PDA

Näytä tavallinen näkymä : Aurinkolämpö



Pekka L
17.08.2011, 22.14
Onkos foorumilaisilla aurinkoa valjastettuna kämppää/käyttövettä lämmittämään?

Kattoremontti olis valmis ja pikkuhiljaa tarttis alkaa suunnitella, että mitäs sinne katolle pulttais...
Tyhjiöputkikeräin lienee meidän ratkaisu. Kattilavaraaja on Ariterm Solarmax, ei tarvi ku putket liittää ja olemassa oleva Ouman EH-800 tanssittaa koko systeemiä. Joku pumppusysteemi pitää varmaan itse väsätä.
Mutta kokemukset kaikenlaisista systeemeistä kiinnostaa. Onhan noita asiaan vihkiytyneitä foorumeita, mutta kysytään nyt täältäkin:)
Mimmosia säästöjä on elävässä elämässä kertynyt?

Suuret odotukset ei itsellä ole, kunhan nyt ajan kuluks pelastetaan maailmaa:p

Mihail
18.08.2011, 19.10
Käyttökokemuksia ei ole kustannusten puolesta, mutta asennuskokemusta on.

Kokemuksia Jäspin aurinkolämpöpaketista ja Calliduksen myymästä ditrich järjestelmästä. Palautteen mitä asiakkailta on saanut on ollut hyvää. Kesäaikaan aurinkoenergia on hoitanut koko käyttöveden tarpeen helposti. Ja ovat olleet huoltovapaita, ei ole tarvinnut pahemmin käydä niitä enään asennuksen jälkeen hipelöimässä. Ainakin edellämainitut valmistajat toimittavat paketin mukana latausautomatiikan jossa pumppu ja automatiikka ja tarvittavat anturit mukana. Oumannihan hoitaa pelkästään lämmityspiirin menoveden lämpötilaa. Tyhjiökeräimistä ei ole kokemusta, mutta väittävät niiden ainakin myyntipuheiden mukaa olevan tehokkaita myös pilvipoudalla.

H. Moilanen
18.08.2011, 19.23
Tyhjiöputkikeräin tuottaa lämpöä niin paljon, että kesäaikaan on pakko pitää patterikiertoa päällä ja haihduttaa lämpöä pois pannusta. Todellista säästöä ei synny kuin hetken keväällä ja syksyllä jolloin keräimen energia voidaan hyödyntää täydellisesti lämmittämisessä. Montaa vikaa tuo laitteisto ei kärsi, että hankinta + ylläpitökulut jäävät kuolettamatta elinkaaren aikana. Toisaalta, melko toimintavarmoja laitteita nuo taitavat kuitenkin olla.

Pekka L
18.08.2011, 19.44
Oumannihan hoitaa pelkästään lämmityspiirin menoveden lämpötilaa.

Joo, mutta varsin edullisella laahjennusosalla (EXU-800) se haistelee keräimen ja varaajan lämpötilaerot ja käynnistää pumpun kun taakia on tarjolla. Ainakin kuvittelen, että on fiksumpaa kun yksi säädin hoitelee koko systeemin.


Tyhjiöputkikeräin tuottaa lämpöä niin paljon, että kesäaikaan on pakko pitää patterikiertoa päällä ja haihduttaa lämpöä pois pannusta. Todellista säästöä ei synny kuin hetken keväällä ja syksyllä jolloin keräimen energia voidaan hyödyntää täydellisesti lämmittämisessä.

Meinaakko että kiertovesipumppu syö säästöt? Vai mikä? Tuollainen Grundfos Alpha 2 (http://www.grundfos.com/products/find-product/alpha2.html#) on kyllä aika vähäruokainen, joka meillä on.

haedon
18.08.2011, 19.51
Pystyisköhän joku noheva putkari rakentamaan sellaisen systeemin jossa olisi aurinkokeräin ja maalämpö ja jossa aurinkokeräimen hukkalämmön käyttäisi energian varastoimiseen maahan kesällä? Paluuvedellä taas jäähdyttäisi taloa kesähelteillä.

skela
18.08.2011, 21.47
Minulla on ollut parina kesänä sellainen viritys, että levitän mustalle huopakatolle 40 metriä puutarhaletkua. Letkuun mahtuu noin 10 litraa vettä. Kovalla auringonpaisteella vesi lämpenee jopa 50°C lämpötilaan, ja uutta vettä saa noin puolen tunnin päästä. Siinä on ollut hyvä pestä astioita ja käydä pesullakin, koska naapureihin ei ole suoraa näköyhteyttä letkun sijaintipaikalta. Samaten kasveille on saanut esilämmitettyä kasteluvettä.

Harkitsin joskus aurinkokeräintä ja maalämpöä, mutta tulin siihen tulokseen, ettei kumpikaan kannata pelkän käyttöveden lämmitykseen. Talossani on suora sähkölämmitys ja oli 500 litran varaaja kylmässä tilassa. Sähkölämmitystä ei käytetä, koska takkakin riittää, ja lähes kaksi vuotta sitten korvasin vanhan varaajan pienemmällä (olikohan 120 vai 160 litraa, lämpenee tunnissa 3×2 kW:n vastuksilla), jonka sijoitin saunan lauteiden alle. Vanhan varaajan hukkalämpö oli noin 10 kWh päivässä eli saman verran kuin jos olisi käytetty 200 litraa lämmintä vettä päivässä. Uusi varaaja on käynnissä vain kylmään vuodenaikaan, olisiko silloin 3 kWh/d hukkalämpöä. Muuten vesi lämmitetään vedenkeittimellä, pesukoneessa, kiukaalla tai sitten tarpeen mukaan varaajassa. Sähköä kuluu noin 3,5 MWh vuodessa. Lähtötilanne ennen takan ja varaajan uusimista oli noin 18 MWh. Paritalonaapurilla kuluu yli 20 MWh.

Ehdottomasti suurimmat energiasyöpöt talossa ovat veden ja huoneiden lämmitys.

Veden ominaislämpöhän on 4,2 kJ/kgK, ja niinpä 100 litraa suihkulämmintä vettä (8 minuutin suihku) maksaa noin 4,2 kJ/kgK * 40 K * 100 kg = 16,8 MJ. Koska 1 kWh = 1 kJ/s * 3600s = 3,6 MJ, niin 16,8 MJ = 4,6 kWh. Vuosikulutuksellamme lämmittäisi siis 3500kWh/4,6 kWh * 0,1 m³ = 76 m³ vettä eli 200 litraa päivässä. Sitä kuitenkin kuluu paljon vähemmän, koska kylvemme vain kahdesti viikossa emmekä lotraa.

Maan alle rakennettua tallia ei yleensä tarvitse lämmittää, koska on talvellakin yli 7°C. Joskus on pitänyt saada kosteutta pois, vaikka olenkin yrittänyt harjata pyöristä lumet pois ennen pysäköintiä. Naapurimme, joka pitää autoaan tallissa, joutuu luonnollisesti lämmittämään sitäkin tilaa koko talven.

Mihail
18.08.2011, 21.49
Joo, mutta varsin edullisella laahjennusosalla (EXU-800) se haistelee keräimen ja varaajan lämpötilaerot ja käynnistää pumpun kun taakia on tarjolla. Ainakin kuvittelen, että on fiksumpaa kun yksi säädin hoitelee koko systeemin.

Valmistajan esitteen mukaanhan siinä kattilassakin pitäisi olla jonkunlainen automatiikka ohjausta varten itsessään, vai onko siinä pelkkä kierrukka? Toi uusi ouman on jo kyllä niin monipuolinen että ei edes tiedä itse vielä kaikkia sen mahdollisuuksia.


Pystyisköhän joku noheva putkari rakentamaan sellaisen systeemin jossa olisi aurinkokeräin ja maalämpö ja jossa aurinkokeräimen hukkalämmön käyttäisi energian varastoimiseen maahan kesällä? Paluuvedellä taas jäähdyttäisi taloa kesähelteillä.

Entisellä pomollani on kytkettynä aurinkopiiri samaan putkistoon haarojen kanssa kun maalämpö ja aina kevätauringolla lataa lämpöä maahan. On muuten yleistynyt nuo maalammön ilmaiskylmä sysyteemit viime aikoina paljon ja on kyllä toimiva systeemi.

PMoi
18.08.2011, 22.21
Pystyisköhän joku noheva putkari rakentamaan sellaisen systeemin jossa olisi aurinkokeräin ja maalämpö ja jossa aurinkokeräimen hukkalämmön käyttäisi energian varastoimiseen maahan kesällä? Paluuvedellä taas jäähdyttäisi taloa kesähelteillä.

Tällä maalämpöpiirillä voisi talvipakkasilla myös esilämmittää tuloilmaa. Maalämpöpiiristä kun saadaan muutama asteista lientä joka on siis huomattavasti lämpimämpää kuin esim -13 asteinen ulkoilma.

Grandi66
18.08.2011, 23.03
Mulla on ollut aurinkopaneelit vuodesta 2006 syksystä lähtein öljyn rinnalla. Pitää sanoa että kyllä avittaa. Homma toimii ihan automaagisesti, kesällä poltin pois päältä samoin sähkövastus. Ottaa pilvisemmälläkin säällä talteen energiaa. Merkkiä en jaksa nyt lähteä katsomaan (laiska), anturi paneelilla ja anturi pannun luona ja haistelee erotusta ja ku tuleen määrätty ero niin rupee pumppu pyörii. Mulla lämpee kaksi taloa yhdellä pannulla ja öljyä menee noin 3000 vuoteen ja varmaan menis enemmän jos ei olis paneeleita, tulee energiaa vuoteen noin 1800-2000 kwh. Nyt 6.8-18.8 tuli 55 kwh energiaa, joten ihan hyvin. Eniten auttaa keväällä ja syksyllä lämmityksessä ja kesällä lämmittää käyttöveden.

Mihail
19.08.2011, 16.30
Tällä maalämpöpiirillä voisi talvipakkasilla myös esilämmittää tuloilmaa. Maalämpöpiiristä kun saadaan muutama asteista lientä joka on siis huomattavasti lämpimämpää kuin esim -13 asteinen ulkoilma.

Onhan tuota jo hyödynnetty pitkän aikaa ilmanvaihtokoneissa tuota esilämmityspatteria ja kesällä se toimii vastaavasti jäähdytyspatterina tuloilmalle. On myös saatavana patteri jonka pystyy lisäämään maalämpötalossa ulkoilmaputken väliin ajamaan samaa tehtävää ilman että iv-koneeseen tehdään mitään muutoksia.

H. Moilanen
19.08.2011, 18.43
Meinaakko että kiertovesipumppu syö säästöt? Vai mikä? Tuollainen Grundfos Alpha 2 (http://www.grundfos.com/products/find-product/alpha2.html#) on kyllä aika vähäruokainen, joka meillä on.
Kesäaikaan lämpimän käyttöveden lämmittämisen tarve on huomattasti pienempi kuin talviaikaan. Lisäksi lämpimän veden kulutus painuu minimiin mm. kesämökkeilyn tähden. Eli jo lähtökohtisesti pienestä kulusta ei voi saada suurta säästöä.

mutanaama
19.08.2011, 18.49
Kesäaikaan lämpimän käyttöveden lämmittämisen tarve on huomattasti pienempi kuin talviaikaan. Lisäksi lämpimän veden kulutus painuu minimiin mm. kesämökkeilyn tähden. Eli jo lähtökohtisesti pienestä kulusta ei voi saada suurta säästöä.

Me emme juuri mökkeile ja kesällä suihkutellaan joka päivä vähintään kerran. Niin myös tosin talvella ja keväällä, syksystä puhumattakaan. LVV on kellarissa, jossa lämpötila on parin asteen sisällä ympäri vuoden.

YT
19.08.2011, 18.53
Kun hameet lyhenee niin suihkut viilenee.

Pekka L
19.08.2011, 23.12
En mäkään ihan purematta niele sitä että kesällä lämmintä vettä kuluisi vähemmän. Ainakaan oleellista eroa tuskin on.

H. Moilanen
20.08.2011, 07.02
Kesäkuukausien energian tarve on kuitenkin vain joitakin prosentteja vuotuisesta tarpeesta. Jokainen voi laskea haluamallaan kaavalla kannattaako keräinten asentaminen.

mutanaama
20.08.2011, 08.15
Mutta itsepä aloitit väittämällä, ettei kesällä lämmintä vettä kulu. Karvalakkivakiolla väitän, että meillä kuluu lämmintä vettä noin 200l/päivä sisältää noin 7 suihkutusta astianpesut yms. Eli noin 30Kwh= noin 3,5€=400€ touko-elokuun ajalle. Eli meidän tapauksessa parissa vuodessa voisi maksaa itsensä takaisin.

Pekka L
20.08.2011, 09.08
Kuten edellä totesin, suuria odotuksia ei ole. ~150€ säästö vuodessa on oletettava taso, 200€ olisi jo oikein hyvä.
Toisaalta, järjestelmään ei ole tarkoitus hakata rahaa ns. surutta. Reilulla tuhannella eurolla meinaan selvitä. Keräimen tilaaminen Kiinasta itse ei ole poissuljettua. Katsotaan nyt millaisia katteita nuo energiatrokarit vinkuu vehkeistään.
Serkkupoika on ison putkiliikkeen myyntipäällikkö, sieltä loput osat asevelihintaan. Pumppusysteemin kasaan itse.

H. Moilanen
20.08.2011, 09.28
Mutta itsepä aloitit väittämällä, ettei kesällä lämmintä vettä kulu.
Onnistuit jälleen poimimaan vastauksesta sen kaikkein olennaisimman. Onnittelut siitä.

Pitäydyn edelleen kannassani, että vedenlämmitysenergian tarve on kesäaikana vähäisempi vaikka käyttöveden litramääräinen kulutus ei olennaisesti muuttuisikaan. Asunnon rakenteelliset ratkaisut toki vaikuttavat tässä muuttujassa.


Karvalakkivakiolla väitän, että meillä kuluu lämmintä vettä noin 200l/päivä sisältää noin 7 suihkutusta astianpesut yms. Eli noin 30Kwh= noin 3,5€=400€ touko-elokuun ajalle. Eli meidän tapauksessa parissa vuodessa voisi maksaa itsensä takaisin.
Entäs jos väliin osuu pilvisiä päiviä? Tai jopa sadepäiviä? 100% hyöty toteutuu vain villeissä päiväunissa ja mainosmiesten puheissa. Ei keräin kuitenkaan toimi ainoana energialähteenä vaikka kaksi viimeistä kesää ovatkin olleet keräimen energiatuoton kannalta edullisia.

H. Moilanen
20.08.2011, 20.28
Jaa niin. Keräimien hankkimiseen ja asentamiseen on mahdollista saada valtion energia-avustusta loiventamaan investointia ja lyhentämään kuoletusaikaa.

mutanaama
20.08.2011, 20.45
Kaverin mukaan aurinkolämpö alkaa toimimaan hyvin maaliskuusta, ja ainoana käyttöveden lämmönlähteenä vuodesta riippuen vapusta tai juhannuksesta lähtien. Energia tallennetaan parin kuution eristettyyn säiliöön, jolloin muutama sateinen päivä ei vaikuta vielä dramaattisesti. Mutta ei se silti mikään autuaaksi tekevä keksintö ole, toisaalta sähkön hinta on noussut pirusti parissa vuodessa, niin alkaa tuohonkin kiinnostus kummasti kasvaa.
Mä itse pidän enemmän siitä, että lämmintä vettä riittää satoi tai paistoi, niin meidän varaaja on päällä koko ajan. Ajattelinkin esilämmittää varaajaan menevän veden (+4) jollain aurinkokennosysteemillä.

H. Moilanen
20.08.2011, 21.27
Mitä isompi LVV, sitä paremmin keräimen lämpöenergia on hyödynnettävissä. Kaikissa taloissa ei kuitenkaan ole LVV:tä lainkaan tai sen tilavuus on vain pari satkua. Sellaisessa systeemissä aurinkoisena päivänä energia pitää pumpata harakoille eikä sadepäivän lämmitystarpeesta pääse eroon.

lansive
22.08.2011, 08.31
Jaa niin. Keräimien hankkimiseen ja asentamiseen on mahdollista saada valtion energia-avustusta loiventamaan investointia ja lyhentämään kuoletusaikaa.

Joo, mutta vain silloin kun käytetään jotain epäympäristöystävällistä lämmitystä. Meillä kun on puulämmitys (= uusiutuva energianlähde), ei mitään avustusta saa. Tai siis ei saanut muutama vuosi sitten. En ole jaksanut enää tutkia tarkemmin.

Minuakin on tuo systeemi alkanut kiinnostaa, kun ennestään on 3 kuution varaaja johon saisi tuupattua sitä lämmintä tarpeeksi. Varaaja tosin on vanha ja huonosti eristetty, joten se pitäisi ehkä kuitenkin uusia parhaan hyödyn saavuttamiseksi. Ja ainahan voi pistää puita kattilaan jos suihku tuntuu vilpoiselta. Toisaalta aurinkolämpö poistaisi yhden kesän ikävistä ongelmista, eli talon läpi menevä tiilihormi lämmittää turhan hyvin huonetiloja silloin kun aurinko paistaa. Talvellahan se on kivaa kun hormi hohkaa lämpöä, mutta kun sisällä on muutenkin 29 astetta, niin kolmen asteen lisäys ei tunnu enää mukavalta.

Pekka L
22.08.2011, 09.19
Jaa niin. Keräimien hankkimiseen ja asentamiseen on mahdollista saada valtion energia-avustusta loiventamaan investointia ja lyhentämään kuoletusaikaa.

Tsekkasin tämän, mulla on ollut käsitys että ei saa.
Eikä saakaan, ellei uusiutuvasta energiasta saada vähintään puolet energiantarpeesta remontin jälkeen. Eli avustuksen tähtäin on saada uusiutuvasta energiasta päälämmönlähde.
Tarveharkintaista avustusta voisi saada täydentävällekin järjestelmälle jos on pienituloinen.
Siis heidän kriteeriensä mukaan...

H. Moilanen
22.08.2011, 18.42
Se on sitten kriteerit muuttuneet.

Pekka L
10.12.2011, 19.51
Jaahans, 30-putkisen keräimen hain tänään, sekä lämmönsiirtoputken H. Moilasen kannustamana.:)
Sakemanneilta saa pumppuaseman niin edullisesti, että sen itserakentelu on haudattu ajatus.
Jos helmikuun loppuun menessä olis vehkeet asennettuna, niin alkaisi kevätaurinko jo säästää kuluissa.

Jake_Kona
10.12.2011, 20.08
Joskus oli tv:ssä ohjelma jossa kotinikkari oli tehnyt oman aurinkovedenlämmittimen.
Se koostui tolpasta tai kannosta johon tapilla ( nivel) oli yhdistetty vanha ikkuna pokineen. Sellainen olohuoneen ikkuna jotain 2x1,8 m.
Takaseinä levystä ja sisällä puutarhaletkua zikzakkina, maalattuna mustaksi. Laitosta pystyi kääntämään kohti aurinkoa.
Sillä voi saada lämpimän veden esim mökille, jos liian nukkavieru omakotitalon pihaan.

p bonk
10.12.2011, 20.14
Voi myös tutustua tähän (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?35847-Laituriponttoonista-l%E4mminvesivaraaja-m%F6kkisuihkuun&highlight=varaaja) ansiokkaaseen projektiin.

mutanaama
10.12.2011, 21.32
Kiitos muistutuksesta:D
Minnehän se risti pitäisi laittaa...

p bonk
10.12.2011, 22.10
Ole hyvä. En muistanutkaan, että tämä oli näin viihdyttävä projekti. Nauratti ensimmäisen kerran tänään.

Pekka L
15.01.2012, 15.30
Systeemi ei ole vielä käytössä, mutta alkaa jo vakuuttaa meikäläistä.
Tapaninpäivän myrskyssä oli pilvetön taivas, keräin kuumeni yli 60 asteeseen. Toki vain hetken, kun aurinko ei kauaa paista.
Kuvanottohetkellä aurinko paistoi ohuen pilviverhon takaa, pakkasta -8. Ei ole missään välissä paistanut pilvettömältä taivaalta tänään.
Keräimen yläosassa lämpöä +38 astetta:eek: Messinkiosat ei oo huurussa... aika hyvin nuo putket säteilyn imee.
Lämpöanturi on siis jo kytketty Oumaniin ja ei enää paljon puutu muutenkaan, vaikka eipä tässä kiire ole.
Joskus kasiviikkoon menessä tuon kun saa käyttöön, niin ok.
http://epicride.fans.fi/kuvat/Ker%E4in+pakkasella.jpg/full

haedon
15.01.2012, 16.07
Systeemi ei ole vielä käytössä, mutta alkaa jo vakuuttaa meikäläistä.
Tapaninpäivän myrskyssä oli pilvetön taivas, keräin kuumeni yli 60 asteeseen. Toki vain hetken, kun aurinko ei kauaa paista.
Kuvanottohetkellä aurinko paistoi ohuen pilviverhon takaa, pakkasta -8. Ei ole missään välissä paistanut pilvettömältä taivaalta tänään.
Keräimen yläosassa lämpöä +38 astetta:eek: Messinkiosat ei oo huurussa... aika hyvin nuo putket säteilyn imee....
Aika yllättävää että vuoden synkimpään aikaankin jaksaa ottaa energiaa auringonvalosta. Ilmeisen kannattavan hankinta siis vesikertoiseen lämmitysjärjestelmään, kun hankintahintakin on kohtuullinen eikä pitäisi olla mitään suurempaa hajoavaa/huolettavaa osaa.

H. Moilanen
15.01.2012, 21.58
Mihinkäs Pekalla tuo kenno kytketään? Pannuun, varaajaan, johonkin muualle?

Pekka L
16.01.2012, 15.49
Eiks se tossa ekassa viestissä lue. Kattilaan, jossa 305 litran varaaja ja aurinkokierukka valmiina.

H. Moilanen
16.01.2012, 23.01
Kas kehveliä, silmä käteen ja sillain.

Mahtaakos tuommoinen 60 asteen lämpötila vielä riittää lämmittämiseen? Kattilan ja varaajan lämpö on varmaan korkeampi?

Pekka L
16.01.2012, 23.13
Varaaja on malliltaan kapea ja korkea, jolloin lämpö kerrostuu. Alalämpö pyörii öljyllä siinä ~50 asteessa ja aurinkokierukka on nimenomaan alhaalla, em. syystä. Eli teoriassa kyllä riittää. Mutta tapaninpäivän tienoilla aurinko paistaa täällä n. 5 asteen korkeudelta ja vain hetken. Helmikuun lopussa se käy jo n.20 asteen korkeudella, jolloin säteilyteho on jo ihan eri ja kestääkin jo paremman tovin. Veikkaanpa että 100 astetta paukkuu helposti jos saa vapaasti lämmetä.
Kaikki tarvittava "hardware" on muuten hommattuna, aika tasan 1400€ meni.

Pekka L
03.03.2012, 19.49
Systeemin käyttöönotto vähän venähti, kun sukulaisäijän putkifirmalla piisaa hommia ns. riittävästi. Tuli kumminkin tänään kesken toisen urakan tuomaan täyttöpumpun ja saatiin homma pelittämään.
No eipä tässä paljoa kokonaisenergiaa ole missattu keskellä talvea.

Eipä voi kuin äimistellä. Puolilta päivin saatiin systeemi kuntoon, siitä eteenpäin kuuteen saakka poltin huilaili. Patterikierto koko ajan päällä, kolmen maissa oli nostanut varaajan alalämpöä 49:stä 58 asteeseen*. Kymmentä vaille kuusi vielä latauspumppu käynnistyi, auringon lasku 18:03.:cool:

*Ja tuolloin oli vielä pumppuryhmän ja varaajan väliset putket (2x2m) vailla eristeitä, eli osa lämmöstä meni pannuhuoneen lämmitykseen.

Ohiampuja
03.03.2012, 21.26
Kiitos Pekalle raportista. Oikein hävettää kuinka kuutamolla olen näistä härveleistä, vaikka talotekniikka-alalla olen töissä. :rolleyes:

Nämähän vaikuttavat aika tehokkailta vehkeiltä, meidän öljyllä lämpiävä taloyhtiö kaipaisi jotain toista lämmitysmuotoa käyttövedelle tuon öljypolttimen rinnalle. Tähänhän pitääkin perehtyä tarkemmin...

YT
03.03.2012, 21.28
Minä olen vakuuttunut tehosta vasta sitten, kun kuulen kattilaan menevän- ja ulostulevan veden lämpötilojen erotuksen ja veden virtauman.

p bonk
03.03.2012, 21.55
Kai noilla omakotitalon hoitaa, mutta isompi taloyhtiö vaatii jo tulistimet ja kunnon lämmönvaihtimet ym. Eli ei tule ihan halvaksi. Meille laskettiin 16 asunnon osalta takaisinmaksuajaksi 23 vuotta ja silti kaukolämpö pitäisi olla varalla oikein kovia pakkasia varten.

Mihail
03.03.2012, 22.49
Onhan ne tehokkaiksi auroinkoisella ja pilviselläkin ilmalla todettu, mutta meilläpäin myynti on heikkoa.
Ilmaiseksi pitäisi kaikki saada tai korkeintaan 500€ saisi maksaa niin ostaisivat piruuttaan.
Mutta kaikki joille olen tuollaisia systeemeitä asentanut ovat olleet tyytyväisiä investointiin.

Pekka L
04.03.2012, 17.51
Minä olen vakuuttunut tehosta vasta sitten, kun kuulen kattilaan menevän- ja ulostulevan veden lämpötilojen erotuksen ja veden virtauman.

Tossa kirkkaimman päivänpaisteen aikaan lämpötilaero pyöri ~5 asteessa, neljän aikaan iltapäivällä vielä ~4 astetta.
Virtaus ilmeisesti 7l/min, lievä tulkinnanvara virtausmittarin näytössä kun siinä on sellainen jousikuormitteinen "koho" jonka alareuna oli siis 7 kohdalla, yläreuna 10:ssä. Yläreuna jää asteikon päälle kun pumpun sammuttaa, joten kai se alareunasta katotaan?
Ei kun laskemaan. Kerro mullekin. Lämmönsiirtonesteenä n.40/60 propyleeniglykoli/vesi.
Pumppu käy tauotta kun aurinko paistaa kunnolla.

Itsok
04.03.2012, 18.09
Selvittämättä liuoksen ominaislämpökapasiteettia tarkemmin, niin karkea arvio lämpöteholle tulee paneelista reilu 2 kW.
Pumpun teho lienee kymmeniä watteja? Paljonkohan lämpöhäviötä tulee paneelilta lämmönvaihtimelle?

Pekka L
04.03.2012, 18.15
Pumpun ykkösteho (3 nopeutta) on 36W.
Ominaislämpökapasiteetti ko. litkulle ~3,6kJ/kg
Tiheys ~1,05kg/l

Häviöitä ei voi kuin arvailla... pumpulle keräimestä 9m putkea, siitä varaajaan 2m. Kokonaan eristetty toki.

mutanaama
04.03.2012, 18.39
Taisi mennä hankintaan laitteet.

Grandi66
04.03.2012, 19.09
Ihan oli siinä ja siinä ettei pyörähtänyt. Pikku hiljaa, jo neljättä tai viidettä vuotta paneelit katolla

Itsok
04.03.2012, 19.54
Pumpun ykkösteho (3 nopeutta) on 36W.
Ominaislämpökapasiteetti ko. litkulle ~3,6kJ/kg
Tiheys ~1,05kg/l

Häviöitä ei voi kuin arvailla... pumpulle keräimestä 9m putkea, siitä varaajaan 2m. Kokonaan eristetty toki.

Laiskuuttani en jaksanut selvittää itse ominaislämpökapasiteettiä, mutta liuoksen arvoilla tulee vieläkin laskennallisesti kaksi kilowattia lämpötehoa. Jotta voisi edes karkeasti arvioida (en jaksa alkaa laskemaan) lämpöhäviöitä putkistossa, niin pitäisi tietää aika paljon ympäristöstä tietoja. Nyrkki-hiha-veikkaus-mutulla heitän, että lämpöhäviöitä voi olla joku 20-40% riippuen vähän missä putket kulkevat.

Tarkemmin miettimättä ja laskematta paljonko pumppu pyörii tunteja vuodessa, mutta sählölaskua voi tulla siitä reilu satku varmaan (pyörii 1/3 vuodesta? Todellisuudessa varmaan vähemmänkin).

Ei kyllä kuulosta ollenkaan pöllömmälle viritykselle. Hmm, kotikotona on käytössä puukattila ja iso lämminvesivaraaja. Siihenhän toi sopisi kuin nenä päähän. Ei tartteis varmaan kesäkuukausina paljoa puulla lämmittää.

mutanaama
04.03.2012, 20.09
Noilla virtauksilla veikkaisin eristetyn putken häviöksi ennemmin prosentteja jos niitäkään.

Laskeskelin, että jos energia maksaa 15c/KWh, niin jatkuvasti pyörittäen vuodessa kuluksi tulisi vain 68€, olettaen että koko järjestelmä vaatii 50W (venttiilit, äly ja pumppu)

Itsok
04.03.2012, 20.41
Katos joo pilkkuvirhe oli tossa pumpunlaskussa. Kuulostikin aika isolta sähkölaskulta.
Sen tarkemmin kantaa ottamatta putkien häviöihin, niin pienihalkaisisijilla putkilla lämpöhäviö on suuri. Tietysti lämpötilatasot vaikuttaa erittäin paljon. Häviö voi aivan hyvinkin olla vain prosenttien luokkaakin.

edit. pieni lehtiön nurkkaan laskettu arvio yhden suunnan putken häviöistä voisi olla likellä viittä prosenttia. Virhettä voi olla sitten hyvinkin paljon suuntaan jos toiseen jo pelkästään materiaaliArvauksissa, saatika laskelmissa. Tämmöisissa tapauksissa kokemus on yleensä rautaa.

mutanaama
04.03.2012, 21.05
Seisonpa itseäni korjaten. Putkiston lämpöhäviöksi voi helposta laskea 10-20W/metri ulkotiloissa.

Pekka L
04.03.2012, 22.28
En tiedä juuri mitään noista eristeiden arvoista, saati että osaisin jotain laskea niiden perusteella.
Toi Armaflex HT (http://www.armacell.com/WWW/armacell/ACwwwAttach.nsf/ansFiles/HTArmaflexLeafletEN.pdf/$File/HTArmaflexLeafletEN.pdf) on varmaan aika liki teknisesti sitä mitä toi putken eriste on. En tiedä mitä se oikeasti on, valmiiksi eristetty tuplaputki. 20mm putken sisähalkaisija, eristepaksuus niin ikään 20mm. Viimeset 2m sitten Paroc villakourua, myös 20mm eristepaksuudella.
Tosta tuplaputkesta ~8m on käytännössä ulkona. Välikatolla suurin osa, mutta kylmää tilaa yhtä kaikki.

Voiskohan pumppu käydä jonkun 1/6 vuodesta? Sydäntalvella aika hiljaista vuorokauden ympäri ja kesälläkin tietysti yöt. Kympin luokkaa max. vuodessa.
Pumpun ohjaus ei paljoa syö, sama Ouman EH-800 kuin kattilassa jo on, ohjailee tuota myös. Laajennusyksikkö siinä on, mitä se sitten vie. Lähinnä sielläkin vain rele naksuu.

Jossain artikkelissa mainittiin Tampereella (keräimellä saatavan) aurinkoenergian määräksi maaliskuussa keskimäärin 3kWh/m² päivässä. Eli jos mun keräimen tehollinen ala on n.2,5m², potkii se päivässä rapiat 7kWh tähän aikaan vuodesta. Onhan se rikkana rokassa sekin. Ja täällä rannikolla paistaa mun käsittääkseni hiukan enemmän. Ja Näsinneula varjostaa myös...

Ohiampuja
20.08.2016, 08.13
Törmäsin vanhaan aiheeseen, onko uusia kokemuksia foorumilla?

TemMeke
20.08.2016, 11.14
Törmäsin vanhaan aiheeseen, onko uusia kokemuksia foorumilla?

Mulla on aurinkokeräin, mallia tee-se-itse.

Katolla on noin 6m2 keräintä, missä kupariputki kiertelee pohjalla ja niihin on juotettu mustaks maalatut peltisuikaleet. Puukehys, pellit ympärillä (ei tarttis, ulkonäköjuttu), jotkut wanhan kasvihuoneen lasit päällä. Noi on aika ohkasta lasia, joutuu tukemaan paljon, että kestää, kannattaa valkata vahvempaa, jos sopivasti saa. Tää kulkee aurinkokeräinjutuissa ekan sukupolven keräimenä, eli ei parasta mitä nykyään saa kaupasta, mut halpa ja helppo tehdä ite. Varaajana on wanha öljysäiliö, minkä pohjalla katolla lämmennyt vesi käy luovuttamassa energiansa. Pinnalta saa kierukalla lämmintä vettä, varaajan vesi ei sekotu mihinkään, vaan seisoo siellä. Pumppu käy, kun katolla on lämpimämpää ku säiliön pohjalla.

Mulla riittää ainoaks lämmönlähteeks reilu puol vuotta, kun vaatimuksena on perstuntumalta lämmin suihku. 70-asteista ei saa noin pitkään, jos haluaa hanasta "polttavaa", mut totahan voi pelata omaan tarkotukseen sopivaks ihan keräimen ja varaajan koolla. Talvellakin aurinko tosiaan lämmittää ja auttaa vähän, mut kuitenkin niin onnettomasti, et ympärivuotiseks lämmönlähteeks siitä ei oikein oo. Tarttis olla luokkaa 100m3 eristetty vesivaraaja, jonka ehtis ladata kesällä, että talo pysyis talven yli lämpösenä.




Mä lueskelin täältä aika paljon apuja, lähinnä tuolta Downloadsin alta dokkareita:
http://www.kolumbus.fi/solpros/

Mihail
20.08.2016, 21.23
Mites sähköpanelit? Onko kokemuksia? Voisi kuvitella ympärivuotisen hyödyn olevan suurempi ja hankintahinta edullisempi.

haedon
20.08.2016, 21.46
...Tarttis olla luokkaa 100m3 eristetty vesivaraaja, jonka ehtis ladata kesällä, että talo pysyis talven yli lämpösenä. ...
Mietin että maata vois käyttää varaamiseen, jos olisi talo kellarikerroksella. Eristeet 2-3 metrin päähän kellarin seinästä, salaojasepelit ja maapiiri johon keväällä/kesällä/syksyllä siirtäisi energiaa talteen 300-400m3 kiveen. Uudessa ei tulisi paljoa lisäkustannusta ja vanhassa kannattaisi, jos pitäisi tehdä salaojitusta ja sadevesien viemäröintiä varten monttu. Nilan Compact PC:hen saa maalämpöpumpun ja aurinkokierukan, joten sillä voisi onnistua.

TemMeke
20.08.2016, 22.12
Mites sähköpanelit? Onko kokemuksia? Voisi kuvitella ympärivuotisen hyödyn olevan suurempi ja hankintahinta edullisempi.

Mua kiinnostais myös aurinkosähkö, mutta vaikka miten yritän laskeskella ja selvitä halvalla itse tehden, niin töpselistä saa liian halpaa sähköä, eikä homma oikein tahdo kannattaa. :/



Mietin että maata vois käyttää varaamiseen, jos olisi talo kellarikerroksella. Eristeet 2-3 metrin päähän kellarin seinästä, salaojasepelit ja maapiiri johon keväällä/kesällä/syksyllä siirtäisi energiaa talteen 300-400m3 kiveen. Uudessa ei tulisi paljoa lisäkustannusta ja vanhassa kannattaisi, jos pitäisi tehdä salaojitusta ja sadevesien viemäröintiä varten monttu. Nilan Compact PC:hen saa maalämpöpumpun ja aurinkokierukan, joten sillä voisi onnistua.

Mielenkiintoinen ajatus. Mulla ei oo talossa mahista, mut talli pitäis rakentaa tässä jonkun vuoden sisään, kunhan budjetti sallii ja sinne alle voisi toteuttaa jotain.

Miten lämpö käyttäytyy tuollaisessa? Jakautuuko se tasaisesti ja pitää myös kerätä koko alueelta, vai käykö samanlaista ilmiötä kun nesteen kanssa, että lämmin nousee ylös ja on sieltä helposti noukittavissa?

Mihail
20.08.2016, 22.16
Asiakkailla on systeemejä joissa aurinkopaneelien kautta kierretään neste kenttään tai porakaivoon. Hyödystä ei mitään hajua. Ajatuksena siis ladata kesän aikana lämpöä.

haedon
20.08.2016, 22.37
Asiakkailla on systeemejä joissa aurinkopaneelien kautta kierretään neste kenttään tai porakaivoon. Hyödystä ei mitään hajua. Ajatuksena siis ladata kesän aikana lämpöä.
Veikkaisin että aika minimaalinen tuollaisissa tapauksissa, koska puhutaan jo tuhansista tonneista kiveä muutaman metrin sisällä kaivosta, joka on eristämätöntä eli lämpö johtuu taas tuhansiin tonneihin kiveä.

haedon
20.08.2016, 22.45
...talli pitäis rakentaa tässä jonkun vuoden sisään, kunhan budjetti sallii ja sinne alle voisi toteuttaa jotain. ...
Tallin voisi tehdä passiivisena lämmityksenä eli pohjalle eriste, sen päälle sepeli ja valu. Sepelissä kiertäisi autotallin katolla olevan keräimen piiri. Ongelmana olisi että lämpöä varaavaa kiviainesta tulisi vähän eli pohjapinta-alan verran kuutioita jos metrin patja 50m2 autotalli->50m3 kiveä. Voisi olla järkevämpi joku ilppi.

Mihail
20.08.2016, 22.53
Eikä se sepeli mitään lämpöä varaa. Paras maa noihin maapiiriin on kostea savinen maa.

TemMeke
20.08.2016, 23.00
Paras maa noihin maapiiriin on kostea savinen maa.

Sitä on tontti täynnä. Jotain hyviä hakusanoja aiheesta?

Vai onko tää edes itte tehtävien rajoissa? Äkkiseltään tulee vaan jotain maalämpöpumppujuttuja.

Mihail
20.08.2016, 23.03
Keskustelu karkas väärille uomille. Tuo systeemi on siis maalämpöpumpulle lämmönlähteeksi.

haedon
21.08.2016, 09.24
Keskustelu karkas väärille uomille. ...
Aurinkolämmön ongelmana on se että se tuottaa hyvin kun lämpöenergiaa tarvitaan vähän ja huonosti kun sitä tarvittaisiin paljon. Siinä suhteessa ei olla väärillä uomilla että jotenkin pitäisi ratkaista yhtälö kuinka aurinkolämmön energiaa varastoitaisiin energiantarvetta vastaavaksi.

Minun ajatus tuossa pohdiskelussa oli että varaava massa olisi eristetty ja osa rakennuksen pohjarakenteita. Alle 300 kuutiota maata varaisi saman määrän energiaa kuin 100 kuutiota vettä, jonka TemMeke mainitsi. Jos saveen varattaisiin niin sen pitäisi olla avoin systeemi, mutta saven heikomman lämmönjohtavuuden takia se tasaisi eroa eristettyyn systeemiin. Ehkä savimaahan paalutetun talon pohjalle voisi samalla kaivaa putkiston, joka kesällä varaisi ja talvella luovuttaisi lämpöä. Piirin pitäisi myös olla pidempi savimaassa tai sitten välisäiliö. Alkuinvestointi olisi ehkä luokkaa 60% porakaivomaalämpöpiirin kustannuksista. Nyt mitä enemmän asiaa pohdin niin luulen että keräimiä taas tarvittaisiin jo niin paljon että sen puolesta ei välttis enää kannattaisi. Joku voi laskea...

Pekka L
21.08.2016, 10.25
Omaa systeemiä on laajennettu sittemmin. Kaksi keräintä, eli 60 putkea katolla. Lämmittää kesällä diy-ulkoporeallasta, ei tarvi puilla lämmittää. Niin ikään saunaan tuli vesikiertoinen lattialämmitys, sinne saa lämpöä myös.
Öljykattilan uusiminen, aurinkokeräimet ja viimeisenä ilppi, kulutus on tippunut 1700-1800l tasolta alle 1000 litraan/vuosi.

TemMeke
21.08.2016, 10.38
Minun ajatus tuossa pohdiskelussa oli että varaava massa olisi eristetty ja osa rakennuksen pohjarakenteita. Alle 300 kuutiota maata varaisi saman määrän energiaa kuin 100 kuutiota vettä, jonka TemMeke mainitsi.

Voisin vielä hieman avata tuota. 100m3 on tosiaan suuruusluokka, jonka olen laskeskellut riittävän just tänne talven yli ja toisaalta se on määrä, minkä ehtis helposti lämmittää kesän aikana. Ja kun tallin kooksi on ajateltu ihan muista syistä noin 100m2, niin siitä on alkanut syntyä visioita, että saisko sinne alle rakennettua jonkunlaisen energiavaraston. Teoriassa kuulostais helpolta tehdä metrin korkunen "kellari" ja täyttää se vedellä. Vettä oon ajatellu lähinnä sen takia, kun siitä on kokemusta ja se on tavallaan tosi helppo varaustapa, kun lämpö vaan viedään pohjalle ja sitten kerätään pinnalta pois, eikä hommaan tarvita ku putkea ja pumppu.

Mut oon toistaseks hyvin avoin eri vaihtoehdoille. :)





Täällä on myös mielenkiintoisia rakennelmia, niin keräilyyn, kun varastointiinkin. Sivujen ulkoasu on aika kauhea, mut on siellä asiaa sen verran, että tuon kestää.

http://www.solixi.com/

haedon
21.08.2016, 16.26
...Teoriassa kuulostais helpolta tehdä metrin korkunen "kellari" ja täyttää se vedellä. ...
Vesi on tietty hyvä energian varastointiin. Tuossa tapauksessa vaan se aiheuttaisi kesteusongelmia rakenteisiin. Suljettu paineeton astia olisi hyvä, mutta kuten tuo Solixin tapaus niin hintaa tulee liikaa hyötyyn nähden. Matalaenergiatalossakin noita tarvitsisi useita, jos kapasiteetti on 1Mwh. Silloin jos oli vaikka oma tuulivoimala niin tuo voisi olla kannattava Suomen olosuhteissa tasaamassa vaihteluita tuotossa. Aurinkopaneelien kanssa törmätään samaan ongelmaan kuin aurinkokeräimien eli Suomen pimeä talvi.

haedon
21.08.2016, 21.35
Nyt oli aikaa guuglata ja löytyi tuollainen kotimainen ratkaisu aurinkolämpöön ja lämmönvarastointiin:http://www.polarsol.com/data/application/1430396560_p_1.pdf

Sitten joku muukin on ylläripylläri miettinyt maahan aurinkoenergian varastointia rakennuksen täyttömaihin ja toteuttanut tuollaisen talon:http://www.builditsolar.com/Projects/SolarHomes/Romania/CristianHouse.htm

Ohiampuja
22.08.2016, 14.53
Ja myös kulvertti on aika mielenkiintoinen ratkaisu jota käsittääkseni Saksassa on käytetty kymmeniä vuosia sitten. Eli maan alle rakennettu betoni-kuilu, jossa IV-tuloilma talvella lämpiää ja kesällä vastaavasti jäähtyy.
Vaatii vaan aika isot kuilut että ilmalle saa tarpeeksi suuret viipymäajat.