PDA

Näytä tavallinen näkymä : Puujalka



Herra Kurppa
08.09.2011, 01.55
Onko muilla kokemuksia kyseisestä vaivasta ja siitä parantumisesta? Kuinka nopeasti olette päässeet ajamaan ja onko ollut jotain kikkoja jotka olisivat nopeuttaneet parantumista?

Itse tuli pari päivää sitten kompuroitua Spessun kanssa metsäpolulla, jonka seurauksena löin vasemman reiteni aika vauhdikkaasti kiveen. Aluksi pelästyin että hajosi luustoa, kun kylmä hiki iski melkein välittömästi pintaan ja korvissa surisi. Hetkenaikaa maassa makoiltuani ja jalkaa tunnusteltuani totesin, ettei varmaan mitään isompaa luunmurtumaa ainakaan ole, joten uskaltauduin raahautua polkua pitkin tien varteen ja siitä pikkuhiljaa toisella jalalla polkien kotia kohti. Kotonakaan olo ei ollut paras mahdollinen, joten suuntasin iltamyöhällä vielä ensiapuun, jossa todettiin että tuskin luita rikki ja annettiin lähete seuraavaksi päiväksi röntgeniin ja lääkärin vastaanotolle. Tuolla vastaanotolla sitten todettiin tuo kyseinen puujalka ainoaksi vammaksi edellisillan tapahtumista, viikko sairaslomaa tuli työnkuvasta johtuen, ja ohje että niin paljon saa jalkaa käyttää kuin hyvältä tuntuu.

Nyt pari päivää tapahtuneen jälkeen tulee ulkona käytettyä kyynersauvaa reisilihaksen toimimattomuudesta johtuvan puutteellisen tasapainon takia, kävely kyllä sujuu jo paremmin kuin alussa, vaikka polvi ei varsinkaan painon alla pahemmin taivukaan. Kylmäkäärettä tuossa vammakohdassa tulee pidettyä pari-kolme kertaa päivässä. Poltteet pyörän selkään olisivat jo kohtuu kovat, varsinkin kun tuli ennen haaveria pidettyä hieman ajotaukoa. Kevyet maantielenkit ajattelin aloittaa heti, kun jalan liike antaa myöten satulaan kiipeämisen, sillä varmasti saa lihakseen kertyneet verenpurkaumat paremmin liikkeelle.

Tällaisia mietteitä, sairaslomalla on aikaa pohtia ja kirjoittaa. :) Kertokaahan omia kokemuksianne aiheesta.

Pekka L
08.09.2011, 09.18
Aikansa se ottaa parantua.
Itse vedin kerran mustalla jäällä lipat ja löin lonkan kunnolla asvalttiin. Kolme viikkoa meni että oli taas normaali.
Voi mennä kauemmankin jos kunnon tällin saa, mutta tuskin mitään pysyvää vaivaa jää.

Tää menee nyt ihan mutun puolelle ilman oikeaa tietoa, mutta käsitän asian niin, että jos (lähes) koko kehon paino jysähtää lonkan/reiden päälle, on siitä seurauksena aika isot paikalliset vauriot lihaksessa ym. siinä tällikohdassa. Jossain OTB:ssa saa kädellä/käsillä usein vaimennettua laskeutumista, mutta kyljelleen lentäessä isku voi tosiaan olla kova jos alla on kovaa maata/kiveä tms.
(sanoo tyyppi jolla on ranne jäykkänä OTB:n jälkeen, muljahti ikävästi yli normi liikeradan juurakossa...)

Ski
08.09.2011, 09.37
Jääpalalla hiero kipukohtaa vaikka iltasella. Liikkeelle heti kun kipu antaa periksi. Ite teen noin jumipaikoille (etureisi :) ) ja on pelkkiä hyviä kokemuksia.

JuPu80
08.09.2011, 11.06
Hitaita paranemaan nuo pehmytkudosvammat. Malttia. Puujalassa lihaskusdosta "rusentuu" iskun voimasta, ja vamman vakavuus riippuu täysin siitä, kuinka suuri määrä lihasta otti kipeää ja kuinka voimakas isku oli. Oma vammasi kuulostaa suht' isolta (jalka ei toimi), joten kyse ei ole ihan pikkujutusta. :(

ellmeri
08.09.2011, 11.11
Mullakin 7 viikkoa menny säären limapussin kanssa taistellessa,vetäsin sen ruotsissa polulla kiveen jalka 4 viikkoa mustana,noi pehmytkudos vammat on pirun sitkeitä paranemaan,toisen jalan polvi kovilla kun joutuu ottamaan kuormaa nyt enempi pyöräilyssäkin.

irene
08.09.2011, 11.34
Ma sain puujalan vasempaan reiteeni about 10v sitten, kiitos kaverin polven. Viikko meni kepeilla kavellessa, ja reisilihaksen kaytto oli kaytannossa mahdotonta. Sen jalkeen meni n. kuukausi jonka aikana pystyin kavelemaan + muuhun normaalielamaan pl. ekstriimimmat suoritukset kuten kyykistyminen tai urheilu. Seuraavan n. vuoden viela tunsin ettei reisi ole taysin normaali. Sen jalkeen joko reisi parani kokonaan tai totuin niin, etta reisi tuntuu normaalilta. Erikoisinta (omasta mielestani, kuuluu ehka asiaan) vaivassa oli se, etta alusta alkaen reidesta ei huomannut ulospain mitaan. Tsemppia paranteluun!

Shimaani
08.09.2011, 12.21
Vasemmanpuoleisella 540 polkusimella (eimainos) kolautin ihteäni vasempaan pohkeeseen niin kovaa kunvaan voi kun lähdettiin juurakkoiseen ylämäkeen liikkeelle ja kaikki massa oikealla polkimella. Puujalka oli akuutti ekan puoli vuotta (ekan tahkon ajoin yksijalkaisena viikon päästä) ja vielä kolmen vuoden päästä se kinttu välillä kiukkuaa. Sitkeitä ovat nuo pehmyskudosvammat :)

pinohiiri
08.09.2011, 13.07
Joo, pehmyskudosvamman paraneminen ottaa kyllä aikaa. Kaaduin itse muutama vuosi koristreeneissä oikein kunnolla selälleni ja siinä kohtaa sitten otti lantio kipeää vasemmalta puolelta. Tuntui melko villille, kun koko jalka ikäänkuin puutui hetken päästä. Työterveydessä kävin näyttämässä ja siellä varmistettiin, ettei ollut mitään luita mennyt vaan kyseessä oli vaan lihasruhje.

Paraneminen kesti kyllä suht pitkään: kävelyä haittaisi pari viikkoa ennenkuin pystyi taas kävelemään normaalisti, mutta ponnistaminen vasemmalla jalalla ei tullut kyseeseenkään ensimmäiseen kolmeen-neljään viikkoon... Joskus reilun puolentoista kuukauden päästä alkoi kärsiä ponnistamaan kunnolla.

Eli malttia vaan sairaslomalaiselle. Kyllä siitä vielä jalka tulee vaikka kyllä se aikaa ottaa. :)

Marsusram
08.09.2011, 13.42
Kevyet maantielenkit ajattelin aloittaa heti, kun jalan liike antaa myöten satulaan kiipeämisen, sillä varmasti saa lihakseen kertyneet verenpurkaumat paremmin liikkeelle.



Tuo on minullakin ollut mielessä, ei suurta rasitusta, mutta liikunnalla kiihdytetään sopivasti aineenvaihduntaa vamma-alueella kuonan poistamiseksi.
Juoda kannattaa samalla logiikalla myös paljon, jotta liukenee paremmin ja poistuu kehosta.
Tuskin kannattaa pahemmin venytellä, jos lihas on saanut siipeensä.

Istahdin viime viikolla syysliukkaan yllättämänä kyllä kipeästi, mutta tuloksena vain kämmenenkokoinen mustelma ja lihasjäykkyyttä..

TetedeCourse
08.09.2011, 13.57
Kaaduin toukokuun puolivälissä Riccionessa kaarteessa, jossa oli irtosoraa, suhteellisen hiljaisessa vaihdissa suoraan vasemmalle lonkalleni/pakaralleni. Helvetin iso ruhje ja mustelma tuli, muttei se ajamista varsinaisesti haitannut - ei edes seuraavina päivinä. Ruhje on kuitenkin muistuttanut olemassa olostaan koko kesän ja vasta nyt - runsaan kolmen kuukauden kuluttua tapahtumasta taitaa tuo tuntemus olla muisto vain...

htru
08.09.2011, 23.04
Viime vuonna kunnon lipat Vätternrundissa kuudenkympin vauhdista ja viidentoista metrin liuku asfaltilla. Poljin siitä vielä maaliin pari sataa kilsaa, mutta lantion kohdalta muistutin hyvin muodostunutta naista (allekirjoittanut pitää siis itseään miespuolisena), sen verta paljon turposi kylki. Siitä jäi vain mieleen magneettikuvauksen lääkärin toteamus, että ennenkuin pahimmat verihyytymät on sulaneet ei ihan täysillä kannattaisi mennä, pahimmillaan hyytymät saattavat lähteä liikkeelle ja aiheuttaa veritulpan. Myöskin laajemmat lihasvauriot on mahdollisia veripatin aiheuttaman paineen vuoksi.

siksi olisin vähän varovainen "sulattelemaan" verihyytymiä. Ja itseasiassa kovien treenien ja kisojen jälkeen tuo kylki aina silloin tällöin muistuttaa vieläkin siitä, että ihan kaikki siellä ei ole palautunut entiselleen...

Suhisija
25.08.2015, 23.31
Viikko olisi nyt itsellä saikkua edessä, tänään ajauduin tietyömaalla uuden asvaltin reunan yli ja eturengas nappasi reunaan kiinni.
On tosiaan jännä tunne kun koivesta häviää tunto. Menipä tuossa kyynärpää myös ja kypärä vaihtoon.
Töistä kun olin tulossa niin oli reppu selässä ja repussa vaihtovaatteita pehmentämässä maahantuloa, vauhtia kun oli n.35kmh

kuovipolku
26.08.2015, 08.42
Jos työmaa oli huonosti tai puutteellisesti merkitty tai jopa merkitsemätön, ei muuta kuin korvausvaatimusta laatimaan! Jos ei muuten niin vastuullisten kiusaksi ja valistukseksi.

Tai jos huomio oli muualla ja vauhtia oli liikaa, niin kukapa meistä on erehtymätön. Pikaista paranemista ja parempaa hereilläoloa ja fiksumpaa ajoa jatkossa!

Suhisija
26.08.2015, 09.06
Kylläpä tuon voi omaan piikkiin laskea, mutta saavat kyllä ajaa hiekkaa tai vast. pientareen ja uuden asfaltin korkeuseroa tasoittamaan..
Koipi on yllättävää kyllä jo parempi!