PDA

Näytä tavallinen näkymä : On se maastopyöräily vaan eri kivaa



Jazman
14.10.2009, 01.13
Kesällä tuli ostettua ensimmäinen maasturi, mutta se olikin liian pieni... Noh, kokemuksesta viisastuneena hankin isomman rungon projektiksi ja kasasin siitä mukavan jäykkäperän maastoajeluja varten. Nyt kun olen päässyt sinuiksi pyörän kanssa, on myös selvinnyt mitä "maastopyöräily" voi pitää sisällään.

Ja enpä olisi ikinä osannut kuvitella minkä maailman tuo maastossa ajelu avaisikaan!

Ensin sillä ajeltiin kadulla ja vähän hiekkatiellä.
Sitten kokeiltiin hieman ryhmyisempiä hiekkateitä ja kokeiltiinpa pieniä juurakkopolkuja. Seuraavaksi kokeiltiin ajaa täysillä samoja teitä ja polkuja :eek:

Tässä vaiheessa tuli mieleen, että mihinköhän tällä maasturilla oikein pääseekään...

Ja pääseehän sillä... vaikka mihin! Nyt on jo lähimetsät koluttu aika tarkasti läpi, paikallistettu hankalimmat kalliot, kinttupolut, mutavellit, ojat, rappuset, kukkulat... Enää ei tule kysymys mieleen mihin fillarilla pääsisi, vaan mitä estettä, polkua, paikkaa tms ei ole vielä tullut tutkittua ja testattua.

Käytännössä maastopyöräily palautti minut takaisin lapsuuteen. Viimeksi pojankoltiaisena tuli tutkittua kaikki kodin lähellä olevat "mestat". Silloin tunsi kaikki oikotiet, hyvät lymypaikat, esteradat ja kaikki oleelliset maantieteelliset kohteet noin viiden kilometrin säteellä kotoota.

Nyt maastopyörä on vienyt minut paitsi kaikkiin vanhoihin lapsuuden maisemiin, mutta näyttänyt minulle myös jo aika paljon "mestoja" 15 kilometrin säteellä kotoota. Samalla on oppinut hidastamaan vauhtia, jottei mikään uusi kiinnostava polku tai este tai haaste jäisi huomaamatta.

Haasteena onkin tehdä jokaisella lenkillä joku uusi juttu. Löytää uusi reitti, voittaa uusi este, mennä paikasta missä aikaisemmin meni pupu pöksyyn jne.
Joskus tämä ei mene ihan toivotulla tavalla, kuten tänään kun pilkkopimeässä tasapainoilin tutun mutapolun läpi ja tuhma oksa kamppasi fillarin. Päädyin päistikkaa rantatörmältä Itämereen... :o
Noh, uusi juttu tuokin oli... ja nyt asialle voi jo nauraa.

Tulospainotteisen istumatyön jälkeen jokainen maastolenkki tuntuu rentouttavalta... vapauttavalta! Kaikki maailman huolet unohtuu ja voi olla sinut luonnon kanssa. Maastopyöräily on täyttä elämää :D


p.s. kirjoittakaa vapaasti omia maastoajokokemuksia tänne, niin saadaan vähän lisää näkemystä tähän hienoon lajiin!

fob
14.10.2009, 08.10
Mitäpä tuohon lisäämään. Kaikki olennainen hienosti kuvattuna!

kmw
14.10.2009, 08.21
Hyvä avautuminen jäseneltä jazman. Täällä on samanlaisia tuntemuksia. Komppan postausta #2

nojohannyt
14.10.2009, 08.54
No nyt ollaan ns. asian ytimessä! Itselläni pitkälle samoja tuntemuksia kuin "toveri" Jazman:illä :p

Keväällä kasaamallani elämäni ensimmäisellä maastopyörällä on päässyt nyt puoli vuotta koluamaan juuri niitä kaikkia ennen polkemattomia polun ja tien pätkiä jotka ovat edellisiltä hybridi- tai retkipyörä lenkeiltä jääneet mieltä vaivaamaan. "Nyt jokainen lenkki on erilainen"! Lenkille lähtöönkin on tullut uutta intoa ja mielenkiintoa, kun kalusto ei enää rajoita urhean tutkimusmatkailijan reittivalintoja.

Ja näin syksyllä valon kanssa pimeässä metsässä pyöräily mörköjä, mennikäisiä ja kuusenoksia väistellessä on aika jänskää, melkein menee välillä jännityskakka housuun! Talven mittaan pääsee taas polkemaan jo keväällä lyhkäisesti kokeiltuja lumisia polkuja, vänkää sekin. Toivottavasti eivät keksi laittaa maastopyöräilylle huviveroa, sen verta mukavaa puuhaa tämä on!

Markku Liitiä
14.10.2009, 09.09
Jazmanille ylläpidon viikon - vaikka nyt onkin vasta keskiviikko - virtuaalipalkinto hyvästä kirjoituksesta!

Hyvä huomio tuo uusien reittien löytäminen. Ainakin itse huomaan, että tulee liian usein ajettua samoja reittejä, jopa useimmiten samaan suuntaan. Joskus takavuosina kampanjoin parina kesänä tätä vastaan värkkäämällä kopiokoneella ison kartan keskipisteenä asuinpaikkani. Otin tavoitteeksi ajaa joka lenkillä mahdollisimman pitkään eri reittiä, jonka kotiin palattuani piirsin punaisella tussilla karttaan. Syksyllä punaista viivaa oli kartalla ristiin rastiin joka suuntaan ja paikallistuntemus oli kasvanut kummasti.

oh7nyo
14.10.2009, 09.23
Itse ostin ensimmäisen maastopyöräni veivattuani aktiivisesti asfalttiteitä yli kymmenen vuotta.

Olihan se kokemus; tuli melkein mieleen uskoon tulleiden kuvaukset kokemuksistaan. En olisi pyörää ostaessa itsekään uskonut, millainen pikkupojan olo tuli ihan tavallisia metsäpolkuja ajaessa. Joskus 70-luvun alussa samanlaisia polkuja mennä rämistettiin sinisellä Tunturi Ponilla, mutta nyt oli miellyttävämpi (ja kestävämpi) vehje alla.

Ehkä kaikkein parasta oli se, että maastossa mennessä naama piti olla kuitenkin keskittyneen näköinen, jolloin vaimokin kuvitteli että kyseessä oli jotenkin vakava puuha eikä päässyt sanomaan että taas sitä lapsettaa...

Maastopyöräily toi vähän mieleen toisen harrastukseni, kajakkimelonnan. Kajakillakin pääsee mitättömiin puroihin ja matalikkojen yli ja voi rantautua paikkoihin, joissa moottoriveneilijöitä ei näy. Samalla tavalla maastopyöräily tuntui ihmeelliseltä arjen tiepyöräilijälle: elämykseen ei tarvittu kuin muutaman kilometrin metsätaival, minkä jälkeen pysähdyin jollekin metsäaukiolle ja istuin kannon päälle seurailemaan pensastaskupoikueen touhuja horsmikon seassa. Tovin kuluttua paluumatka joko huoletonta metsäautotietä tai mutkaista polkua kikkaillen, ja jopa taas mieli virkistyi.

Maastopyörän kyky liikkua melkein missä vain hämmästytti kauan. Sillähän saattoi ajaa niinkin pehmeillä alustoilla, että niillä käveleminen olisi ollut työlästä!

Maastopyörä - miehille jotka kulkevat omia polkujaan.

MRa
14.10.2009, 09.48
Hyvä postaus Jazman:lta! Koin noin vuosi sitten vähän samanlaista valaistumista hommatessani ensimmäisen CC pyörän aiempien maantiepyörän ja täpärin jatkeeksi. Maastoa on tullut rymisteltyä lähiseudun metsissä jo aiemmin ja vastaavasti maantielle lähdettäessä on tullut mentyä aina "asutuksesta poispäin". CC:llä tuli lähdettyä pikemminkin asutukseen päin. Vielä kun talvella hommasin Garmin:n GPS:n oli yhtälö valmis - tutkimusmatkailu alkoi. Nyt on tullut ajeltua paljon erilaisia aiemmin "mustiksi aukoiksi" jääneitä pikkuteitä ihan uudella innolla - ja löydetty paljon uutta ihan lähiseudultakin, mutta erityisesti vähän kauempaa. Samalla olen päivitittänyt OpenStreetMap:ia vain huomatakseni, että muitakin samanhenkisiä harrastajia löytyy kun uusia aiemmin kartoittamattomia väyliä ilmestyy tuohon karttamaailman wikipediaan.

Lähiseutumatkailu pyörän selässä kunniaan! Kokonaiskuva asuinympäristöstä hahmottuu pyörän selässä aivan eri tavalla kuin millään muulla kulkuvälineellä!

mantis
14.10.2009, 09.54
Komppaan kyllä kaikkea mitä täällä on jo sanottu. Itsellä kokemusta vasta parilta lenkiltä joten hämmästys on tuore, mutta korostan tuota samaa ihmetystä mitä muut ovat jo esille tuoneet: ei uskoisi minkälaisista paikoista tuolla pyörällä pääsee :eek:

Tulee nykyään katteltua paikkoja vähän 'sillä silmällä' mikä huvittaa itseäkin.

Tombba
14.10.2009, 10.06
Hatunnosto täältä myös, komppaan edellisiä myös siinä, että paikallistuntemus kasvaa kokoajan pyörän kanssa seikkaillessa uusilla reiteillä. Hieno laji kyllä!

Heksula
14.10.2009, 10.12
Hienosti kirjoitettu! Itellä on kanssa vähän samat tuntemukset ton keväällä alkaneen maantiepyöräilyn osalta. Tiet ja reitit mitä oon ajellu sinäänsä on jo entuudestaan tuttuja, mutta ne vaan näyttää ihan erilaiselta pyöräilijän perspektiivistä. Samalla nälkä kasvoi hiukan syödessä ja nyt on alettu ajaa metsässä kun kaivoin tuon muutaman vuoden seisseen gt:n esiin. Tietty siihenkin on nyt hommattu lukkikset jne. ja hauskaa on. Se on se vapaus mikä pyöräilyssä viihdyttää; lontooksi sanotaan "The journey is the destination" :)

jory
14.10.2009, 10.12
Ei pitäs lukea näitä juttuja. Maastopyörän ostohimo vain kasvaa kasvamistaan. Voi olla että keväällä menee vuoden vanha hybridi vaihtoon jos rahatilanne sallii.

Tombba
14.10.2009, 10.14
Ei pitäs lukea näitä juttuja. Maastopyörän ostohimo vain kasvaa kasvamistaan. Voi olla että keväällä menee vuoden vanha hybridi vaihtoon jos rahatilanne sallii.

Oikealla tiellä :D

I.S
14.10.2009, 10.26
Hauska kuulla, että porukka löytää uusia harrastuksia ja innostuu lajista. Itse ostin ensimmäisen maastopyörän joskus vuonna 2003 tai 2004 ja nyt jo täysin hurahtanut lajiin :)

Nappulakenka
14.10.2009, 11.21
Oikealla tiellä :D
Tiellä? Paremminkin oikealla polulla :D Jazman sai äijän melkein kyyneliin. En ole ehtinyt poluille kahteen viikkoon http://www.mysmiley.net/imgs/smile/sad/sad0025.gif

Meridisti
14.10.2009, 11.21
..Ja näin syksyllä valon kanssa pimeässä metsässä pyöräily mörköjä, mennikäisiä ja kuusenoksia väistellessä on aika jänskää, melkein menee välillä jännityskakka housuun!

Komppaan!

Yksin keskellä metsää pimeässä tua mukavasti lisäjännitystä lenkkiin. Mukavaa törmätä pusikossa makaileviin hirviin => siinä meinaa mennä kalsarit vaihtoon ;) Nyt kun vielä pakkanen kuivattaa ja kovettaa maastoa pystyy metsässä tekemään todella vauhdikkaita lenkkejä.

J T K
14.10.2009, 11.28
Tämän ketjun lukeminen sai puukkoa haavaan ja suolaa päälle....kyllä mä vielä joku päivä pystyn sen maasturinkin vielä hankkimaan :(

Iglumies
14.10.2009, 11.34
http://www.fillarifoorumi.fi/forum/images/icons/icon14.gif On se maastopyöräily vaan eri kivaa !
On se!

Jousi
14.10.2009, 12.03
Jazmanin kirjoitus vaan pahensi orastavaa maasturikuumetta (ajatuksena olisi ajella metsäkoneella silloin kun maantielle "ei pääse").

Voi Jazman minkä teit... ;)

Maht
14.10.2009, 12.06
Kiitos Jazman hengennostatuksesta. :)
Itsellä syksy on ollut kiireinen ja pyöräilykilsat ovat jääneet vähiin. Samalla pyöräilyrutiini ja -into on ollut hieman kadoksissa. Oon vissiin altis vaikutuksille, koska kirjoituksestasi tuli hirvee tarve päästä Keskuspuistoon rymistelemään (Maunulassa muutamia kivoja, itselleni uudehkoja polkuja)... Varmaan vaan metsä täynnä sukkahousujengiä tänään... :D

Hammer
14.10.2009, 12.10
Hankin ensimmäisen maastopyöräni vuosia sitten. Ajauduin lajin pariin vahingossa, pyysin kaveria lähtemään kanssani viikonlopun ajaksi vaeltamaan, tais olla helvetinjärven kansallispuistoon. Kaveri tuumasi mennään vaan mutta fillarilla. Sen jälkeen on fillarilla koluttu pitkin poikin suomen metsä taipaleita.

Yksi sykähdyttävimmistä reissuista oli "erätulilla keikka". MIeraslompolosta guordoaivin erämääalueen halki nuorgamiin. 2 päivää 70 kilometriä. Mykistävät maisemat ja se hiljaisuus. Harmikseni kuvatuksia ko keikasta ei tähän hätään löytynyt.


Tässä lyhyt kuvakertomus tämän vuoden kohokohdastani mtbSeikkailu 2009. 5 päivää, yli 400 kilometriä polkua, suomen kesän kaikki kelit. Loistava seuraa ja hyvää ruokaa.

http://www.codershouse.com/mtbseikkailu/Galleria_2009/

Grandi66
14.10.2009, 12.13
Heino postaus.

Maastopyöräily vaivaa rankasti ja nyt on rungon etsintä käynnissä ja kun tietäis vielä mitä on hakemassa ni olis hyvä:p

p.s. idässä on lunta

PMT
14.10.2009, 12.21
Kiitos Jazman hienosta kirjoituksesta. Itse olen parikymmentä vuotta harrastanut maastopyöräilyä, alussa koti nurkilla ,nyt on tullut jo pyöräiltyä Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassakin . Laji on tuonut paljon uusia ystäviä eripuolelta maata. Toinen mikä itseäni viehättää on tuo noiden maastopyörien tekniikka joka on antanut monia haasteita sen jälkeen kun täpärit astu kuvaan v.-95 ,tuli levarit jousitykset kehitty, ajan hermolla on kiva olla ja varsinkin kun nykyisin on enemmän vapaa aikaa, tulee rakennettua ja säädettyä niin omia kuin kavereittenkin pyöriä. Se mikä tulee usein huomattua että vanhanakin voi vielä oppia uutta ajo tekniikkaa, ainaskin se on omalla kohdalla onnistunut viimeisenkin vuoden aikana, aina on ajettava vaikeampia paikkoja vain niissä oppii uusia asioita,muistaen kuitenkin sen ettei uhkarohkeus opeta mitään .

zeizei
14.10.2009, 12.22
Jazman sai äijän melkein kyyneliin...

Kompataan tätä :D Hieno kirjoitus. Kiteytettynä kaikki olennainen maastopyöräilystä. Kiitos päivän piristyksestä. Aurinko paistaa, tänään mennään taas juurien ja kivien kanssa leikkimään :rolleyes:

Skier05
14.10.2009, 12.27
Varsinkin tuulella ja tuiskulla tuo maastossa ajaminen kyllä päihittää maantielenkit 6-0. Kylmällä ilmalla on myös paljon mukavampaa ja lämpimämpää ajella polkuja pitkin. Talvella taas silloin tällöin voi ajella kovapohjaisia moottorikelkkareittejä, jotka vievät sellaisiin paikkoihin, joihin ei kesällä ole mitään asiaa.
Vertaisin maastopyöräilyä lähinnä off-piste-lasketteluun, siinä kun saa koko ajan pelata tasapainon kanssa ja hakea sopivaa ajolinjaa. Koko vartalo tekee työtä ja selkä voi ainakin itselläni paremmin kuin maantietä tahkotessa.
Kesällä sitten on hyvällä ilmalla mukava ajella pitkiä "nirvanalenkkejä" maanteillä ja katsella avarampia maisemia.

Amos
14.10.2009, 12.27
On se hienoa. Ensimmäinen maastopyörä oli Cresentin soikioeturattaalla varustettu vempain. Hienoa oli silläkin yritellä maastossa. Varsinainen innostus syttyi, kun Cresentti varastettiin ja hankin tilalle etujousituksella varustetun Moab A1:n. Tänä kesänä tuli sekin sitten 10 vuoden uskollisen palvelun jälkeen päivitettyä täpäriin. Ja taas uutta intoa mennä pitkin metsäpolkuja. Tosiaan uuden asuinalueen ja lähiseutujen tuntemus on lisääntynyt aivan isosti. :)

Jazman
14.10.2009, 12.27
Tässä lyhyt kuvakertomus tämän vuoden kohokohdastani mtbSeikkailu 2009. 5 päivää, yli 400 kilometriä polkua, suomen kesän kaikki kelit. Loistava seuraa ja hyvää ruokaa.

http://www.codershouse.com/mtbseikkailu/Galleria_2009/

Mykistävää... Eeppistä... Kateellisena katselin noita kuvia.

Ette sattunut trackaamaan reittiä? Olis kiva nähdä reitti myös kartalla.
Miten löysitte reitin ja noi majapaikat yms?

Minulla on ulkomaisia maastopyörähulluja kavereita ja olen vähän lupaillut heille vieväni heidät joskus Suomen metsiin reissuun. En tiedä onnistuisiko ihan noin mittava reissu, mutta ainahan sitä voi elätellä toiveita ;)

VanDamme
14.10.2009, 12.32
Naulan kantaan Jazman! Itselläni kävi juurikin noin keväällä 2008, kun pitkän tauon jälkeen tulin hankkineeksi jäykkäperäisen maasturin. Nuo pikkupoikamaiset fiilikset olivat juurikin niitä, jotka itsekin silloin rekisteröin lähimetsiä kolutessani. Tänä kesänä talliin ilmestyi lisäksi täpäri ja taas lähestulkoon samanlaiset fiilikset!

Perhettä, ystäviä ja työkavereita olen lajin saloihin innostanut... vieläpä suhteellisen hyvällä menestyksellä:D

Rituli
14.10.2009, 12.38
Jazmanin kirjoitus vaan pahensi orastavaa maasturikuumetta (ajatuksena olisi ajella metsäkoneella silloin kun maantielle "ei pääse").

Voi Jazman minkä teit... ;)

Niinpä minkä teit :seko: Nyt ei taida enää auttaa edes Burana kuumeeseeni.

Jazman
14.10.2009, 12.38
Harmi kyllä meillä ei ole ollut vaimon kanssa yhteisiä (urheilu)harrastuksia, mutta nyt hänkin jo tossa väläytteli että voisi joskus lähteä pyörälenkille kanssani. Ilmeisesti tuo ensimmäinen ja liian pieni maastopyörä ei sittenkään ollut vikasijoitus, kun vaimo pystyy ajamaan sillä!

Jos hyvin käy, saan vaimonkin innostumaan maastopyöräilystä. Siitä ei voi seurata kuin hyvää :)

Rituli
14.10.2009, 12.51
Harmi kyllä meillä ei ole ollut vaimon kanssa yhteisiä (urheilu)harrastuksia, mutta nyt hänkin jo tossa väläytteli että voisi joskus lähteä pyörälenkille kanssani. Ilmeisesti tuo ensimmäinen ja liian pieni maastopyörä ei sittenkään ollut vikasijoitus, kun vaimo pystyy ajamaan sillä!

Jos hyvin käy, saan vaimonkin innostumaan maastopyöräilystä. Siitä ei voi seurata kuin hyvää :)

Minulle hankittiin syksyllä maantiepyörä. Muutaman kerran olen käynyt mieheni kanssa maantiepyörälenkillä ;).
Mutta nyt hurahtanut sillä haluaisin vielä maastopyöränkin (kuume taitaa tarttua myös mieheenikin :o).

-jk-
14.10.2009, 13.37
Hitsi, piti mennä maantielenkki heittämään, mutta ko. postauksen lukaistuna taidankin mennä metsään rymistelemään. On se vaan niin hienoa, upeeta, kivaa ja mahtavaa.

Palovamma
14.10.2009, 15.25
Hieno kirjoitus Jazman!
Itselläni melkein samanlainen aloitus. Kaverini vaihtoi keväällä maastopyörää uudempaan ja minä ostin sitten tämän vanhan pyörän. Se oli 5-6 vanha jäykkäperäinen DBS. Sillä vanhalla ratsulla sitten ajettiin puoli kesää kun tulin hankkineeksi itsekkin uuden täysjouston ja vanha DBS meni siinä kaupan välissä. Yksi syy vaihtoon oli, että v-jarrut eivät antaneet kaipaamaani kontrollia jarrutuksiin ja ajamiseen yleensä.
Tuolla maastossa pyöräillessä yksi mukavimmista jutuista on kyllä se seikkailun tunne, löytämisen riemu kun huomaa uuden makean polun. Itselläni yksi kesän hauskimmista kokemuksista oli, kun kävimme kaverin kanssa Siilinjärven maastoissa ajamassa ja sattumalta löytyi sellanen umpeen kasvanut metsä-autotien pätkä. Oli kuin siinä olisi vierekkäin kaksi yksittäistä polkua ja aina välillä pystyi hyppäämään siihen toiselle pyörän uralle. :D
Hirmuinen kytö tuli taas päästä maastoon, jospa sitä huomenna ehtisi kaahaamaan. Kiitos Jazman :)

pinohiiri
14.10.2009, 15.30
Jazmanin runosuoni sykki kyllä nyt siihen malliin, että ei mitään lisättävää. Liityn komppaajiin ja nostan hattua moiselle kantojen kiertelyn ylistykselle. :)

Viljami
14.10.2009, 16.38
Upeaa tekstiä, Jazman.

Uusien polkujen löytäminen ja uusien haasteiden voittaminen, oli ne sitten kivikkoja, "pahoja" laskuja tai vaikka sitten märkiä pitkospuita, on sitä ajamista parhaimmillaan.

mutanaama
14.10.2009, 16.39
Niinpä niin, Eipä tohon ole muuta lisättävää. Muutaman kerran oon tullu ajatelleeks, onko tää urheilua vai seikkailuleikkiä. Samapa toi, hyvälle mielelle se aina saa.

Pamze
14.10.2009, 16.56
Nyt tuli uusi säästö kohde taloon :D

JackOja
14.10.2009, 17.13
Ei ole minullakaan muuta lisättävää kuin se, että maastopyöräily on parasta!
Hyvä Jazzmies!

Moppe
14.10.2009, 20.14
Kompaan edellä kirjoittaneita. Se on huisi tunne, kun löytää jotain uutta tai tekee jotakin, mistä ei ennen selvinnyt jalkakosketuksitta.:)
Maastopyöräilijä=löytöretkeilijä:D

niin ja myös mtb-kuski=nainenkin;)

usko juntunen
14.10.2009, 21.20
Osu ja uppos! Metässä aika menee kuin iltamissa ja valomerkki tulee aina liian aikaisin..;)

Terwis
14.10.2009, 22.15
Hienosti Jazman sai luotua myös miun ajatukset sanoiksi.

Itse olen huomannut että missään ei lepää pää niin hyvin kuin fillarin selässä metsässä.
Kaikki murheet ja mieltä vaivaavat asiat katoaa tehokkaasti päästä kun ottaa röykkyytystä vastaan.

Lisäksi lajin tuoma tunne itsensä ylittämisestä on mahtava.
Oli kyse sitten pitkästä ja raskaasta Virossa ajetusta kilpailusta taikka onnistumisesta jollain vaikealla teknisellä polulla ihan kotikulmilla.

higgins
14.10.2009, 22.24
Tämän ketjun lukeminen sai puukkoa haavaan ja suolaa päälle....kyllä mä vielä joku päivä pystyn sen maasturinkin vielä hankkimaan :(

Ei kannata! Mitä järkeä on mennä vaan metsään, eikä päästä mihinkään? Minun pyöräilyni on tavoitteellista hyötypolkemista pisteestä pisteeseen, ei tuota tyhjänpäiväistä puskassa ympyrää- polkemista/ pyörän taluttamista.

;) ;) terv. trolli- Higg

TeroM
14.10.2009, 22.29
Minun pyöräilyni on tavoitteellista hyötypolkemista pisteestä pisteeseen

Ruokinpa trollia ja totean, että suorin tie paikasta A (kotoa) paikkaan B (töihin) voi kulkea metsän kautta. Omalta osalta nopein tie tosin kiertää toista kautta.

Tilde
14.10.2009, 22.31
Kyllä Jazman vei jalat suusta, kun pitäisi kuvailla sitä tunnetta mikä oli esimerkiksi tänään kun lenkiltä tuli. Pilkkopimeässä tuli taas mentyä ja ihan tuntemattomilla poluilla, ja niin lujaa kun keuhkot, reidet ja rohkeus antoi myöden. Vasta pari viikkoa ollut nyt täpäri ja viimeksi yli 10 vuotta sitten oli edellinen maastopyörä, sekin ilman mitään joustoja. On se vaan niin hienoa hommaa kun on kunnon peli alla ja siihen on jonkun verran jo tottunut, olo on kuin lätkää pelaisi ja kaikki menee putkeen ja koko ajan tekisi maaleja :D Tuo pimeässä ajaminen lisää vielä jännitysmomenttia mukavasti..:rolleyes:
Pitää vaan näköjään haastaa itseään yhä enemmän ja enemmän niin tästä lajista saa irti mielettömän paljon...

nojohannyt
14.10.2009, 22.34
Komppaan!

Yksin keskellä metsää pimeässä tua mukavasti lisäjännitystä lenkkiin. Mukavaa törmätä pusikossa makaileviin hirviin => siinä meinaa mennä kalsarit vaihtoon ;)
Hommaa seuraavaksi hyvät pyöräilyhousut, näissä on sellainen vaippaosa valmiina. Mulla ainakin toimii, mahtuu paljon enemmän tavaraa housuun... No joo, tää nyt oli taas tätä. :o

Jazman
14.10.2009, 22.37
Ei kannata! Mitä järkeä on mennä vaan metsään, eikä päästä mihinkään?

Minun pyöräilyni on tavoitteellista hyötypolkemista pisteestä pisteeseen, ei tuota tyhjänpäiväistä puskassa ympyrää- polkemista/ pyörän taluttamista.

;) ;) terv. trolli- Higg

Jos ajat vain tarkoituksena päästä paikasta A paikkaan B, niin ymmärrän kyllä mitä ajat takaa.
Omalla kohdalla "menin metsään" ja pääsin eroon kroonisista selkäkivuista, lääkekoukusta, masennuksesta... toisin sanoen henkisestä ja fyysisestä pahoinvoinnista. Pääsin myös nauttimaan raittiista ulkoilmasta, itsensä voittamisesta ja kauniista luonnosta (en muista koska olisin odottanut ruskan värjäämiä puita niin kuin tänä vuonna).
Tavallaan pääsin siis pidemmälle kuin sinä ;)

Jazman
14.10.2009, 22.40
olo on kuin lätkää pelaisi ja kaikki menee putkeen ja koko ajan tekisi maaleja :D

*reps* :D

Tevi
14.10.2009, 22.53
Mulla on ollu aina jonkinlainen maastopyörä jo vuodesta -89 ja vasta tänä kesänä on tullut samoja tuntemuksia kuin Jazman kertoi. Kuten jo moni on täällä sanonut, veit jalat suustani.

mutanaama
14.10.2009, 23.08
Ei kannata! Mitä järkeä on mennä vaan metsään, eikä päästä mihinkään? Minun pyöräilyni on tavoitteellista hyötypolkemista pisteestä pisteeseen, ei tuota tyhjänpäiväistä puskassa ympyrää- polkemista/ pyörän taluttamista.

;) ;) terv. trolli- Higg

Tässä on asiaa. Tavoite on aina päästä jonnekin. Ei mitään typeryyksiä tyyliin, "raahaampa näitä sauvoja käsissä, että näyttäisin reippaalta"
Tavoitteeksi siis:
-Vitutuksesta euforiaan
-Aamusta iltaan
-Nyhjäkkeestä teräsmieheks

Näitähän vois kehittää vaikka kuinka ja paljon

higgins
14.10.2009, 23.08
Ruokinpa trollia ja totean, että suorin tie paikasta A (kotoa) paikkaan B (töihin) voi kulkea metsän kautta. Omalta osalta nopein tie tosin kiertää toista kautta.

Joo ei metsästä työmatkalla pöllähtele fillaristeja sakeanaan. Taitaa olla sunnuntaipyöräilijöitä nämä "kovat" mettäihmiset, Higg

pekkis1
14.10.2009, 23.14
Jos ajat vain tarkoituksena päästä paikasta A paikkaan B, niin ymmärrän kyllä mitä ajat takaa.
Omalla kohdalla "menin metsään" ja pääsin eroon kroonisista selkäkivuista, lääkekoukusta, masennuksesta... toisin sanoen henkisestä ja fyysisestä pahoinvoinnista. Pääsin myös nauttimaan raittiista ulkoilmasta, itsensä voittamisesta ja kauniista luonnosta (en muista koska olisin odottanut ruskan värjäämiä puita niin kuin tänä vuonna).
Tavallaan pääsin siis pidemmälle kuin sinä ;)

Tuohon ulkoilma asiaan täytyy sanoa, että juuri samat fiilikset myös maantiepyörällä. Keväällä heräävä luonto, Sipoon suunnalla pellot, toukotyöt, lannan "tuoksu", pelloilla kesän aikana tuulentuva vilja, syksyllä sadonkorjuu ja muutokset maisemassa, kerrassaan hienoa. Ymmärrän Jazmanin fiilikset täysillä. Ja nyt viime aikoina on löytynyt upeita reittejä Vantaanjoen varrelta CC:llä, ja se maastopyöräkin on työnalla. En malta edes odottaa että pääsee kotiseudulle ajelemaan nastoilla vaikkapa Oulujärven jääteitä tai saatikka Kainuun vaaroja kesällä. Voe että :D

higgins
14.10.2009, 23.19
Tässä on asiaa.
Tavoitteeksi siis:
-Vitutuksesta euforiaan
Näitähän vois kehittää vaikka kuinka ja paljon

Hei miten sä nyt noin käännät?... Ja metsässä ei vituta? Tiellä vituttaa?
Higg ;)

Natku
14.10.2009, 23.20
Minulla on sekä maantie- ja maastopyörä käytössä.
Tosiasiahan on se, että molemmista voi nauttia.
Maastopyöräilyä yleensä haukkuvat ne, kenellä ei ajotaidot maastoon riitä.:rolleyes:
Vaikkei niitä ajajia "metästä työmatkoilla tule", niin maastossa haetaan usein vähän eri juttuja kun maantien kilsoja..

Hieno postaus Jazzman!
Huomenna ajan hyvät vanhat tutut polut vuosien takaa ja nautin elämästä!

Rituli
14.10.2009, 23.25
Jos ajat vain tarkoituksena päästä paikasta A paikkaan B, niin ymmärrän kyllä mitä ajat takaa.
Omalla kohdalla "menin metsään" ja pääsin eroon kroonisista selkäkivuista, lääkekoukusta, masennuksesta... toisin sanoen henkisestä ja fyysisestä pahoinvoinnista. Pääsin myös nauttimaan raittiista ulkoilmasta, itsensä voittamisesta ja kauniista luonnosta (en muista koska olisin odottanut ruskan värjäämiä puita niin kuin tänä vuonna).
Tavallaan pääsin siis pidemmälle kuin sinä ;)

"Kun ruumis on raskas, rasita mieltä. Kun mieli on raskas, rasita ruumista." Vanha sanonta pitää paikkasa.

Tänään syyslomalla kävin iltapäivästä "metsässä" (Vartiokylälahti, Mustavuori, Kallahti...) ajelemassa cc:lla. Sielu lepäsi. Aurinko paistoi. Vaatetus ok ei kylmä. Ajelua reilu 2 tuntia. Selkäkipu...sitä minulla on :((nikama ongelma) mutta periksi en anna! Tänään särkylääkkeillä... vanaha ja raihnanen joka tahtoo viel maastopyörän :D

mantis
14.10.2009, 23.30
Pakko hehkuttaa tännekkin. Tuli tänään tehtyä ensimmäinen mettälenkki pimeällä. Aivan erilainen kokemus kuin päivällä. Vähän oli lisää jännäkakkaa housuissa kun jokaista kiveä ja juurta ei kerkeä väistämään, mutta kun huolehti linjoista niin enimmäkseen meni hyvin. Sit kun tulee vielä lumet niin pääsee taas kokemaan jotain uutta. Lumia odotellessa, kireitä ketjuja kaikille!

higgins
14.10.2009, 23.32
Minulla on sekä maantie- ja maastopyörä käytössä.
Tosiasiahan on se, että molemmista voi nauttia.


Okei näin se on, poljetaan ja huomataan, että sisältä katsoen kaamea syyssää onkin vain asenne- ja pukeutumiskysymys, ulkona voi olla jopa hauskaakin;)

Trollin viitta ei sitten kuitenkaan sopinutkaan harteilleni, Higg

mantis
14.10.2009, 23.40
Minulla on sekä maantie- ja maastopyörä käytössä.
Tosiasiahan on se, että molemmista voi nauttia.


Mulla on maantiepyörä, maastopyörä, cc ja fiksi. Kaikille on paikkansa ja tilanteensa. Ja ennen kaikkea kaikilla nauttii ajamisesta. Avainsana on vaihtelevuus - erilaisuudella pidetään mielenkiintoa ja hauskuutta yllä. On se sitten kunnon mutarypeämiset maastossa, loskalenkit cc:llä, kaupunkicruisailu fiksilla tai kevään ensimmäiset lenkit maantiellä - kaikki vallan hienoja kokemuksia.

Jazman
14.10.2009, 23.41
Huomenna taas työmatkalle maasturilla (ensi viikolla saapuvasta cyclocrossista haaveksien), joten ei tuo pyörä/maantiekään niin huono vaihtoehto ole :)

Pääasia on, että ajaa pyörällä ja nauttii siitä.

Meridisti
15.10.2009, 13.00
Hommaa seuraavaksi hyvät pyöräilyhousut, näissä on sellainen vaippaosa valmiina. Mulla ainakin toimii, mahtuu paljon enemmän tavaraa housuun... No joo, tää nyt oli taas tätä. :o

Niitä on useat kaapissa jotta olisi aina puhtaat kun toiset on pesussa...

oka
15.10.2009, 19.49
Joo ei metsästä työmatkalla pöllähtele fillaristeja sakeanaan. Taitaa olla sunnuntaipyöräilijöitä nämä "kovat" mettäihmiset, Higg
Liian hauskaa puuhaa. Ei meinaa töihin keritä metsän kautta ollenkaan ja työnantaja ei tykkää. Sitäpaitsi työkaverit katsoo entistäkin oudommin jos maanantaina aamusta tulee töihin naama näkkärillä ja hymy korvissa.

Iglumies
15.10.2009, 19.59
Liian hauskaa puuhaa. Ei meinaa töihin keritä metsän kautta ollenkaan ja työnantaja ei tykkää. Sitäpaitsi työkaverit katsoo entistäkin oudommin jos maanantaina aamusta tulee töihin naama näkkärillä ja hymy korvissa.
Kyllä mua välillä vähän hitaasti aamuisin töissä katellaan, kun saavun yltäpäältä kurassa "hieman oikaisseena" ja painun suihkuun pyörineni. :)

bartagma
15.10.2009, 23.00
kyllä työmatkoista pitää nauttia ja siitä että on tapaturmavakuutus voimassa ;)
Tänään oli aivan uskomattoman hieno keli istua rantakalliolla ja nauttia auringon lämmöstä. ja sen jälkeen jatkaa kalliolla ajoa jonka jälkeen ajoinkin kotiin melkein suorinta reittiä.

torvinen
16.10.2009, 09.10
Kävi ihan samoin eli maastoilu vei mennessään. Päivitin vanhan mtb:n voimansiirron ja kumit...ja vähän hiontaa, maalausta ym.... Tarkoituksena oli siirtyä maantieltä viiman ja kylmän suojaan metsään näin syksyllä.
Vaikka -90 luvun lopun täysjäykkä mtb vaikutti aluksi kankealta, niin kankeus tais olla ukossa. Nyt kun vauhti on lisääntynyt olen alkanut kaipaamaan joustoa keulaan. Haussa onkin joku perus Rokkari eteen menoa helpottamaan. Pyörä muuten laatuosilla..ainakin vielä viime vuosituhannella.

Olen tahkonnut nyt muutaman kerran samoja polkuja ihan tarkoituksella ja huh huh kuinka nopeasti ukko kehittyy. Aluksi tuntui, että joutuu puolet matkasta taluttaa ja nyt menee kuin huomattavasti paremmin...ihan ihme paikoista pääsee. Uuden haasteen on tuonut tuo pakkanen ja härmä...kivet aikas liukkaita, mutta suot onneksi jäässä.

Ei muuta kuin maastoon mars! On pirun hyvää vaihtelua maantielle ja löytyy lihaksi joita ei tiennyt olevankaan.

Henki Hieveri
16.10.2009, 11.15
J
Hyvä huomio tuo uusien reittien löytäminen. Ainakin itse huomaan, että tulee liian usein ajettua samoja reittejä, jopa useimmiten samaan suuntaan. Joskus takavuosina kampanjoin parina kesänä tätä vastaan värkkäämällä kopiokoneella ison kartan keskipisteenä asuinpaikkani. Otin tavoitteeksi ajaa joka lenkillä mahdollisimman pitkään eri reittiä, jonka kotiin palattuani piirsin punaisella tussilla karttaan. Syksyllä punaista viivaa oli kartalla ristiin rastiin joka suuntaan ja paikallistuntemus oli kasvanut kummasti.

Minullakin on ollut tällainen projekti, nyt vain ovat ruvenneet taas kadut loppumaan.
Talvella laajensin reviiriä polkemalla jiällä. Valitettavasti Helsingissä ei voi talvella joka paikkaan polkea jiätä myöten kun on tuo talvimerenkulku.

Analog Kid
30.10.2009, 21.17
Silmät vuotaa, nenä vuotaa, polvet paukkuu ja kunto loppuu kesken, Sigmakin putosi jonnekin polun varteen. Mutta mitäpä noista. Tänään pääsi vetämään ensimmäisen kunnon lenkin pariin kuukauteen. Baanat kuivia ja lähes priimakunnossa. Rapiat kuusi tuntia tuli painettua loistavassa ajokelissä. Huomenna uudestaan, ei tosin aivan yhtä pitkää vetoa kylläkään.

Toni.T
30.10.2009, 23.31
Eilen oli uskomattoman hienoa pyöräillä eräällä vuorella ja katsoa kun pilvettömällä kuutaivaalla lentää hävittäjiä todella matalalla.. Uskomatonta!

eupa
31.10.2009, 19.19
Tänään tuli haettua kotiin eka maasturi, täysjousto sellainen. Muutama vuosi tuli kihnutettua pelkästään maantietä. Kotiin päästyä pikaisesti polkimet vaihtoon ja testimään pyörää lähipoluille ennen ku pimeä tulee(en oo vielä valoa hommannut).

Noin 45 min kerkesin vetämään ennen ku tuli pimeä. Mutta JUMALEISSÖN ei meinaa tämä hymy karista suupielistä vieläkään!! :D
Ei oo kyllä näin rapsakkaa meininkiä ollu vähään aikaan. Oli se sen verran mukavaa touhua. Alku tietysti on vähän hakemista, mutta silti!
Nyt vaan harmittaa se, että en oo aloittanu aikaisemin maastopyöräilyä.

Rituli
31.10.2009, 19.30
Mutta JUMALEISSÖN ei meinaa tämä hymy karista suupielistä vieläkään!! :D
Ei oo kyllä näin rapsakkaa meininkiä ollu vähään aikaan. Oli se sen verran mukavaa touhua.

Näin on :p. Itte olen ennättänyt vasta muutaman kerran ajelemaan, pyöräni viikon vanha.

Mukavia pyöräilyhetkiä :D

mutanaama
31.10.2009, 20.40
Maastossa ei mitata matkoja, vaan tunteja. Välillä tulee pysähdyttyä katselemaan vaan ympäröivää luontoa. Yksin rullatessa siitä ei oo mitään haittaa, porukkalenkeillä hyvä tekosyy toipumiseen;)

Jazman
31.10.2009, 23.55
Oho! Joku heitti sitten viisi tähteä aikaansaamalleni ketjulle! :eek:
Kiitos ja kumarrus!

Ja samaan hengenvetoon voinkin todeta kuinka upeeta mahtavaa oli käydä metsälenkillä 18 päivän sairastelutauon jälkeen. Polut olivat keltaisenaan lehdistä, aurinko paistoi, ilma oli tyyni, luontoäiti hymyili korvasta korvaan siis... Täydellistä!
Ja huomenna uudestaan! :D

Rituli
01.11.2009, 00.09
Oho! Joku heitti sitten viisi tähteä aikaansaamalleni ketjulle! :eek:
Kiitos ja kumarrus!

Polut olivat keltaisenaan lehdistä, aurinko paistoi, ilma oli tyyni, luontoäiti hymyili korvasta korvaan siis... Täydellistä!
Ja huomenna uudestaan! :D

Kiitos ja kumarrus Jazman :)

Meidän perheeseen tuli maastopyörät ja uudet ulottuvuudet fillarointiin. Huomenna lähdemme katsastamaan päivänäöllä perjantai-illan ajoreittiä.

Jazman
01.11.2009, 00.25
Kiitos ja kumarrus Jazman :)

Meidän perheeseen tuli maastopyörät ja uudet ulottuvuudet fillarointiin. Huomenna lähdemme katsastamaan päivänäöllä perjantai-illan ajoreittiä.

Godspeed! (http://en.wikipedia.org/wiki/Godspeed)

Seikkailija
01.11.2009, 22.05
Ei voi kun ihmetellä miten on tuo maastoilu vienyt miehen mennessään. Olen huomannut juoksemisessa saman. Ei enää tuo asfaltti vedä puoleensa kummassakaan.

Jazman
08.06.2010, 00.24
Nyt on pakko lämmitellä vanhaa ketjua...

Silmäni ovat auenneet! Täysjousto on kuningas!

Uusi täpäriprojekti onnistui niin täydellisesti, että se tuntuu kuin kropan jatkolta tai peräti kropan osalta. Muutaman testilenkin jälkeen olo on kuin olisi löytänyt raajan, minkä olemassa olon olisi unohtanut ja nyt havahtunut että "kas, tuossahan tuo on!"
Jopa amatöörin tekniikalla pystyin tänään selvittämään hazardiesteitä ja suhteellisen haastavia laskuja, mitä en olisi edes uneksinut selvittäväni edellisellä jäykkäperäprojektilla.
Asiaa tietenkin edesauttoi ystävä, joka ystävällisesti lähti dokumentoimaan rämäpäistä ajeluani järkkärikameralla ja joka tietenkin yllytti yllytyshullua, jotta saatiin sopivia actionkuvia otettua. (Kuvat varmasti päätyvät tänne foorumille jossain välissä)

Vastaavaa adrenaliinipiikkiä en olekaan saanut pitkään aikaan. Muutamassa kohdassa oli ns. kylmä rinki takapuolessa. Joten ei ihme, ettei uni oikein tahdo tulla, vaikka tein pitkän ja rentouttavan venyttelysarjan ja otin jopa pari olutta...

Tähän voi... tähän jää kyllä koukkuun. Huomenna pitää varmaan lähteä taas kokeilemaan omia rajoja :D

Hammer
08.06.2010, 09.45
Sunnuntaina on luvassa herkkua .... maastopyörä herkkua kosolti. Samaa herkkua riittää vielä neljä päivää lisää. mtbSeikkailu lähtee sunnuntaina ilomantsin möhköstä pohjoista kohti. Reitti on ehkä suomen paras maastopyöräilyreitti.

Noissa pitkissä maastopyörä reissuissa on oma filosofiansa, itämailla asian ympärille olisi jo uskonto perustettu. Kun saman päivän aikana kokee totaalisen uupumuksen ja ihmeellisen flown kun kaikki vaan toimii. Kun kokee onnistumisen iloa teknisesti vaikean kohdan selvittämisestä ja seuraavassa hetkessä pannuttaa kunnolla juuri siinä helpoimmassa kohdassa, palaa ikäänkuin lähtöpisteeseen. Se on konttori rotan sielulle mannaa, viikon rypemisellä sielu laulaa hoosiannaa useamman kuukauden. Arjen mittakaava kutistuu, henkinen tilavuus ikäänkuin kasvaa, sisään mahtuu isompia ongelmia ja silti ne vie tilaa mitättömän vähän.

Tuollaisella 5 päivän matkalla oppii matkakumppanista enempi kuin työkaverista 5 vuodessa. Tuntemattomista tulee ystäviä, sielunkumppaneita jotka ovat jakaneet saman tuskan ja ilon. Kumpikin on seissyt samassa sateessa ja nauttinut samasta tuulesta joka viilentää helteessä.

Maastopyöräilyn erottaa maantiepyöräilystä yksi oleellinen seikka. Maantiepyörän selässä voi uppoutua oman pääsä sisään, ikäänkuin mekaanisesti suorittaa ja ajatella omia asioitaan. Keho on ikäänkuin automaatti ohjauksella ja pää käpertyneenä omaan maailmaansa. Se mahdollistaa esim duuni ongelmien syvällisen pohdinnan, maantiellä et pääse siviilielämää karkuun, se seuraa mukana, majoittuu pään syövereihin ja jatkaa jäynäämistään.

Maastopyörän selässä ei ole tilaa siviilielämälle. Jokainen juuri ja kivi on vihollinen joka täytyy löytää ennen kuin se iskee ja kaataa sinut kumoon. Keho ja pää tekekevät saumatonta tarkkaavaistaa ja hienosäätöistä yhteistyötä. Erehdyt ajattelemaan jotain muuta, rankaisu on välitön. Jostakin ilmestyy vino juuri joka sysää kuskin tangentin suuntaan. Maastopyöräily on tehokkain tuntemani tapa tyhjentää pää epäolennaisista asioista. On vain keho, pyörä ja polku, kaikki muu on turhaa.

500 kilometriä polkua on pitkä matka, siihen kuluu kymmeniä tunteja ennen kuin olet perillä. Nykyihmisen keho joutuu harvoin sellaisiin rääkkeihin, se kohtaa harvoin 5 peräkkäistä kymmenen tunnin rasitusta. Keho tottuu myös rasitukseen, elimistö ikäänkuin säätää itsensä uudelleen. Uni on syvää ja aistit terävöityvät. Energian kulutus muuttuu, väsymys tiputtaa tehot niin alas että sykkeet ei nouse. Liike jatkuu silti, jatkuvana loputtomana työskentelynä. Zombiemoodissa voi jatkaa maailman tappiin. Vauhti ei päätä huimaa, ja ylämäet tuntuvat vuorilta mutta liike jatkuu, loputtomiin. Ihminen on uskomaton kone kun siltä pyydetään, se toimittaa liikettä, pidempään kun me uskomme, sen voittamattoman fiiliksen täytyy jokainen itse kokea.

Näillä sanoilla toivotan kanssareissaajat tervetulleeksi mtbSeikkailuun. Laitoin ne tähän topiikkiin kun ne mielestäni kuvaavat topiikin aloittajan ajatusta. Maastopyöräily on mitä suuremmassa määrin henkinen laji, se vaatii tekijältään henkistä pääomaa, kykyä keskittyä, ja antaa tekijälleen paljon.

Antoisia hetkiä upean lajin parissa, Olkoon kura kanssanne.

Jazman
08.06.2010, 10.58
Harvoin jään sanattomaksi, mutta nyt kyllä Hammerin teksti mykisti minut.

Onko tuota reittiä jossain kartassa?
Mieli tekisi lähteä mukaan, mutta näin lyhyellä varoitusajalla ei saa hallitukselta lupaa lähteä mihinkään. Tuo kuulostaa kuitenkin juuri sellaiselta seikkailulta, jonne pitäisi viedä ulkomaan MTB-hullut kaverit joku vuosi.

JackOja
08.06.2010, 11.15
Onko tuota reittiä jossain kartassa?
...

Et ole seurannut asianmukaista topiccia (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=37687)? Tai aikaisempien vuosien?


Mieli tekisi lähteä mukaan, mutta näin lyhyellä varoitusajalla ei saa hallitukselta lupaa lähteä mihinkään..

On tainnu ilmottautumisaikakin loppua jo....

Jani Mahonen
08.06.2010, 11.53
Antoisia hetkiä upean lajin parissa, Olkoon kura kanssanne.
Helmeilevän hieno kirjoitus. Rispekt!

Kemppis
08.06.2010, 12.15
On vain keho, pyörä ja polku, kaikki muu on turhaa.

Myyty! Yksi mtbSeikkailu tänne kiitos :)

Hammer
08.06.2010, 12.15
Harvoin jään sanattomaksi, mutta nyt kyllä Hammerin teksti mykisti minut.

Onko tuota reittiä jossain kartassa?
Mieli tekisi lähteä mukaan, mutta näin lyhyellä varoitusajalla ei saa hallitukselta lupaa lähteä mihinkään. Tuo kuulostaa kuitenkin juuri sellaiselta seikkailulta, jonne pitäisi viedä ulkomaan MTB-hullut kaverit joku vuosi.


Jos jazman tahi kemppis on nopea ehtii mukaan mun puolesta. Hallitus on tietysti oma lukunsa ja siihen en voi vaikuttaa :D.

Huomautan kuitenkin että reissu vaatii kuntoa ja ajotaitoja.

Jazman
08.06.2010, 12.18
Pitää kattoa ens vuonna sitten :)

Ehtii myös vähän kerätä kuntoa ja ajotaitoja siihen mennessä ;)

Jazman
08.06.2010, 12.20
Et ole seurannut asianmukaista topiccia (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?t=37687)? Tai aikaisempien vuosien?


Tosiaan, viime vuoden kuvia hämmästelin jo viimeksi.
En muistanut että siellä oli myös reitti esillä. Pitääkin mennä tutustumaan tarkemmin...

Kemppis
08.06.2010, 12.21
Kuntoa on, mutta ajotaito niin ja näin + tämän vuoden retkipäivät käytetty loppuu. Ehkä ensi vuonna.

Jake_Kona
10.01.2013, 01.11
Oman maasturiharrasteen rajoittavana tekijänä on polkujen pehmeys ja epätasaisuus. Esteiden yli pääsee ko kohtalaisesti kun on 29" alla. Pehmeä lumi on kaikkein hankalin kun muutenkin vauhti on niillä rajoilla ja sitten.... Enpäs valitakkaan enempää.
Yllättävä juttu on kuitenkin tullut eteen. Olen ruvennut jännittämään lähimetsien karhuja joita täällä todistetusti muutaman kilometrin päässä on. Laitan pirikellon tankoon ja tasaisin välein rimpsuttelee. Sillä se lähtee ;)

JackOja
10.01.2013, 09.26
...Olen ruvennut jännittämään lähimetsien karhuja ... Laitan pirikellon tankoon ja tasaisin välein rimpsuttelee...

:eek::rolleyes: Talvella ei tarvii...

Musashi
10.01.2013, 09.40
Hopen kiekot maasturiin niin takanapa rallattaa niin etttä karhut kuulee tuon kaukaa. Sama koirien kanssa, eivät säikähtele itseään kiukkusiksi :)

kmw
10.01.2013, 14.56
Tämän ketjun otsikko on niiiin totta. Lausuntoni perustuu tänään aamupäivällä suoritettuun 3,5h empiiriseen tutkimukseen.

Jäsenellä shimaani oli joskus setälenkillä Tiitussa kiinni karhukello. Toimi loistavasti. Yhtään karhua ei nähty. Suosittelen Jakelle

Smo
10.01.2013, 17.15
Aika lottovoitto olis karhu nähdä. Itse haluaisin, en kylläkään ihan kosketusetäisyydeltä. Mökillä olis kuulemma kymmenen kilsan etäisyydellä pari pesää, kakkaa näkyi kerran kansallispuiston polulla ajellessa. Karhunkellokin siellä olis mutta pyörä rämisee niin että karhut kaikkoo kilsan säteellä ellei tasasta metsätietä aja.

sunny
10.01.2013, 18.57
Sunnin Brubz 3 toimii myös loistavasti. Emäntä vaan ei tykkää, kun blokkaa myös linnut ja muut häiritsevät luonnon äänet :). http://www.youtube.com/watch?v=nAJ1VukmQzI

Markku Lehikoinen
11.01.2013, 00.00
Olen ruvennut jännittämään lähimetsien karhuja
http://www.saunalahti.fi/mlehis/kuvat/karhu.JPG
Itärajan karhualueella, väsyneenä, syrjäsilmällä, hätäseen nähtynä tuommoiset aiheuttaa värinöitä.

Markku Lehikoinen