilta, ottamalla puolet pois ja loppuja tosissaan miettien. Lasten varttuessa ja vapaa-ajan lisääntyessä, huomaan lähes kaikkien "ikätoverien"
hurahtavan johonkin. Minulla pyöräilykilometrit pysyy joka vuosi muutaman tonnin sisällä samoissa, mutta uusia lajeja tuppaa tulemaan lisää rinnalle...Fanatismiä lienee tuo autoilun välttäminen viimeiseen asti.

Tomsson
27.12.2011, 12.18
Olen harrastaja. Pyöräilyni ei ole yhtään pois auton ajoista, vaikka kuinka toivoisin, että voi olla.
En tykkää märästä, enkä varsinkaan märistä jaloista ja käsistä. Siksi nyt on vähän lamakausi ollut pakkasia odotellessa vaikka hyvien kelien aikaan mittariin tuleekin maastotunteja yleensä +10h viiikko.
Valitsen 30 asteen helteen ja hyttyset ihan koska vaan sateen tai ylenpalttisen kastelevan märkyyden edelle, mutta nyt on tyydyttävä tähän keliin ja toivottava parempaa huomista.
En asu keskustassa, niin ei tarvi tressata millä liikkuu.

Kun loska lentää sääreen ja valuu siitä goretekspopoon, niin alan kärsiä.

Veivaaja
27.12.2011, 12.23
Hei! Kieltämättä kovin provosoiva kysymys.

Minusta tärkeintä kai on se, että kukin tulee onnelliseksi tavallaan, ja toivottavasti pilaa muiden mahdollisuuksia mahdollisimman vähän. Tässäkin suhteessa pyörä on kova sana; päästöjä ei juurikaan synny, eikä se vie kovin paljon tilaa tai vaadi resursseja reitistön rakentamiseen ja ylläpitoon autoiluun verrattuna.

Itse pyöräilen aina kun se matkan tarkoitukseen ja aikatauluun sopii. Suomessa on yhtenä tai kahtena päivänä vuodessa sellainen keli, ettei pääse ajamaan. Kesällä sitten nautiskellaan hyvän kunnon hedelmistä porukkalenkeillä, kuntoajoissa, maastossa, pyörämatkoilla jne.

Hyvää pyöräilevää uutta vuotta kaikille!

YT
27.12.2011, 12.27
Työmatkapyöräily kuluttaa ruokaa enemmän. Pullansyöjän hiilijalanjälki on pieni, mutta karppaajan ehkä kannattaisi mennä autolla.

Kuntoilija
27.12.2011, 12.40
Siirtyisin työmatka-autoilusta ympärivuotiseen työmatkapyöräilyyn innolla, jos käytössä olisi sosiaalitilat vaatteiden
vaihtoa,kuivatusta ja säilytystä varten sekä suihku. Ei ihan nappaa kainaloiden huuhtominen lavuaarin yllä, vaahteiden
vaihto konttorissa ja hikisten releiden säilyttäminen tuolin selkämyksen päällä. Ihailen silmäilen ohittamiani urheita työmatkapyöräilijöitä sateessa ja tuiskussa.

ppikkupe
27.12.2011, 12.42
Itsellänikin on täysin vapaaehtoinen valinta kulkea työmatkat pyörällä - varsinkin nyt talvella. Toki työmatka ei ole kuin muutama kilometri, ruuhkiakaan ei juuri ole, mutta otetaan esimerkiksi tämänaamuinen, kun lunta oli tupruttanut kymmenisen senttiä. On paljon helpompaa vain ottaa pyörä terassilta ja polkaista matkoihinsa, kuin huolehtia ensin lämppäristä ja ajastimesta, putsata lumet, raapata ikkunat, kolata portti auki... Voi ärsytys! Ja sama ruljanssi töistä lähtiessä.

Tässä puolentoista minuutin pätkässä on tiivistetty toimistotyöntekijan angsti ja talviautoilun ydin erittäin ansiokkaasti: http://www.youtube.com/watch?v=3McfrgMN8EM

Mutta sitä en ymmärrä täysin minäkään, että kun ladut ovat auki ja talvi parhaimmillaan (sori etelä), niin sen suomia mahdollisuuksia ei aina hyödynnetä. Ainakin jos kuntoilu on jotensakin tavoitteellista, niin miksipä ei näin "peruskuntokaudella" hakisi monipuolisuutta muista lajeista? Tulee niitä pakkaspäiviäkin, jolloin voi pyöritellä rullien tai trainerin päällä, jos pelkää unohtavansa, mihin suuntaan kampia piti pyörittää.

Marsusram
27.12.2011, 12.53
Itsekin pyöräilevänä minulla on varaa katsella hieman säälinsekaisin tuntein niitä, jotka polkevat pyörillään veden sataessa vaakatasossa tai pinnistelevän vastaisessa myrskytuulessa hampaat irvessä ylämäkeen periksi antamatta samaan aikaan kun itse istun mukavasti henkilöauton ratissa.

Itsekin autoilevana minulla on varaa katsella hieman säälinsekaisin tuntein niitä, jotka kaivavat autoaan kinoksesta, ajavat lasit huurussa jonossa roiskutellen suolaista rapaa toistensa tuulilasiin, jonka läpi tihrustamalla ei saa kuin aavistuksen luonnon suurenmoisuudesta. Ainoat elämykset automatkalla ovat kolarien aiheuttamat sumat, joiden takia sitten myöhästyy hikoilemasta jumpassa kuivassa sisäilmassa.

VesaP
27.12.2011, 12.57
Tässä puolentoista minuutin pätkässä on tiivistetty toimistotyöntekijan angsti ja talviautoilun ydin erittäin ansiokkaasti: http://www.youtube.com/watch?v=3McfrgMN8EM


Autonvalintakysymys. Webastokin on keksitty ja lämmin auto sisältä ja ikkunat sulat ilman jääraapan käyttöäkin.

Ja kaikki ei vaan jaksa pukeutua ajotamineisiin jonkun alle tunnin työmatkan takia. Puhumattakaan jonkun viiden kilsan työmatkan takia. Paljon helpompi hypätä lämpimään autoon ja laittaa vaikka uusin Scooteri pauhaamaan top of the line poppivehkeistä. Tarvittaessa voi laittaa vielä perslämmittimen päälle jos nahka tuntuu liian viileältä istua vaikka autossa lämmin muuten sisällä olisikin.

Jokainen tahkokoon tyylillään toki! Itse olen fanaattinen työmatka-autoilija. :)

pesuman
27.12.2011, 12.59
Pikkuisen provosoiva kysymykseni on tuottanut jo melkoisen määrän vastauksia, joista rivien välistä voi lukea pientä tai jopa isompaakin fanatismia :-)

Itse en nauti ajamisesta sateessa tai kovalla tuulella sen enempää perse paljaana kuin gore-tex asusteissakaan. Helvetillinen vastatuuli on silkkaa myrkkyä vanhoille polville jopa tasaisella ja mitään nautintoa en koe luistelusta niljakkailla pyöräteillä. Pimeässä ja sateessa ei edes näe kunnolla eteensä vaikka olisi millainen HID-lamppu. Minkäännäköistä euforiaa en tunne kokevani litimärkiä vaatteita pois päältä repiessäni tai pyörää pestessä.

Olen kenties etuoikeutettu, kun en ole pakotettu menemään pyörällä töihin muulloin kuin itse haluan, eikä työmatkalleni osu mnkäänlaista ruuhkaa. Ja mitä tulee nimimerkki fuugan vastaukseen, niin penkiltä nousee huomattavasti keskivertopyöräilijää enempi rautaa :-) Nautin pyöräilystä hyvällä kalustolla mukavissa olosuhteissa (+/- 5000km/a) ja toki suon saman nautinnon kaikille säästä riippumatta.

Silti toistan itseäni siinä, että sääliksi käy niitä, jotka ovat pakotettuja pyöräilemään lumirännässä niljakkailla pyöräteillä henkensä kaupalla kelistä riippumatta. Jos se ei ole fanaattisuutta, niin sitten ei mikään.

ppikkupe
27.12.2011, 13.09
Ja kaikki ei vaan jaksa pukeutua ajotamineisiin jonkun alle tunnin työmatkan takia. Puhumattakaan jonkun viiden kilsan työmatkan takia.

Ja pöh. Siinä nyt mitään erikoisempia ajotamineita vielä viiden kilsan matkalle tarvita. Ulkovaatteet on pakko pukea kuitenkin.

Fuuga
27.12.2011, 13.35
Hyviä kommentteja puolesta ja vastaan. Alkuperäiseen kysymykseen vastaten; fanaattisuus näyttää olevan aina jonkin muun silmissä kuin fanaatikon. Kukin taapertakoon tavallaan, niin kauan kuin siitä ei ole haittaa muille. Pyöräilystä harvemmin on, autoilusta kyllä monellakin tavoin.

Arja
27.12.2011, 13.35
ajaisin fillarilla duuniin joka päivä kelistä huolimatta jos matkaa olisi max 10km suuntaansa...

pikkukara
27.12.2011, 13.57
Meikäläistä ahdistaa stadin julkiset paljon enemmän kuin pyöräily, oli keli mikä tahansa. Ainakin tiedän olevani perillä hyvin heränneenä juuri silloin, kun oli tarkoituskin.
Matka vielä on niin lyhyt (4km), että sen polkee nopeammin kuin menee dösällä.
Tulee kyllä hyvä mieli, kun ei ole yksi niistä autoilijoista aiheuttamassa ruuhkia..

IHD
27.12.2011, 14.24
Pakonomaisuus vai fanaattisuus ? Provo ? No eipä kumpikaan vaan järkivalinta. Ympärivuotinen työmatkapyöräily (22-25 km/arkipäivä riippuen reitinvalinnasta) on oivallinen tapa pitää yllä peruskuntoa ja saada raitista ilmaa kun konttorirottana näkee ikkunasta päivisin vain palasen taivasta. Lisäksi bensaa säästyy muiden harrastusten vaatimaa vapaa-ajan ajoa varten. Todella "huonot säätkit" ovat harvassa, joskus jää pyörä muutamaksi päiväksi varastoon keliolosuhteiden takia, lähinnä juuri lumisateiden ja auraamattomien kevlien takia. Myös kovilla pakkasilla autolla ajaminen on usein mielekkäämpi vaihtoehto. Säästä riippuen voi vaihtokiekoilla rengastusta vaihtaa muutamassa minuutissa ja viidessä vuodessa on jo oppinut pukeutumaan sopivalla tavalla olosuhteet huomioiden. Työpaikalta löytyy suihkut ja kuivauskaapit varusteille.

Reitinvalintakin on sellainen ettei tarvitse "urbaanissa" ympäristössä ajella kuin parin kilometrin verran. Muutoin voi tutkiskella kaupunkiluontoa ja aistia vuodenaikojen vaihtelua mikä helposti jäisi autolla kokematta. Kiirettäkään ei tarvitse pitää, temmon voi sovittaa fiiliksen mukaan. Enemmänkin säälittää katsoa ylipainoisten liimaperseiden kilpa-ajoa pippelinjatkeilla aamuruuhkissa (sori provoilu :)- toisille on autolla kulkeminen varmasti välttämättömyys työtehtävien takia. Mahdollisuus työmatkapyöräilyyn tuntuukin nykyisin melkoiselta etuoikeudelta :)

frp
27.12.2011, 14.32
Talvipyöräilyssä jokainen matka on seikkailu, josta en missään nimessä halua jäädä paitsi. Mitä karseampi keli sitä hauskempaa.

Lisäksi töissä on paljon virkeämpi kun on ulkoillut ennen töihin tuloa.

frp
27.12.2011, 14.39
Siirtyisin työmatka-autoilusta ympärivuotiseen työmatkapyöräilyyn innolla, jos käytössä olisi sosiaalitilat vaatteiden
vaihtoa,kuivatusta ja säilytystä varten sekä suihku. Ei ihan nappaa kainaloiden huuhtominen lavuaarin yllä, vaahteiden
vaihto konttorissa ja hikisten releiden säilyttäminen tuolin selkämyksen päällä. Ihailen silmäilen ohittamiani urheita työmatkapyöräilijöitä sateessa ja tuiskussa.

Pitäisi kai olla nykyään työpaikoilla aina sosiaalitilat suihkumahdollisuudella. Tosin en ole varma onko tähän jotain helpotuksia pienillä yrityksillä tai jollain muulla erikoisryhmällä. Kysy henkilöstöpuolelta ja varmaan joku koppi jossain onkin olemassa pykälien täyttämiseksi.

Iglumies
27.12.2011, 15.15
Pikkuisen provosoiva kysymykseni ... toki suon saman nautinnon kaikille säästä riippumatta.

Silti toistan itseäni siinä, että sääliksi käy niitä, jotka ovat pakotettuja pyöräilemään lumirännässä niljakkailla pyöräteillä henkensä kaupalla kelistä riippumatta. Jos se ei ole fanaattisuutta, niin sitten ei mikään.
Miksi sääliä ihmisiä, jotka omasta vapaasta tahdostaan tekevät asioita haluamallaan tavalla.

cuppis
27.12.2011, 15.20
^Pesuman kirjoitti niistä, jotka ovat pakotettuja, ei niistä jotka ajavat omasta vapaasta tahdosta. Tässä vapaassa maailmassa minäkin paheksun kaikkea pakottamista. Tällaisella konttorirotalla alkaa kyllä tähän aikaan päivästä pakottamaan persusta kun on pakotettu istumaan pehmustetulla tuolilla. Tässähän alkaa tuntemaan pakonomaista tarvetta lähteä pukkariin vaihtamaan kamat ja istahtamaan Brooksille.

Halloo halloo
27.12.2011, 15.31
Aiheellinen kysymys, ehkä siinä vaiheessa, kun millekään muulle ei jää aikaa. Mutta sitten taas, jos se tekee onnelliseksi, niin ei siinä mitään pahaa voi olla.

Työmatkoihin omalla autolla: Teiden varsiin pitäisi laittaa suuret plakaatit "You are not stuck in traffic. You are traffic."

suurtumpelo
27.12.2011, 15.54
Pyöräilen vuosittain +- 15tkm, tänäkin vuonna yli. En omista autoa, mutta ajokortti on.

Viime vuonna harkitsin tosissani muuttoa Iittalaan(ei toteutunut), jolloin työmatka Hämeenlinnaan olisi n. 25km suuntaansa ja nämäkin kilometrit olisi voinut laskea vuosisaldoon ;) .
Suunnitellessani tarkistin huolella pyöräreitin ja paikallisjunan käyttömahdollisuuden tarvittaessa huolella.
Joku toinen olisi varmaan ollut yhtä kiinnostunut autopaikasta tai päväkodin sijainnista elämäntilanteen mukaan.

Nyt olen ollut hetken aikaa työttömänä, mutta olen aina kulkenut työmatkani pyörällä.
Viimevuosina työmatka on tosin ollut luokkaa 3-4km, joten (työmatka)ajoasusteihin en ole tätä varten panostanut.
Olen tyytyväisenä ajellut Prisman myymillä QuickDry -reisitaskuhousuilla tai vastaavilla ja monta työpäivää olen tehnyt Lake'n lukkislenkkareilla, suosittelen kyllä parempia kenkiä :) .

Minua saa katsella halutessaan autosta(kin) säälien, tuskinpa tuota edes huomaan.
Autoillessani kuitenkin tulee tunne, että pyyhkäisen koko elämästä ohi jonkimoisessa kuplassa(<- ei auto).
Pyöräillessä puolestaan tunnen näkeväni ja kokevani jatkuvasti jotain uutta ja se on minulle tärkeää.

Olen jo 50 -vuotta täyttänyt, mutta aina silloin tällöin tapaan myös yli 80v kaltaisiani "vipeltäjiä".
Tuohon on itselläni saman verran aikaa 20'stä tähänpaivaan, joten ette "te" meistä ainakaan ihan pian pääse ;) .

Lopuksi voisi siteerata vaikka erään tapaamani, mutta varsin toisenlaisen elämänkatsomuksen omaksuneen nahkahattu-miehen viisun viisautta:
"Eletään vaan, vaikka piruuttaan, ilman turhia murheita..."

phebis
27.12.2011, 15.56
Autonvalintakysymys. Webastokin on keksitty ja lämmin auto sisältä ja ikkunat sulat ilman jääraapan käyttöäkin.

Ja kaikki ei vaan jaksa pukeutua ajotamineisiin jonkun alle tunnin työmatkan takia. Puhumattakaan jonkun viiden kilsan työmatkan takia. Paljon helpompi hypätä lämpimään autoon ja laittaa vaikka uusin Scooteri pauhaamaan top of the line poppivehkeistä. Tarvittaessa voi laittaa vielä perslämmittimen päälle jos nahka tuntuu liian viileältä istua vaikka autossa lämmin muuten sisällä olisikin.

Jokainen tahkokoon tyylillään toki! Itse olen fanaattinen työmatka-autoilija. :)

Kotona meillä seisoo auto lämpimässä tallissa ja työpaikalla on pistokepaikat...
Mutta pukeutuminen pähkinänkuoressa:
Pukeutuminen on pakko, liikkuu sitten millä kulkuneuvolla tahansa. Esim tänään heitin fillarikamat aamulla niskaan. Tulin töihin, kävin suihkussa ja puin duunikamat.
Eli periaatteessa pukeuduin kahdesti, kun Autoilija pukeutuu kerran. Molemmat todennäköisesti suorittavat jonkin aamupesun, joten pyöräilijän suihku tulee kuitattua siinä. (Välillä ajelen niin hitaasti, että suihku ei ole pakko - dödö ja hajuvesi + kasvojen pesu "riittävät").

Eli työmatkapyöräilyssä hävisin yhden pukeutumisen verran (noin 5min) ja voitin raikkaan herätyksen ulkoilmassa. Musaakin voisin kuunnella sennheiserein kuulokkeista, jos haluaisin :D.

Eivaan.. itselleni aivan sama, millä ihmiset liikkuvat. Muutaman kerran olen autolla käynyt töissä ja totesin sen tyhmäksi, sillä jonottelussa "homma" ei etene.

Pasi A S
27.12.2011, 16.01
Kuka uskaltaa tunnustaa, että terve harrastaminen on unohtunut ja tilalle on tullut pakonomainen tarve ajaa kilometrejä hampaat irvessä hullun kiilto silmissä olosuhteista riippumatta.
Itsekin pyöräilevänä minulla on varaa katsella hieman säälinsekaisin tuntein niitä, jotka polkevat pyörillään veden sataessa vaakatasossa tai pinnistelevän vastaisessa myrskytuulessa hampaat irvessä ylämäkeen periksi antamatta samaan aikaan kun itse istun mukavasti henkilöauton ratissa.
Varusteet mahdollistavat varsin mukavan liikkumisen säässä kuin säässä. Vaikka olisi kuinka myrskytuulta taikka tulisi vaakatasossa vettä. Taikasanat monessa ostamassani urheilutekstiilissä ovat: "WindStopper ja Goretex" :). Työpäivän kun nököttää pc:n ääressä, työmatkaliikunta on aina hyvä vaihtoehto.

Risto Koivunen
27.12.2011, 16.16
Eikö todellinen fanatismi edellyttäisi sitä, että fanatismin kohde asetetaan mahdollisuuksien mukaan etusijalle elämässä? Sen sijaan toissijaisiksi voivat jäädä muut sellaiset pikkuasiat kuin ihmissuhteet, terveys ja hyvinvointi, harrastukset, vakaa taloudellinen tilanne yms.

Korhonen
27.12.2011, 16.33
Silti toistan itseäni siinä, että sääliksi käy niitä, jotka ovat pakotettuja pyöräilemään lumirännässä niljakkailla pyöräteillä henkensä kaupalla kelistä riippumatta. Jos se ei ole fanaattisuutta, niin sitten ei mikään.

Minä näen "pakon" sellaisena, että ei ole mitään muita käytännön vaihtoehtoja: matkaa on tehtävä, mutta julkisilla matkaa ei voi taittaa säällisessä ajassa ja taloudelliset resurssit eivät mahdollista auton ylläpitoa. Mistään fanaattisuudesta ei silloin kyllä ole kyse, vaan ainoastaan pakkotilanteesta. Muut eivät ole "pakotettuja", vaan he tekevät työmatkansa omasta vapaasta tahdostaan valitsemallaan kulkuvälineellä ja oletan jokaisen tällöin valitsevan käyttöönsä kulkuvälineen, joka on heidän omasta mielestään itselleen sopivin.

kolistelija
27.12.2011, 16.35
Onhan tuo fanatismi hieman outo sanavalinta, tai sitten haetaan aivan ääriesimerkkejä. Ei sitä voi fanaattisuudeksi sanoa jos joku ei aseta mukavuutta etusijalle elämässä. Liika mukavuudenhaluhan voidaan nähdä laiskuutena. :)

Minä pidän työmatkapyöräilyä rentouttavana ja piristävänä, varisinkin silloin kun olosuhteet ovat haastavat. Se on sellainen hetki kun ei tarvitse stressata mitään, kunhan vaan sotkee rauhassa.

Minulla tosin on vaihtoehtoisia tapoja päästä töihin joten en ehkä ole niin säälittävä. ;)

tommi2
27.12.2011, 16.48
tunnustan: viime kesänä olin kilometrikisassa mukana ja silloin tuli välillä ajettua kilometrejä hampaat irvessä. yritin oman työpaikkani kärkeen. samoin kun tuli ajettua maantiellä, koska sai enemmän kilometrejä, vaikka maastoajo olisi miellyttänyt välillä enempi.

olen pari kertaa meinannut lähteä vastaavaan "toisten määräämään tavoitteeseen". olen (ainakin) kerran ostanut pyörän, vaikka sen hetkinen pyörä oli ihan hyvä, vain sen takia että häpesin pyörän merkkiä.

kun ajelee omilla ehdoillaan, itselleen sopivilla välineillä, niin eipä se kai fanatismia ole.

myös täällä työmatkat kesät talvet ja syyt ihan samat kun edellä luetellut.

Singer
27.12.2011, 17.57
En siedä julkisilla kulkemista jos matkaa on alle 10 kilsaa ja ei ole mitään isoa kuljetettavaa... en edes vaikka joku muu maksaisi sen bussi/lähijuna-odottelun eteläsuomessa vierailessa. Kotipaikkakunnalla taas ei ole pienintäkään tarvetta vastaavalle liikenteelle.
Olenko siis fanaatikko vai en, sen saa muut päättää, itse olen kai puolueellinen.

Ohiampuja
27.12.2011, 18.22
Missä vaiheessa pyöräily muuttuu harrastuksesta fanatismiksi?
Hyvä kysymys, mutta aika moni vastaus on kallistunut tuonne työmatka- ja hyötypyöräilyyn, vaikka eihän se ole tässä mielestäni se pointti. Tunnen ihmisiä jotka polkevat fillarilla töihin läpi vuoden, mutta eivät he pyöräilyä harrasta, se on heille vain fiksu liikenneväline.

Mielestäni se on fanatismia, jos pyöräily tunkee elämän kaikille osa-alueille. Perheen lomakohteet ja ajankohdat, sekä muut arjen asiat valitaan aina pyräilyn ehdoilla. Ja sitä ei voi mitata kilsoilla tai ajotunneilla, se on korvienvälissä oleva asenne :)

itse olen tässä ottanut hiukan rennomin ja tällä hetkellä elämääni mahtuu muutakin kuin pyörät ja pyöräily. Tunnustan että oman avioeron jälkeen elämä täytettiin pelkillä polkupyörillä. Mutta se oli hyvä ja terveellinen lääke siinä vaiheessa, nyt voi jo tehdä jotain muutakin. ;)

Jopoman
27.12.2011, 18.39
Tunnustan! Ajan pyörällä hampaat fanaattisesti irvessä, varsinkin jos tulee teräväpartikkelista räntää alaviistosta kasvoihin. Ja vieläpä pidän siitä!

alli
27.12.2011, 18.54
Hyvä kysymys, mutta aika moni vastaus on kallistunut tuonne työmatka- ja hyötypyöräilyyn, vaikka eihän se ole tässä mielestäni se pointti. Tunnen ihmisiä jotka polkevat fillarilla töihin läpi vuoden, mutta eivät he pyöräilyä harrasta, se on heille vain fiksu liikenneväline.


No, kun kysyjä rinnasti polkupyörän ja auton sadepäivänä, niin vastaukset tietysti painottuvat sinne liikennepuolelle. Aika harva kai korvaa harrastepyöräilyn autolenkeillä? Tai mistäs senkään tiedän...

Pyöräpummi
27.12.2011, 19.05
Testosteronin tuotanto määrittää aika paljon sen mitkä ovat oikeat harjoitusmäärät yksilölle.
Heti kun harjoitusmäärät alkavat kuluttaa hitusen enemmän testosteronia kuin sitä tuotetaan kiveksissä mieliala alkaa laskea ja harjoitus ei ole enää hauskaa.
On aika luonnollista että siinä vaiheessa pitäisi hiukan helpata.
On myös muita harjoitusta rajoittavia tekijöitä kuten vammat taikka huono tekniikka.

Itse koen hyvin hauskaksi ajaa sekä vastatuuleen että -mäkeen. Ne ovat Suomessa aika harvinaista herkkua.

Terveellä ja hyväkuntoisella miehellä ei pitäisi olla mitään ongelmaa ajaa 20 000 km vuodessa sen enempää väkisin irvistelemällä.

Tottakai on sosiaalisia tekijöitä jotka rajoittavat. Tietenkin lapsille pitää antaa aikaa ja jättää lenkkiurakointi vähemmällä.

Usein olen huomannut että liiallisesta harjoittelusta puhuminen on kykenemättömien kateellisuutta. Kuitenkin on paljon niitä, etenkin juoksussa, jotka liiallisella harjoituksella pilaavat niveliänsä. Myöskin mentäessä korkeampiin määrin on se tehtävä asteittain kunnon pikku hiljaa kohotessa.

Kulee myös toisinaan väitteen harjoitusnarkomaaneista. Saattaa niitäkin olla mutta hyvin vähän. Itse en ole koskaan huomannut mitenkään addikkoituneeni harjoitukseen.

Ei rajaa laiteta siihen mihin te vaivoinenne pystytte vaan kunkin omaan suorituskykyyn, joissa voi olla huomattavia eroja.

Pekka L
27.12.2011, 20.24
En ole fanaatikko. Kun maassa on 30cm lunta, koen mielekkäämmäksi lähteä hiihtämään. Paitsi ehkäpä silloin kun tiedän talvipolkujen olevan hyvässä ajokunnossa metsässä, pidemmän jakson jälkeen kun ei ole satanut lisää lunta.
Töihin en yksinkertaisesti viitsi mennä pyörällä, se on poikkeuksetta hitaampaa kuin autolla. Aamuvuoroon pitäisi pyörällä startata n. klo 5:15, koen huomattavasti mukavampana kiskaista bootsit jalkaan ja rotsin niskaan ja hypätä autoon. Ruuhkia ei ole ja pyörät ei ohittele. Työmatkapyöräilijöistä, joita näen kyllä päivittäin, en ajattele pääasiassa mitään. Mitä mä niistä kiinnostuisin? Valoihin kiinnitän joskus huomiota, niiden tehoon tai useammin tehottomuuteen.
Syön tukevan aamupalan, sekään ei olisi mielekästä jos pitäisi lähteä heti polkemaan. Aamukahvin keittely vasta töissä ja ruuan roudaaminen sinne ei napostele pätkääkään.
Iltavuoroon olisi/on mukavampi polkea, joskus kesäaikaan saatan polkeakin.

Vilhelm V
27.12.2011, 23.02
Hyvä kysymys, mutta aika moni vastaus on kallistunut tuonne työmatka- ja hyötypyöräilyyn, vaikka eihän se ole tässä mielestäni se pointti.

....

Mielestäni se on fanatismia, jos pyöräily tunkee elämän kaikille osa-alueille.

Ihan samoilla linjoilla. Joku rajapyykki on ylitetty, kun huomaa ostavansa 2000+ eurolla uuden fillarin ihan muuten vaan, vaikka nurkat tursuaa hyviä ajopelejä. Toisaalta intoilu ja fanatismi tai sanotaanko intohimo on elämän käyttövoimaa, jota ilman tämä maallinen taivallus tuppaa olemaan kovin harmaata.

Kiovan Dynamo
27.12.2011, 23.08
Jaa, johan edellisestä juupas-eipäs-seison-ruuhkassa -työmatkakeskustelusta olikin useita päiviä. Vai jopa ihan viikkoja? :D

Vieläkin olen sen verta fanaattinen pyöräilijä, jotta ajan työmatkat autolla, että ehdin harrastamaan pyöräilyä enempi.

mjpk
27.12.2011, 23.19
Autoilu on mukavaa, liian, ei synny myönteistä tunnetta, angstit korkeintaan pinnassa. Pyöräily on välillä niin /c:stä tai liitoa että naurattaa. Molempi parempi, niillä mennään. Masokismia molemmat.

Johan Moraal
27.12.2011, 23.30
Intoilussa ei kai mitään vikaa ole? Whatever makes you tick...
En tunnusta olevani intoilija tai fanaatikko. Hieman riippuvainen kyllä.
Ja työmatkapyöräily ei minulle ole intoa, järki vaan. Kehtaa käynnistää autoa neljän km takia...vaikka liian usein senkin teen. Kun väsyttää niin keleesti aamulenkin jälkeen:9

*J*
28.12.2011, 07.25
Mikäpä sen houkuttelevampaa kuin.... ulkoilma sen kaikissa olomuodoissaan. Myönnän, että ne hiukan erikoisemmat kelit kyllä kiehtovat ihan pikkasen (aivan helvetisti!) enemmin; kaatosade, lumisade, tuuliset kelit, pakkanen... vain helle jättää fillarin ja sen kuskin hakeutumaan suojaisempaan paikkaan, esim. kellariin. :) Fanatismia on tunnistettavissa jonkinasteisessa autoallergiassa! Syksyllä tuli "väkisin" ajettua itse, kun muuttoa tehdessä vuokrapakulla kuskas kamoja. Olikin mennyt kolmisen vuotta ajamatta autolla metriäkään! Tuli ihan "hyvät ajat" mieleen rattia kääntäessä.. kyllähän autolla saa vauhtia sekä vaarallisia tilanteita hieman paremmin kuin filetsolla. Myönnettäköön myös melko pitkälle mennyttä fanaattisuutta on kilometrien keruu aina siihen 10k saakka ja lomamatkojenkin suunnittelu liikuntaharrasteiden mukaan (vaellusta, käppäilyä, maisemien ihailua ilman kiirettä sekä tottakai fillarointia!). Voe pojat (ja tytöt) että kyllä myös rentouttaa parin-kolmen tunnin lenkki, kun alkavat seinät kotosalla ahdistaa (lapset möykätä/puolison hymyn hyytyminen) tai muuten vaan ajantappamiseksi. Tunnustan hoitavani mielenterveyttäni melko fanaattisesti fillaroimalla raitista ilmaa keuhkojen täydeltä. Endorfiinipöllyn hakemista unohtamatta... Uh, alkaa jo ahdistamaan tuleva viikko, kun nykyinen rassi luovutti joulunpyhinä ja siirrettiin eilen hyvin ansaitulle eläkkeelle. Ensi vuoteen saakka selvittävä jalkamiehenä! Tiedäntiedän.. palaan sinne "eläkeratsun" tykö ja uhkaan viedä takaisin tien päälle viimeistään jo ylihuomenna. Sen verran pahaksi on päässyt tämä tauti. Lääkkeet!! :D

Tregård
28.12.2011, 15.57
Voidaanko määritellä jotain vuosittaista kilometrimäärää, jolloin terve ja hauska harrastus muuttuu fanatismiksi? Itse ajan +/- 5000km vuosittain

Miten ajetaan miinus 5000 km pyörällä? Pakittamalla? Se on kyllä sitten sitten fanatismia... :)

Pikkulauri
28.12.2011, 16.17
Miten ajetaan miinus 5000 km pyörällä? Pakittamalla? Se on kyllä sitten sitten fanatismia... :)

hmmm... eikös + 5000 km ja - 5000 km taida kumota toisensa.... joten jää 0 km? :p

Pyöräpummi
28.12.2011, 17.21
Silloin kun kotona riehuu "pyörremyrsky" niin mikä tahansa sää on miellyttävää. Kun on muutaman tunnin ollut lenkillä niin pyörremyrskykin on jo voimansa menettänyt. Naaras alka jo pelätä miehensä menettämistä ja takaisin tullessa on jo mielin kielin.
Naaraan päätöntä kiukkua ei miehen kannata jäädä kuuntelemaan.
Parisuhde on periaatteessa aika yksinkertaista kun sen vaan oikein ymmärtää.

Hyötypolkija
28.12.2011, 19.37
Vieläkin olen sen verta fanaattinen pyöräilijä, jotta ajan työmatkat autolla, että ehdin harrastamaan pyöräilyä enempi.

Ja juuri tästä syystä en oikein ymmärrä tämän ketjun aloitusta. Tuo olisi sitä fanaattista pyöräilyä. Vesi-/räntä-/lumisateessa jääpolanteiden ja tappajasepelin seassa sotkeminen vastatuuleen on kyllä jotain ihan muuta kuin fanaattista pyöräilyä. Tai ainakin useimmiten on. Siihen on yleensä jonkinasteinen "pakko", että valitsee pyörän kelissä kuin kelissä. Harvemmin tosin taloudellinen syy, autoilukin onnistuu halutessa niin halvalla, että jokainen ainakin työmatkaa kulkeva voi valita auton niin halutessaan. Moni niistä syistä on tullutkin täällä jo esiin. Itsellekin fillari on se helpoin ja mukavin vaihtoehto. En ole mikään fanaattinen ammattipyöräilijä ja siksi merkittävin syy työmatkojen pyöräilyyn onkin ajankäyttö. Viime kuukausina mun työmatkapyöräilyintoa on todella koeteltu ja olin jo siirtymässä auton rattiin. Oli vaan yksi ylipääsemätön este. Kuntoilulle on nykyisessä elämäntilanteessa niin vähän aikaa sopivaan vuorokaudenaikaan, että auton ratissa ajan haaskaaminen muiden laiskiaispulleroiden seassa ei vaan ole mahdollista. Oma vireystaso laskisi kuntoilun puutteessa ihan liikaa, joten työmatkapyöräily on ainoa realistinen vaihtoehto peruskunnon ylläpitoon.

Ja edelleen fillari on se paras vaihtoehto, vaikka näköjään ikä on tehnytkin tuhojaan ja olen muuttunut ns. kermaperseeksi. Eli "huono" sää on alkanut haitata. Aiemmin se oli vaan kivaa itseruoskintaa, josta sai potkua ja tyydytystä. Varsinkin kun saattoi naureskella muiden itkuivirsille, miten hankalaa oli se ja se taas työmatkalla auton ratissa. Omahyväistä tyydytystä tuli siitä...

Mr.Auer
28.12.2011, 22.59
...katsella hieman säälinsekaisin tuntein niitä, jotka polkevat pyörillään veden sataessa vaakatasossa tai pinnistelevän vastaisessa myrskytuulessa hampaat irvessä ylämäkeen periksi antamatta samaan aikaan kun itse istun mukavasti henkilöauton ratissa.

Minua säälittää ne jotka ei moista viitsi tehdä.
Katettu nojatuoli tekee ihmisen laiskaksi ja vieraannuttaa todellisuudesta.

Toki menen joskus julkisilla, ja joskus lainaan autoa tai pyydän kyydin. Melkein aina pyörällä, säällä kuin säällä.

Jani73
28.12.2011, 23.10
Katettu nojatuoli tekee ihmisen laiskaksi ja vieraannuttaa todellisuudesta.


Tuo on kyllä totta. Joskus ajelin Paimioon töihin, hieman vajaa 30km ja muutamia kertoja perille päästyä tuli tunne että miten on jo täällä, vaikkei muista matkasta mitään.

Hyötypolkija
29.12.2011, 00.13
Hah! Nyt ollaan asian ytimessä. En nyt tietenkään sano, että kaikki ihmiset on samanlaisia ja osin varmasti kyseessä joku lapsuudessa opittu juttu, eikä vain "ominaisuus". Mutta pyrin itse välttämään aina tuota todellisuudesta vieraantumista, jos vaan mahdollista. Laitokseen pitäis ainakin mut sulkea, jos kaikki pitäis "tehdä etänä" ja vielä holhottais päälle. Enkä kyllä ole ainoa, vaan valitettavasti joutunut aika läheltäkin seuraamaan, kun tekniikka on vienyt vanhoja opiskelukavereita jopa sinne laitokseen asti...

En esim. vielä tänäkään päivänä omista navigaattoria, vaikka jonkin verran tulee pyörittyä milloin missäkin Suomen kolkassa. Enkä ikinä istuisi julkisissa zombin näköisenä napit korvilla. Eräs tuttu, joka on ammatiltaan opettaja, kutsuu niitä osuvasti sydänkoneiksi. Heh, voin vain kuvitella...

Väitänpä muuten rohkeasti olevani selvästi onnellisempi kuin moni niistä, jotka valjastaneet kaiken mahdollisen tekniikan helpottaakseen elämää. Ei ihmistä vaan ole suunniteltu sellaiseen, se on loputon materialismin kierre, joka ei pääty koskaan - ei ainakaan hyvin. Olenkin keksinyt elämän tarkoituksen. Se on pienistä asioista nauttimista ja hetkessä elämistä. Ja se jos mikä on nykyajan ihmisille vaikeaa. Kunpa itsekin muistaisin sen joka hetki paremmin.

Munamankeli
29.12.2011, 12.17
Työmatkoihin omalla autolla: Teiden varsiin pitäisi laittaa suuret plakaatit "You are not stuck in traffic. You are traffic."

Luulevat mainokseksi. Miksei samaa voisi sanoa suomeksi? Yleensä nämä iskulauseet esitetään englanniksi, koska se muka kuulostaa paremmalta. Huvittavinta se on kun alkukielinen väännetään väkisin englanniksi suomalaisella messulaudalla. Näitäkin on näkynyt siguissa sun muissa.

Kysymys on johdatteleva, mutta joku tuossa yllä vastasi hyvin. Suhde pyöräilyyn alkaa lähennellä fanaattista silloin kun arki sekä oma ja varsinkin muiden vapaa-aika pannaan pyörimään sen ehdoilla: lomakohteen valinta, sen ajankohta, viikonloput, päivittäiset rutiinit, televisio-ohjelmat. Fanaattisuuteen ei tarvita 30 cm lumikinosta; kuukausi TdF:ää telkkarin ääressä riittää. Kesä kauneimmillaan ja äijä tapitaa sohvalla, kun laihat ukot vääntävät vuorta ylös ja laskevat taas kohta alas, päivästä toiseen, taustalla Selinien hypnoottinen tajunnanvirta.

Pekka L
29.12.2011, 12.31
Tuo on kyllä totta. Joskus ajelin Paimioon töihin, hieman vajaa 30km ja muutamia kertoja perille päästyä tuli tunne että miten on jo täällä, vaikkei muista matkasta mitään.

En tiedä onko polkupyörällä ajo sulle niin uutta ja jännää, että se vie kaiken huomion.
Itseltä kyllä sujuu maantielenkki fillarilla täysin omiin ajatuksiin uppoutuneena. Kyllä siinä liikennettä tulee havainnoitua, sen mitä autollakin. Mutta jos mitään olleellista ei lähipiirissä näy, niin uppoutuminen jatkuu...

Halloo halloo
29.12.2011, 18.23
Luulevat mainokseksi. Miksei samaa voisi sanoa suomeksi? Yleensä nämä iskulauseet esitetään englanniksi, koska se muka kuulostaa paremmalta. Huvittavinta se on kun alkukielinen väännetään väkisin englanniksi suomalaisella messulaudalla. Näitäkin on näkynyt siguissa sun muissa.


Voisi, se olisi jopa suositeltavaa. Suomi on kaunis kieli. Heitin sen englanninkielisen, kun sen englanniksi olin nähnyt. Ehkä se voisi olla "Sinä et ole jumissa liikenteessä. Sinä olet osa liikennettä. Vaihda pyörään."

Velootti
29.12.2011, 20.37
Katettu nojatuoli tekee ihmisen laiskaksi ja vieraannuttaa todellisuudesta.

Hienosti tiivistetty. Autoriippuvuus on hirvittävä asia, enkä toivo sitä kenellekään. Vähiten itselleni tai läheisilleni.

kukavaa
29.12.2011, 20.40
Harvemmin tosin taloudellinen syy, autoilukin onnistuu halutessa niin halvalla, että jokainen ainakin työmatkaa kulkeva voi valita auton niin halutessaan.
näin ehkä espoossa, mutta ei missään muualla. tuntuu varmaa oudolta mutta totta se on, jokainen ei ainakaan pysty työmatkaansa autolla kulkea, vaikka kuinka haluaisi. ehkäpä se katuratamaasturi luistaa mielen todellisuudesta? mä ajan tt:ni nimen omaan taloudellisista syistä, eikä olisi mitenkään varaa ostaa autoa, pitää sitä yllä ja maksaa bensoja. itse asiassa jo dösällä ajaminen tulee niin kalliiksi että ajan mielummin fillarilla.

Munamankeli
29.12.2011, 21.37
Voisi, se olisi jopa suositeltavaa. Suomi on kaunis kieli. Heitin sen englanninkielisen, kun sen englanniksi olin nähnyt. Ehkä se voisi olla "Sinä et ole jumissa liikenteessä. Sinä olet osa liikennettä. Vaihda pyörään."

"Sinä et autoile ruuhkassa vaan olet osa sitä. Kävele tai pyöräile." Menee fanaattiseksi. Syyllistäminen harvoin toimii ja fanaatikoilla on aina surkea loppu.

haedon
29.12.2011, 21.51
Mä "jouduin" firman lamasäästösysteemien vuoksi pyörämieheksi ja kyllä tuo työ ja -matkapyöräilykin sujuu melkein yhtä hyvin kuin autolla. Oisin voinut omaakin autoa käyttää, mutta siitä ei makseta, joten firma tavallaan sponssaa mun pyöräilyä 1-2h per päivä. Väillä mennään myös vaihtelun vuoksi juosten. Fanaattisuutta siihen ei kyllä tarvita, mutta intoa jonkin verran.

TunkkiPuolikas
29.12.2011, 23.24
Missä vaiheessa pyöräily muuttuu harrastuksesta fanatismiksi? Meneekö raja siinä, että sotkee 30cm kinoksissa tai 30m/s vastatuulessa läpi talven fillarilla vaikka olisi olemassa realistisempia ja mukavampia vaihtoehtoja. Voidaanko määritellä jotain vuosittaista kilometrimäärää, jolloin terve ja hauska harrastus muuttuu fanatismiksi? Itse ajan +/- 5000km vuosittain ja aikaa jää muuhunkin harrastamiseen kuin pyöräilyyn.

Kuka uskaltaa tunnustaa, että terve harrastaminen on unohtunut ja tilalle on tullut pakonomainen tarve ajaa kilometrejä hampaat irvessä hullun kiilto silmissä olosuhteista riippumatta.
.




Tapanina ajoin lenkin myrskytuulessa. Päästäkseni matkaan piti mökkitiellä nostella fillaria katkenneiden puiden yli. Vasta lenkin jälkeen (80 km) aloin moottorisahahommat. Tiistaina samassa kelissä maantiepyörällä. Katselin samalla kun puuta meni tien vieressä kumoon. Kun kerran oli päätetty lenkille lähteä, myös lähdettiin. Fanatismia? Ihan varmasti.

Alkuperäiseen kysymykseen etusivulla vastaan juu on se vähän tullut. 15000 km vuodessa. Ei järkee, mutta mutta mutta

Mutta entäs sitten, Joku istu myrskytuulella henkensä kaupalla pilkillä Reposaaren sillan pielessä keväällä jolloin virtaukset syö jään ja hyvin helposti kelluu Ruotsiin saakka. :D:D:D

Hyötypolkija
30.12.2011, 00.13
näin ehkä espoossa, mutta ei missään muualla. tuntuu varmaa oudolta mutta totta se on, jokainen ei ainakaan pysty työmatkaansa autolla kulkea, vaikka kuinka haluaisi. ehkäpä se katuratamaasturi luistaa mielen todellisuudesta? mä ajan tt:ni nimen omaan taloudellisista syistä, eikä olisi mitenkään varaa ostaa autoa, pitää sitä yllä ja maksaa bensoja. itse asiassa jo dösällä ajaminen tulee niin kalliiksi että ajan mielummin fillarilla.

No ok, jos vetää tahallaan talouden niin kireälle, voi auto olla mahdotonkin ostos, mutta aika punarajalla silloin mennään ja menojen karsiminen jostain muusta on varmasti mahdollista, joten autoilukin onnistuu. Ihan esimerkkinä mulla oli joskus viimeisinä markkavuosina metsäreissuja varten ekstra-autona perinteinen takavetoinen Lada. Auton ostin 1500mk:lla, korjasin sitä 500mk:lla ja vakuutus maksoi noin 300mk/vuosi. Parin vuoden päästä myin sen tarpeettomana 2500mk:lla. Bensaa se vei noin 8l/100km, eli noin 500EUR/vuosi tekis nykyään 10km:n työmatkoilla. Nuo markat voi näin kymmenen vuotta myöhemmin muuttaa suoraan euroiksi(normi inflaatio hei, tilastokeskuksen pari prossaa per vuosi tekee vain 500% kymmenessä vuodessa... :rolleyes:) ja autoksi joku muu kuin Lada, mutta silti kulu on melko vähäinen. Helposti jää nykykuluillakin bensoineen, veroineen, autopaikkamaksuineen jne. alle esim. pk-seudun seutulipun hinnan(reilu tonni/vuosi). Vaikka ei yhtään osais autoa itse laittaa, aika samoissa mennään bussilipun kanssa edelleen.

Melkeinpä missä tahansa muualla paitsi Espoon suunnalla ihmisillä juuri varmasti onkin varaa laittaa tonni vuodessa työmatkoihin. Espoossa ja noissa muutamissa lähikunnissa ihmiset haaskaa rahansa ylihintaisiin homegyproc-laatikoihin ja hyvältä kuulostavasta bruttopalkasta huolimatta todellinen nettopalkka on pienempi kuin monella muulla paikkakunnalla! Tämä ei valitettavasti ollut sitten vitsi, vaan ihan tilastollinen fakta.

marco1
30.12.2011, 10.34
Mutta entäs sitten, Joku istu myrskytuulella henkensä kaupalla pilkillä Reposaaren sillan pielessä keväällä jolloin virtaukset syö jään ja hyvin helposti kelluu Ruotsiin saakka. :D:D:D

Pilkkijät on takuulla fanaattisempia kuin suurin osa pyöräilijöistä. On se ihmettä kun vanhat äijät loikkii rannasta sulaneille kevätjäille ja jäälautoille kun sinne pilkille on pakko päästä... ja nyt ei edes puhuta itänaapurin sekoilijoista vaan ihan paikallisväestöstä.

Highlander
30.12.2011, 10.50
Todella fanaattista on joo...3 kertaa paikattu kumia viikon sisällä...voi v*tun sepelikökköö! Jätin tänään pyörän suosiolla kotiin ja hölkyttelin töihin.
Kondoomeitakaan ei mennyt koskaan puhki yhtään - en oo tosin käyttänyt 90-luvun puolivälin jälkeen :p

Johan Moraal
30.12.2011, 13.07
Pilkkijät on takuulla fanaattisempia kuin suurin osa pyöräilijöistä. On se ihmettä kun vanhat äijät loikkii rannasta sulaneille kevätjäille ja jäälautoille kun sinne pilkille on pakko päästä... ja nyt ei edes puhuta itänaapurin sekoilijoista vaan ihan paikallisväestöstä.
No ku mitä jos vaikka kohta kuoloo niin jää muuten monta kalaa saamatta:)

Kemppis
31.12.2011, 00.21
...katsella hieman säälinsekaisin tuntein niitä, jotka polkevat pyörillään veden sataessa vaakatasossa tai pinnistelevän vastaisessa myrskytuulessa hampaat irvessä ylämäkeen periksi antamatta samaan aikaan kun itse istun mukavasti henkilöauton ratissa.


Minua säälittää ne jotka ei moista viitsi tehdä.
Katettu nojatuoli tekee ihmisen laiskaksi ja vieraannuttaa todellisuudesta.

Toki menen joskus julkisilla, ja joskus lainaan autoa tai pyydän kyydin. Melkein aina pyörällä, säällä kuin säällä.


Tuo on kyllä totta. Joskus ajelin Paimioon töihin, hieman vajaa 30km ja muutamia kertoja perille päästyä tuli tunne että miten on jo täällä, vaikkei muista matkasta mitään.


En tiedä onko polkupyörällä ajo sulle niin uutta ja jännää, että se vie kaiken huomion.
Itseltä kyllä sujuu maantielenkki fillarilla täysin omiin ajatuksiin uppoutuneena. Kyllä siinä liikennettä tulee havainnoitua, sen mitä autollakin. Mutta jos mitään olleellista ei lähipiirissä näy, niin uppoutuminen jatkuu...

Eiköhän toi Jani tarkoittanut että ajoi autolla 30km omissa ajatuksissaan eikä pyörällä. Korjatkaa toki jos olen väärässä.

Omaan fanaattisuuteen. Työmatka 15km, juna-asema 800m päässä, oma auto seisoo parkkipaikalla, mutta kuljen lähes aina pyörällä töihin. Tänään menin poikkeuksellisesti junalla kun kotiinpäin tulin juosten.

alli
31.12.2011, 00.38
Eiköhän toi Jani tarkoittanut että ajoi autolla 30km omissa ajatuksissaan eikä pyörällä. Korjatkaa toki jos olen väärässä.


Niin ja anteeksi kun puutun tähän, mutta ymmärsin että Pekka L tarkoitti, että sama voi käydä myös fillarilla, jos on "riittävän kokenut".

Itse ajan tunneissa mitattuna enemmän pyörällä kuin autolla, mutta silti vain autolla käy noita "hups, mihin nuo viimeiset kilometrit on kadonneet muistista" -juttuja. Ja tututkin on nimenomaan auton ratista vastaavaa kertoneet. Omalla kohdalla lienee kyllä myös kyse siitä, että autolla ajan paljon monotonista moottoritietä ja fillarilla vähän vaihtelevammassa liikennetilanteessa.

Tassu
31.12.2011, 00.55
Fanaattisuutta? Pääsääntöisesti kuljen työmatkat pyörällä, ne hirmuiset 600 metriä.

Pekka L
31.12.2011, 10.44
Niin ja anteeksi kun puutun tähän, mutta ymmärsin että Pekka L tarkoitti, että sama voi käydä myös fillarilla, jos on "riittävän kokenut".


No hyvä kun joku ymmärtää:)

Kun maisemat on tuttuja, niin eipä niitä tule paljon ihmeteltyä, oli alla mikä kulkuneuvo tahansa.
Itselle uusissa paikoissa sen sijaan tulee kyllä autollakin katseltua paikkoja.

Silti en pidä edes pahana sitä, mikä oli homman alkuperäinen pointti. Kun päivän aikana tulee sellainen rauhallinen hetki, oli se sitten vaikka autolla ajoa, niin kyllä sitä ihan luonnostaan tulee kelailtua asioita mielessään. Ei näin tietenkään aina ole, mutta usein on asioita mielessä, jotka vaatii suunnittelua jne.
Kai siitäkin voisi olla joku huolissaan, jos mitään ei koskaan päässä liiku.

kolistelija
31.12.2011, 10.51
Fanaattisuutta? Pääsääntöisesti kuljen työmatkat pyörällä, ne hirmuiset 600 metriä.
Pahimman luokan fanaatti. Itse kulkisin tuon mielummin vaikka bussilla. Sääliksi käy. ;)

TunkkiPuolikas
31.12.2011, 11.53
No hyvä kun joku ymmärtää:)

Kun maisemat on tuttuja, niin eipä niitä tule paljon ihmeteltyä, oli alla mikä kulkuneuvo tahansa.
Itselle uusissa paikoissa sen sijaan tulee kyllä autollakin katseltua paikkoja.

Silti en pidä edes pahana sitä, mikä oli homman alkuperäinen pointti. Kun päivän aikana tulee sellainen rauhallinen hetki, oli se sitten vaikka autolla ajoa, niin kyllä sitä ihan luonnostaan tulee kelailtua asioita mielessään. Ei näin tietenkään aina ole, mutta usein on asioita mielessä, jotka vaatii suunnittelua jne.
Kai siitäkin voisi olla joku huolissaan, jos mitään ei koskaan päässä liiku.
Hommissa likat usein ihmettelee, kun pitää tehdä joku lausunto, että millä ihmeellä sä teet sen vartissa, kun meiltä menee 2 h. Totean vaan siihen, että kirjoitin sen vaan puhtaaksi. Tein sen jo lenkillä. Silloin kun olen yksin ajamassa, usein tulee mietittyä noita juttuja. Joku on sitten sitä mieltä, että työasoita lenkillä?. No yrittäjän näkökulmasta samantekevää, koska hommat tekee. Pääasia on että tulee tehdyksi. Mutta kyllä mä porukassa ajan silti mieluummin. Ehkä juuri em syystä. Pääse joskus irti:):)

Johan Moraal
02.01.2012, 10.45
Eilen oli lammella, yhden pakkasyön jälkeen siis, lukuisa sauvaluistelijoita kiertämässä lampikeiriniä. Varmaan kuvittelevat että pikkulammessa ei voi hukkua:eek: Että kyllä ne hiihtäjätkin osaa intoilla...

TunkkiPuolikas
02.01.2012, 10.58
Eilen oli lammella, yhden pakkasyön jälkeen siis, lukuisa sauvaluistelijoita kiertämässä lampikeiriniä. Varmaan kuvittelevat että pikkulammessa ei voi hukkua:eek: Että kyllä ne hiihtäjätkin osaa intoilla...


Viisi senttiä teräsjäätä kantaa ihmisen ja sentti plkkijän. Luistelijoista en tiedä:D

Eilen viisi fanaatikkoa ajoi 80 km lenkin. Mukaan kuului puiden yli kantoa x 50 ja vedessä ajoa->pikkurissojen jäätymistä, klossien kiinnitysongelmia ym . Mutta vaikka hampaat irvessä :D

Korhonen
02.01.2012, 11.10
Oli pakko viime viikolla 3h 15min trainerisession jälkeen ruksittaa "fanatismi".:D

Johan Moraal
02.01.2012, 11.51
ja vedessä ajoa->pikkurissojen jäätymistä, klossien kiinnitysongelmia ym . Mutta vaikka hampaat irvessä :D

Joo noihin rissaongelmiin pitäisi jotain keksiä kun ei meinaa rakossa kusta riittää koko päiväks:D

Mr.Auer
02.01.2012, 12.43
Jotain glykolia suihkepullossa mukana ?

Johan Moraal
02.01.2012, 13.59
Jotain glykolia suihkepullossa mukana ?
No niin. Huomenna pitä muistaa ottaa lukkosulaa selkätaskuun

TunkkiPuolikas
02.01.2012, 21.49
Joo noihin rissaongelmiin pitäisi jotain keksiä kun ei meinaa rakossa kusta riittää koko päiväks:D
Oli lukkosulaa. Mutta kyllä piti vähän monitoimikalullakin kaivella.:)

Juha_H
02.01.2012, 22.07
Olen Fuugan kanssa samolla linjoilla, käytännössä huonoa ajokeliä ei ole. Tämä iltapäivä antoi taas muistutuksen että kyllä on, kun kesällä kolmeen varttiin poljettu työmatka venyi reilu parituntiseksi savotaksi ja jalat on niin hapoilla että huomenna valinta taitaa olla juna (tai mahdollisesti alennun käyttämään jopa omaa autoa)

Pyöräilyn ei aina tarvitse olla kivaa, pääasia on vaan että se on mielekkäämpää kuin autoilu tai julkiset, ja 99%:sti se lyhyemmillä matkoilla on sitä. Sade ei haittaa lainkaan, koska sitä vastaan on helppo pukeutua, tuulesta on joskus haittaa ja tuo sohjo on s...tanasta - etenkin jos kevarille on aurattu autoteidenkin lumet.

Jake_Kona
02.01.2012, 22.14
Tuota pidän jo mahdottomana kelinä. (Aurattua sohjolunta nilkkoihin asti)

Pikkulauri
03.01.2012, 12.20
Tampereella on normaali ajokeli, kun kaikki paska ajoradalta on aurattu kelville. Aamulla ennen töihin lähtöä pääsin seuraamaan keittiön ikkunasta, kuinka juuri auratulle kelville tuuppasi aura-auto normaalin parinkymmenen sentin kerroksen hyvin suolattua lunta. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, se on siinä vielä illalla, kun menee kotiin päin. Hyötynä on toisin se, että lihasvoima kasvaa ja tasapainotaito paranee. Tampereella, kuten tamperelaiset hyvin tietävät, panostetaan kevyen liikenteen sujumiseen ja kehittämiseen - ainakin juhlapuheissa. :rolleyes: Mutta kaikenkaikkiaan, onhan tämä alkutalvi ollut huomattavasti helpompi pyöräilijälle kuin parina edeltävänä talvena.

Terwis
03.01.2012, 14.00
Omalla kohdalla pyöräily ei ole fanatismia eikä intoilua vaan elämäntapa.

xtrainer80
03.01.2012, 14.39
Ja mulle pyöräily ei ole fanatismia, intoilua eikä elämäntapa, vaan harrastus siinä missä joku muukin. :)

Velootti
03.01.2012, 14.50
Tampereella on normaali ajokeli, kun kaikki paska ajoradalta on aurattu kelville. Aamulla ennen töihin lähtöä pääsin seuraamaan keittiön ikkunasta, kuinka juuri auratulle kelville tuuppasi aura-auto normaalin parinkymmenen sentin kerroksen hyvin suolattua lunta. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, se on siinä vielä illalla, kun menee kotiin päin. Hyötynä on toisin se, että lihasvoima kasvaa ja tasapainotaito paranee. Tampereella, kuten tamperelaiset hyvin tietävät, panostetaan kevyen liikenteen sujumiseen ja kehittämiseen - ainakin juhlapuheissa. :rolleyes: Mutta kaikenkaikkiaan, onhan tämä alkutalvi ollut huomattavasti helpompi pyöräilijälle kuin parina edeltävänä talvena.

Koska Viistokatu!

JackOja
03.01.2012, 14.56
Ja mulle pyöräily ei ole fanatismia, intoilua eikä elämäntapa, vaan harrastus siinä missä joku muukin. :)

Komps.

Ja työmatkan ajo (pääsääntöisesti) autolla ei ole mun harrastus eikä fanatismia eikä elämäntapa vaan ainoastaan työmatka.

Pikkulauri
03.01.2012, 15.24
Koska Viistokatu!

Miten niin, kyllä Viistokatua pitkin voi nytkin pyöräillä!

LadySpez
03.01.2012, 18.03
Harvempi nyt missään asiassa fanaatikoksi tunnustautuu. Sama pätenee fanaattisuuteen kuin kauneuteenkin; se lienee katsojan silmissä.

Minä olen varmasti monen työtoverin ja tuttavan mielestä täysi fanaatikko pyöräilyn suhteen, useastakin syystä:
1. Olen laittanut rahaa pyöriin kiinni monta tuhatta euroa (vaikkakin omia ovat olleet joka sentti... oisinhan ne tietysti voinut ryypätäkin ja jos jotain yli jäisi niin loput voisi käyttää maksakirroosin hoitoon)
2. Ajan useimmiten työmatkat pyörällä kelistä riippumatta. Mulla on vaatteita kehon suojaksi. Pukisin vaatteet päälleni joka tapauksessa. En aja autollakaan alasti, pyynöistä tai kielloista huolimatta...
3. Teen yli 10 kilometrin lenkkejä... joskus saattaa lenkki lipsahtaa yli 100 kilometrinkin kun oikein innostun.
4. Ja kaiken tämän vinksahtaneisuuden todistaa se, että tällään päähäni kypärän! :p Tosinainenhan ei kypärää päähän laita, ellei ole jotenkin eriskummallinen! Menee nääs kampaus pilalle... mulla nuttura (pyöräilyn takia?) lienee sen verta tiukalla, ettei se siitä vähässä kummassa väärään asentoon heilahda...

Omasta mielestä olen vain niin hemmetin laiska ja siksi poljen työmatkat pyörällä... pääsen hyppäämään pyörän selkään heti kotiovelta. Vältyn silloin kävelemästä parkkipaikalle asti, se on 50 metriä eri suuntaan kuin työpaikka. Varsinkin talvella en vain viitsi kaivaa aamulla autoa hangesta. Mieluummin vaikka kävelen töihin. Kesällä pääsen tuon muutaman kilometrin matkan ihan samaan aikaan pyörällä kuin autollakin, vaikka näillä korkeuksilla ei liikenneruuhkia juuri olekaan nähty (paitsi männä viikolla kun sattu viis autoa yhtä aikaa liikenneympyrään). Talvella pääsen pyörällä nopeammin kuin autolla. Sitä ei tartte jäästä raaputella eikä meillä lumi kinostu sisätiloihin pyörän ympärille. Muutenkin autoa on tullut ajettua männä vuosina niin paljon, ettei homma enää kiinnosta pätkän vertaa. Ulkoilma jotenkin herättää tarkemmin kuin autolla ajelu... Herääminen jää väkisellä työmatkalle kun laiskana nukun niin pitkään... En jaksa kuletella meikkejä ynnä muita maalausvehkeitä mukanani. Kätevämpää, kun ovat työpaikalla valmiina, varsinkin jos tarvihtee maalauksia päivän aikaan korjailla. Parempi meikatakin työmatkan jälkeen heränneenä... jo ihan kanssaihmisten viihtyvyyttäkin ajatellen...

Sitten taas koen olevani täysi tuuripyöräilijä kun pyöräilyn tosi miehiltä ja naisilta kysytään:
1. Jään sohvalle ahtamaan mässyä jos ei ole fiilistä lähteä lenkille.
2. Minulla ei ole tavoitetta tiettyyn määrään kilometreissä tai ajassa mitattuna. Haaveita tai mielitekoja toki on mutta jos ne ei täyty niin ei sitten täyty, tuolloin sohvalla on ollut hauskempaa.
3. En polje aina vähintään 30km/h, joskus poljen kovempaa joskus hiljempaa.
5. Yksittäinen lenkki saattaapi jäähä alle 50 kilometrin.

Loppupäätelmänä lienen väliinputoaja, mutta fanaatikoksi en tunnustaudu minäkään
:rolleyes:

Iglumies
04.01.2012, 08.47
Jos joku väittää, ettei tänään ollut hyvä keli, ei ymmärrä mitään työmatkapyöräilystä.
Maassa olisi saanut olla enemmän lunta, mutta tuuli ja tuisku oli hyvä.

maudicel
04.01.2012, 09.16
Muuten jees, mutta ajolasit olisi voinut olla. Sokkona on aika ikävä polkea.

gnome
04.01.2012, 09.57
Käännyin sadan metrin polkemisen jälkeen takaisin kotiin ja nappasin vuodenvaihteen juhlinnasta jääneet suojalasit nenälle. Suojasivat hyvin tuulelta ja tuiskulta mutta ensimmäiseen roskikseen lensivät kun vääristävät valoja todella ilkeästi. Ajolasit tosiaan tuossa tuiskussa olisi tarvittu.
Ehkä siis hieman fanaatikko, sillä autollakin olisi ollut mahdollista hurauttaa töihin.