PDA

Näytä tavallinen näkymä : Mielenkiintoisia tutkimustuloksia



hannupulkkinen
11.08.2011, 13.12
Haeskelin tutkimusta, jossa oli selvitetty maksimivoimaharjoittelun vaikutusta tempoajotuloksiin. Vaikka hiljattain luin sellaisen niin en nyt löytänyt. Löysin kuitenkin mielenkiintoisen artikkelin (http://www.pponline.co.uk/encyc/strength-training-for-cycling-at-all-levels-32189), jossa tutkittiin voimaharjoittelun vaikutusta pyöräilyyn.

Tutkimuksen tuloksena oli, että aloitteleva pyöräilijä parantaa parhaiten tuloksia ajamalla, mutta paljon pyöräilevä kokenut henkilö voi parantaa sprintti ja ylämäkikuntoaan korvaamalla osan harjoittelustaan voimaharjoittelulla. Kehon massan kasvua pitää varoa koska lisääntynyt massa vaikuttaa sekä ilmanvastuksen lisääntymiseen että painovoiman kasvuun.

Kun löydätte joitain hyviä tai mielenkiintoisia tuloksia niin laittakaa tänne.

rolle72
11.08.2011, 13.24
Tutkimuksen tuloksena oli, että aloitteleva pyöräilijä parantaa parhaiten tuloksia ajamalla, mutta paljon pyöräilevä kokenut henkilö voi parantaa sprintti ja ylämäkikuntoaan korvaamalla osan harjoittelustaan voimaharjoittelulla. Kehon massan kasvua pitää varoa koska lisääntynyt massa vaikuttaa sekä ilmanvastuksen lisääntymiseen että painovoiman kasvuun.
Tuossa oli aika huono tuo aloittelijoiden tutkimus, koska kuten artikkelissakin todetaan, he vasta opettelivat puntinnostoa. Tämä on aika tyypillistä voimaharjoittelua koskevissa tutkimuksissa. Vähän sama kuin tenniksen peluun vaikutusta aerobiseen kuntoon tutkittaisiin tenniskurssilaisilla, jotka suurimman osan ajasta seisovat paikallaan ja lyövät peruslyöntiä.

Itse voin kertoa, että paransin aikoinaan 50 metrin juoksuaikaani 0,8 s ja vauhditonta pituushyppyäni 35 cm kahdessa vuodessa pelkällä punttitreenillä, kun sen aloitin. Siinä voi sitten jokainen pohtia, siirtyikö suurempi voimantuotto muihin lajeihin. ;)

hannupulkkinen
11.08.2011, 14.33
Tässä (http://www.pronutritionist.net/vahahiilihydraattinen-ruokavalio-ja-fyysinen-suorituskyky-osa-10/) mielenkiintoinen blogikirjoitus vähähiilihydraattisesta harjoittelusta ja kestävyysliikunnasta.

hannupulkkinen
11.08.2011, 14.34
Itse voin kertoa, että paransin aikoinaan 50 metrin juoksuaikaani 0,8 s ja vauhditonta pituushyppyäni 35 cm kahdessa vuodessa pelkällä punttitreenillä, kun sen aloitin. Siinä voi sitten jokainen pohtia, siirtyikö suurempi voimantuotto muihin lajeihin. ;)
Eikös tuossakin todettu punttiharjoittelun juuri lisäävän pyöräilijöiden sprinttiominaisuuksia?

tempokisu
12.08.2011, 16.10
Minäkin tein punttitreeniä. Mitä enempi, sitä huonommin tempo sitten kulki. En tiedä, auttoiko se perusharjoittelu, mutta enemmän hyötyä tempoharjoittelusta oli. Liika ajaminen ( >23t vuodessa) teki myös ns. vauhdille huonoa.
Olen kuitenkin ihan varma, että vaikka miten kuntosalilla voimaharjoittelua tekisin, mun satasen aika 30s ei siittä parane mihinkään. :o

apuajaja
12.08.2011, 17.05
Kaikesta huolimatta nämä n=1 tutkimukset eivät ole kovin hyödyllisiä urheilututkimuksen kannalta. Voimaharjoittelun hyödyt nopeuden kehittämisessä lienee tutkimuksissa osoitetut.

hannupulkkinen
12.08.2011, 17.40
Kaikesta huolimatta nämä n=1 tutkimukset eivät ole kovin hyödyllisiä urheilututkimuksen kannalta. Voimaharjoittelun hyödyt nopeuden kehittämisessä lienee tutkimuksissa osoitetut.
Sitten vain tutkimuksia, jotka tukevat hypoteesiasi tänne.
Tuo linkittämäni tutkimus tukee vain osittan voimaharjoittelun hyötyä pyöräilyssä. Haluaisin mielelläni lukea tutkimuksen, joka osoittaa sen ehdottomasti.

apuajaja
12.08.2011, 18.02
Viittaus oli edellisen kirjoittajan tekstiin, jonka mukaan satasen aika ei parane (juoksu, oletin) vaikka kuinka voimaharjoittelua tekisi.

hannupulkkinen
12.08.2011, 18.03
Tässä taas epäillään (http://autobus.cyclingnews.com/fitness/?id=strengthstern).

tempokisu
13.08.2011, 15.08
Viittaus oli edellisen kirjoittajan tekstiin, jonka mukaan satasen aika ei parane (juoksu, oletin) vaikka kuinka voimaharjoittelua tekisi.

Jaa. Oma kokemus on kyllä mulle se ainoa oikea ja hyödyllinen.
Vai ootko eri mieltä?

rolle72
13.08.2011, 17.48
Eikös tuossakin todettu punttiharjoittelun juuri lisäävän pyöräilijöiden sprinttiominaisuuksia?
Ei aloittelijoilla, tosin tutkimus oli tehty sillä perusvirheellä.

MTBwannabe
13.08.2011, 18.21
Tuo linkittämäni tutkimus tukee vain osittan voimaharjoittelun hyötyä pyöräilyssä. Haluaisin mielelläni lukea tutkimuksen, joka osoittaa sen ehdottomasti.

Jos jollain taas löytyy linkki tutkimukseen joka absoluuttisesti kertoo voimaharjoittelusta olevan pyöräilyssä vain haittaa, niin lukisin sen itse mielelläni.

Tutkimuksista tässä asiassa tulikin mieleeni Selinin juoksija-lehteen 2003/9 kirjoittama artikkeli "Pyöräilijä talven selässä" jossa asiaa myös sivutaan voimaharjoittelun kannalta. Mainitsee pyöräilijöiden nimenomaan jakautuvan kahteen koulukuntaan asiassa :D

hannupulkkinen
13.08.2011, 19.04
Ei aloittelijoilla, tosin tutkimus oli tehty sillä perusvirheellä.
Siis millä perusvirheellä. Siinä tutkittiin sekä aloittajia, että pitkään harrastaneita. Aloittelijoiden on sen mukaan parempi vain ajella, mutta edistyneet saivat etua sprinttiin ja ylämkeen.

rolle72
13.08.2011, 19.56
Siis millä perusvirheellä. Siinä tutkittiin sekä aloittajia, että pitkään harrastaneita. Aloittelijoiden on sen mukaan parempi vain ajella, mutta edistyneet saivat etua sprinttiin ja ylämkeen.
Sillä perusvirheellä, että aloittivat punttitreenin siinä samalla. Eihän parin kuukauden punttitreenissä mitään todellista kehitystä tapahdu, kun liikkeitä vasta opettelee.

Mä en tajua, miksi tuo opiskelijatason virhe tehdään lähes aina, kun tutkitaan voimaharjoittelun vaikutusta yhtään mihinkään.

EDIT: Toistetaan nyt siis vielä, että itse paransin 50 metrin juoksuani 0,8 s ja vauhditonta pituushyppyäni 32 cm pelkällä punttitreenillä kahdessa vuodessa. "Ei lainkaan lajiharjoittelua" voitaneen laskea aloittelijaksi. Punttia kuitenkin tehtiin siis kaksi vuotta, jolloin tapahtuu jo merkittävää todellista voimatasojen paranemista sen sijaan, että vain oppisi tekemään niitä punttiliikkeitä. Laitetaan siis jossain tutkimuksessa kaksi vuotta punttia tehneet ja kaksi vuotta sohvalla nyhjänneet aloittelijat ensimmäistä kertaa eläessään pyörän päälle ja katsotaan, kummilla on kovempi sprintti ja mäkikiri.

EDIT2: Ja Tempokisun kommentin voimaharjoittelun hyödyttömyydestä uskon sitten, kun näen satasen olympiafinaalissa juoksijan, joka ei ole tehnyt lainkaan voimaharjoittelua. ;)

rolle72
13.08.2011, 20.30
Siis millä perusvirheellä. Siinä tutkittiin sekä aloittajia, että pitkään harrastaneita. Aloittelijoiden on sen mukaan parempi vain ajella, mutta edistyneet saivat etua sprinttiin ja ylämkeen.
Tähän vielä yksi kommentti lisää: Jos puntista on apua pyöräilyssä, puntin tekeminen kannattaa ehdottomasti aloittaa jo aloittelijana. Jos puntti aloitetaan vasta silloin, kun ollaan edistyneitä, on jo menetetty vuositolkulla aikaa voimaharjoittelusta. Niitä vuosia ei saa enää millään takaisin. Hommaa voi laskeskella niin, että jos ensimmäiset viisi vuotta urheilu-urastaan treenaa kerran vähemmän viikossa kuin kilpakumppaninsa, jossain kohtaa pitäisi ottaa 260 treenin etumatka kiinni.

En ole pyöräilyvalmentaja, joten en ota ensimmäisen jos-kohdan tilanteeseen kantaa esim. maantiepyöräilyn suhteen.

hannupulkkinen
13.08.2011, 20.54
Tämä oli tämä tutkimus, mutta maalaisjärjellä ajatellen pyöräilijä hyötyisi eniten keskivartalon voimaharjoittelusta ja hyvin pitkillä sarjoilla tehdyistä ylävartalon voimaharjoittelusta. Suomen olosuhteissa myös talviaikana tehdystä jalkojen perusvoimaharjoittelusta. Tästä en vain ole löytänyt tieteellistä todistetta, mutta ehkä sitten onkin tutkittu vääriä asioita tai oikeita asoita väärin.
Harmittaa kun en löydä raporttia, jossa oli tehty jalkaprässiä isoilla painoilla ja todettu sen parantavan tempokuntoa. Jossain netissä olen sellaisen lukenut.
Lisää ylävartalon lihaksia ei siis kannata hankkia ainakaan ja painoa ei saisi tulla lisää.

rolle72
13.08.2011, 21.58
Tämä oli tämä tutkimus, mutta maalaisjärjellä ajatellen pyöräilijä hyötyisi eniten keskivartalon voimaharjoittelusta ja hyvin pitkillä sarjoilla tehdyistä ylävartalon voimaharjoittelusta. Suomen olosuhteissa myös talviaikana tehdystä jalkojen perusvoimaharjoittelusta. Tästä en vain ole löytänyt tieteellistä todistetta, mutta ehkä sitten onkin tutkittu vääriä asioita tai oikeita asoita väärin.
Harmittaa kun en löydä raporttia, jossa oli tehty jalkaprässiä isoilla painoilla ja todettu sen parantavan tempokuntoa. Jossain netissä olen sellaisen lukenut.
Lisää ylävartalon lihaksia ei siis kannata hankkia ainakaan ja painoa ei saisi tulla lisää.
Mä epäilen, että maantiepyöräilyn "normaalimatkat" on siitä hankala laji punttitreenille, että kisasuoritukset on yksinkertaisesti liian pitkiä. Pitäisi tehdä jotain 30 minuutin (Stetsonin hihavakio) sarjoja, että niistä olisi kolmen tunnin kisaan iloa. 20 toistoa ja yksi minuutti ei paljon siinä vaiheessa lohduta. Juuri jotain mäkiä ja kirejä varten sen sijaan voisin lajin kannalta maallikkona tosiaan kuvitella voimaharjoittelusta olevan apua.

Onko kukaan koskaan kokeillut treenata mäkiä lisäpainot (esim. 10 kg) pyörässä kiinni? Meikäläisen logiikalla se vastaisi kisa-ajoa paremmin kuin yliraskaalla välityksellä ajaminen, sillä edetty matka per pyöräytys olisi sama kuin normaaliajossa.

hannupulkkinen
13.08.2011, 22.08
Onko kukaan koskaan kokeillut treenata mäkiä lisäpainot (esim. 10 kg) pyörässä kiinni? Meikäläisen logiikalla se vastaisi kisa-ajoa paremmin kuin yliraskaalla välityksellä ajaminen, sillä edetty matka per pyöräytys olisi sama kuin normaaliajossa.
Jos voimaa haluaa kasvattaa niin silloin pitää treenata isolla välityksellä.
Hermotuksen ja sen avulla pyöritysvoiman kasvuahan haetaan myös skootterin tai pakun peesissä ajolla.

tempokisu
14.08.2011, 14.02
EDIT2: Ja Tempokisun kommentin voimaharjoittelun hyödyttömyydestä uskon sitten, kun näen satasen olympiafinaalissa juoksijan, joka ei ole tehnyt lainkaan voimaharjoittelua. ;)

:D:D mä puhun vain ja ainoastaan omasta puolestani.
öh....satasen huippujuoksija ja mä (hölkkääjänä) on kaksi toisistaan jokusen valovuoden etäisyydellä majailevia, jo käsitteenä 2 ihan eri asiaa. Vaikka edettäisiin se 100m, toinen juoksee, toinen hölkkää.

Tosin, silloin kun hölkkäsin ja nää "valmentajat" antoi ohjeita, niin mun kroppa toimi tasan eri lailla kun Jyväskylän liikuntatieteellisen ohjeistukset.
Jotkut testitulokset antoi odottaa jotain ihan perseestä, niin meitsis hölkkäs SE-tuloksen kympillä. :eek: "hyvin poikkeuksellista" kommentoi Timo Vuorimaa toimittajalle.
Meillä oli parinkin valmentajan kanssa erimielisyyksiä miten kisataan. Mulle sopi hyvin kisa la ja kisa su, jolloin yleensä kisa su meni paremmin. Valmentajan mielestä ei missään tapauksessa sitten kisaa su. Hölkkäsin kerran Cooperin testinkin 2 kertaa samana päivänä ( ekalla kerralla äitee ja mä saatiin eri määrä kierroksia, asia piti vielä illalla varmistaa isän kanssa :p) niin toisella kertaa meni paremmin ( 8 ja puoli kierrosta, joten eka oli 8 kierrosta).
Olisi pitänyt myös tehdä kaikkia vetoja sun muita, mutta heti kun ne tuli ohjelmaan, niin tulokset selkeästi huononi.
Punttiharjoittelua ei ainakaan 1980-luvulla voinut täällä toteuttaa, enkä olisi kehdannutkaan minnekään salille mennä. Eikä hentoinen kroppa olisi varmaan kestänytkään. Tein kyllä paljon vatsa-selkälihasliikkeitä ja kyykkyjä yms. juttuja ilman painoja ja venyttelin.

Kun aloitin pyöräilyn, olin käynyt kuntosalilla jo 3 vuotta, ja mun mielestä nostelin aika isojakin painoja. Jaloille en ole koskaan pystynyt tekemään voimaharjoittelua ( prässit sun muut) koska polvet ei kestä.

Aerkank
14.08.2011, 21.08
Yksi lainatuimmista tutkimuksista voimaharjoittelun vaikutuksesta kestävyyssuorituskykyyn on Paavolaisen Leenan väikkäritutkimukset. Esimerkiksi Explosive-strength training improves 5-km running time by improving running economy and muscle power
Author(s): Paavolainen L ; Hakkinen K ; Hamalainen I ; et al.
Source: JOURNAL OF APPLIED PHYSIOLOGY Volume: 86 Issue: 5 Pages: 1527-1533 Published: MAY 1999
Jos hakee tuota siteeraavia artikkeleita esim Web of Science -sivuilta, saattaa löytää noita pyöräilyn juttuja

jjannesson
15.08.2011, 16.36
Kuntoilijoille tämä keskustelu on rakentavaa ja ok sinänsä. Kilpaurheilijat kilpailkaa ja harjoitelkaa ulkomailla. Hankkikaa lajia ymmärtävä kokenut valmentaja. Kaikki muu kikkailu punttien ja välineitten (=fillarien komponentit etc.) kanssa täällä Suomessa on näpräämistä.

hannupulkkinen
15.08.2011, 16.56
Kuntoilijoille tämä keskustelu on rakentavaa ja ok sinänsä. Kilpaurheilijat kilpailkaa ja harjoitelkaa ulkomailla. Hankkikaa lajia ymmärtävä kokenut valmentaja. Kaikki muu kikkailu punttien ja välineitten (=fillarien komponentit etc.) kanssa täällä Suomessa on näpräämistä.
Mistäs tutkimuksesta tämä sitaatti on peräisin?;)

jjannesson
15.08.2011, 16.59
Henkilökohtaisen kokemuksen myötä : )

mutanaama
15.08.2011, 17.01
Voisitko hieman perustella näkemyksiäsi?

jjannesson
15.08.2011, 17.06
Harva maailmalla menestynyt kilpapyöräilijä tulee Suomeen kilpailemaan saati harjoittelemaan.

jjannesson
15.08.2011, 17.22
Mutta komenttini koski vain huipputasolle haluavia pyöräilijöitä, joten keskustelu jatkukoon...

leecher
15.08.2011, 19.42
Harva maailmalla menestynyt kilpapyöräilijä tulee Suomeen kilpailemaan saati harjoittelemaan.
ja tämä liittyi topicciin millä tavoin? Varsin sekavaa kommenttia tarjoaa jjjjanesson.

jjannesson
15.08.2011, 19.48
Saattoi todella mennä vähän teoreettisesta tutkimuksesta sivuraiteille. Käytännön realismia huippu-urheilusta toin keskusteluun mukaan.

Markku Silvenius
15.08.2011, 20.36
jjannessonin kommentteihin ei ole paljon lisättävää.

YT
15.08.2011, 20.41
Harva maailmalla menestynyt kilpapyöräilijä tulee Suomeen kilpailemaan saati harjoittelemaan.
Muualle on lyhempi matka, siellä on paremmat kelit ja halvempi hintataso.

Lähteet:
-Maanmittauslaitos, kartta-aineisto
-Ilmatieteenlaitos, euroopan säätilastot
-Eurostat, kuluttajahintakorit

Markku Silvenius
15.08.2011, 20.49
:D

Noniin!

hannupulkkinen
12.09.2011, 12.35
Mielenkiintoinen blogi, (http://www.jussiriekki.fi/)jossa paljon tutkumussitaatteja.

A R:nen
12.09.2011, 12.40
Raittiuskalja toimii erinomaisesti palautumisjuomana:
http://well.blogs.nytimes.com/2011/08/24/nonalcoholic-beer-aids-marathon-recovery/

Markku Silvenius
05.12.2011, 13.03
Laitetaan nyt vaikka tänne, kun tämä on ihan mielenkiintoinen tieto vaikkei varsinainen tutkimustulos:

Unionin sivuilla oli valmentajakoulutuksen jonkinlaisessa ingressissä todettu, että "Latviassa 16-vuotiaiden harjoitusmäärät ovat vuositasolla yhteensä 740 tuntia ja pyöräilykilometrejä kertyy 19 500 km. Junioreilla (M-18) harjoitusmäärät ovat vuositasolla yhteensä 870 tuntia ja pyöräilykilometrejä kertyy 23 200 km".

http://www.pyoraily.fi/koulutus_ja_valmennus/pvt/

Nämä tuntuu aika suurilta määriltä kun esim Viron unionin valmennusnäkemys lähtee siitä, että 16-sarjan ajajalla tunteja on ensimmäisenä vuotena 470 ja toisena 560; kilometrejä 11.000/14.000....18-sarjan ajajalla tunteja ensimmäiselle vuodelle 660 ja toiselle 770; kilometrejä 17.500/21.000.

Tuloksellisesti kaksi melko samantasoista maata, mutta harjoituslinjat rankasti erillään.

OJ
06.12.2011, 07.14
Offaria, mutta mä haluaisin lukea lisää systeemistä, joka on päätynyt tähän (http://www.sbs.com.au/cyclingcentral/video/2173566926/GreenEDGE-preparations) pisteeseen.

Latvian meininki on ehkä lähempänä neuvostosysteemin "heitetään paljon mutaa seinälle ja aina jää jotain kiinni".

Johan Moraal
06.12.2011, 09.34
Haha kiitos, yön yli olen nuorentunut 35 v. Pystyn samaan kuin 16 v virolainen:D.
Ihan sattumalta päädyn siis samoihin lukuihin kuin virolainen ekavuotiskurssilainen. Aika hitaasti ajavat muuten, omista kilsoista puolet pusikossa, miten sielläpäin lienee ajotavat?

YT
06.12.2011, 09.40
Se hyvä puoli nuissa junnujen suurissa vuosikilometreissä on, että niillä saadaan karsittua lajista pois ne, joita ei polkeminen tarpeeksi kiinnosta.

Jussi
06.12.2011, 10.36
Omissa papereissa sanotaan 15-16-vuotiaille yleisharjoitusten (yleisurheilulajit, uinti, kevyt voimailu ym.) tuntimäärä 245 ja lajiharjoitusten 594 (yht. 839t eikä 740). 17-18-vuotiailla täsmäävät 202/665 tuntia (yht. 867t). Kilometrit täsmäävät molemmissa, mutta unionin sivuilla on laskettu noihin varmaankin kilpailukilometrit mukaan eli 15-16-v 17000+2445km ja 17-18-v 19500+3690km. En tiedä kuinka kilometrejä kerryttävät talven maastopyöräilyt ja rullilla poljeskelu. Nämä ovat kaikki silti vain tuon kouluttajan edustaman sisäoppilaitoksen (http://www.msg.edu.lv/) harjoitusmääriä pyöräilijöille, ja oman käsitykseni mukaan vain jonkinlainen yleisraami mihin pyritään, kun volyymiä nostetaan kykyjen mukaan (ja intensiteettiä tuossa vaiheessa myös iän). Tuosta tuntijaosta noiden kahden vuoden pätkien sisällä ei selvinnyt tarkemmin. Muutenkin tuonne päätyvät vain jo edistyneimmät ja kaikki eivät ole loppuun asti, en muista lopettamis-%:a. Ja tosiaan kuulemma neuvostoperäisiä pitkälti kaikki tieto.

Johan Moraal
06.12.2011, 12.22
Voi latvialaiset lapsiraukat. Milloin ne ehtivät leikkiä pleikkarilla?

Markku Silvenius
06.12.2011, 22.18
Joo virolaisten mallissa 16-sarjan ajajalla ensimmäisenä vuotena 470 tunnista yleiskehittäviä on 100 ja toisena vuotena 560 tunnista 90. 18-sarjan ajajalla 660 tunnista 80 ja 770 tunnista enää 70 yleiskehittävää. Aika ero noissakin yleiskehittävien määrän suhteen.

Rullilla ajo on lajinomaista harjoittelua, ei se tietenkään voi kerryttää kilometrejä. Maasturilla ajo talvella on tietenkin lajiharjoittelua ja lasketaan..pyöräilyksi :D

Se mitä en käsitä, että jos harjoittelee:

18v 867h ja lisätään esim 15% vuosi määrää U23 luokan ajan
19 997
20 1146
21 1318
22 1516

Mistä haetaan stimulus kestävyysärsykkeelle U23 luokasta vanhempiin miehiin siirryttäessä :D :D Sitäpaitsi saavuttaako noilla määrillä koskaan sitä nopeutta eurokenttien amatööri U23 kisojen voittoon. Ne kai pitäisi kuitenkin ensin klaarata?

Jussi
06.12.2011, 22.47
Paperit loppuu tuohon. Aika pieni jo tuo nosto tuossa 15-16 ja 17-18 -välillä, sanoikohan se ettei enää nousekaan niin jyrkästi enää tuon jälkeen.

ahmaniemi
06.12.2011, 22.56
Voimaharjoittelu / punttien nostelu vaikuttaa myös yksilöllisesti. Itse olen parina talvena koittanut tehdä viikoittain kunnon voimaharjoituksia, pääasiassa kyykkyä (6*6 tai 5*8) ja ehkä sen on jotenkin havainnut hiihdossa (ylämäet). Fillarointikaudella oikeaa voimaharjoittelua en ole tehnyt, mutta kevyemmillä painoilla (¨60 kg) lihaskuntoa 3*20 sarjoilla kyykkyä on antanut mielestäni ylämäkiin potkua/kestävyyttä. Nuo kyykkytreenit olen tehnyt aina traineri(voima)treenin jälkeen.

Nyt talvella testasin yhden kuukauden salilla pari kertaa viikossa jalkojen ojentaja / koukistajatreeniä (3*15). Jotenkin niillä tuntui heti olevan positiivinen vaikutus sekä juoksu- että trainerilenkkeihin (oma tuntuma, ei mittaustuloksia). Ehkä noissa liikkeissä on nopeampi liike (verrattuna kyykkyyn) ja se vaikuttaa lihaskunnon/-voiman lisäksi hermotuksiin. Mutta tuota meinaan joka tapauksessa jatkaa keväällä kyykyn lisäksi...

OJ
07.12.2011, 15.47
Mistä haetaan stimulus kestävyysärsykkeelle U23 luokasta vanhempiin miehiin siirryttäessä :D :D Sitäpaitsi saavuttaako noilla määrillä koskaan sitä nopeutta eurokenttien amatööri U23 kisojen voittoon. Ne kai pitäisi kuitenkin ensin klaarata?
Latvialaisilla näyttäisi pyörä kulkevan undereissakin, mutta virolaisilla on vähän hiljaisempaa. Saattaa johtua pelkästään siitä miten aktiviista ns. maajoukkuetoiminta on noissa maissa ja missä tiimeissä kuskit ajavat. Euroopassa on kuitenkin vain 20 U23 kisaa kaudessa, jotkut ovat samoina päivinä/viikonloppuina.

Voisi kuitenkin kuvitella, että sitä nopeutta haetaan ajamalla enemmän kisaa.

Markku Silvenius
07.12.2011, 16.25
Euroopassa on kuitenkin vain 20 U23 kisaa kaudessa, jotkut ovat samoina päivinä/viikonloppuina.

?

Tarkoittanet nyt vaan Nations Cuppia? Onhan niitä kisoja 'pari muutakin' jotka voivat suomi-asteikolla olla ihan reippaita ajeluja..

Leopejo
07.12.2011, 17.17
Italiaan vaan ajelemaan, siellä ei U-23 kilpailuita puutu, ja tasokin on "liian" kova.

OJ
07.12.2011, 17.38
?

Tarkoittanet nyt vaan Nations Cuppia? Onhan niitä kisoja 'pari muutakin' jotka voivat suomi-asteikolla olla ihan reippaita ajeluja..
UCI U23 kisoja taitaa olla noin 20, nations cupit mukaanlukien. Kansallisia U23 kisoja toki riittää. Pointti oli ehkä se, että U23 kisan viivalle on aika pitkä matka vaikka olisi kovempikin kuski.

villef
08.12.2011, 10.34
Mistä haetaan stimulus kestävyysärsykkeelle U23 luokasta vanhempiin miehiin siirryttäessä :D :D Sitäpaitsi saavuttaako noilla määrillä koskaan sitä nopeutta eurokenttien amatööri U23 kisojen voittoon. Ne kai pitäisi kuitenkin ensin klaarata?

Virostahan lähdetään varsin usein Ranskaan ajamaan kansallista cuppia paikalliseen amatööritiimiin. Ja sitä kautta sitten korkeammalle.
Taisi olla alun toistakymmentä kaveria tällä hetkellä Ranskassa ajamassa...
Useinmiten sinne mennään 18-sarjan jälkeen, tai sitten ensimmäisen U23 vuoden jälkeen, näin olen ymmärtänyt.

Jussi
10.12.2011, 13.40
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22052032

Kaikkea sitä :rolleyes: