PDA

Näytä tavallinen näkymä : Keskinopeutesi aerobisella kynnyksellä



Talisker
28.06.2011, 13.52
Joskus muinoin meni Sasin mäkinen 60km:n lenkki 30km/h keskarilla,
keskisyke hiven alle aerobisen kynnyksen.
Ei mene enää :( .
Äsken ajelin yksikseni tämän http://connect.garmin.com/activity/95412320
Olosuhteet olivat optimaaliset, mutta ei vaan keskari noussut lähellekään 30km/h:a ak:llä.
Näin se on kai nähtävä.

Vepa
28.06.2011, 14.45
Kaksi ja puolivuotta vanhan kuntotestin arvoja käyttäen keskinopeuteni yksin ajaen aerobisella kynnyksellä on 25 km/h.

di luca
28.06.2011, 15.02
Jos keskisyke on aerkynnys, niin lenkkiä ei välttämättä (tuskinkaan) ole ajettu aerkynyksellä. Mulla ainakin on tuossa jo paljonkin veekoota mukana. Toki jos on mahollista ajaaa ihan tasasta, niin pääsee lähelle. En tosin tiiä mitä tällä tarkotin:rolleyes:

Vepa
28.06.2011, 15.53
Jos keskisyke on aerkynnys, niin lenkkiä ei välttämättä (tuskinkaan) ole ajettu aerkynyksellä. Mulla ainakin on tuossa jo paljonkin veekoota mukana. Toki jos on mahollista ajaaa ihan tasasta, niin pääsee lähelle. En tosin tiiä mitä tällä tarkotin:rolleyes:

Heh, alkaa meneen pahasti tilastitieteiden puolelle, jos otetaan sykkeen hajontakin mukaan. Ite raapasin oman keskinopeuslukeman Garmin Connectista, jonne talletetut ajot on palasteltu 5,0 km osiin. Poimin sieltä aerobisen kynnyksen lähellä olleet keskisykkeet ja niitä vastaavat keskinopeusarvot. Näin se vaan on nähtävä, että läskin hinaaminen mäen päälle pudottaa nopeutta.

haedon
28.06.2011, 18.29
Harvemmin ollut sykemittaria mukana lenkeillä, mutta viime kesältä muistan että kerran oli jollain satkun lenkillä keskisyke vähän alle aerobisen kynnyksen ja vauhtia 34 km/h. Tosin paljon kun on mäkiä niin sykkeet nousee mäessä väkisinkin niin ylös että happoja kertyy. Nyt on kunto heikompi eikä ole tullut edes testattua kun on niin vähän maantieajoa tullut.

Keskiäkäinen lohjalainen
28.06.2011, 19.18
Joskus muinoin meni Sasin mäkinen 60km:n lenkki 30km/h keskarilla,
keskisyke hiven alle aerobisen kynnyksen.
Ei mene enää :( .

Tulikin testattua asia juuri tänään. 48 kilsaa aamun työmatkatempoa sujui 28 km/h keskarilla. Keli oli tyyni ja reitti vähämäkinen. Keskisyke oli 124 joka mulle lienee aerobinen kynnys.

znood
28.06.2011, 20.20
Tasaisella sattuneesta syystä aika paljon kovempi kun ylämäessä ;)

leecher
28.06.2011, 21.10
Harvemmin ollut sykemittaria mukana lenkeillä, mutta viime kesältä muistan että kerran oli jollain satkun lenkillä keskisyke vähän alle aerobisen kynnyksen ja vauhtia 34 km/h. Tosin paljon kun on mäkiä niin sykkeet nousee mäessä väkisinkin niin ylös että happoja kertyy. Nyt on kunto heikompi eikä ole tullut edes testattua kun on niin vähän maantieajoa tullut.
Hurja on peruskunto, jos 34 keskarilla ei olla vielä edes aerobisella alueella :eek:

rolle72
28.06.2011, 21.11
Taitaa olla yksin ajaessani jotain väliltä 26–27 km/h. Ainakin vähän yli 160:n keskisykkeillä on ollut melkein 26 km/h keskinopeutena, ja AeK on 167.

haedon
28.06.2011, 21.22
Hurja on peruskunto, jos 34 keskarilla ei olla vielä edes aerobisella alueella :eek:
Jos tuolla aerobisella rajalla tarkoitetaan 70%max niin se tarkoittaa minulla 146 sykettä. anaerobinen kynnys jos on 90%max niin se on 175.

Talisker
28.06.2011, 21.48
Aerobisella kynnykselläsi tarkoitetaan Sinun aerobista kynnystäsi.
Jollain se on 65%, jollain toisella 75% maksimisykkeestä.
Minulla sattumoisin juuri tuo 70%.
Selville sen saa vai testauttamalla.

JOULU
28.06.2011, 21.51
Jos tuolla aerobisella rajalla tarkoitetaan 70%max niin se tarkoittaa minulla 146 sykettä. anaerobinen kynnys jos on 90%max niin se on 175.

Moro

Yleisesti ottaen prosentit eivät ole kovinkaan tarkkoja rajasykkeiden määrittelyyn. Minulla viimeisen testin mukaan pyöräilysykkeet ovat seuraavat:
maksimisyke 190
AK 131
ANK 153.

Vauhti AK sykkeellä on n 28 km/h yksin ajaessani.

haedon
28.06.2011, 21.57
:rolleyes:Jeps, testit on tullut tehtyä joskus 18 iässä viimeksi kuortaneella ja juosten joten ne eivät kai ole vertailukelpoisia;). Kait se on kuitenkin yli 30 km/h kun sillä on pystynyt ajamaan 450 km yhteen pötköön:D.

Pyöräillessä ei muuten koskaan tule paikat kipeiksi hapoista niinkuin juoksussa. Mistähän tuo johtuu?

Markku Silvenius
28.06.2011, 22.09
Yks junnu täällä kulmilla menee tempopyörällään matalaprofiilisilla normikiekoilla aika tarkkaan 40 keskarilla AerK, siis 165 sykkeellä. Tosin satoi vettä kohtalaisesti, mutta onhan se matalammassa asennossa livakampi.

Talisker
28.06.2011, 22.25
Mikä on junnun matka, jolla hän 40:n keskaria AeK:lla pystyy pitämään?
Mulla tuossa on lähtökohtana n kahden tunnin/60km:n vaihteleva lenkki,
jolla n 300 nousumetriä.

Cycledrophis
28.06.2011, 22.35
^Ajelin tänään kanssa samalla reitillä. Ei kyllä mikään PK reeni :D Keskinopeus kuminkin 29 ja syke Aek ylärajalla.http://connect.garmin.com/activity/95483951 Minulle ainakin Säijän lenkillä 30km/h alle AeK siinä ja siinä. Täytyy oikein kokeilla ensi viikolla.

Jari

Markku Silvenius
28.06.2011, 22.38
>Tmo

Oli lähes tasamaa 20 km sellainen kontrollisiivu, näki onko sykkeet herkässä tai ei suhteessa tehoon (palautumisen tila). Syke oli about normaali ja kynnys on mitattu joitain viikoja sitten.

JTG
28.06.2011, 22.55
Miten kynnykset oikein fillaroidessa asettuu? Mitatusta kynnystehosta johdettu kynnysnopeus ei kai kuitenkaan ole sama asia kuin kynnyssykkeellä tehdyn lenkin keskinopeus?

Talisker
28.06.2011, 23.05
Ei niin, ei olekaan.
Siksi parin tunnin vaihtelevan lenkin keskinopeus kuvaa mielestäni hyvin
mihin oma AeK:n teho riittää.
Periaatteessa samoilla tehoilla pitäisi kait pystyä pitämään samaa keskinopeutta
"vaikka kuinka pitkään", jos vaan huolehtii energian ja nesteen saannista.

JTG
28.06.2011, 23.20
Juoksussahan huiput juoksee 24h aerobisella kynnyksellä. Ja sen tiedän ettei energiat riitä "vaikka kuinka pitkään" 70g HH tunnissa on kai se mitä vatsa parhaimmillaan vetää. Sillä ylläpidetään rasvanpolttoa niin että juostaan 300km, eikä 400km minkä kynnysnopeus rajoittamattomilla HH:lla mahdollistaisi.

Mikä on arviosi kuinka pitkään pyöräilyn huiput/harrastaja voi ylläpitää mitattua kynnystehoa/nopeutta?

plr
28.06.2011, 23.40
Pitääkin kokeilla millaista vauhtia pystyy pitämään AeK:lla. Joskus kun aloittelin pyöräilyä kymmenisen vuotta sitten, ajattelin että jonakin päivänä olisi hienoa pystyä ajamaan satasen lenkki alle AeK keskisykkeellä ilman vetoapua. En ole tuota vuosiin testannut, taidanpa kokeilla jonakin tyynenä kesäiltana. Keväisen kuntotestin ja analyticcycling.comin perusteella pitäisi keskari olla yli 30km/h. Triathlon-pyörällä onnistuisi varmasti, maantiepyörällä kuitenkin ajattelin kokeilla.

buhvalo
29.06.2011, 07.03
3 tunnin menopaluu soloolenkkien nopeudet välillä 30-34km/h, kun reitillä nousua 250m. Sykkeitä ei mitattuna liki vuoteen. Aek "nopeus" lienee tuossa puolessavälin tai vähän alle.

Pekka L
29.06.2011, 07.06
Tuohonhan vaikuttaa treenaustausta aika paljon. Joku voi pystyä kovaankin vauhtiin pk-sykkeellä, mutta vauhtireservi voi vastaavasti olla olematon. Hyvä esimerkki lähipiiristä, kaveri hiihtää pitkän lenkin hurjaa vauhtia ~pk-kynnyssykkellä mutta massahiihdossa kisavauhti nouseekin sitten vain 10-15s/km lenkkivauhdista. Järkeä? Ei mun mielestä.
Hinkkaamalla paljon just siinä kynnyksen tuntumassa, on luonnollista että se alue taloudellistuu ja teho nousee sillä sykkeellä. Maksimiteho ei kuitenkaan nouse.
Toi keskialueen treeni on kuitenkin käytännössä pidemmän päälle sitä vähiten hyödyllistä treeniä.
Paljonkos Markun mainitseman junnun vauhti nousee kun lyödään kaasu pohjaan?

Samu Ilonen
29.06.2011, 07.33
Kynnystehot laskee aika paljon jos ei aja niillä juuri ikuna. Taas jos ajaa paljon niillä, herkkyys ja huipputeho kärsii. Vilkaiskaapa tyypillisiä "työmatkatempoilijoita" tasaisella vs. mäessä. Tai porukoita jotka ajaa väkisin tiettyä keskaria.

Muutos kehittää?

Tosin jos vk-ylärajaa ei rassaa riittävästi, se näkyy kun pitäisi ajaa kovempaa pätkä. Ei jaksa vetää porukassa tai tempoa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä tärkeämpää on tehdä punttia ja kovia reenejä. Palautumisen ehdoilla, toki. Ei kivoja reenejä mutta pakollisia jos meinaa että suorituskyky ei laske paljoa.

Jos nyt yhtään miettii mittaustekniikkaa, en olisi ihan "kellonperässä" niitten rajojen kanssa. päivittainen vaihtelu jo tekee sen 65-70% välissä olevan 5%. Tehoissa toi 5% tulee jo sillä kun on vähänkään kiireempi työpäivä alla. Eikä se tehon muutos muuten näy sykemittarissa silti. Pitemmällä kaavalla kyllä näkyy.

Mulla oli Porin tempossa, joka oli jotain 20km, keskisyke 168. Keskari siinä 44.7km/h ja suunnilleen sama vauhti taisi olla seuraavassa 20km tempossakin, tai vähän yli. Normaali temposyke on siinä 180-184 välissä. Normaali max syke on siinä 201. Ny se on ollut fillarilla 190. Juosten tai hiihtäen on ollut 201 kun on tota ruhoa kertynyt. Pikkasen kone siis tukossa. Jos ny saisi pumpun pelittään ikuri-PM:iin niin saisi edes vähän vauhtia. Tuntuu kyllä pelittävän paremmin hiljakseen...fillari on vissiin hyvä kun kulkee noin kohtuudella ihan kypsillä tehoilla.

Markku Silvenius
29.06.2011, 09.21
No 'fiilistelyä' tämä on kumminkin. Jos ajaa AerK kumpuilevalla reitillä sykkeeseen pohjautuen, niin se on aika vaikeaa. Alamäissä saa helpottaa reilusti jolloin palautuu reippaasti ja taas uuteen mäkeen mennään helposti anaerobisella kun syke vasta alkaa miettimään, että pitääkö tässä nousta. Ei silloin ajeta aerobisella kynnyksellä vaan PK/VL. Siksi sykkeeseen pohjautuen joku tuollainen AerK-testi pitäisi ajaa tasamaalla tai yhtämittaiseen nousuun.

Inline Biker
29.06.2011, 10.50
Onkohan kukaan tehnyt taulukkoa tai x-y-kuvaajaa sykkeen ja nopeuden suhteesta? Tuollaista olisi mukava hetki silmäillä. Että paljonko sykkeen nostamista vaatii nopeuden nostaminen esimerkiksi nopeudesta 25km/h nopeuteen 30 km/h. Sama ajoasento, tuutettomat tasaiset olosuhteet, ja niin pitkä tasaisen nopeuden ajopätkä, että syke ehtii tasoittua. Varmaan kirjallisuudesta voi löytyä, mutta palstalaisten omat datat tuntuisivat jotenkin "läheisimmiltä".

kolistelija
29.06.2011, 10.59
Onkohan kukaan tehnyt taulukkoa tai x-y-kuvaajaa sykkeen ja nopeuden suhteesta? Tuollaista olisi mukava hetki silmäillä. Että paljonko sykkeen nostamista vaatii nopeuden nostaminen esimerkiksi nopeudesta 25km/h nopeuteen 30 km/h. Sama ajoasento, tuutettomat tasaiset olosuhteet, ja niin pitkä tasaisen nopeuden ajopätkä, että syke ehtii tasoittua. Varmaan kirjallisuudesta voi löytyä, mutta palstalaisten omat datat tuntuisivat jotenkin "läheisimmiltä".
Juuri tuossa mainittiin että se on todella paljon urheilijasta kiinni miten sitä puhtia ja sykereserviä menee tehoja nostaessa. Itse en tuota yläpäätä ole päässyt pitkään aikaan treenaamaan ja sen kyllä huomaa.

Tuo 25km/h menee jossain 105-110 sykkeilllä, 28-29km/h normaali lenkkivauhti ja keskisyke jossain 135-140 paikkeilla. Tuosta ylöspäin ei sitten löydy kestoa melkein yhtään, yksi 32km/h parin tunnin lenkki tuolta löytyy ja sykekeskari 162. Maksimit mitä itse olen saanut irti on 185 mutta luulen että yläpäässä on paljonkin löysää jota vaan en saa käyttöön tällä kunnolla.

PatilZ
29.06.2011, 12.36
Onkohan kukaan tehnyt taulukkoa tai x-y-kuvaajaa sykkeen ja nopeuden suhteesta? Tuollaista olisi mukava hetki silmäillä. Että paljonko sykkeen nostamista vaatii nopeuden nostaminen esimerkiksi nopeudesta 25km/h nopeuteen 30 km/h. Sama ajoasento, tuutettomat tasaiset olosuhteet, ja niin pitkä tasaisen nopeuden ajopätkä, että syke ehtii tasoittua. Varmaan kirjallisuudesta voi löytyä, mutta palstalaisten omat datat tuntuisivat jotenkin "läheisimmiltä".

Vaikka saisikin ajoasennon yms. olosuhteet vakioitua, niin nopeuden ja sykkeen kuvaajasta tulisi (N > 1) hyvinkin pallomainen. Muuttujien välillä on positiivinen korrelaatio, mutta luullakseni vähäinen. Lisäksi yhtenä ongelmana on tässä keskustelussa se, ettei noiden muuttujien välillä ole myöskään syy-seuraus-suhdetta, jolloin tämän asian mitenkään [kvasi-]tieteellisempi käsittely ei ole mielekästä. Nopeus ei aiheuta sykkeen nousua tai sen puoleen sykkeen nousu ei tuo lisää nopeuttakaan. Siksi nopeuden nostaminen ei vaadi sykkeen nostamista. Nopeuden nostaminen vaatii tasaisella jotain, joka saattaa sitten osaltaan aiheuttaa myös sykkeen nousua.

Iselläni aerobinen kynnys 200W kadenssilla 97, jolloin sydämen syke polkupyöräergometrillä testiprotokollassa alku 100W ja lisäys 25W/3 min oli keskimäärin 147. Aerobisella kynnyksellä VO2 mitattuna 3,3 litraa minuutissa (65 % maksimista). Laktaatteja ei tällä kertaa mitattu. Testitulos yli puolivuotta vanha. Miten tämä sitten siirtyy sellaiseksi nopeustiedoksi, joka kuvaisi itse aerobisen kynnyksen ilmiötä ja josta olisi hyötyä esim. harjoitusärsykkeen intensiteetin arviossa, jää minulle arvoitukseksi. Kuinkahan monta virhelähdettä tuon päätelmän tekemiseen mahtuisikaan (yksilön sisäisiä ja yksilöiden välisiä)?

plr
29.06.2011, 21.10
Piti käydä kokeilemassa. Ajoin noin 26km mahdollisimman lähellä AeK:ta (136). Sykkeet vaihtelivat välillä 126-144 ja keskisyke oli tasan AeK. Keskinopeus oli 30,6km/h. Nousumetrejä 133, hieman tuulta.

Hieman tylsää ajaa tuolla tavalla tasainen veto päällä aivan koko ajan, vaikka sykkeet eivät olekaan korkealla. Alla oli tavallinen maantiepyörä, pääosin alaotteella ajettuna. Tasaisemmalla reitillä ja tuulettomassa kelissä saattaisi hyvinkin pystyä ajamaan kokonaisen satasen yli kolmeakymppiä.

Crew
29.06.2011, 21.41
Kynnystehot laskee aika paljon jos ei aja niillä juuri ikuna. Taas jos ajaa paljon niillä, herkkyys ja huipputeho kärsii. Vilkaiskaapa tyypillisiä "työmatkatempoilijoita" tasaisella vs. mäessä. Tai porukoita jotka ajaa väkisin tiettyä keskaria.

Muutos kehittää?

Tosin jos vk-ylärajaa ei rassaa riittävästi, se näkyy kun pitäisi ajaa kovempaa pätkä. Ei jaksa vetää porukassa tai tempoa. Mitä vanhemmaksi tulee, sitä tärkeämpää on tehdä punttia ja kovia reenejä. Palautumisen ehdoilla, toki. Ei kivoja reenejä mutta pakollisia jos meinaa että suorituskyky ei laske paljoa.


Ainakin norjalaishiihtäjissä kovat hemmot treenaa enemmän tunteja alle aerobisen kynnyksen eli oikeaa PK:ta, mutta tekevät vastaavasti koviakin tehoja yli kynnyksen.
Esimerkki keskisykkeen merkityksestä: 40 kertaa minuutti reilu 400W 30 sekunnin rullailupalautuksin ja alle ja päälle verryttelyä hiljakseen: keskisyke aerobisella kynnyksellä mutta 40min aika paljon yli oman anaerobisen kynnykseni ja tunti rauhallista ajoa todellisena sisältönä. Eli aerobisen kynnyksen keskisykkeellä tehty harjoitus voi tosiaan olla mitä vaan, mutta tuskin ainakaan puhdas peruskestävyysharjoitus, jos matkalla on yhtään alamäkiä, risteyksiä, kyliä tms hetkiä jolloin teho ja syke alhaisempi.

OJ
29.06.2011, 23.17
2-3 tunnin pk- tai ei-veto-lenkit itsekseen ajellessa on menny viimeaikoina 33-36 keskarilla, mutta sykettä ei ole tullut mitattua. Muistaakseni keskitehot ovat olleet jossain 220-270 välimaastossa. Muidenkin lenkkien keskinopeudet menee aikalailla samoihin lukemiin vaikka sisältö on useimmiten ihan erilainen.

nikoaspo
01.07.2011, 12.10
Keskiviikkona pyöräkilpa (sähköautoa vastaan) Vantaa-Sysmähkö :) 179 km, keskinopeus siinä 28,6 ja keskisyke 128, maksimi 158. Ajoin aika rauhalliseen tahtiin etenkin Asikkalan jälkeen alkaneet ylämäkiosuudet.
En noista vk-, pk- tms. alueista tiedä, jos joku voi valaista asiaa, kiitos :)

Terveisin,
Niko

Jani R.
01.07.2011, 12.23
En noista vk-, pk- tms. alueista tiedä, jos joku voi valaista asiaa, kiitos :)


Aerobinen harjoittelu on 70-80 % maksimisykkeestä:
http://www.tohtori.fi/?page=3669620&id=4444309 (http://www.tohtori.fi/?page=3669620&id=4444309)

Eli jos maksimisyke on 200, niin tuo 70% on 140. Jos taas maksimisyke on 170 niin 70 % on 119.

nikoaspo
01.07.2011, 12.28
Aerobinen harjoittelu on 70-80 % maksimisykkeestä:
http://www.tohtori.fi/?page=3669620&id=4444309 (http://www.tohtori.fi/?page=3669620&id=4444309)

Eli jos maksimisyke on 200, niin tuo 70% on 140. Jos taas maksimisyke on 170 niin 70 % on 119.

Ok, kiitos :) Oma maksimisyke on siinä 180:n paikkeilla joten aerobisella sykealueella tuo matka siis mennyt. Jos nyt meni termi oikein:)

Niko

Jiiaa
01.07.2011, 13.12
Aamulenkillä keskinopeus 23km/h ja keskisyke 148bpm. Tällä pumpulla saa tämmöstä!

PatilZ
01.07.2011, 14.13
Keskiviikkona pyöräkilpa (sähköautoa vastaan) Vantaa-Sysmähkö :) 179 km, keskinopeus siinä 28,6 ja keskisyke 128, maksimi 158. Ajoin aika rauhalliseen tahtiin etenkin Asikkalan jälkeen alkaneet ylämäkiosuudet.
En noista vk-, pk- tms. alueista tiedä, jos joku voi valaista asiaa, kiitos :)

Terveisin,
Niko


Aerobinen harjoittelu on 70-80 % maksimisykkeestä:
http://www.tohtori.fi/?page=3669620&id=4444309 (http://www.tohtori.fi/?page=3669620&id=4444309)

Eli jos maksimisyke on 200, niin tuo 70% on 140. Jos taas maksimisyke on 170 niin 70 % on 119.


Mielenkiintoisia ja samalla sekottavia noi jotkut käsitteet? Mulla maksimaalinen hapenotto tapahtuu sykkeen ollessa n. 99 % maksimista. Onko työskentely silloin aerobista vai ei?

Näissä menee helposti sekaisin rasitus, sydämen reaktiot rasitukseen, hapenotto ja energiatalous. Yritän vastata yksinkertaisesti, vaikka oikeasti asia onkin kohtalaisen moniselitteinen.

Aerobinen kestävyys koostuu kolmesta kestävyyden osa-alueesta: peruskestävyys, vauhtikestävyys ja maksimaalinen kestävyys. Nämä voidaan erottaa toisistaan periaatteessa kahden kynnyksen avulla, joita ovat aerobinen kynnys ja anaerobinen kynnys. Aerobinen kynnys on yksilöllinen rasitustaso, jossa lihasten ja veren maitohappopitoisuus kohoaa normaalista tasostaan. Tämä kynnys erottaa toisistaan peruskestävyyden ja vauhtikestävyyden toisistaan. Yhden määritelmän mukaan anaerobinen kynnys on puolestaan yksilöllinen raja, jossa rasituksen intensiteetin vuoksi lihaksistoon ja verenkiertoon muodostuu maitohappoa selvästi nopeammin, kuin mitä elimistö pystyy sitä poistamaan. Silloin, kun rasitustaso ylittää tämän kynnyksen, harjoitetaan maksimikestävyyttä. Tällöin lihaksisto siis lähestyy tilaa, jossa sen aerobinen energiantuotto on maksimaalinen.

Nyt kun tässä sekoitetaan sykkeet ja vauhdit vielä tähän kynnykseen, asia muuttuu vieläkin epäselvemmäksi. Aerobisen kynnyksellä työskentely on teholtaan ja näin lihaksen energiavaatimuksiltaan erilainen eri ihmisillä. Myös maksimisyke on erilainen eri ihmisillä. Mutta eipä tässä kaikki: myös se %-maksimisykkeestä, joka yhdistetään aerobiseen kynnykseen on eri ihmisillä erilainen. Jollakin se voi olla 70%, toisella 75% ja kolmannella 80% jne. Kun tähän vielä lisätään se, että syke ei aerobisellakaan kynnyksellä pysy yleensä samana, kun lisätään rasituksen ajallista kestoa, saadaan taas uusi mielenkiintoinen muuttuja.

Eri ihmisillä tapahtuu eri tavoin sykkeen nousua hänen työskennellessään aerobisella kynnyksellä. Esim. kuntotestissä voidaan saada tulokseksi, että aerobisen kynnyksen syke on 140, jos testiprotokollassa kuormitusportaan kesto on kaksi minuuttia. Jos kullakinportaalla ollaan kolme minuuttia voidaan saada toinen tulos. Saati sitten, jos pyöräillään kolme tuntia ko. kynnyksellä. Jos siis tuijotetaan sykettä ja nopeutta ja kuvitellaan harjoituksen olevan aerobisella kynnyksellä usean tunnin ajan, joudutaan vähentämään sykkeen noustessa nopeutta. Oikeasti tässä saattaa käydä niin, että harjoitusintensiteetti ei ole enää aerobisella kynnyksellä vaan alle. Näin kysymyksessä ei ole aerobisen kynnyksen ja nopeuden välinen suhde pitkällä lenkillä, vaan vain sykkeen ja nopeuden suhde.

Kuten ehkä arvata saattaa, seuraan itse tehoja (W) enkä sykettä. Mutta tässäkin tapauksessa nopeus on erittäin epästabiili muuttuja. Jos vedän saamaakin reittiä kahtena eri päivänä mahdollisimman yhteneväisesti ja mahdollisimman tasaisesti aerobisella kynnyksellä (henk. kohtaisesti säälittävä 200W), poikkeavat keskinopeudet eri kerroilla.

Yksinkertaista?

nikoaspo
02.07.2011, 15.54
PatilZ,
mielenkiintoista pohdintaa! Jotta noita voisi itse edes jotenkin seurata, olisi aina lenkkitulokset siirrettävä koneelle ja siellä piirreltävä käppyröitä. Muutenhan tuo taitaa olla aikamoista arvailua. Tietty jos pysyy jonkun nopeusryhmän mukana polkiessa ja on itse tyytyväinen, niin eiköhän sekin ole jo riittävä tae jostain kunnosta?
Tuo wattimäärän laskeminen on se mikä kiinnostaa. Pitääpi etsiä täältä lisäinfoa.

Niko