PDA

Näytä tavallinen näkymä : Korkea pulssi



mutanaama
12.09.2009, 15.21
Tässä on pari kertaa käyny silleen, ettei pulssi ole tahtonut asettua alas millään. Tänään n kolmen tunnin jälkeen ei pulssi enää mennyt lepotilan lähellekään, tauko kesti kumminkin noin 10 min, ja liikkeelle lähtiessä pulssi oli vieläkin noin 125.
Lenkin jälkeen 4,5h oli pulssi vieläkin levossa sen 125.
Pulssi on tosta hiljalleen tasaantunut melko lineaarisesti ollen nyt reilu tunti lenkin jälkeen enää 90:).
Maximi syke on noin 175.
Kaloriloisia palo noin 4000, keskisyke 145.

Eli kertooko toi vain ja ainoastaan paskasta kunnosta

Ripa523
12.09.2009, 15.35
Minä mikään lääkäri ole... kunhan kerron mielipiteitäni. :)
Se vaikuttaa ainakin mulla, jos on jotain pientä flunssan poikasta tms, niin silloin sykkeet menee miten sattuu... erityisesti palautuminen on hitaampaa. Eli jos sulla ei ole mitään tollaista... sun kannattais käydä juttelemassa asiasta ihan jonkun asiantuntijan kanssa. Siis etenkin kun pulssi on aiemmin laskenut suunnilleen järkevällä tahdilla. Kyse ei sit kuitenkaan liene rytmihäiriöstä ? ?

mutanaama
12.09.2009, 15.40
Ei flunssaa, mutta molemmilla kerroilla ollut melkosen fyysisesti rankka/pitkä lenkki meikäläisen kunnolle.

Mitään muita oireita ei ole, mitä nyt jalat huutaa hoosiannaa. Syke on nyt laskeutunut 80 tietämille.

Ilman sykemittaria en olis koko jutusta ollut ees tietoinen, mitä nyt vähän oli ryytyny olo.

Galahad
12.09.2009, 16.15
Mulla on joskus selkeesti kovemman reenin jälkeen pulssi pitkään koholla normaaliin nähden. Alas se sieltä kuitenkin on tullut. Sullakin keskisyke kuitenkin melkein 83% eli ihan kohtuullisen kova kuntoilijalle. Eli veikkaisin sen johtuvan ihan harjoituksen rasitustasosta.

ketju44
12.09.2009, 16.32
Välttäkää korkeita sykkeistä! Tulee hiki ja muutenki v***taa :(
Asiaa ; Kai siinä oli kuntopohjaan nähen liian kovat treenit.

Wallu
12.09.2009, 16.33
Joo minäkin luulen että rasituksesta vaan johtuupi. Mä olen huomannut ilman mittareitakin että syke on korkeella levossa esim. jos on vaan nukkunutkin huonosti ja rankka työpäivä takana.

Mut eihän noi sykkeet kunnosta mitään kerro, vaan millä alueella harjoitellaan... sykevaihtelu kertoo viissiin enempi kunnosta.

mutanaama
12.09.2009, 17.51
eli voorumin lopullinen ratkaisu lienee kevyempää pyörittelyä ja kunnon kehittämistä;)

ketju44
12.09.2009, 17.55
eli voorumin lopullinen ratkaisu lienee kevyempää pyörittelyä ja kunnon kehittämistä;)

Ei siitä kannata masentua ;) Ite luulen välillä olevani hyvässä kunnossa :D

Iglumies
12.09.2009, 17.59
eli voorumin lopullinen ratkaisu lienee kevyempää pyörittelyä ja kunnon kehittämistä;)
Ajat just niin lujaa ja paljon kun huvittaa.

Johan Moraal
12.09.2009, 18.42
eli voorumin lopullinen ratkaisu lienee kevyempää pyörittelyä ja kunnon kehittämistä;)


Eli päivä pari lepo tai kevyt pyöritys ja sitten taas kaikki kehii. Jaksa jaksa.

Pirkka
12.09.2009, 19.11
Kai sitä voi pyörääkin ajaa ilman sykemittaria. Yksi härpätin vähemmän matkassa. Sen melkein muutenkin arvaa mikä syke on, ja väsymyksen tuntee muutoinkin.

E.T.
12.09.2009, 19.15
Kai sitä voi pyörääkin ajaa ilman sykemittaria. Yksi härpätin vähemmän matkassa. Sen melkein muutenkin arvaa mikä syke on, ja väsymyksen tuntee muutoinkin.
Joo patteri loppu sykevyöstä..viittiny uutta ostaa... kattotaan sitten joskus ens keväänä...

izmo
12.09.2009, 19.18
Joo patteri loppu sykevyöstä..viittiny uutta ostaa... kattotaan sitten joskus ens keväänä...

katotaan keväällä 2012 vaikka...

mutanaama
12.09.2009, 19.19
Kai sitä voi pyörääkin ajaa ilman sykemittaria. Yksi härpätin vähemmän matkassa. Sen melkein muutenkin arvaa mikä syke on, ja väsymyksen tuntee muutoinkin.

ööö, ai kui nii. Sittenhän ei kulu kaloriloisia eikä punppu hakkaa.
En muuten arvannu omaa sykettä, ihan yllärinä se sieltä tuli. Nii ja väsyny mä oon aina:cool:

Pirkka
12.09.2009, 19.26
ööö, ai kui nii. Sittenhän ei kulu kaloriloisia eikä punppu hakkaa.
En muuten arvannu omaa sykettä, ihan yllärinä se sieltä tuli. Nii ja väsyny mä oon aina:cool:Matkamittarista mä en sentään luopuisi, mutta nopeusmittarista ehkä. Hengitystahdista voi päätellä rasitustasoa aika hyvin. Ja kaloreita kuluu vähemmän kuin tulee syötyä, sen arvaa ilman vaakaakin.

KaisaTheKissa
12.09.2009, 19.46
Liian kova treeni todennäköisesti. Yksi mahdollisuus on myös se, että olet vähän treenaamassa itseäsi yli eli sykkeet ei tule alas kun on kroppa vähän ulalla. Mulla se menee ainaskin vähän niin, että ensin on sykkeet liian korkeat ja sitten ne on liian alhaiset mitä enemmän ylikunto tai rasitus etenee. Mene ja tiedä. Ota varovasti.

vanhapatu
12.09.2009, 19.53
Testaapa itseltäsi ortostaattinen sykereaktio: Aamusella tai päivänokosilta heräilet hiljalleen ja virittelet sykevyön päälle, otat iisisti ja nouset sitten normaalisti seisomaan. Katselet mitä syke tekee. Jos nousee enempi kuin 15-20 lyöntiä lepopulssista merkkaat itsellesi harjoitussuunnitelmaan kevyen viikon. Olet nimittäin hyvää vauhtia menossa ylikuntoon ja kroppasi kaipaa lepoa.

En ole lääkäri enkä fysioterapeutti enkä vastaa mistään. Mutta näin olen oppinut varomaan liikaharjoittelua.
mot

Elukake
12.09.2009, 20.10
Kaisalla ja Vanhapatulla on asialliset kommentit. En tiedä mitne paljon /säännöllisesti treenaat, mutta peruskuntoharjoitteluun mulle aikoinaan eräs pitkänmatkajuoksija antoi hyvän neuvon: kun tulet kotiovelle takaisin lenkin jölkeen, pitää tuntua siltä että voisi lähteä heti samalle lenkille uudestaan.
Peruskunto nousee ajan mittaan pikku hiljaa. Sykkeissä se tarkoittaa sitä että aerobisen (=kroppa ei kehitä maitohappoa) ja anaerobisen (=kehittää, eli väsyy) raja sykkeissä nousee ylemmäs, siten että huonokuntoisella aloittelijalla anaerobinen raja tulee vastaan jo jossain 135 kohdalla, ja todella hyväkuntoinen urheilija voi vetää aerobisella puolella vielä 165 sykkeillä.
Nuo sykerajat ovat kaikilla yksilölliset. Omat rajansa voi testauttaa todella tarkasti esmes TESKUn juoksutestissä, jossa juostaan 6 km kilsa kerrallaan kiihdyttäen siten että joka välissä otetaan verikoe (pari viimeistä kilsaa on "todella hauskat", varsinkin kun siinä juostaan pumpulituppo sormessa).
Jos treenaamisen aloittaa liian rankasti tai kokeneempikin harjoittelija treenaa jatkuvasti kovia treenejä, kroppa väsyy. Tuloksena on kunnon jymähtäminen paikoilleen ja hyvässä lykyssä rasitusvammoja päälle.
Mielenkiintoista muuten seurata juoksija / pyöräilijäporukoiden keskustelua pk-seikoista, juoksupuolella tunnutaan olevan paremmin selvillä kunnon muodostumisen teoriasta kaiken kaikkiaan. Fillaroidessahan on toki se ero juoksuun, että ylämäissä vedetään melkein väkisin anaerobisella puolella koska vauhtia ei voi hidastella niin mateluksi että sykkeet pysyisivät aisoissa; ja kaiken kaikkiaan sykkeet heittelevät enemmän ylös ja alas mäistä ja tuulesta riippuen.

Sidi2
12.09.2009, 20.22
Nuo ortostaattisen testit sykkeet ovat sitten tosi yksilöllisiä.
Kannattaa tehdä sitä testiä useana eri kertana, varmasti levänneenä, ja sitten muutaman päivän treeniputken jälkeen.

Tai sitten voi tehdä testin Polarin sykemittarilla, CS600 ja S725X ainakin sisältävät toiminnon. Varmaan moni muukin mittari.

Sieltä sitten saa nämä tiedot lyhennettynä:

Testitulosten tulkinta
Polar OwnOptimizer -testi antaa harjoituksen raskaudesta sanallisen palautteen, jonka avulla voit optimoida harjoitteluasi. Sanallinen palaute kertoo, mitä yhdeksän harjoitustilaa tarkoittavat käytännössä.

Good recovery tai Recovered (1), hyvä palautuminen

Testisi sykearvot ovat keskiarvoa pienempiä. Tämä ilmaisee, että kehosi on palautunut erittäin hyvin. Voit jatkaa harjoittelemista ja sisällyttää siihen myös raskaita harjoituksia.

Normal Training State (2), normaali harjoitustila

Testisi sykearvot ovat normaalitasolla. Jatka harjoittelemista; sisällytä harjoitteluun sekä kevyitä että raskaita harjoituksia ja palautumispäiviä.

Training Effect (3), harjoitusvaikutus

Testisi sykearvot ovat keskiarvoa suurempia. Olet ehkä harjoitellut tehokkaasti viime päivinä. Voit joko: 1) levätä tai harjoitella kevyesti päivän tai kahden ajan, tai 2) jatkaa tehokasta harjoittelua vielä päivän tai kahden ajan ja antaa sitten kehosi palautua kunnolla.

Myös muut kehoa rasittavat tekijät, kuten alkava kuume tai flunssa, voivat antaa tällaisen testituloksen.

Steady Training State (4), vakaa harjoitustila

Testisi sykearvot ovat pitkän aikaa pysyneet normaalilla tasolla. Tuloksekas harjoittelu edellyttää sekä raskaita harjoituksia että hyvää palautumista, minkä vuoksi testin sykearvojen tulisi vaihdella. OwnOptimizer-testituloksesi ilmaisee, että et ole viime aikoina tehnyt raskaita harjoituksia tai huolehtinut riittävästä palautumisesta. Tee testi uudelleen lepopäivän tai kevyen harjoittelupäivän jälkeen. Jos palautumisjakso on riittävä, saat testitulokseksi Recovered / Palautunut.

Stagnant Training State (5), pysähtynyt harjoitustila

Testisi sykearvot ovat yhä normaalilla tasolla, ja tätä on jatkunut jo pitkään. Testituloksesi ilmaisee, että harjoittelu ei ole ollut riittävän tehokasta ihanteellisen kehityksen saavuttamiseksi. Kuntosi tuloksekas kehittäminen edellyttää nyt tehokkaampien tai pidempien harjoitusten sisällyttämistä harjoitusohjelmaan.

Hard Training Effect (6), voimakas harjoitusvaikutus

Testisi sykearvot ovat olleet keskiarvoa suurempia useita kertoja peräkkäin. Olet ehkä tarkoituksella harjoitellut ankarasti. Testituloksesi kertoo ylirasituksesta, ja sinun pitäisi nyt huolehtia riittävästä palautumisesta. Voit tarkkailla kehosi palautumista tekemällä testin uudelleen yhden tai kahden lepopäivän tai kevyen harjoittelupäivän jälkeen. Jos seuraavan testin tulos on Recovered / Palautunut, kehosi on palautunut ja harjoittelu ja palautuminen ovat hyvässä tasapainossa. Kuitenkin myös Normal / Normaali-testitulos ilmaisee, että voit jatkaa harjoittelemista.

Overreaching (7), ylikuormitus

OwnOptimizer-testi ilmaisee, että olet harjoitellut erittäin suurella teholla edellisten päivien tai viikkojen ajan. Testisi sykearvot ovat jatkuvasti pysytelleet korkeina. Tämä ilmaisee selvästi, että sinun pitäisi antaa kehosi palautua täydellisesti. Mitä kauemmin olet harjoitellut yhtäjaksoisesti suurella teholla, sitä pidempi palautumisjakso on tarpeen. Tee testi uudelleen vähintään kahden päivän palautumisen jälkeen. Älä jatka harjoittelemista suurella teholla, ennen kuin saat testitulokseksi Normal / Normaali tai Recovered / Palautunut. Kiinnitä tämän jälkeen erityistä huomiota harjoittelutilaasi OwnOptimizer-testin avulla ja tarkkailemalla kehosi reaktioita.

Sympathetic Overtraining (8), sympaattinen ylirasitus

OwnOptimizer-testi ilmaisee, että olet harjoitellut erittäin suurella teholla edellisten päivien tai viikkojen aikana, ja palautuminen ei ole ollut riittävää. Tämä tulos ilmaisee ylikuntotilan. Kehosi palautuminen normaaliin harjoitustilaan edellyttää lepäämistä huolellisesti tarkkaillun palautumisjakson ajan. Seuraa palautumisen edistymistä tekemällä OwnOptimizer-testi 2 tai 3 kertaa viikossa.

Vältä harjoittelemista ja lepää sen sijaan suurin osa palautumisjaksosta. Muutamana päivänä voit ehkä tehdä kevyitä lyhytkestoisia aerobisia harjoituksia. Voit myös harjoittaa jotain muuta lajia kuin omaa päälajiasi. Valitsemasi lajin tulee kuitenkin olla sinulle tuttu ja harjoittelun tulee tuntua miellyttävältä. Tarkkaile havaitsetko muita merkkejä ylikunnosta. Älä jatka harjoittelemista suurella teholla, ennen kuin saat testitulokseksi Normal / Normaali tai Recovered / Palautunut - mielellään useita kertoja peräkkäin.

Parasympathetic Overtraining (9), parasympaattinen ylirasitus

Sykearvosi ovat pysyneet alhaisina, mikä yleensä tulkitaan merkiksi hyvästä palautumisesta. Muut parametrit kuitenkin ilmaisevat parasympaattisen ylikuntotilan. Harjoitusmääräsi ovat ehkä olleet suuria pitkän aikaa eikä palautuminen ole ollut riittävää. Tarkkaile havaitsetko muita merkkejä ylikunnosta. Näitä merkkejä ovat esimerkiksi suorituskyvyn heikentyminen, epätavallinen väsymys, mielialan vaihtelu, univaikeudet, lihasten pysyvä arkuus ja loppuunpalamisen ja/tai kyllästymisen tunne. Myös muut stressitekijät kuin harjoittelu vaikuttavat tilanteeseen.

Yleensä parasympaattisen ylikuntotilan kehittyminen edellyttää suurten harjoitusmäärien yhtäjaksoista toteuttamista erittäin pitkällä aikavälillä. Jos saat tämän tuloksen, sinun on syytä analysoida harjoitteluasi. Oikeiden johtopäätösten tekeminen edellyttää perusteellista pohdintaa.

Parasympaattisesta ylikunnosta toipuminen vaatii kehon tasapainon täydellistä palautumista. Tämä voi kestää useita viikkoja. Vältä harjoittelemista ja lepää sen sijaan suurin osa palautumisjaksosta. Muutamana päivänä voit ehkä tehdä lyhytkestoisia kevyitä aerobisia harjoituksia, ja ainoastaan silloin tällöin voit harjoitella raskaalla teholla lyhyitä aikoja kerrallaan. Voit myös harjoittaa jotain muuta lajia kuin omaa päälajiasi. Valitsemasi lajin tulee kuitenkin olla sinulle tuttu ja harjoittelun tulee tuntua miellyttävältä. Seuraa palautumisen edistymistä tekemällä OwnOptimizer-testi 2 tai 3 kertaa viikossa. Kun tunnet kehosi tasapainon palautuneen ja saat testitulokseksi Normal / Normaali tai Recovered / Palautunut, mielellään useita kertoja peräkkäin, voit harkita harjoittelun jatkamista. Kun jälleen jatkat harjoittelemista, aloita uusi testijakso tekemällä perustasotestit uudelleen.

vema60
12.09.2009, 20.27
jossa juostaan 6 km kilsa kerrallaan kiihdyttäen siten että joka välissä otetaan verikoe
Voi kiesus, 6km. Nyt Mutis aletaan reenaamaan. Tossahan on meille tavotetta ens kaudelle.

ketju44
12.09.2009, 20.29
Voi kiesus, 6km. Nyt Mutis aletaan reenaamaan. Tossahan on meille tavotetta ens kaudelle.

Taidan liittyä porukkaan :D Kauheita lenkkejä :eek:

Munter Matti
12.09.2009, 20.39
Mullakin on aika usein lenkin jälkeen sykkeet aika pitkään kohollaan, mutta kai tuo on ihan normaalia. Treenin aikana kuitenkin sykkeet laskevat melko nopeasti kovan rasituksen jälkeen.

rhubarb
12.09.2009, 20.57
Pulssi on tosta hiljalleen tasaantunut melko lineaarisesti ollen nyt reilu tunti lenkin jälkeen enää 90:).
...
Kaloriloisia palo noin 4000

Liian kova treeni, ja hyvin todennäköisesti pientä nestevajausta ja suurehkoa energiavelkaa.

Mutta, mutta. Pulssin pysyminen ylhäällä rasituksen loputtua on yksi luotettavimmista sydänongelman merkeistä - vaikka, tarkennetaan nyt vielä, en usko että tässä niin vakavasta on kyse. Ehdottaisin kuitenkin että tarkkailet sykkeitä parin (kevyemmän ;)) treenin jälkeen tässä tulevalla viikolla siltä varalta etteivät ne laske normaalitasolleen ja piipahdat lääkärillä jos eivät.

kontio
12.09.2009, 21.06
Isohko energiavaje tuota sykettä pistää nostamaan "kevyessä" menossa, fysiologista syytä en tiedä miksi näin. Maksimia vetäessähän sitten energian loputtua alkaa sykkeet laskea eikä eteenpäin pääse vaikka mitä tekisi, t perjantaina 1.5h yöllä ja 2.5h aamulla SA-(edit_ reservi)partiota laikka punaisena

Marsusram
12.09.2009, 21.08
Kyllä tuo Teksun testi tuntuu ihan pätevältä, pari kertaa olen käynyt. 6-7 portaassa kiihdyttäen nostetaan sykkeet maksimiin ja otetaan maitohapponäyte välissä. Kuitenkin saadut kynnyssykkeet pätevät suoraan vain juoksuun, muihin lajeihin on sitten tehtävä melko laajan vertailuaineiston pohjalta joitakin korjauksia.
Nyt kyllä kunto on niin paljon laskenut, että arveluttaa mennä testaamaan, ehkä siksi pitäisikin mennä.

Ortostaattisessa testissä ei voi antaa absoluuttisia lukemia montako lyöntiä osoittaa ylirasituksen. Pitää olla oma normaalitaso selvillä jotta on jotain hyötyä.

Sykkeiden hidas laskeminen on rasittuneisuuden oire. Pitemmillä rääkkilenkeillä ihan tuttua loppupuolella, nestehukka voi saada nopeamminkin aikaan. Sellaisen jälkeen pitää levätä kevyellä rasituksella muutama päivä.

Edt: Energiahan ei lopu, vaan siirtyy rasvanpolton puolelle, sitähän riittää, maksimia vetäessä huomaa helpommin. Syke laskee ja teho laskee n. 80% tasolle ja tulee huonompi olo.

mc7263
12.09.2009, 21.17
[QUOTE=rhubarb;1231677]Liian kova treeni, ja hyvin todennäköisesti pientä nestevajausta ja suurehkoa energiavelkaa.


Tästä se varmaan johtuu.Jos perus lenkkien jälkeen vielä palautuminen tökkii,niin sitte voi jo vähä huolestua.Pitkien lenkkien jälkeen juominen ja syöminen erityisen tärkeää.

Wallu
12.09.2009, 21.48
[QUOTE=Elukake;1231638]
Peruskunto nousee ajan mittaan pikku hiljaa. Sykkeissä se tarkoittaa sitä että aerobisen (=kroppa ei kehitä maitohappoa) ja anaerobisen (=kehittää, eli väsyy) raja sykkeissä nousee ylemmäs, siten että huonokuntoisella aloittelijalla anaerobinen raja tulee vastaan jo jossain 135 kohdalla, ja todella hyväkuntoinen urheilija voi vetää aerobisella puolella vielä 165 sykkeillä.
QUOTE]


Ei noita sykearvoja voi noin rajata. Mä muutama vuosi sitten aloitin hiitoharrastuksen...vedin sinä ensimmäisenä talvena 1000 kilsaa sellasina 10/20 kilsan lenkkejä 165-170 keskisykkeellä, ja seuraavana keväänä rulliselemalla saatu maksimisyke oli 194, ja leposyke oli 48.

Ja kyllä luulin että mun kunto oli tosi paska, ryyppäsin ja vedi röökii askin päivässä sitä ennen kun alitin hiihtämisen... vai olinkohan hyväkuntoinen urheilija;)


Niin lisäisin vielä että ei ne rajat mihinkään muutu, vaan kun kunto nousee ne sykkee ei nouse... :)

ja miten se meni, että ppp pitääpystyäpuhumaan, tai jotain sinne päin on paras sykemittari ja teho...välillä rankempia 80% teholla (kerran viikossa) muuten ppp ;)

vai onko parempia ohjeita?

Wallu
12.09.2009, 21.59
Mitä on sydämen sykevaihtelu?
Sydämen sykevaihtelu tarkoittaa sydämen lyöntien välisen ajan vaihtelua. Korkea sykevaihtelu tarkoittaa elimistön hyvää valmiutta vastaanottaa harjoitusärsyke sekä kehittyä harjoittelun seurauksena. Vähäinen sykevaihtelu sitä vastoin tarkoittaa, että elimistö on liian kuormittuneessa tilassa harjoitteluun.
Sykevaihtelu heijastaa sydämeen kohdistuvaa autonomisen hermoston säätelyä, mikä on yhteydessä elimistön kykyyn vastaanottaa harjoituksesta aiheutuva kuormitus. Pelkän harjoittelun lisäksi tähän voivat vaikuttaa muun muassa unen määrä ja laatu, työ ja ravinto. On tärkeää huomioida harjoittelun ja levon oikea suhde – tutkimusryhmän mukaan se löydetään juuri sydämen sykevaihtelua mittaamalla.

Mikael52
12.09.2009, 22.50
Mitä on sydämen sykevaihtelu?
Sydämen sykevaihtelu tarkoittaa sydämen lyöntien välisen ajan vaihtelua. Korkea sykevaihtelu tarkoittaa elimistön hyvää valmiutta vastaanottaa harjoitusärsyke sekä kehittyä harjoittelun seurauksena. Vähäinen sykevaihtelu sitä vastoin tarkoittaa, että elimistö on liian kuormittuneessa tilassa harjoitteluun.
Sykevaihtelu heijastaa sydämeen kohdistuvaa autonomisen hermoston säätelyä, mikä on yhteydessä elimistön kykyyn vastaanottaa harjoituksesta aiheutuva kuormitus. Pelkän harjoittelun lisäksi tähän voivat vaikuttaa muun muassa unen määrä ja laatu, työ ja ravinto. On tärkeää huomioida harjoittelun ja levon oikea suhde – tutkimusryhmän mukaan se löydetään juuri sydämen sykevaihtelua mittaamalla.

Olipahan ainakin yksi asiantunteva kommentti ( tieteellinen ) ja varsin oikeaoppinen määritelmä siitä, miten sydämen "äänet" kertovat totuuden ihmisen tilasta ottaa vastaan harjoitusta, milloin on syytä levätä ja mitä harjoituksen aikana ja varsinkin sen jälkeen tulee seurata.On hienoa, että palstalla on muitakin kuin MUTU-tuntemuksia kertovia kuntoilijoita, joiden opit saattavat johtaa varsinaiseen harjoittelukatastrofiin. Kun tosissaan jotakin kysyy, on hienoa saada oikeaa tietoa.:)

__________________________________________

Ei oppi ojaan kaada vaan huono ajotaito.

mutanaama
12.09.2009, 23.00
Kiitos hyvistä vastauksista, ja noista se olennainen selvisikin.

Mun kuntotaso polarin mukaan 37, ikäiselläni se on normaalikuntoisen alin taso:o
Lenkki oli tosiaan liian kovavauhtinen meikäläiselle, normisti saanut aina palautella siirtymillä, nyt ne vedettiin mun kuntoon nähden turhan kovaa. Edellisellä oireilevalla lenkillä matkaa oli tullut noin 60 kilsaa, kun huomasin polarin mittarista sykkeen pysyvän ylhäällä. En siis ollut hengästynyt, enkä kokenut sykettä kovaksi. Siinä vaan tauolla kaffia juodessa ja pullaa syödessä kattelin sykkeitä kummastuneena.
Normilenkeillä syke tasaantuu maksimista sadan tuntumaan noin minuutissa tai kahdessa.

Voi kiesus, 6km. Nyt Mutis aletaan reenaamaan. Tossahan on meille tavotetta ens kaudelle.
Minä en juokse: A gentleman will walk, but never run.

mantis
12.09.2009, 23.52
Toi polarin testi heittää sitten häränpyllyä jos on lenkkiä tullut parin päivän sisään. Esimerkki: normisti tulos 50-60 about, mutta lenkkipäivän jälkeen 30-40 eli melkoinen vaikutus.

Elukake
13.09.2009, 00.02
Mutis, arviosi lienee oikea. Fillaroidessa olen itsekin huomannut sen että siinä tulee puolivahingossa painettua helposti aika hapoille, koska rasitus vaihtelee niin paljon suorituksen aikana (välillä pääsee "lepäämään" alamäissä).

Mutta Wallu, ihan riippumatta sinun McGyver-suorituksestasi suksilla, kyllä nuo sykearvot määritellään yleensä juuri noin. Niiden ymmärtäminen on mm. maratonharjoittelun perusta, ja niistä on paljon asiaa esim. Sepon juoksufoorumilla (http://www.seponkotisivut.com/vb/index.php).

Jotta en tule sijoitetuksi luokkaan "mutu-kuntoilijat joiden ohjeet voivat viedä katastrofiin", niin lainataan tähän Kuopion yliopisto määrittelyt sykerajoista: (http://ffp.uku.fi/intro/aerobine.htm)"Aerobisen kestävyyden osa-alueiden välisistä rajoista käytetään nimityksiä aerobinen kynnys (peruskestävyyden ja vauhtikestävyyden välinen raja) ja anaerobinen kynnys (vauhtikestävyyden ja maksimaalisen kestävyyden raja)".

Esimerkiksi Polarin saitt (http://www.polar.fi/fi/harjoittele_polarin_kanssa/harjoitusartikkelit/nain_paaset_alkuun/mita_on_kuntoilu/aerobinen_ja_anaerobinen_harjoittelu)i kertoo, että sekä aerobinen että anaerobinen raja nimenomaan nousee harjoittelun myötä: "Huonokuntoisilla anaerobinen kynnys saattaa olla alle 70-80% maksimisykkeestä. Aerobisen kunnon kohotessa anaerobinen kynnys nousee. Hyvintreenatulla urheilijalla kynnys voi olla jopa 90% maksimisykkeestä." Sepon saitilla porukka vertailee aerobisia ja anaerobisia rajojaan, kolmen tunnin maratoonareilla aerobinenkin voi olla luokkaa 160 bpm. Eli kovilla urheilijoilla syke nousee ihan siinä missä heikompikuntoisillakin, mutta kroppa kestää sen ihan toisella tavalla.

Mitä tulee TESKUn 6 kilsan testiin, niin eihän kuntotestin tarkoitus ole testata kuka juoksee pisimmälle, vaan luoda toistettava mittaustilanne jossa saadaan keskenään vertailukelpoiset luvut veren maitohaposta. Ilman maitohappomittausta sykerajojen määrittely on aika lailla arvontaa. Sykeharjoittelu ja maitohappotesti ovat yleisesti käytettyjä metodeja eri urheilulajeissa (mainintoja löytyy niin uimareiden kuin Tapparankin sivuilta), ja sopivat ne jopa hevosille (http://www.horseanalyser.com/fi-FI/Sykevalmennus/Perusteita/).

Suunnistusliiton saitilta (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/www.ssl.fi/SSL/.../SSLTaso1FyysisenHarjoittelunPerusteet.ppt) löytyy hyvä yleisesitys kestävyysharjoittelun perusteista. Pääviesti on se, että sekä liian kova/tiheä harjoittelu että liian harva harjoittelu aiheuttavat sen ettei kunto nouse. Kunto nousee sopivan tiheällä harjoittelulla (min. 3 x vko), jossa pk-vauhti, vauhtikestävyys ja ajoittaiset intervallit vaihtelevat.

Sykerajat ovat sykevaihtelua parempi harjoittelun ohjenuora siksi, että niitä voi seurata harjoitellessaan. Sykevaihteluhan mitataan levossa ja vieläpä siten, että kovan harjoituksen jälkeisenä päivänä tulos ei ole luotettava. Kuntotason arviointiin ja edistymisen seuraamiseen sykevaihtelu kyllä lienee ihan kelpo mittari.

kontio
13.09.2009, 00.36
Edt: Energiahan ei lopu, vaan siirtyy rasvanpolton puolelle, sitähän riittää, maksimia vetäessä huomaa helpommin. Syke laskee ja teho laskee n. 80% tasolle ja tulee huonompi olo.

no juu, my bad.
Mutta kyllä ne joskus loppuu, kysy vaikka Tom Simpsonilta joka vähän tehosti rasvojen,alkoholon ja aivokudoksen yms käyttöä amfetamiinilla :D

Kuitenkin, oikea termi lienee "kohtuullisessa ajassa käyttöön saatavat energiat" loppuvat joskus riippuen vauhdista. hitaalla vauhdilla kestää aikas kauan, mont ventouxilla uskoakseni noin 6 tuntia suht kovaa polkemista kuumassa kelissä muutaman viikon kisaamisen jälkeen... edit_ ja tämän jälkeen siis käy niinkuin joillekin kaukopartiomiehillekin pervitiinihöyryissä, että hiihtää itseltään jalat alta kun lihakset ottavat energian esim sieltä aivokudoksesta... (kunnia heille, itsekin tappaisin mieluummin itseni hiihtämällä kuin naapurin kuulaan)

KaisaTheKissa
13.09.2009, 01.14
Kyllä ne energat voi loppua lenkillä melko radikaalisti. Itsellä taisi olla pari vuotta sitten neljä tuntia raja, että sen jälkeen energiat loppu jos ei kunnolla syönyt mässyä lenkillä tai just ennen. Sitä vaan loppuu vääntö, sykkeet laskee alle pk-tasojen ja tulee saamerin kylmä vaikka ulkona on 25 astetta varjossa. Sitten kun on itkenyt omaa kurjuuttaan pussipysäkin alla olevassa viemäriputkessa, tulee hetkeksi parempi olo kun rasvaa kroppa polttaa hätä hätää ravinnoksi ja taas voi hetken pyöräillä reippaammin mutta tätä kestää minsä tai pari ja sitten alkaa taas kamala paha olo.

Tämän vuoksi olen syönyt lenkillä koivunlehtiä, horsman lehtiä, lunta, lehtien silmuja, kuusen vuosikasvustoja ja kerran olen eräästä huoltoasemalta käynyt pummaamassa sykemittaria vastaan kaksi pullaa ja limun.

Onneksi talvella ei ole tullut vastaan koska periaatteessa kovassa pakkasessa saattaisi olla jo vähän vaarallista jos harkinta pettää tai jotain.

Nämä ovat niitä elämän pieniä riemustuttavia kokemuksia joita ei ihan heti unohdakaan.

OJ
13.09.2009, 05.52
KTK puhuu legendaarisesta "sugar finish"-tilasta. Toi tila on hyvin läheisessä suhteessa "hokkarit jalassa"-oireyhtymän kanssa. Tosi v-mäisiä tapauksia ja noihin pääsee kätevästi kun päästelee pidemmän aikaa vähän kovempaa.

Sidi2
13.09.2009, 08.44
Toi polarin testi heittää sitten häränpyllyä jos on lenkkiä tullut parin päivän sisään. Esimerkki: normisti tulos 50-60 about, mutta lenkkipäivän jälkeen 30-40 eli melkoinen vaikutus.

Tarkoitatko että Polar ei pysty mittaamaan sykkeitä jos on treeniä alla?

Vai tarkoirarko sitä Fit.Test:iä? Tuo testi EI ole se...

Vaan Op.Test joka perustuu ortostaattiseen testiin, ollen vain luotettavampi, kuin pelkällä sykemittarilla tehty, itse pelkistä sykkeistä arvioitu.

hannupulkkinen
13.09.2009, 09.15
Kyllä ne energat voi loppua lenkillä melko radikaalisti.
Nyt kun olen ollut vähillä hiilareilla niin lihasten glykogeenitasot ovat olleet alhaiset. Lenkki on pitänyt tehdä kokonaan aerobisesti koska rasvasta ei voi tuottaa energiaa hapettomasti.
Mökkinaapuri on eläkkeellä ja liikkuu hurjasti. Hän osallistuu vuodessa vain rajalta rajalle hiihtoon joka on monipäiväinen tapahtuma.
Sitä varten treenatessaan hän lähtee lenkille aamulla ja ei monten tunnin lenkillään nauti muuta kuin vettä. Rasvan muuttuminen ATP:ksi sujuu hänellä tosi hyvin. Energiat eivät lopu koskaan jos vain liikkuu aerobisesti. Myös aerobinen vauhti nousee kun harjoittelee tavoitteena mahdollisimman hyvä rasvanpoltto.
Soutukisoissa olen nähnyt kuinka muutama kilsa ennen Lohjaa kun järvi oli kierretty, eräs soutaja istui tuhdolla ja oli hypotermiassa eikä tajunnut mitään koko maailmasta. Saimme valvojat paikalle ja hänet vietiin moottoriveneellä sairaalaan nähtävästi tiputukseen.
Pitkässä suorituksessa tulee siis nauttia hiilihydraattia se 60 grammia tunnissa jos ei ole buustannut tuota rasvanpolttoaan.

mantis
13.09.2009, 09.46
Tarkoitatko että Polar ei pysty mittaamaan sykkeitä jos on treeniä alla?

Vai tarkoirarko sitä Fit.Test:iä? Tuo testi EI ole se...

Vaan Op.Test joka perustuu ortostaattiseen testiin, ollen vain luotettavampi, kuin pelkällä sykemittarilla tehty, itse pelkistä sykkeistä arvioitu.

Juu tota Fit Testiähän mä tarkoitin.

Wallu
13.09.2009, 10.27
Mutis, arviosi lienee oikea. Fillaroidessa olen itsekin huomannut sen että siinä tulee puolivahingossa painettua helposti aika hapoille, koska rasitus vaihtelee niin paljon suorituksen aikana (välillä pääsee "lepäämään" alamäissä).

Mutta Wallu, ihan riippumatta sinun McGyver-suorituksestasi suksilla, kyllä nuo sykearvot määritellään yleensä juuri noin. Niiden ymmärtäminen on mm. maratonharjoittelun perusta, ja niistä on paljon asiaa esim. Sepon juoksufoorumilla (http://www.seponkotisivut.com/vb/index.php).

Jotta en tule sijoitetuksi luokkaan "mutu-kuntoilijat joiden ohjeet voivat viedä katastrofiin", niin lainataan tähän Kuopion yliopisto määrittelyt sykerajoista: (http://ffp.uku.fi/intro/aerobine.htm)"Aerobisen kestävyyden osa-alueiden välisistä rajoista käytetään nimityksiä aerobinen kynnys (peruskestävyyden ja vauhtikestävyyden välinen raja) ja anaerobinen kynnys (vauhtikestävyyden ja maksimaalisen kestävyyden raja)".

Esimerkiksi Polarin saitt (http://www.polar.fi/fi/harjoittele_polarin_kanssa/harjoitusartikkelit/nain_paaset_alkuun/mita_on_kuntoilu/aerobinen_ja_anaerobinen_harjoittelu)i kertoo, että sekä aerobinen että anaerobinen raja nimenomaan nousee harjoittelun myötä: "Huonokuntoisilla anaerobinen kynnys saattaa olla alle 70-80% maksimisykkeestä. Aerobisen kunnon kohotessa anaerobinen kynnys nousee. Hyvintreenatulla urheilijalla kynnys voi olla jopa 90% maksimisykkeestä." Sepon saitilla porukka vertailee aerobisia ja anaerobisia rajojaan, kolmen tunnin maratoonareilla aerobinenkin voi olla luokkaa 160 bpm. Eli kovilla urheilijoilla syke nousee ihan siinä missä heikompikuntoisillakin, mutta kroppa kestää sen ihan toisella tavalla.

Mitä tulee TESKUn 6 kilsan testiin, niin eihän kuntotestin tarkoitus ole testata kuka juoksee pisimmälle, vaan luoda toistettava mittaustilanne jossa saadaan keskenään vertailukelpoiset luvut veren maitohaposta. Ilman maitohappomittausta sykerajojen määrittely on aika lailla arvontaa. Sykeharjoittelu ja maitohappotesti ovat yleisesti käytettyjä metodeja eri urheilulajeissa (mainintoja löytyy niin uimareiden kuin Tapparankin sivuilta), ja sopivat ne jopa hevosille (http://www.horseanalyser.com/fi-FI/Sykevalmennus/Perusteita/).

Suunnistusliiton saitilta (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/www.ssl.fi/SSL/.../SSLTaso1FyysisenHarjoittelunPerusteet.ppt) löytyy hyvä yleisesitys kestävyysharjoittelun perusteista. Pääviesti on se, että sekä liian kova/tiheä harjoittelu että liian harva harjoittelu aiheuttavat sen ettei kunto nouse. Kunto nousee sopivan tiheällä harjoittelulla (min. 3 x vko), jossa pk-vauhti, vauhtikestävyys ja ajoittaiset intervallit vaihtelevat.

Sykerajat ovat sykevaihtelua parempi harjoittelun ohjenuora siksi, että niitä voi seurata harjoitellessaan. Sykevaihteluhan mitataan levossa ja vieläpä siten, että kovan harjoituksen jälkeisenä päivänä tulos ei ole luotettava. Kuntotason arviointiin ja edistymisen seuraamiseen sykevaihtelu kyllä lienee ihan kelpo mittari.

niin tarkoitin että peruskestävyyden, vauhtikestävyyden ym rajat ja maksimi syke eivät muutu, ja olen aina mieltänyt sen niin että anaerobinen sietokyky kasvaa kunnon kohenemisen myötä.

ja sitä että ei näin voi verrata "huonokuntoisella aloittelijalla anaerobinen raja tulee vastaan jo jossain 135 kohdalla, ja todella hyväkuntoinen urheilija voi vetää aerobisella puolella vielä 165 sykkeillä"

Vai tarkoititko että kuntoilijan anaaerobinen sitokyky nousee 135:stä 165:een, kuntoilijan jonka max.syke olisi noin 195 joka minulla oli, tai on.*??

noinhan se muuten menee...sen huomasin jo aikasemmin että sanoin vähän väärin siinä etteivät sykkeet niin helposti nouse kun kunto on parempi.

Mun hiihtoharrastuksen aloitus silloin oli tosiaan aika suoritus ja sisulla vaan mentiin, ja huomasin etteipä mun kunto mihinkään noussut....hiihdin liikaa ja liian kovilla tehoilla.

Oppia ikä kaikki..

KaisaTheKissa
13.09.2009, 12.45
Soutukisoissa olen nähnyt kuinka muutama kilsa ennen Lohjaa kun järvi oli kierretty, eräs soutaja istui tuhdolla ja oli hypotermiassa eikä tajunnut mitään koko maailmasta. Saimme valvojat paikalle ja hänet vietiin moottoriveneellä sairaalaan nähtävästi tiputukseen.
Pitkässä suorituksessa tulee siis nauttia hiilihydraattia se 60 grammia tunnissa jos ei ole buustannut tuota rasvanpolttoaan.

Niin tuota muutama vuotta Tahkolla oli kuulemma pyöräilijä joka puolessa välissä kisaa oli niin ulalla että ei ymmärtänyt yhtään missä oli ja kyseli että milloin se kisa alkaa ja missä. On johtunut varmaan joko energianloppumisista kokonaan tai sitten auringonpistoksesta.

Käsittääkseni diapeetikoille tuo enerkioiden loppuminen saattaa olla melko vaarallista. Joten jos on diapetikko,niin todennäköisesti huomaa viimeistään tuolloin.

J T K
13.09.2009, 16.37
No sitä se on mitä suuremmissa määrin, pahimmillaan seuraa insuliinishokki ja tajuttomuus, jopa henki voi mennä jos mennään ääritapauksiin.

Sakari Kyrö
13.09.2009, 16.47
Sykerajat ovat sykevaihtelua parempi harjoittelun ohjenuora siksi, että niitä voi seurata harjoitellessaan. Sykevaihteluhan mitataan levossa ja vieläpä siten, että kovan harjoituksen jälkeisenä päivänä tulos ei ole luotettava. Kuntotason arviointiin ja edistymisen seuraamiseen sykevaihtelu kyllä lienee ihan kelpo mittari.

Miten tällainen sykerajojen mittaaminen tapahtuu luotettavasti? Kaipaisin pientä to-do ohjetta, jotta voisin saada lisää vertailukelpoisia mittareita kunnon kehitystä varten.

OJ
13.09.2009, 17.07
Toi 135/165 sykkeen malli on vähän erikoinen. Jos 135 pulssi olisi huonokuntoisen anaerobinen kynnyssyke, niin siinä ei kyllä kykene kuntoilemaan lainkaan. Mitä mä olen seurannut noita heikkokuntoisia kavereita, niin se syke pomppaa tohon 135 jo pyörän nähdessään. Kevyesti rullaillessa se syke takookin jo 150-160. Tolla 150-160 sykkeellä meneekin sitten se 1-1,5h. Huonokuntoinen ei kykene liikkumaan 135 sykkeellä kuin ehkä kävellen.

Huonokuntoisella se syke takoo ihan sikana, mutta silti ei hengästytä koska verenkierto/hapenotto ei ole minkäänlaisessa kunnossa. Sydän yrittää vinguttaa isoilla kierroksilla happea lihaksiin, mutta verisuoniston ja iskutilavuuden pienestä koosta johtuen, keuhkot eivät joudu kovinkaan koville happea toimittaessaan. Tällaisessa tapauksessa on käytössä vain yksi vaihde. Hitaammin jos menee, niin ei liiku ollenkaan ja yhtään kovempaa ei pääse. Ja huonokuntoisella ei tietenkään aerobinen energiantuotantokaan ole hirmuisessa tikissä, eli jossain pikkuisessakin mäessä pitää turvautua anaerobiseen energiantuotantoon ja siitä sitten palaudutaan puoli päivää tien penkalla happea haukkoen.


Miten tällainen sykerajojen mittaaminen tapahtuu luotettavasti? Kaipaisin pientä to-do ohjetta, jotta voisin saada lisää vertailukelpoisia mittareita kunnon kehitystä varten.
Labrassa tai maitohappojen kanssa noita kynnyksiä pitää hakea. Tässä vaiheessa tuleekin tehomittarin yksi iso etu esille kun tehomittarilla pystyy määrittämään kynnystehon (FTP:n) melko tarkasti ja harjoittelun voi säätää tämän tehon mukaan. Kun on kyseessä kestävyysurheilu, niin toi anaerobinen kynnys on paljon tärkeämpi kuin VO2Max.

KaisaTheKissa
13.09.2009, 17.28
Tossa pari vuotta sitten luin netistä sellaisesta ohjelmassa joka asui läppärillä ja oli yhteydessä sitten sykemittariin. Idea oli että harjoitusvastuksella tai kuntopyörällä, siis sähköisellä jossa voitiin säätää tarkasti vastusta, ajettiin tietyn ohjelman mukaisesti ja kone sitten sykkeistä päätteli että mitkä nuo rajat on. Mitään verikokeita ja muita ei tarvittu.

Olen itse ajanut neljä testiä vastaavanlaisella softalla mikkelissä ja hyvin tuntui toimivan.

En nyt muista ohjelman nimeä kun se oli vielä kehitysvaiheessa mutta oli jo tuolloin ladattavissa. Joku hartbeat treshold blääh blääh tai jotain sellaista. Etsivä löytää jos on vielä netissä.

Wallu
13.09.2009, 19.47
Käväsi kokeeksi ajamassa sykemittarin kanssa 30 kilsaa, puolet metsän puolella, kärrypolkuja ja latupohjia pirttimäjessä ja bodomin ympäri. Vauhti oli sellaista että että hengästyi muttei paljoa, ja että olisi jaksanut mennä toisenkin saman kiekan.

143 oli keskisyke, ja max.syke 188 vetämällä mäki ylös niin paljon ku sielu kesti loppuvaiheessa lenkkiä. Varmaan on päälle 190 max.syke, viisi vuotta sitten sain sauvarullistelemalla 194.

Kunto on siis huono, vasta aloittamassa kuntoilua kolmen vuoden tauon jälkeen... ja lopettamassa taas jälleen kerran tupakointia. Ja viime viikon pyöräilyt tuntuivat jaloissa ennen lähtöä.

mutanaama
13.09.2009, 19.58
Käväsi kokeeksi ajamassa sykemittarin kanssa 30 kilsaa, puolet metsän puolella, kärrypolkuja ja latupohjia pirttimäjessä ja bodomin ympäri. Vauhti oli sellaista että että hengästyi muttei paljoa, ja että olisi jaksanut mennä toisenkin saman kiekan.

143 oli keskisyke, ja max.syke 188 vetämällä mäki ylös niin paljon ku sielu kesti loppuvaiheessa lenkkiä. Varmaan on päälle 190 max.syke, viisi vuotta sitten sain sauvarullistelemalla 194.

Kunto on siis huono, vasta aloittamassa kuntoilua kolmen vuoden tauon jälkeen... ja lopettamassa taas jälleen kerran tupakointia. Ja viime viikon pyöräilyt tuntuivat jaloissa ennen lähtöä.

Maximisyke on mulla pudonnut 1/vuosi, ja lienee aika normaali tahti.

Ai että huono kunto:rolleyes:

Wallu
13.09.2009, 20.51
No huonolta se kunto tuntuu... vertailun vuoksi kaivoin vanhan pölyttyneen kuntokirjan esiin, siinä fillaroin 16.5.06 saman mittaisen lenkin 142 keskisykkeellä suunnilleen samassa ajassa. ja silloin oli tullut harrastteua liikuntaa enempi, edellinen talvi hiihtoa. Eli ei ne miksään ole muuttuneet vaikka en ole oikein harrastanut liikuntaa kuin silloin tällöin, ehkä kerran viikossa. Heh tuntuu etteä mikään ei muutu mulla teen sitten mitä vaan tai olen tekemättä;)

Silloin viisi vuotta sitten kun olin innostunut noista sykkeistä, niin terveyden hoitaja duunista sanoi että hän kyllästyi niitä seurailee, kun aina samassa paikassa lenkillä ne olivat täysin samat. Niin, onko siinä sitten mieltä niitä seurata... samalla tavalla mun fillarilenkit on mennyt nyt parin viikon ajan, ja nyt ekaa kertaa sykemittari.

Elukake
13.09.2009, 21.39
[QUOTE=OJ;1232163]Toi 135/165 sykkeen malli on vähän erikoinen. Jos 135 pulssi olisi huonokuntoisen anaerobinen kynnyssyke, niin siinä ei kyllä kykene kuntoilemaan lainkaan. Mitä mä olen seurannut noita heikkokuntoisia kavereita, niin se syke pomppaa tohon 135 jo pyörän nähdessään. Huonokuntoinen ei kykene liikkumaan 135 sykkeellä kuin ehkä kävellen.

Sori, meni itselläkin aerobinen ja anaerobinen kynnys sekaisin, mutta sillä ei ole itse asiassa suuresti väliä. Huonokuntoisella molemmat ovat alempana kuin hyväkuntoisella. Se, mitkä ne tarkkaan ottaen itsekullakin ovat, on yksilöllistä. Harjoittelun myötä syke pysyy alempana ja samalla erityisesti anaerobinen kynnys nousee, eli vauhtikestävyysalue (aerobisen ja anaerobisen välissä) kasvaa, suomeksi sanottuna voi mennä lujempaa kauemmin.

Mutta tosiaan, asiahan on juuri niin että huonokuntoiselle parasta harjoittelua on varsin kevyt treeni - kävely tai leppoisa fillarointi. Valitettavasti usein "elämänmuutoskuumeiset" aloittavat aivan liian kovan harjoittelun, tuloksena paska fiilis ja rasitusvammoja (jos niitä paskoja fiiliksiä jaksaa niin kauan että ehtii mokomia saada). Kunto kehittyy jatkuvan harjoittelun myötä hitaasti, onneksi kylläkin ihan rapakuntovaiheen jälkeen kestävyysharjoittelu on aika palkitsevaa, koska edistymisen huomaa selvästi.

Sekä aerobiselle että anaerobiselle kynnykselle on määritetty laktaatti (maitohappo)pitoisuusrajat, joten tarkkojen sykerajojen määrittelyyn paras testi on - yllätys yllätys - maitohappotesti, jossa laktaatin määrän kasvua seurataan suorituksen aikana. Aiheesta löytyy netistä esite (http://www.fillarifoorumi.fi/forum/www.pohjanmaansulkapalloilijat.org/.../6x1000m%20-esite-1.pdf) Pohjanmaan sulkapalloilijoiden sivuilta, mistäpä muualtakaan :D Siinä on aika havainnollinen käppyrä asiasta.

Testejä järjestää TESKU (http://www.tesku.fi/sivut/aloitus.php), Helsingissä useimmiten Myllypuron liikuntamyllyssä. Kuten aiemmin kirjoitin, perusmallissa juostaan 3 tai 6 km (kunnosta riippuen) vauhtia portaittaisesti kasvattaen. Viimeinen vedetään täysillä eli maksimisykkeillä, ja sitä edellinen vain hieman hiljempaa, joten kyllä se rääkistä käy. En tiedä saisiko testin tehtyä pyöräillen, ainakin ergometrilla kaiketi onnistuu... uimarit pääsevät uimaan 200 m vetoja ainakin Vierumäellä.

Elukake
13.09.2009, 21.42
Näyttää seuraavat TESKUn testit (http://www.tesku.fi/sivut/uutta.php) olevan syyskuun lopussa:

Aerobinen peruskuntotesti 4-8 x 1000 / nousevalla kuormituksella maitohappomittauksin.Testin hinta 75€.

TAMPERE Varala: su.13.09.klo 10:00 SR- testit
TAMPERE Varala: ma.14.09.klo 17:30
HÄMEENLINNA Aulanko: ti.29.09.klo 17:30
HELSINKI Liikuntamylly: ke.30.09.klo 17:30

OJ
14.09.2009, 03.24
Jos et satu olemaan juoksija, niin kannattaa kyllä noi testit tehdä pyöräergolla. Mä en varmaan edes jaksaisi juosta koko 6km matkaa.

Mulla on muuten noi sykerajat pysytelleet samoissa 150-155 ja 170-175 yli kymmenen vuoden ajan aina kun on testattu. Nyt vaan tuotan enemmän tehoa tolla 170 sykkeellä kuin aikaisemmin.

Elukake
14.09.2009, 06.31
Palstalla on ympärivuorokautinen päivystys ;)
Kun on ihmisistä kysymys eikä koneista, niin eksakteja asioita on vähän. Harjoittelun myötä sekä pulssi pysyy alempana että maitohapon tuotto vähenee, kaikki nämä vaikuttavat suorituskykyyn. Samalla toisaalta maksimisyke alenee kyllä iän myötä ja sitä kautta sykerajatkin, tätä ilmiötä voi sitten kompensoida treenaamalla (muttei loputtomiin).
Peruspointti joka tapauksessa se, että sydän- ja verenkiertoelimistön kunto nousee hitaasti sitkeän ja fiksun (=ei liian repivän) harjoittelun tuloksena.

Elukake
14.09.2009, 06.38
Niin ja tosiaan, Elmoja on harvassa. Vaikka kunto olisi kova niin urheilulajit ovat myös tottumuskysymyksiä eli pyöräilykunto ei tarkoita että juoksukunto olisi hyvä, tai toisinpäin. Pyöräilyssä menee tottumattomalta nopsasti persus kipeäksi, selkä jumiin ja reidet hapoille, varsinkin kun lihasvoimaa jalkoihin tarvitaan ihan toisella lailla kuin juoksussa. Juostessa taas rasitus on tasaisen tappava eli pulssi koko ajan samoissa (tai nousevissa) lukemissa, mikä saattaa uuvuttaa pyöräilijän.
Kannattaa harrastaa triathlonia, siinä tulee koko paketti!

KaisaTheKissa
14.09.2009, 09.52
Triathlon olisi hyvä laji. Ei tarvitse osata uida eikä tartte olla erityisen hyvä juoksija kunhan pystyy tempomaan sen 40 kilsaa tyyliin TÄPÖÖ ja TADAA, on SM-mitaleilla.

OJ
14.09.2009, 16.46
Palstalla on ympärivuorokautinen päivystys ;)
Joo suurin osa porukasta näkyy keikkuvan täällä aamuyöstä...ihme porukkaa;)


Harjoittelun myötä sekä pulssi pysyy alempana että maitohapon tuotto vähenee
Niin siis vakioteholla työskennellessä. Tai sitten jaksaa työskennellä X minuuttia kovemmilla tehoilla.

onnimanni
13.10.2009, 07.18
ööö, ai kui nii. Sittenhän ei kulu kaloriloisia eikä punppu hakkaa.
En muuten arvannu omaa sykettä, ihan yllärinä se sieltä tuli. Nii ja väsyny mä oon aina:cool:

Suurin osa treeneistä kannattaa pitää 60-70% sykemaksimista. Toki voi olla käyttämättäkin, mutta on parempi vaihtoehto , että sydän on kunnossa myös vähän vanhempana. Ääni sykevyön käytön puolesta myös kuntoillessa.

PatilZ
13.10.2009, 14.26
Esimerkiksi Polarin saitt (http://www.polar.fi/fi/harjoittele_polarin_kanssa/harjoitusartikkelit/nain_paaset_alkuun/mita_on_kuntoilu/aerobinen_ja_anaerobinen_harjoittelu)i kertoo, että sekä aerobinen että anaerobinen raja nimenomaan nousee harjoittelun myötä: "Huonokuntoisilla anaerobinen kynnys saattaa olla alle 70-80% maksimisykkeestä. Aerobisen kunnon kohotessa anaerobinen kynnys nousee. Hyvintreenatulla urheilijalla kynnys voi olla jopa 90% maksimisykkeestä." Sepon saitilla porukka vertailee aerobisia ja anaerobisia rajojaan, kolmen tunnin maratoonareilla aerobinenkin voi olla luokkaa 160 bpm. Eli kovilla urheilijoilla syke nousee ihan siinä missä heikompikuntoisillakin, mutta kroppa kestää sen ihan toisella tavalla.




niin tarkoitin että peruskestävyyden, vauhtikestävyyden ym rajat ja maksimi syke eivät muutu, ja olen aina mieltänyt sen niin että anaerobinen sietokyky kasvaa kunnon kohenemisen myötä.



[QUOTE]


Sekä aerobiselle että anaerobiselle kynnykselle on määritetty laktaatti (maitohappo)pitoisuusrajat, joten tarkkojen sykerajojen määrittelyyn paras testi on - yllätys yllätys - maitohappotesti, jossa laktaatin määrän kasvua seurataan suorituksen aikana.




Jos et satu olemaan juoksija, niin kannattaa kyllä noi testit tehdä pyöräergolla. Mä en varmaan edes jaksaisi juosta koko 6km matkaa.

Mulla on muuten noi sykerajat pysytelleet samoissa 150-155 ja 170-175 yli kymmenen vuoden ajan aina kun on testattu. Nyt vaan tuotan enemmän tehoa tolla 170 sykkeellä kuin aikaisemmin.

Paljon hyvää asiaa, josta pitäisi saada kiinni olennainen vähän yhdistämällä. Itse peilaan näitä kysymyksiä taakse jääneen 15 vuotta kestäneen kilpailu-uran (kestävyysjuoksu) ja nykyisen fillariharrastuksen pohjalta.

Oi kyseessä sitten juoksu tai pyöräily, tulee erottaa suorituksen intensiteetin kuvauksessa kaksi asiaa: se mikä on "tuotto" (esim. juoksussa vauhti eli min/km tai pyöräilyssä teho) ja elimistön responssi (syke) "tuottoon".

On varmaan totta, että jossakin määrin harjoittelu voi vaikuttaa sinänsä sydämen tapaan reagoida ärsykkeen intensiteettiin eli että esim. anaerobinen kynnys nousee 80% max sykkeestä 90% maks. sykkeeseen. Itse en vain ole koskaan tätä kokenut.

Testauksella voi siis saada selville omat sykerajat, mutta sen informatiivinen arvo on kuitenkin rajallinen. Itse asiassa oman juoksu-uran aikana sykearvot sinänsä eivät olleet se, mitä testauksella haettiin. Kun testi toistettiin ja välissä oli harjoiteltu, niin sykerajat pysyivät sinänsä samoina. Sen sijaan juoksuvauti, joka yhdistyi ko. sykerajaan oli muuttunut. Siis hyvässä tapauksessa ja joiltakin osin.

OJ:n kommentti on siis syytä lukea ajatuksella.

Mitä sitten harjoittelu saa aikaan. Tässä omia kokemuksia. Peruskestävyysharjoittelu, jota tässä nyt tarjotaan mutikselle lääkkeeksi, että seuraavan kerran jaksaa rypistykset, ei välttämättä ole autuaaksi tekevä asia. Itselläni tuli testeissä säännönmukaisesti esille se, että peruskuntokauden pk-lenkkien vetäminen nosti kyllä aerobista kynnystä, mutta samalla anaerobinen kynnys laski. Uran alkupuolella sitä pidettiinkin hyveenä: jotta voi mennä kovempaa keväällä täytyy mennä hitaammin talvella. Asiat ehtivät kyllä viidessätoista vuodessa muuttua. Joka tapauksessa peruslenkit eivät yhtään parantaneet kovan vauhdin sietoa.

Eli mutiksen tilanteeseen johdettuna (asianomaisen omalla vastuulla), vaikka kuinka vetää peruslenkkiä, voi olla, että seuraavan kerran, kun joutuu tilanteeseen jossa mennään kovaa, tuntuu aivan yhtä pahalta.

Miten harjoittelulla parantaa "anaerobista sietokynnystä"? Kyllähän aikoinaan tuli harjoitettua tätä anaerobista kestävyyttä, mutta kaiken kaikkiaan sen merkitys oli korkeintaan täydentävä. Ainakin näin jälkeenpäin arvioituna ja lajikohtiaset varaukset pitää muistaa. Anaerobista kestävyyttä tuli harjoitettua lähinnä 30-90 sekunnin vedoilla. Lyhyissä vedoissa palautus lyhyempi ja toistoja enemmän, pidemmissä pitempi palautus ja toistoja vähemmän. Testien mukaan kroppa kesti kovempia maitohappopitoisuuksia ja kovaa mentiin. Tällaisen harjoittelun avulla pysty menee pitempään tätä ultra-yyber vauhtia. Sykemittari ei ehtinyt näihin kekkereihin mukaan vaan myöhästyi vähintään aina lähdöstä.

Mutta sinänsä anaerobinen kynnys ei muuttunut kuin vähän (tuotto-teho mielessä) oman kokemuksen mukaan. Sen sijaan harjoittelu anaerobisen kynnyksen alueella (ja juuri alapuolella ja joskus yläpuolella) siirsi nätisti tätä tuottoa. Eli harjoittelu kynnysalueella johti siihen, että yhä kovempaa ja kovempaa pystyi menemään niin, että suoritus oli silti pääosin aerobista. Harjoitteena nämä oli sellaisia, että juuri kynnyksellä tai juuri kynnyksen alle menevää treenattiin sellaisilla 3-5k (useimmiten haarukan alapäästä; laiska, laiska!) vedoilla ja aivan rahtunen kynnyksen yli menevänä sellaisia 1000-2000 metrin vedoilla (ja useimmiten valinta kohdistui lyhyempiin vetoihin tässäkin).

Jos haluaa, että kestää kovaa menoa, niin pitää harjoitella kohtuullisen kovaa ja siirtää siis eteenpäin tosi-kovan rajaa, oli sitten kyseessä teho(W) tai juoksussa vauhti (min/ km).

Kun sitten näitä oppeja yhdistelin (siirryin itse itseni valmentajaksi), treenasin peruskestävyyttä (jolla siirsin ylöspäin sitä, mikä on "ylipäänsä on minimissään aerobista harjoittelua"), vauhtikestävyyttä, jolla siirsin pk:n ja vk:n rajaa ylöspäin ja vielä lisäksi kilpailukauden kynnyksellä nopeuskestävyyttä, jotta kisan loppuosalla ei putoaisi kyydistä. Ilman pk-harjoittelua ei olisi ehkä jaksanut treenata, ilman vk-harjoittelua olisi kilpailussa pudotettu matkan aikana ja ilman nopeuskestävyyttä olisi pudonnut kisan lopussa.

Todellisuudessahan putosin useinkin :D

Ja edellinen siis pätee vain ajatukseen, että kyseessä on olennaisesti kestävyysurheiluun liittyvä asia.

Eli mutikselle vinkkinä. Kun pohjat on kunnossa (ei siis tarkoita viinaa Gentleman Clubilla), kannattaa harjoitella anaerobisella kynnyksellä, jotta kestäisi muiden vauhdin.

blondi
13.10.2009, 21.52
Nuo sykkeet nyt on... ikään kuin jotain ohjejuttuja. Säkin Mutis keikut täällä ties mihin aikaan ja olet välillä väsynyt. Sitten alkoholin käyttö nostaa ainakin mulla sykettä. Yritä ottaa sillein sopivan rennosti, siis fyysisesti, asennehan sulla on aivan mahtava!

Pirkka
13.10.2009, 23.50
Näyttää seuraavat TESKUn testit (http://www.tesku.fi/sivut/uutta.php) olevan syyskuun lopussa:

Aerobinen peruskuntotesti 4-8 x 1000 / nousevalla kuormituksella maitohappomittauksin.Testin hinta 75€.

TAMPERE Varala: su.13.09.klo 10:00 SR- testit
TAMPERE Varala: ma.14.09.klo 17:30
HÄMEENLINNA Aulanko: ti.29.09.klo 17:30
HELSINKI Liikuntamylly: ke.30.09.klo 17:30Tulipas käytyä Teskun pyöräergotestissä. Sykerajat, rasvaprosentti, maksimaalinen hapenottokyky, watit ym saatiin selville..

Sattumalta löysin netistä maksimi hapenottokyvyn arvon laskemiskaavat, jotka perustuvat 10 km juoksun aikaan ja cooperin testissä juostuun matkaan: http://fi.wikipedia.org/wiki/Maksimaalinen_hapenottokyky Tämä siis toimii, jos juoksua on tullut jonkin verran harrastettua. Omalla kohdallani näillä kaavoilla syntyy tarkasti sama pyörätestissä saatu arvo.

FillaRilla
19.10.2009, 10.51
[QUOTE=Elukake;1232462]



Eli mutikselle vinkkinä. Kun pohjat on kunnossa (ei siis tarkoita viinaa Gentleman Clubilla), kannattaa harjoitella anaerobisella kynnyksellä, jotta kestäisi muiden vauhdin.
Niin tai näin, edellä on paljon Elukaken jutun lisäksi asiaa, mutta Mutiksen alkuperäiseen ongelmaan palateksemme; 4½h:n VK-lenkki, ja vielä VK-kynnyksellä, on kelle vain liikaa. Sehän on sikapitkä kisa, joka syö energiat ihan finaaliin. 4½h:n lenkki tulee olla PK-tasolla tehty, korkeintaan osia VK-vauhdilla. Jos lenkkikaverisi ajoivat PK-vauhdilla, on seura liian kovaa. Tai lähdet seuraavalla kerralla viimeistään 2h:n jälkeen palautellen kotiin.:D

Tauno
19.10.2009, 11.28
Kyllä tässä on tainnut käydä niin, että Mutis on vetäissyt 4,5 tunnin intervalliharjoituksen ja se vähän rassaa pumppua.

Olen muutaman kerran käynyt maastopyöräilijöiden kanssa lenkillä ja huomannut, että siinä hommassa on vaikea tehdä haastavassa maastossa PK -tason harjoitusta. Niissäkin maastoissa, joissa Mutis ajelee, pitää taluttaa pyörää paljon, jos haluaa pysyä PK -tasolla. Harjoituksen intervalliluonnetta vielä korostaa maastomiesten tapa hiukan "huokaista" aina rankan kivikkojuurakon tai ylämäen jälkeen.

Kyllä täytyy kunnioittaen suhtautua siihen, miten kaverit pystyvät vetämään tuollaista rynkytystä, monet vieläpä useita kertoja viikossa. Itse pitää käydä salaa vetämässä PK -lenkkejä ja huilata, että jaksaa taas maastoporukkaan lähteä.

Hoobee
19.10.2009, 13.28
mitään mistään tietämättä sanoisin omasta puolestani että"mutiksen"kuvaama tilanne ainakin ittellä viittaisi lievähköön ylirasitustilaan...145 keskisyke noin pitkään suoritukseen viittais siihen suuntaa...jos max 175...ja jos syke"ei tule alas".
Huonot nestetasapainot ja energiat voi myös aiheuttaa vastaavaa.

Loortti
19.10.2009, 14.13
Olen 23 v jonkin verran liikkumista harrastava ampuja aikuisten maajoukkueessa. Meillä oli juuri viikonloppuna testileiri vierumäellä, jossa suoritettiin kaikki lihaskunto/kestävyystestit maximiin asti.

Kestävyystesti suoritettiin pyöräergolla, jossa 2 min välein vastus kasvoi 25 w. Tätä jatkettiin niin kauan kunnes ei enää pystynyt ylläpitämään vähintään 60 rpm kierrosnopeutta. Oikeasti kovakuntoiset urheilijat polkee sen 20 min tai yli, itsellä vauhti tyssäsi 14 minuutin kohdalle. Ennen testiä teimme lihaskuntotestit, joten ihan 100% lepo ei ollut ennen kestävyystestiä. Tämän perusteella tulleet tulokset hapenotosta ja syketasoista määritti harjoitusalueet sykkeelle.

Omalla kohdalla maximisyke oli 212

Aerobinen=peruskestävyys 140-170
Anaerobinen=vauhtikestävyys 170-190
Maximi=täysillä 190-212

4 kk päästä on testit uudelleen ja silloin tarkoitus polkea vähintään 16 min.

Deve
19.10.2009, 14.27
Paljonko tossa testin alussa on watteja ennenkuin alkaa noi 25w nostot?

Loortti
19.10.2009, 16.43
Se riippuu polkijan koosta. Itse olen pieni ja kevyt niin alku oli 100W, mutta 180/75-80 miehellä aloitus on 150W. Omalla kohdallani maximityö oli siis 250W.

mutanaama
19.10.2009, 16.49
Kiitos vastauksista. Edellisellä lenkillä oli taas pulssit tapissa, vaikka aloitettiin mukavan rauhallisesti. Vähän väliä oli pidettävä niitä intervallitaukoja, että sai pulssin rauhoittumaan. Loppulenkistä Ellmeri vahti, ettei vauhti pääse ylämäissä kasvamaan tarpeettomasti. Tästä seurauksena loput meni ok, eikä tarpeettomia taukoja tarvinnu pitää.

Mä luulen, että osittain vaivat johtuu just siitä ylirasituksesta, kroppa ei ole vaan tottunu yli 30h:n treenaamisiin kuukaudessa. Toinen on tietysti se huono kunto

J T K
19.10.2009, 20.30
Meneekö kahvia kuinka paljon/vähän? Meinaan kofeiinillakin on oma sanansa sanottavana siihen miten se pumppu sielä lenkillä takoo.

HiMa
19.10.2009, 20.48
Jep, ja kolajuomia kannattaa myös vähentää minimiin jos on sykeonkelmia.

mutanaama
19.10.2009, 20.52
Meneekö kahvia kuinka paljon/vähän? Meinaan kofeiinillakin on oma sanansa sanottavana siihen miten se pumppu sielä lenkillä takoo.

Ei hirveen paljoo, tosin viime lenkillä tuli käytyä mustikkatortulla ja kaffella.

Jussi T.
19.10.2009, 21.04
Meneekö kahvia kuinka paljon/vähän? Meinaan kofeiinillakin on oma sanansa sanottavana siihen miten se pumppu sielä lenkillä takoo.

Nautintoaineista en tiedä, mutta ammoin erehdyin ottamaan polvileikkauksen toipumiseen määrätyn tuhdimman särkylääkkeen ennen harrastemaratonia. Puolessa välissä tsekkasin mittaria ja noteerasin tasamaalta huippusykkeet ynnä viisi. Säälin saman tein pumppua ja siltikin tulin hämärän rajamailla paarustaen metsästä. Kemikaaleillakaan ei montaa lisälyöntiä oteta, eli tuskin sumpilla sitäkään. Espressoissa kyllä löytyy joskus sellaisia suorituksia, että vannomatta paras.

robink
19.10.2009, 21.55
Olen 23 v jonkin verran liikkumista harrastava ampuja aikuisten maajoukkueessa. Meillä oli juuri viikonloppuna testileiri vierumäellä, jossa suoritettiin kaikki lihaskunto/kestävyystestit maximiin asti.

Kestävyystesti suoritettiin pyöräergolla, jossa 2 min välein vastus kasvoi 25 w. Tätä jatkettiin niin kauan kunnes ei enää pystynyt ylläpitämään vähintään 60 rpm kierrosnopeutta. Oikeasti kovakuntoiset urheilijat polkee sen 20 min tai yli, itsellä vauhti tyssäsi 14 minuutin kohdalle. Ennen testiä teimme lihaskuntotestit, joten ihan 100% lepo ei ollut ennen kestävyystestiä. Tämän perusteella tulleet tulokset hapenotosta ja syketasoista määritti harjoitusalueet sykkeelle.

Omalla kohdalla maximisyke oli 212

Aerobinen=peruskestävyys 140-170
Anaerobinen=vauhtikestävyys 170-190
Maximi=täysillä 190-212

4 kk päästä on testit uudelleen ja silloin tarkoitus polkea vähintään 16 min.
Täytyy sanoa, että kylläpäs siinä on maksimisyke!

Markku Silvenius
19.10.2009, 22.45
Samaa mieltä kuin HB, lievä ylirasitus varmaankin kyseessä. Itsellä oli tollaisia oireita aika monta kertaa aktiivisemman pyöräilyajeluni alussa. Ei ne ole kivoja kun jää vähän silleen 'välille' että ei sitten oikein jaksa ja toisaalta saattaa olla niin ettei pysty kunnolla nukkumaankaan.

Loortilla aika huikea syke! (16-vuotiaalla pyöräilyä harrastavalla pojallani 203 vai 205 menneen kesän maksimisyke)

J T K
19.10.2009, 23.27
Juu, kyllähän tässä kofeiinissa on tietysti pieni vaikutus mutta jos sitä tsufeeta tulee juotua pannu päivään niin alkaa se jo jotain vaikuttaa. Mutta näinhän ei tässä tapauksessa ollut asianlaita. Ei se kuppi mitään vaikuta torttua nyt pitää saada lenkillä kuin sen jälkeenkin :)

Pirkka
20.10.2009, 00.27
Paljonko tossa testin alussa on watteja ennenkuin alkaa noi 25w nostot?Teskun testissä nostettiin ainakin minun kohdalla 60 watin portaissa niin että lopussa ajeltiin 360 w teholla. Kaipa nää tehot sovitetaan perstuntumalla kuskin mukaan. Tiedä sitten mitä kisakuskeille laitetaan tämmöisessä testissä, joilla huipputehot ovat ihan eri luokkaa kuin tämmöisillä kuntoilijoilla. Veikkaan että 500 -600 w, jos puhutaan esim. 75 kg kuskista. Kovasti kehottivat minua polkemaan korkeammalla rpm:llä, kuin 90, jolla tuli ajeltua melkein koko setti, tämäkin on minulle aika kova kadenssi.

Loortti
21.10.2009, 17.49
Olisi kyllä kiva tietää millaisilla sykkeillä yms. vähän enemmän polkeneet matkojaan toteuttaa. Itse olen todellakin vasta aloitteleva, enkä voi oikein harrastajaksi itseäni edes vielä kutsua. Pyöräergosta kunnon aktiivipolkija ottaakin varmaan komeat lukemat ulos.

vanhapatu
21.10.2009, 20.31
Kiitos vastauksista. Edellisellä lenkillä oli taas pulssit tapissa, vaikka aloitettiin mukavan rauhallisesti. Vähän väliä oli pidettävä niitä intervallitaukoja, että sai pulssin rauhoittumaan.... Toinen on tietysti se huono kunto
Korkea syke voi olla henkimaailman asia eli riippua kovin monesta. Muutama vuosi sitten mulla (ikä ~55+) nousi heti Länsiväyläjuoksun alussa pulssi yli 170 vaikka normaalisti juostessa/hölkätessä samalla rasituksella se on siinä 140-145 vaiheilla. Hiukan huolestutti joten laskin rasitusta mutta pulssi ei siitä laskenut. Annoin sitten mennä normaalivauhtia ja normaalirasituksella ja keskipulssiksi tuli 177. Viikon päästä samanmittainen lenkki samalta tuntuvalla rasituksella keskipulssi taas normaali ~145.

Muutaman viikon päästä meni paikalliselle kuntotutkimusasemalle testiin ja siellä ei polkupyöräergometrilla saatu pulssia nousemaan yli 140. Watteja oli niin että testaaja sanoi ettei hän uskalla tuommoiselle vanhalle äijälle enempää lisätä, anti olla, joku vika siinä on. Katseli sivusilmällä näkyykö sydärin oireita.

Mulla on nykyään pulssimittari ihan kellona, joskus huvin vuoksi laitan mittauksen lenkille mutta enempi vaan kuuntelen kropan tuntemuksia ja säätelen vauhdin sen mukaan. Pääasia että jonkinlainen pulssi tuntuu.

mot

PatilZ
22.10.2009, 00.24
Olisi kyllä kiva tietää millaisilla sykkeillä yms. vähän enemmän polkeneet matkojaan toteuttaa. Itse olen todellakin vasta aloitteleva, enkä voi oikein harrastajaksi itseäni edes vielä kutsua. Pyöräergosta kunnon aktiivipolkija ottaakin varmaan komeat lukemat ulos.

1) Tuo syke on niin yksilökohtainen asia, että tämä tieto on täysin triviaalia
2) Jos otetaan yksi yksilö ja katsotaan muuttumista "aloittelijasta" "enemmän polkeneeksi" (kun tarkoitetaan kunnon parantumista), niin samalla sykkeellä mennään koko ajan.

Kunnon kohentuminen ei oikeasti kuvastu sykkeiden hidastumisena. Tietysti tälläiseen tulokseenkin voi päästä pitämällä jostain kumman syystä tehon tai vauhdin entisellään, jolloin sama lenkki samalla teholla yhdistyy paremmassa kunnossa alhaisempaan sykkeeseen. Oikeastihan kunnon kohentuminen ja sen edelleen lisääminen edellyttää tehon tai vauhdin lisäämistä, jolloin syke pysyy enemmän tai vähemmän entisellään (sykkeessä vaan on niin paljon muitakin muuttujia: uni, kahvi, työstressi yms. yms. yms.) huolimatta tehon kasvusta tai vauhdin kovenemisesta. Tällöin siis entiseen rasittavuuteen/ harjoitusvaikutukseen pääseminen - johon jollakin tapaa syke on yhteydessä - on vaan mentävä kovempaa. Olishan se aika jämerää, jos seuraavissa olympialaisissa maratonilla ja pyöräilyn aika-ajossa mitalit jaettaisiin sen perusteella, kuka selviytyy matkasta alhaisemmalla sykkeellä. Muuttuis lajien luonne muuten melkoisesti.

Esimerkki (1):
Aikoinaan kun juoksin kilpaa oli joitakin, jollakin syke saattoi olla korkeampi tai matalampi 3000 testissä sisähallissa. Yhdenkin kerran Kuortaneella oli samassa testissä kaveri, jonka syketiedot oli lähes identtiset mun tietojen kanssa. Se vaan oli testin maalissa siinä vaiheessa, kun mä aloitin viimeistä kierrosta (ja vertailuna missä mennään annan tällaisen referenssitiedon, että coopperi meni n. kuukausi myöhemmin yli 4 000 metrin). Mitä siis oman sykkeen vertailu kovemmassa kunnossa olevaan antaa?

Esimerkki (2):
Olen ollut mukana hienossa suomalaisessa kuntopyöräilytapahtumassa kahtena peräkkäisenä vuonna (TdH 2008 ja 2009). Käytännössä aivan samat sykekeskiarvot ja jakaumat eri sykealuilla tuli molemmilla kerroilla. Jälkimmäisessä maaliin pääsy tapahtui kuitenkin n. 40 min nopeammin.
Mitä siis nimenomaan sykkeiden vertailu oman kunnon parantuessa antaa?

Jostain kumman syystä kuntoilu & syke yhdistelmässä on liikkeellä ihmeellisiä käsityksiä jopa treenikirjallisuudessa. Enkä tarkoita pelkästään tätä maailmankaikkeuden epätarkinta tapaa mitata oma maksimisyke (220-ikä). Mulla ainakin on pysynyt maksimisyke eri lajeissa kutakuinkin samana jo lähes 25 vuotta. Sinänsä tossa pyöräergoesimerkissä voi olla totuudenkin siemen, jos siis haetaan maksimisykettä. Harjoittelemattoman lihaksisto pistää todennäköisesti (jos siis yhtään sama pitää paikkansa mitä juoksussa) stopin ennen kuin pumppu pääsee maksimi kierroksiin.

No tämä tässä. Sori että innostuin. Mä meen nukkumaan.

Loortti
22.10.2009, 12.06
[QUOTE=PatilZ;1262344]1) Tuo syke on niin yksilökohtainen asia, että tämä tieto on täysin triviaalia
2) Jos otetaan yksi yksilö ja katsotaan muuttumista "aloittelijasta" "enemmän polkeneeksi" (kun tarkoitetaan kunnon parantumista), niin samalla sykkeellä mennään koko ajan. QUOTE]

Itseasiassa nyt tarkemmin asiaa miettien kysyin asiaa väärällä tavalla. Kiinnostaapi siis enemmän kyseisen henkilön maximi wattimäärä pyöräergossa yms. vastaavat tulokset. Tietenkin myös cooperin testissä juostu matka on kiinnostava. Eli millaisia tehoja aktiivisempi polkija pystyy testeissä tuottamaan. Tietenkin nekin ovat yksilöllisiä, mutta varmasti parempi vertailukohde sykkeelle.

mutanaama
28.10.2009, 20.03
Nyt kymmenen päivän sisään oli vain yksi, hyvin rauhallinen lenkki takana. Tänään sitten tuli tuollainen parituntinen 138 keskarilla oleva maastolenkki vedettyä pimeässä. Tuntemus oli hyvä, pulssi nousi korkealle, mutta laski kuitenkin järkevälle tasolle suht nopeasti.

Eli lisää vaan peekoota.

Birling
28.10.2009, 21.07
[QUOTE=Loortti;1260246]Olen 23 v jonkin verran liikkumista harrastava ampuja aikuisten maajoukkueessa. Meillä oli juuri viikonloppuna testileiri vierumäellä, jossa suoritettiin kaikki lihaskunto/kestävyystestit maximiin asti.

Omalla kohdalla maximisyke oli 212

Eiks sitä saa "hyvitystä" 1 syke / ikävuosi. Meillä on sitten Loortin kanssa samat. 2006 Keravan Kevätpolkaisun luppukirissä ( tais olla vielä ylämäkeen, maali oli sen kaarisillan alla ), kun nuorimies yritti ohi, näytti Polar 182. Olin silloin 53v. 182 + 53-23= 212

Hoobee
29.10.2009, 09.15
Monien asioiden summahan se on tuo syke(oma max tältä syksyltä 189,ikä 41)
Mulla kyllä kaffe vaikuttaa ja keskulteluani asiaan perehtyneen lääkärin kanssa hän mainitsi"normaali"henkilöllä rajan olevan jossain 5-6 kupin(1,5dl/kuppi)tienoilla...
Jostain muistan lukeneeni myös sen suuntasta että kuntotapahtumissa ja kilpailuissa mitatut sykket voi heittää kuulemma aika tavalla siitä mihin on reeneissä tottunu(jännitys,kanssa kilpailijoiden mittarit)itse en käytä tapahtumissa sykemittaria,ei tule tuijoteltua sitä ja keskittyy"oleelliseen";)

vanhapatu
27.11.2009, 18.20
Taas yksi tilanne missä pulssi on normaalia korkeampi.

Eilen oli hiukan ikäänkuin epämääräistä flunssan alkua kun mentiin tuonne Paimion hiihtoputkeen. Tarkoitus oli ottaa hyvin kevyesti ja hiihdin mielestäni tosi hiljaa.

Normaalisti reippaalla lenkillä keskipulssi on siinä 150 kun hiihdän tunnin verran sellaisia 3:40 kierroksia.

Eilen hitaasti hiihtäessä keskipulssi oli 157 ja kierrosaika keskimäärin 4:00.
Tänään sitten on nuha iskenyt eli kyllä eilen jo elimistö oli flunssaa torjumassa ja korkea pulssi johtui siitä.
mot

Hoobee
27.11.2009, 18.27
No ei toi vielä paha oo..mutta itte kyllä pysysin pirtillä,jos"epämääräistä flunssan alkua"..
Yks tai kaks väliin jätettyä reeniä vielä mitään tee,mutta jos onkin tosissaa pöpöt painamassa päälle ja käy lenkillä voi sitten kohta jäädä muutakin väliin...

Hans Opinion
27.11.2009, 18.50
... tais olla vielä ylämäkeen, maali oli sen kaarisillan alla ), kun nuorimies yritti ohi, näytti Polar 182. Olin silloin 53v. 182 + 53-23= 212

Jeps, ennen maalia oli loivahko nousu mutta maali jotakuinkin tasaisella.

Yksilöllisiä nämä sykeasiat, Hanssilla nousi vielä 5kymppisenä maximi 202 (lepo silloin 45).

Jake_Kona
21.01.2012, 19.06
Syke pysyy pitkään koholla treenin jälkeen parista syystä.

Tämä ei ole tieteellinen lähestyminen vaan omakohtainen "kokemus- ja tuntemusraportti"

- kävin verenluovutuksessa 3-4 päivää ennen maastopyörälenkkiä. (29km)
- lisäksi kun laihdutan, en syönyt mitään aamulla ( niukka ruokavalio edellisinäkin päivinä)
- rasitusta tasaisesti monta kk putkeen ( n. 75-100km/viikko) ( aikaisemmin en harrastanut minkään valtakunnan liikuntaa)

>Eli veren sokerit olivat todella alhaalla.
>Nesteenä join vain vettä ( tämän jälkeen olen ottanut nesteytyksen tärkeimmäksi osaksi treeniä Nuun)
>Veren punasolujen määrä 20-15% alhaisempi kuin tavallisesti ( ennen verluov hemog 154)


Seuraus

Lenkin aikana lihaksista ei loppunut varsinaisesti voima vaan ne huusivat happea.
Loppulenkistä pienikin lisärasitus ( mäki) aikaansai villin sydämmen tykytyksen. Eli maksimeille meni
Olo ei ollut yhtään hengästynyt. Pysähtelin usein, että pääsisin maaliin. En halunnut keskeyttää.

Olo oli muuten ok. Happi ei vaan kulkenut lihaksiin asti tarpeen nopeesti.
Voisi verrata moottoriin jossa liian laiha polttoaineseos. Ei tehoja

Pääsin maaliin vaikka viimeinen nousu veikin erittäin kauan aikaa:seko::p

Ei suositella kenellekkään.
Edelleen treenaan samalla tavalla.
Syömättömänä lenkille, mutta nesteytys vaan kuntoon ja omaa tahtia.

Kyllä sykkeiden pitää palata rasituksen loputtua normitasolle 20min
Menisin itse lääkäriin jos sykkeet eivät normalisoidu.

Kirjoitin tämän siksi, ettei muiden kannata kokeilla näin rankkaa rääkkäystä.
Käydään jo turvallisuuden rajamailla;)


Tuossa vielä video kevään ja kesän laihislenkeiltä:)
http://www.youtube.com/watch?v=knJbhx4dZBw

Halloo halloo
21.01.2012, 21.26
J.Kona - mielestäni on tärkeää kuunnella konetta. Jos se sanoo "ei pysty", niin sitten ei. Kyllä sitä hitaamminkin voi painoa pudottaa vai kuinka?

Jake_Kona
21.01.2012, 21.52
Juu kyllä sitä kerrasta oppi.
Se kuitenkin toimii ettei syö ennen lenkkiä. Ajaa vain varovaisemmin l. ei liian pitkiä reissuja.
Seinä kun tulee se vie kaikki voimat sitten.
Tienpenkalla istuskelu ja juoma/ruoka auttaa:)

kolistelija
21.01.2012, 22.10
Aiheeseen osuen. Satunnaisen satunnaisena tupakoitsijana (hyh, teilatkaa minut!) voin kertoa miten se vaikuttaa sykkeeseen:
Normaali syke: lähtölukemat (eli garminin hakiessa satelliitteja) on noin 75, peekoo raja (mitattu) 132 ja maksimit yleensä n. 185 (parhaimmillaan 193)
Röökiä lähipäivinä: lähtölukema 90, peekooraja (tuntemukset samat kuin yllä) samoissa ja maksimi alle 180.
Rööki heti ennen lenkkiä: lähtölukema aina yli 100, peekooraja (katso edellinen) n. 140 ja maksimi tosissaan yrittämälläkin jää alle 175.

Noh, satunnaisen satunnainen on tänä vuonna jäänyt pois joten uskallan tulla kaapista ulos, toivottavasti pysyy näin.

EDIT:
Eräs mukava mies sanoi kerran että kilpailu on pilalla jos syke on alle vauhtirajan kun lähtölaukaus kuuluu.

Mara I
30.01.2012, 15.14
Matala pulssi

Jatketaanpa tähän aiheeseen hieman toisesta näkökulmasta: PK-lenkkiä on tullut jyystetyksi ja paljon, now what?

Tein eilen tasotestin, jossa poljin ergometrin suurimmalla vastuksella tunnin. Ehkä 95% suoritustasolla mentiin. Kokolailla vastaava harjoitus löytyi reilun vuoden takaa marraskuulta. Tehot niin nyt kuin vuosi sitten olivat pyörän mittarin mukaan per 30 min 325 ja 360 W (magneettivastus lämpenee ja siten pyörittäminen helpottuu, myös ukko lämpenee). Keskiarvosykkeet olivat vuosi sitten 161 ja nyt 153, mikä on ISO ero, kun noinkin lähellä maksimisuoritusta mennään. Vertailun vuoksi voi heittää 1,5h hiihtolenkin lauantailta, jossa keskisykkeet olivat 155. Eli kuten PatilZ kirjitti yllä niin ongelma on tämä:


Harjoittelemattoman lihaksisto pistää todennäköisesti (jos siis yhtään sama pitää paikkansa mitä juoksussa) stopin ennen kuin pumppu pääsee maksimi kierroksiin.

Pumpussa riittäisi puhtia mutta reisien lihasvoima loppuu: kadenssi oli alussa 70 ja nousi sitten 82:en mutta siihen jäi. Mitä siis seuraavaksi: raskaan vastuksen pyöritystä ja siten lisää voimaa vai jotain muuta.

Kare_Eskola
30.01.2012, 16.06
Toihan on typerä testi. Jos olisit polkenut matalammalla vastuksella, olisit saanut järkevämmän kadenssin ja ehkä enemmän tehoa irti, kun lihasvoima ei olisi rajoittanut.

Jos haluat kehittyä nimenomaan tuon testin tekemisessä niin sitten vaan lisää raskaan vastuksen pyöritystä. Mutta et kai sinä sitä halua, vaan paremmaksi pyöräilijäksi?

Highlander
30.01.2012, 18.26
Kirjoitin tämän siksi, ettei muiden kannata kokeilla näin rankkaa rääkkäystä.
Käydään jo turvallisuuden rajamailla;)

Mitä rankkaa? ;) Viikonlopputreeniä...vähän olutta ja viskiä edellisenä iltana. Illallinen syödään keski-eurooppalaiseen tapaan eli yhdeksän jälkeen, pihviä ja röstiperunaa. Aamulla huomataan, että tuli nukuttua liian vähän. Aamiaiseksi syödään tietysti englantilainen aamiainen joka sisältää paistettua munaa ja pekonia. Reilu puolen tunnin päästä lähdetään vaikka satasen lenkille. Sitä ennen ehkä vetäistään vielä aamusavut. Voin kertoa, että sykkeet pysyy lenkillä varmasti optimialueella :rolleyes: Tärkeää on tietysti, että nesteytys on kunnossa ja nyt puhun ihan vedestä. Tosin vuosi 2011 oli jo hieman helpotettu versio kun olen nyt viettänyt tasan vuoden savutonta elämää...

järppä
31.01.2012, 18.49
Matala pulssi

Jatketaanpa tähän aiheeseen hieman toisesta näkökulmasta: PK-lenkkiä on tullut jyystetyksi ja paljon, now what?

Tein eilen tasotestin, jossa poljin ergometrin suurimmalla vastuksella tunnin. Ehkä 95% suoritustasolla mentiin. Kokolailla vastaava harjoitus löytyi reilun vuoden takaa marraskuulta. Tehot niin nyt kuin vuosi sitten olivat pyörän mittarin mukaan per 30 min 325 ja 360 W (magneettivastus lämpenee ja siten pyörittäminen helpottuu, myös ukko lämpenee). Keskiarvosykkeet olivat vuosi sitten 161 ja nyt 153, mikä on ISO ero, kun noinkin lähellä maksimisuoritusta mennään. Vertailun vuoksi voi heittää 1,5h hiihtolenkin lauantailta, jossa keskisykkeet olivat 155. Eli kuten PatilZ kirjitti yllä niin ongelma on tämä:



Pumpussa riittäisi puhtia mutta reisien lihasvoima loppuu: kadenssi oli alussa 70 ja nousi sitten 82:en mutta siihen jäi. Mitä siis seuraavaksi: raskaan vastuksen pyöritystä ja siten lisää voimaa vai jotain muuta.

Mitäs jos vaikka koittais levätä hetken nyt alkuun? Toi nyt vaan kuulostaa siltä, että kroppa on ihan jumissa ylenmääräisen pk-junnauksen jäljiltä. (Voi toki olla muutakin.)

OJ
01.02.2012, 04.30
Tokkopa voiman puutteeseen tunnin suoritus kaatuu, ellet ole ihan pikkuinen kuski. Koita levätä ja testailla uudestaan. Testi per vuosi on vähän liian harvakseen.

kervelo
01.02.2012, 10.56
Tuollaisilla matalilla kadensseilla survominen kuormittaa suhteessa enemmän lihaksia. Korkeammalla kadenssilla (kevyemmällä välityksellä) ajettaessa kuormitus siirtyy verenkierto- ja hengityselimistön puolelle, minkä johdosta lihasten väsyminen ei samalla tavalla aseta rajoituksia suorituksen kestolle.