PDA

Näytä tavallinen näkymä : Polven eturistiside



kaierkki
20.07.2008, 11.22
Bonjour!

On tällä saitilla kellään kokemusta eturistisiteen katkeamisesta, korjaamista siirränäisen kera ja toipuminen takaisin normaalin elämään.

Omani katkesi rappusia alas astuessa 4 viikoa sitten. Jalka operoitiin 1,5 viikoa sitten ja toipuminen on hidasta.

Jalkaa särkee tosi paljon koko ajan, en ole nukkunut juuri ollenkaan leikkauksen jälkeen ja muutenkin on tosi rankkaa kun koko kesä meni pilalle totaalisesti ihna joka kantilta.

Tämä on vain tällainen "vuodatus" koska vaimoni on jo saanut kärsiä mun valituksista aika paljon ja mulla on sentään tosi korkea kipukynnys.

Toivoisin jos jollain on käynyt yhtä huono tuuri, niin vähän kertoisi että on hyvin kuntoutunut ja pyörä kulkee taas ja muukin elämä.

-k

ps. ainoa hyvä puoli tässä on että, nyt on ollut aikaa katsoa Eurosportilta touria kaikki lähetykset uusintoineen. :)

Norso
20.07.2008, 13.27
Terve!
Vastaan, vaikka ei itselleni ole ikävästi käynyt. Kavereilleni on muutamalle omaan polveen napsahtanut. Alppihiihdossa täyteen treeni ja kilpailukuntoon on mennyt aikaa puolisen vuotta aktiivisella kuntoutuksella. Pyöräily on kuntoutusmielessä kyetty kuitenkin aloittamaan heti kivun salliessa, ja monet ovatkin sen hyvin nopeasti aloittaneet. Kaikissa tapauksissa on siirränäinen tehty polven ja takareiden jänteestä, ja kenenkään vauhti ei ole toipumisen jälkeen ollut hidasta. Eräälläkin kaverilla on paukkunut jo kolmesti.
Uskoisin, että aktiivisella kuntouksella on mahdollista päästä mukavaan treenikuntoon 3-4 kuukaudessa, mutta täysi kisaisku ainakin alppihiihdossa (suuret väännöt) vie 6kk. Pyöräilyssä ei välttämättä niin kauan.

Tsemppiä!

kaierkki
20.07.2008, 14.05
Vastauksesta. Alppihiihto onkin totaalinen toinen harrastukseni ja talvella vietän joka talvi vähintään 2 vko lajin parissa.

Kyllä kirurgini määräsi jo tulevana tiistaina kuntoutuksen aloituksen fysion kanssa. heti kun saadaan liikerataa polveen lisää, niin eikun kuntopyörän selkään ja heti kun homma edistyy niin kelluntaliivit päällä ja altaaseen polkemaan "tyhjää".

Ja nyt Eurosportin ääreen, alkaa mieltetön vuorietappi.

Kiitos Norsolle vastauksesta :D



Terve!
Vastaan, vaikka ei itselleni ole ikävästi käynyt. Kavereilleni on muutamalle omaan polveen napsahtanut. Alppihiihdossa täyteen treeni ja kilpailukuntoon on mennyt aikaa puolisen vuotta aktiivisella kuntoutuksella. Pyöräily on kuntoutusmielessä kyetty kuitenkin aloittamaan heti kivun salliessa, ja monet ovatkin sen hyvin nopeasti aloittaneet. Kaikissa tapauksissa on siirränäinen tehty polven ja takareiden jänteestä, ja kenenkään vauhti ei ole toipumisen jälkeen ollut hidasta. Eräälläkin kaverilla on paukkunut jo kolmesti.
Uskoisin, että aktiivisella kuntouksella on mahdollista päästä mukavaan treenikuntoon 3-4 kuukaudessa, mutta täysi kisaisku ainakin alppihiihdossa (suuret väännöt) vie 6kk. Pyöräilyssä ei välttämättä niin kauan.

Tsemppiä!

Fat Boy
20.07.2008, 19.29
Mun polveen tuli liikerataa jonkin verran heti kun turvotus salli. Nimenomaan eturistiside ja reidestä siirrännäinen.

Fillarilla liikerata kasvoi nopsaan, joskin kävely turvotti jalkaa vielä pitkään niin että se haittasi. Joka tapauksessa, hyvä siitä tulee, etenkin pyöräilyyn.

Reimari
20.07.2008, 21.10
No, tuota kokemusta korjaamisesta siirrännäisen kera ei ole, mutta eturistisiteen katkeamisesta on. Mulla katkes eturistiside (ja samalla polvikierukka repeytyi) futiksessa keväällä 1997. Tähystysoperaatiossa irralliset kierukanpalaset poistettiin, mutta itse eturistiside jätettiin kuitenkin fiksaamatta. Lääkäri (ihan tunnettu urheilijoiden operoija) sanoi että ristiside voidaan fiksata, mutta että pärjäilen varmaan hyvin ilmankin, koska jalkalihakseni olivat tuolloin hyvässä kunnossa. Lääkäri suositteli kuntoutuksena pyöräilyä, jonka sitten noihin aikoihin aloitinkin.

Hyvin olen tullut toimeen ilman tuota vasemman polven eturistisidettä, pelasin myöhemmin 4 vuotta salibandyäkin harrasteporukassa ja kaukalopalloa olen pelannut näihin päiviin saakka. Ainoa palloilulaji mikä selkeästi ei sopinut koivelleni, oli koripallo (jota sitäkin pelailin vammautumisen aikoihin kerran viikossa kaveriporukalla). Pari ekaa vuotta siteen katkeamisen jälkeen käytin kaikessa harrastamisessa polvitukea, mutta sitten luovuin siitäkin. Hyvin menee edelleen..

--heikki--
21.07.2008, 09.52
Bonjour!

On tällä saitilla kellään kokemusta eturistisiteen katkeamisesta, korjaamista siirränäisen kera ja toipuminen takaisin normaalin elämään.

Omani katkesi rappusia alas astuessa 4 viikoa sitten. Jalka operoitiin 1,5 viikoa sitten ja toipuminen on hidasta.

Jalkaa särkee tosi paljon koko ajan, en ole nukkunut juuri ollenkaan leikkauksen jälkeen ja muutenkin on tosi rankkaa kun koko kesä meni pilalle totaalisesti ihna joka kantilta.

Tämä on vain tällainen "vuodatus" koska vaimoni on jo saanut kärsiä mun valituksista aika paljon ja mulla on sentään tosi korkea kipukynnys.

Toivoisin jos jollain on käynyt yhtä huono tuuri, niin vähän kertoisi että on hyvin kuntoutunut ja pyörä kulkee taas ja muukin elämä.

-k

ps. ainoa hyvä puoli tässä on että, nyt on ollut aikaa katsoa Eurosportilta touria kaikki lähetykset uusintoineen. :)


Terve! Mulla on juuri tuo puolen vuoden aika tulossa täyteen leikkauksesta. Katkaisin eturistisiteen salibandytreeneissä marraskuussa 2007 ja helmikuun alussa oli leikkaus (takareidestä siirre). Täytyy todeta, että noiden särkyjen suhteen homma taitaa olla hyvinkin yksilöllistä. Sulle on näemmä sattunut huonompi tuuri niiden suhteen. Mun nimittäin ei tarvinnut napata kuin ekana yönä pari Panacodia ja seuraavana iltana yksi ja säryt olivat muutenkin aika vähäiset. Uskoisin kuitenkin, että ne sinullakin helpottavat kunhan turvotus laskee! Koita jaksaa alkuhetket.

En nyt enää muista ihan tarkkoja aikoja, mutta melko pian pääsin kuntopyörän selkään. Kuntoutusliikkeet sinällään aloitin jo seuraavana päivänä leikkauksesta. Jalan nostoja, koukistuksia tuolilla istuen, lähentäjiä ja loitontajia... Niitä kannattaa vääntää vaikka pahalta tuntuiskin (no okei, järki mukana toki, ettei tule takapakkia). Olisinkohan kolmen/viiden viikon kohdalla saanut hiljalleen aloitella kuntofillaria.

Kuntoutuksen edetessä jalan toiminta on kyllä kehittynyt ihan sairaan nopeasti. Olisi pitänyt pitää treenipäiväkirjaa kylläkin, koska nyt en enää muista kehitystä riittävän tarkkaan. Kävely (ja monet arkiaskareet) oli pitkään toispuoleista, mutta onneksi tyttöystävä kiinnitti niihin huomiota ja sain niitä toispuoleisuuksia tiedostetusti karsittua. Varmaan kolmen kuukauden kohdalla aloin pyöräillä maantietä hissuksiin, mutta maastoajelut ovat olleet fysioterapeutin kehotuksesta pannassa. Tällä viikolla ajattelin lähteä kokeilemaan sitäkin. Maantiellä voi jo ajaa niin kovaa kuin lystää, enkä ole siinä juuri enää varonut polvea ainakaan kuukauteen. Muutaman kerran putkelta ajaessa polvi on ollut vähän hassussa asennossa ja lupaillut kipua, mutta muuten ei ole ollut mitään tuntemuksia pitkilläkään lenkeillä. Ja se maantieajo on kyllä ollut todella siistiä sen jälkeen, kun talvella vielä tuntui ettei polvella tee yhtään mitään! Maastoajo on ollut kiellossa kaatumisriskin takia, mutta nyt siirre alkaa olla jo yhtä kestävä kuin alkuperäinenkin, joten metsään saa taas mennä.

Juoksulenkkejä olen tehnyt parisen kuukautta. Ekat lenkit olivat mallia "yritän juosta 100 askelta". Nyt pystyy jo vetämään puoli tuntia helposti, joskin ekat 5 minuuttia polvi oireilee. Vauhtiakin on mukavasti pystynyt lisäämään. Vähän vielä arveluttaa, uskallanko tehdä paluun salibandykentille. Nyt oli jo toinen ko. lajista johtuva polvileikkaus, eikä enää kiinnosta kolmanteen joutua.

Oma kuntoutukseni eteni suunnilleen näin:

1. lihasten toiminnan palauttaminen, liikeradat (ilman painoja, ei vääntäviä liikkeitä)
2. lihasvoiman asteittainen kehitys (aluksi nilkkapainoilla ym., sitten punttiksella 2-3krt/vko)
3. koordinaatioharjoitteet (hyppelyt, tasapainolauta)
4. pyöräily
5. polven iskunvastaanottokyvyn parantaminen (juoksulenkit)
6. paluu salibandykentille - aluksi ilman kontaktia itsekseen pallotellen.

Fysioterapiasta on ollut korvaamaton apu prosessissa, TEE MITÄ KÄSKETÄÄN!


Tsemppiä sinulle kuntoutukseen! Kyllä siitä vielä toimiva koipi tulee, vaikka nyt tuntuisikin mahdottomalta ajatukselta.

Jussi T.
21.07.2008, 09.58
Mullakin meni vuosia hyvin ilman eturistisidettä -tietämättäni. Päästin kondiksen laskemaan ja jossain firman sählyissä menetetyn nuoruuden innolla päästin polvea uudelleen pyörimään. Avain pärjäilyyn siis tuntui olevan hyvä lihaskondis. No sittemmin polvea on pariin kertaan fiksailtu (ensin kierukkaa ja sitten ristisidettä) ja hyvä siitä pidemmän päälle tuli. Vajaat viisi vuotta sitten tehty remppa ei muistuta enää itsestään liikkuessa. Lähinnä muistuttaminen kai olikin alitajuista polven ylenpalttista varomista. Mitä paremmin alkuajan kuntoutuksen hoitaa ja mitä paremmassa kunnossa jalan lihaksia myöhemmin pitää, sitä paremmin jalka pysyy kuosissa. Tsemppiä jalan paranteluun -eikä niitä kipulääkkeitä kande vältellä jos särkee. Heti vaan trainerilla/ kuntopyörällä liikettä kun hoitsut sallii niin aivan kaikki lihakset eivät pääse jalasta katoamaan.

TJ
22.07.2008, 23.34
Täällä on puolestaan eturistiside revennyt luunkappaleen kera irti junnuna ja kierukka revennyt ja korjailtu muutama vuosi takaperin. Eturistiside luutunut pikkunystyn päähän uudestaan, polvi entistä löysempänä kierukan pienennyttyä ja avain liikkumakykyyn on nimenomaan lihaskunnon ylläpito. Heti kun vähän on lihaskunto huonompana niin polvi alkaa särkemään.

trooper
23.07.2008, 11.55
Itseltä korjattiin eturistiside vuosi sitten reidestä otetulla jänteellä. Toipuminen oli ensimmäisinä kuukausina normaalia hitaampaa, jalan liike ei tahtonut tulla takaisin kunnolla. Puolen vuoden kohdalla kaikki oli kuitenkin kuten pitääkin, vähän kipuja välillä mutta se on kuulemma normaalia vielä vuodenkin päästä leikkauksesta. Rinteessä laudalla lekuri antoi luvan vain peruslaskuun, siirrännäinen on kuulemma täydessä vahvuudessaan vasta vuoden kuluttua leikkauksesta. Kaiken kaikkiaan jalka on nyt hyvän tuntuinen, tennistä kestää pelailla, maastossa voi ajaa varomatta ym. Tasapainolauta on kaiken muun kuntoutuksen lisänä hyvä kapine jalan parantelussa, itsellä ollut käytössä näihin päiviin asti. Kunhan leikkauksen jälkeen jaksaa vain ottaa rauhallisesti ja kuntoutella kunnolla niin jalasta tulee hyvä vielä.

kaierkki
27.07.2008, 09.27
Iso kiitos kaikille vastaajille kannustuksesta ja tsemppauksesta. Polvea särkee edelleen niin **tusti ja lääkkeet ei auta. Ihme juttu, mulla viimesen kymmen vuoden aikana polvikierukoita, putsattu/pätkitty/imuroitu irtopalasia 3 kertaa ja kertaakaan en ole leikkauksen jälkeen tarvinnut kipulääkettä, enkä hammaslääkärissäkään ota koskaan puudutuspiikkiä.

Olen ollut siinä uskossa että, minulla on korkea kipukynnys, ehkä onkin mutta, nyt tämä pitkäaikainen särky leikkauksen jälkeen tuli samaan hintaan ;).

Lopetin siis lääkeiden syönnin kun ne ei auta mitään ja nyt vastaan huomaan kun pää toimii normaalisti, miten "lääkepöllyissä" tuli vietettyä pari viikkoa leikkauksen jälkeen.

Olin mökillä viikon "kiukuttelemassa" keppien kanssa ja sivusta seurailin kun vaimo joutui hoitamaan kaikki asiat mökillä, ai että kyllä sapetti. Mega-suur-kiitos vaimolleni, 6 ja 7 vuotiaille pojille kun olette auttaneet ja tukeneet minua :D. (6-vuotiaan kommentti - iskällä on vähän polvi kipee, mut ei se pelimiestä haittaa, tuu nyt pelaa mun kanssa futista, jep -syksymmällä).

No hyvä puoli oli että kun oli neljä päivää helle ilmoja niin haava parani hyvää vauhtia ilmakylpyjen ansiosta ja särkyä auttoi edes vähän kun seisoin +20 astesessa järvivedessä mahdollisimman kauan kerrallaan.
Jumppalin jalkaan myös samalla vedessä sillä seurauksella että se kipeytyi lisää....... Nooh, ainakin kokeilin.

Huomenna alkaa Ma. 28.7. alkaa ensimmäinen ohjattu fysio ja siitä sitten kova kuntoutus.

Nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja alan taistelun jalan kuntoon laittamiseksi mahdollisimman pian ja sitä kautta normaaliin elämän rytmiin.

HC-Kaivoksela
27.07.2008, 09.33
Mulla meni eturistiside 4 vuotta sitten. Muistaakseni pari viikkoa särki aika kohtuullisesti ja napsin paljon panacodeja ja burana kasisatasia.
Jälkikäteen katsottuna leikattu polvi on jämäkämpi kuin ei leikattu.

Smu
28.07.2008, 15.57
Meikäläisellä vähän huonompaa tuuria tuon eturistisiteen kanssa. Katkaisin omani taannoin, melkein 20 vuotta sitten. Silloin tapahtuman ja leikkauksen välillä 8 kk. Leikkaus tähystyksellä, siirrännäinen otettiin patellajänteestä. Leikkauksen jälkeen ei oikein mikään sujunut, kuntoutuminen oli hidasta ja kaikenlaista vaivaa oli. Noin vuoden päästä leikkauksesta side katkesi uudelleen. Edellisestä leikkauksesta oli niin huonot kokemukset että pyysin vaan poistamaan polvesta ylimääräiset tavarat ja niin tulikin eleltyä ihan sujuvasti ilman ristisidettä melkein kymmenen vuotta. Polvi oli hyvässä kunnossa kun lihaksia muisti treenata, toki nivelessä oli pientä löysyyttä.

Vuosituhannen vaihteessa polvi meni huonommaksi ja menin uuteen korjausoperaatioon. Nyt otettiin siirrännäinen takareidestä. Leikkaus meni hyvin ja kuntoutuminen onnistui yhtä takareiden revähtymää lukuunottamatta hyvin. Kuntoutusmenetelmät oli kehittyneet aika tavalla ekaan operaatioon verrattuna. Koipi oli hyvässä kunnossa pari vuotta kunnes taas alkoi kävellessä mennä pois paikoiltaan. Niveltä putsattiin ja kierukasta otettiin pala pois, ja tilanne oli taas hiukka parempi hetken.

Nykyisin nivelessä on edelleen löysyyttä, ja polvi pettää silloin tällöin ja turpoaa. Pyöräillessä ei juurikaan haittaa, päin vastoin ajaminen pitää lihakset paremmassa kunnossa, ja lukkopolkimiin vaihtaminen on vahvistanut myös takareittä paremmin. Kova runttaamminen aiheuttaa kuitenkin turvotusta, joten ajoni on rauhallista ilman kovia vetoja. Uinti ja pyöräily ovat ne lajit joilla menen, mitään äkkinäisiä liikkeitä vaativia lajeja en voi harrastaa. Toimeen tullaan, mutta koko ajan tuntee, että toinen polvi on erilainen kuin toinen. Mitään jatkuvaa tai satunnaistakaan kipua/särkyä polvessa ei ole, joten siltä osin saa olla tyytyväinen.

Kirurgi kertoi, että kolmaskin rekonstruktio voidaan vielä tehdä, mutta en tällä hetkellä ainakaan ole kovin innokas asiaan. Koetan pitää lihaksia jonkinlaisessa kunnossa ja pärjätä sillä. Ulospäin tuo vaiva ei näy esim. kävellessä paitsi silloin kun turvotusta on.

Oma neuvoni on sama kuin tuolla aiemminkin joku heitti: tee mitä lääkäri/fysioterapeutti käskee, kuntota aktiivisesti mutta jätä liika riuhtominen pois. Toipumisia!

HeliT
21.08.2010, 07.47
Olenkin itkenyt omasta polvestani pariin otteeseen muissa ketjuissa. ACL rakennettiin uudestaan torstaina. Terapiablogi (https://luimupupu.wordpress.com/) löytyy täältä...

KLA
21.08.2010, 18.17
Oho... onpas täällä ollut huonotuurisia eturistisiteen omistajia useita... tai sitten minulla vain oli poikkeuksellisen hyvä tuuri (ja hyvä lääkäri).

Eturistiside napsahti irti-poikki vuonna 1996 keväällä hiihtorinteessä. Leikkaus hoidettiin pari kuukautta tapahtuneen jälkeen Tilkassa. Leikkaava lääkäri sattui olemaan joku aivan erinomainen urheilulääkäri. Ristisiteeseen otettiin siirrännäiseksi suikale patellan jänteestä. Päivän tai kaksi otin särkylääkkeitä - 2-3 viikkoa menin kepeillä ja sitten ihan omin voimin. Ensimmäisen kuukauden puolentoista jälkeen polvi ei koskaan varsinaisesti mitenkään vaivannut ja oli täysin kunnossa muistaakseni noin 2 kuukauden kuluttua leikkauksesta. Siitä lähtien ei ole ikinä vaivannut ja on aina tuntunut paremmalta kuin koskaan ennen. Mitään varsinaista kuntoutusohjelmaa ei ollut, mutta urheilin tuohon aikaan muuten aika paljon ja monipuolisesti.

En ollut tuolloin mikään keijukainen (paino 80-85kg) enkä varsinkaan nykyään (paino 100+). Aina olen kuitenkin pelannut leikkauksen jälkeenkin lentopalloa ja laskenut agressiivisesti alppia kisasuksilla (jotka tunnetusti aiheuttaa välillä polviin melko järkyttäviä vääntöjä ja kuormia). Polvi ei ole ikinä vaivannut leikkauksen jälkeen.

Plus
21.08.2010, 18.24
Eihän se ACL mitään PCL katkeamiseen verrattuna... Kaiken lisäksi pelkään että mulle 7v sitten tehty rekonstrukio petti juuri äskettäin. Lisäksi posterolateraalinen kulma on ihan tohjona. On nimittäin alkanut polvi/lonkka vähän oireilla entiseen malliin. Voitte siis lohduttautua että onneksi vain eturistiside.

TunkkiPuolikas
21.08.2010, 18.41
Kunhan vaan muistaa, että 3 kk kohdilla siirrännäinen on heikoimmillaan. Verenkierto ei vielä ole kehittynyt kunnolla siihen ja se alkaa olla "vanha" ilman sitä. Harjoitella voi niin kuin fyssari sulle ohjaa. Tärkeää on suljettu kineettinen ketju. Eli jalkapohja kiinni alustassa. Ei heiluriliikkeellä puntti jalassa tms, ,koska silloin juuri ACL rasittuu. Fillarointi on siis OK!!

Kärsivällisyyttä vaan. Alussa tuntuu ,ettei hommasta tule mitään, mutta kyllä se siitä ajan kanssa lähtee. 6 kk-12 kk siinä haitari kilpaurheiluun. Ja sitä voimaa pitäis olla 90 % toiseen verrattuna. Ennen ei kyllä mutkamäkeen kannata mennä.

Olen itse hoitanut noita jälkihommia fyssarina 20 v ajan, eikä yksikään ole pitkässä juoksussa pommiin mennyt. Aika hyvin ovat kirurgit siis onnistuneet. Yhden tiedän, mutta siinä bakteeri meni jo alkuvaiheessa niveleen. Ja se on sitten huonoa tuuria se. Eikä sulla sekään enää riskinä ole, koska aikaa on kulunut jo sen verran. Toki sen voi sitten jossain uudessa tapaturmassa katketa uusiksi. Näin on munkin potilaille joskus käynyt. Mutta silloin on tehty jotain samanlaista kuin ekalla kerrallakin.

Baldie
22.08.2010, 10.40
Aika hauska lueskella luimupupun blogista miten erilailla noita siteitä rakennellaan/kuntoutusta tehdään. Heinäkuussa olin häissä, joissa toukokuussa Helsingissä leikattu futaajatyttö käveli vielä ohjeiden mukaan tuki jalassa. Itsellä meni ristiside poikki salibandyssä 31.5 ja leikkaus oli tiistaina. Leikkaus suoritettiin päiväkirurgisesti yksityisellä puolella. Klo 8.30 sisään, 9.00 nukutus, 11.30 herääminen, 15.00 kotiin pelkkä kompressioside jalassa ja reilusti ryyniä mukana. Sisään on menty yhdestä kohtaa ja neljä tähystysaukkoa on tikattuna. Siirrännäinen takajänteestä. Toipuminen on alkanut yllättävänkin hyvin. Olen tarkoituksella vältellyt suurempaa liikuskelua. Toissapäiväisen kaupassa kävelyn jäljiltä tuli hiukan takajännekipuja ja lisäturvotusta. Olen kuuliaisesti syönyt kuurin mukaisesti 3*päivässä 50mg Voltaren-tulehduskipulääkettä ja yöllä ottanut pariin otteeseen Panacod-poretabletin. Ekoiksi öiksi varuiksi annetut opiaattipohjaiset ryynit saivat jäädä koskematta. Normaalisti en syö oikein edes buranaa, eikä nytkään välttämättä kivun sietämättömyyden vuoksi olisi tarvinnut ryyniä napata, mutta ohjeistus oli, että mielummin syö ekan viikon siksi ettei kipu pääse edes tulemaan ja noi Voltarenit kai laskee turvotusta. Vielä noista leikkausta edeltävistä tunnelmista: samaistuin kyllä täysin tuohon "ei tässä jalassa VOI olla mitään vikaa"- kommenttiin:) Fillari on liikkunut nyt paremmin kuin aikoihin ja puntillakin on romua saanut käyttää hyvin. Jälkeenpäin todetakseni tuntemukset kuitenkin johtui liene enemmän pienestä epävarmuudesta toipumiskipuja kohtaan ja nukutuspelosta, todella hyvä että leikkasivat, ei tämä niin sietämätöntä ole. Löytyipä samalla myös katkennut kierukka, jonka palaset siivottiin poies. Tsemppiä muille toipilaille kuntoutukseen!:)

HeliT
22.08.2010, 11.31
Mukavaa, että blogistani on ollut tukea. Jalkani oli tosiaan viimeiset pari viikkoa sellainen, että pystyin ajamaan pyörällä maastossa kaikkein teknisipiä pätkiä lukuunottamatta oikein hyvin mutta muut hommat eivät sitten sujuneetkaan. Kävely piti rajoittaa sisällä pyörimiseeen ja pyörän luo kävelyyn. Eihän tämä toipilasaika herkkua ole mutta näyttää siltä, että Tapio Kallio teki oikein hyvää työtä.

Baldie
22.08.2010, 13.53
Miulle sanottiin silloin suoraan pari päivää tapahtuneen jälkeen, että paras leikkausaika olisi 6-8 vkoa tapahtuneesta, kun jalka on saavuttanut täydet liikeradat. Tässäkin suhteessa ilmeisesti koulukuntaeroja. Toinen vaihtoehto käsittääkseni olisi leikata melko välittömästi traumaattisessa tilassa oleva polvi. Itsellä oli siis jo polvi siinä kondiksessa, ettei se käytännössä haitannut arkielämää. Koiran kanssa pari kertaa päivässä puolen tunnin metsälenkki sujui ongelmitta kävellen. Ilmeisesti toi katkennut kierukka tms. roipe jossain välissä aiheutti vähän nivelkipua, mutta muuten ei oireita. Maastossa kävin ajamassa touko-elokuussa vain kerran, kun tuntui että oli korvien välille liikaa yllätysjalkautumiset. Tosin silloin oli maastokin hyvin teknistä kivenkiertoa. Tarkoituksena oli saada leikkausta ennen lihakset mahdollisimman hyvään tikkiin toipumisen nopeuttamiseksi, josta syystä siirryin täysin maantielle (joka kuumana kesänä on mielestäni muutoinkin mielekkäämpää:)). Nyt olisi ohjeet samankaltaiset ekan 3 vkon osalta. 90 asteen taivutusrajoite ja sitten alkaisi fyssari. Ilmeisesti olet tehnyt jo omaehtoista heiluttelua jonkin verran? Itse olen keskittynyt nyt turvotuksen lakemiseen, enkä ole kauheasti lihaksiston avustamana taivutellut. Jotenkin tuntuu noi tikit vielä kiristävän sen verran polvinahkaa, ettei oikeen tohdi. Ilmeisesti kuiten viimeistään loppuviikosta tikkien poiston jälkeen pitäisi alkaa touhuta. Vaikkei se lienee ihan vähällä mahdollista olekaan, mutta mielikuva liian aikaisen rehkimisen vuoksi irti räpsähtävästä siirteestä ei tunnu myöskään mielekkäältä:) Btw. ton haavan sulkemisenkin osalta on päädytty eri ratkasuun. Miulla ei niittejä, ilmeisesti katsotaan ettei näitä karvasia sääriä tarvi kaunistella:) Aisnii, sain muuten itelleni full-length-videon tosta operaatiosta. Ei oo vielä riittäny mielenkiinto kattoa:)

tv.
22.08.2010, 19.18
10. toukokuuta 2008 katkes eturistiside oikeasta polvesta. muutamia viikkoja tuntui pistävää kipua varsinkin autosta noustessa. 5 viikon päästä pääsin ortopedin tykö joka laitto minut heti magneettikuvaukseen.

pari kuukautta huristelin alamäkipyörällä ihan normaalisti kesän aikana. 13. elokuuta oli tähystysleikkaus Terveystalossa. Fysioterapia alkoi 3 viikon päästä tähystyksestä. Ite kuntoutusoperaatio oli hemmetin työlästä aikaa. 3-5 kertaa viikossa kuntosalilla ohjeiden mukaan. tätä tein jouluun asti jolloin jalat alkoivat olla tasavertaiset ja tasapainoaisti toimi normaalisti. tämän jälkeen jatkoin entisten harratusten parissa. oli jännä huomata miten perse alkoi väkisin kääntymään toiselle puolelle tietyissä liikkeissä kun jalkojen lihaskunto oli erilainen. 3 kiloa tippui paino leikkauksen jälkeen ja reiden ympärysmitta 10 cm polven yläpuolelta pieneni 3 senttiä.

kilot ja sentit sain takasin. nyt polvi toimii normaalisti. onneksi muuta ei hajonnu kuin eturistiside. seuraavan talven lasketteluhommat ei kärsiny yhtään polven korjauksesta :) en haluais kokea samaa operaatiota toista kertaa.

läpi käyty tapahtumasarja jätti alitajuntaan pienen epävarmuuden. esim aina kun hyppään ojan yli niin pitää pari kertaa miettiä miten suoritan alastulon. ja tramboliinille ei tee mieli lähteä hyppimään.

ps. vakuutukset rules! yksityisellä puolella polvi oli tähystetty 5 viikkoa ennen kuin kunnallisella puolella olis edes päässy magneettikuvaan.

kooki
22.08.2010, 19.44
10. toukokuuta 2008 katkes eturistiside oikeasta polvesta. muutamia viikkoja tuntui pistävää kipua varsinkin autosta noustessa. 5 viikon päästä pääsin ortopedin tykö joka laitto minut heti magneettikuvaukseen.

pari kuukautta huristelin alamäkipyörällä ihan normaalisti kesän aikana. 13. elokuuta oli tähystysleikkaus Terveystalossa. Fysioterapia alkoi 3 viikon päästä tähystyksestä. Ite kuntoutusoperaatio oli hemmetin työlästä aikaa. 3-5 kertaa viikossa kuntosalilla ohjeiden mukaan. tätä tein jouluun asti jolloin jalat alkoivat olla tasavertaiset ja tasapainoaisti toimi normaalisti. tämän jälkeen jatkoin entisten harratusten parissa. oli jännä huomata miten perse alkoi väkisin kääntymään toiselle puolelle tietyissä liikkeissä kun jalkojen lihaskunto oli erilainen. 3 kiloa tippui paino leikkauksen jälkeen ja reiden ympärysmitta 10 cm polven yläpuolelta pieneni 3 senttiä.

kilot ja sentit sain takasin. nyt polvi toimii normaalisti. onneksi muuta ei hajonnu kuin eturistiside. seuraavan talven lasketteluhommat ei kärsiny yhtään polven korjauksesta :) en haluais kokea samaa operaatiota toista kertaa.

läpi käyty tapahtumasarja jätti alitajuntaan pienen epävarmuuden. esim aina kun hyppään ojan yli niin pitää pari kertaa miettiä miten suoritan alastulon. ja tramboliinille ei tee mieli lähteä hyppimään.

ps. vakuutukset rules! yksityisellä puolella polvi oli tähystetty 5 viikkoa ennen kuin kunnallisella puolella olis edes päässy magneettikuvaan.

Nostelen kyllä kovasti hattua motivoituneelle jälkikuntoutukselle! Tuo on vaihe, jossa polven voi joko antaa pilaantua tai hoitaa _kovalla_ työllä kuntoon. Lisäksi olet oikeassa tuosta ketjun nopeudesta kunnallinen vs. privaatti. Kaikki ei valitettavasti kunnan puolella ole ihanteellista mutta tota vartenhan niitä vakuutuksia otetaan.

HeliT
22.08.2010, 20.14
Joo, olen kyllä vanhemmille isosti kiitollinen vanhasta vakuutuksestani. Itsensä loukkaaminen on jo riittävän ikävää - on edes kiva päästä hoitoon nopeasti (ja voi vielä valita veitsimiehen). Mulla tuo pitkä kuntoutus on vielä edessä...

HeliT
26.08.2010, 21.57
Vähän päivitystä tilanteeseen tännekin blogin lisäksi: operaatiosta on nyt viikko, haavat näyttävät hyviltä ja sääressä on ihan tajuton mustelma. Olen tänään kävellyt sisällä ilman kepakoita ja polvi tuntuu hyvältä. Isoin ongelma on tuo siirteen paikka ja sääri - turvotusta ja paineen tunnetta on pystyssä ollessa enemmän kuin tarpeeksi...

Coera
28.08.2010, 11.23
Vakuutus! Se olis ollu hyvä kun 1.5 vuotta sitten meni lastenrinteessä lasta opettaessa ACL vasemmasta polvesta. Kunta pikkasin 'pelasi' hoitotakuuprossessia ja pääsin leikkaukseen vasta viime marraskuussa, mutta hoito Peijaksessa oli perin asiallista. Kunnallisella vaan valitettavasti ei fysiokäyntejäkään saanut kuin kaksi heti alussa (3vk, 5vk).. Olisin ehkä tarvinnut hieman persiillepotkintaa, vaikka tein kyllä treenejä aika ahkeraasti koko talven ja kevään.

Kipuja oli leikkauksesta ensimmäiset kolme viikkoa aika tavalla - panacodia otin ehkä ekan viikon. Sitten on tuntunut lähinnä juostessa tai salilla tietyt liikkeet.

Ensimmäinen urheilumuoto helmikuussa (n. 3kk) oli hiihto (pertsa, luistelua ei olisi kestänyt) ja siitä sitten pyörän selkään lumien sulettua. Ensin katulenkkejä maasturilla jossa slicksit ja kun innostuin tästä niin ostin kesällä maantiefilun ja sain maasturin takaisin omaan käyttöönsä. Kesällä uskalsi jo mennä maastoonkin.

Salilla on ollut ohjelmassa erilaista jalkaliikettä lämmittelynpöyräilyn jälkeen, mutta kivointa oli vähentää yksitoikkoista, lähes jokapäiväistä salitreenia ja siirtyä fillarin selkään! Säännöllisyys piti nivelet 'rasvattuna', eli aina kun keväällä oli pieni tauko salitreenistä jostain syystä niin alkoi tulla särkyä koipeen -> takaisin salille siis.

Nyt on polvi (9 kk) aika kivassa kunnossa, mutta jalkojen lihasmassassa on edelleen kyllä eroa. Oikea polvi kun saa aina samat treenit ellei siihen erityisesti keskity.. Laskettelun aloitus hieman jännittää, mutta hoidetaan nyt syksy vielä pyöräillen koska se on sujunut hyvin ja kunto on kasvanut.

Baldie
29.08.2010, 20.28
Phuuh 12 päivää leikkauksesta ja alkaa kypsyttää tämä toipuminen, jota on edessä vielä pitkä tovi! Pääsis nyt edes kunnolla kuntouttamaan. Törmäsin HeliT: n blogissa noihin kuviin mustelmista, itsellä ei ole edes mustelmia sanottavasti tullut, mitä nyt kehräsluun alapuolelle näyttää jostain valelevan hiukan tummaa. Sen sijaan reidestä alaspäin jalka on ollut viimeisen viikon todella turvoksissa. Jalkaterä muistuttaa muodoltaan miltei Reino-tohvelia:) Kävin sitten perjantaina poistattamassa tikit, niin työterveyshoitaja kutsui vallan lääkärin paikalle. Lääkäri käski syömään cardioaspiriinia ja tulemaan maanantaina erillistarkastukseen, kuulemma veritulpan riski olemassa..Hiukan kaksiteräinen miekka olemassa, kun toisaalta pitäisi olla paljon liikkeellä jottei tukoksia muodostu, toisaalta taas pitäisi maata riittävästi koipi ylhäällä, ettei turvottaisi. Suht hyvin on balanssi kestänyt. Ilmeisesti tuo välittömän aktiivisen mekaanisen liikuttelun lopputulema on parempi liikelaajuus heti alkuunsa. Itsellä ei ole toivoakaan vielä saada jalkaa suoraksi. Noin 90 asteen kulmaan se sen sijaan taipuu, enempäähän ei ole ensimmäiseen kolmeen viikkoon edes lupaa. Toisaalta tuntuu, että tuota suoristamista estää eniten tuo pohkeen turvotus, joka kiristää myös taivetta. Lääkityksestä on onneksi päässyt luopumaan kipujen puolesta lähes kokonaan:)

HeliT
29.08.2010, 21.44
Kovin henkilökohtaista tuntuu toipuminen olevan. Uskon, että passiivisesta liikuttelulaitteesta ja polveen ekaksi yöksi jätetystä dreenistä oli hyötyä. Yön aikana verta ja muuta nestettä tuli 1,5dl. Tsemppiä Baldielle, toivottavasti kaikki menee hyvin!

Baldie
04.09.2010, 12.28
Noniin, nyt aletaan ehkä pikkuhiljaa päästä itse asiaan, eli kuntoutukseen:) Tuo edellisessä viestissä mainittu turvotus laski kuin laskikin itsekseen ja oli ilmeisesti normaalia lymfaperäistä turvotusta. Uutena tietona itselle tuli lääkärissä se, että istuminen on pahempi asia turvotuksen kannalta, mitä kävely. Johtuu siitä, että nivusten lymfatiehyet menevät tukkoon istuessa, mikä kuulostaa hyvin loogiselta. Turvotuksen laskettua pääsin ruhjomaan jalkaa suoremmaksi ja sainkin hyvin liikerataa venyttelemällä. Tämän jälkeen eteneminen sujui jo yhdellä kepillä keskiviikkona. Puntilla olen käynyt yläkroppaa reenaamassa, alkaen viikko leikkauksesta. Eilen rohkaistuin vetelemään suorin jaloin maastavetoa pienillä 50kg painoilla, niin ilmeisesti hermotus jotenkin rohkaistui, koska reenin jälkeen pystyi jo varaamaan jalalle ilman keppejä. Nyt sitten hitaasti hiipien lyhyet matkat sisällä ja maanantaina sitten ekaan fyssariin. Tiedossa ilmeisesti allasjumppaa mummojen mukana tms.:)

HeliT
06.09.2010, 17.34
18 päivää leikkauksesta. Soitin tänään koipitohtorille ja sain luvan ajaa trainerilla :):):) (jos jalka taipuu riittävästi). En kyllä tiedä, paljonko se taipuu kun olen kiltisti yrittänyt noudattaa kolmen viikon suorakulmarajoitusta. Luulen kyllä, että se taipuu aika paljon enemmän.

Baldie
07.09.2010, 20.14
Itse kävin eilen ekaa kertaa fyssarilla. liikeratavajausta on 15 astetta (ei siis mene suoraksi). Suoran kulman yli taipuu ihan hyvin, eli voisi kuvitella että pyörittely onnistuisi jo, kun oli suht samassa kondiksessa kuukausi tapaturman jälkeen, jolloin aloitin ajelut. Silloin oli mentaliteetti, ettei sieltä enää voi mitään rikki mennä. Nyt on oltava vähän varovaisempi. Fyssari kielsi ainakin alkuun hyvin kevyenkin fillaroinnin. Ergolla saa kuulemma ilman vastusta ajella, ensalkuun kantapäillä. Löi 14 liikkeen kotiohjelman, jonka tänään kolusin läpi kahdessa tunnissa. Kaks kertaa viikkoon lisäksi kahden tunnin fyssari, josta toinen tunti allasjumppaa ja juoksua. Noh, mikäs tässä niin kauan kun on täyspäiväinen reenaaja. Ens viikon jälkeen pitäs alotella vaan jo duunit..Kävely on kuitenkin jo muutaman jumpan jälkeen parantunut huomattavasti ja kepit on voinut jo hyljätä lähes täysin:)

HeliT
08.09.2010, 09.57
Sain eilen pyörän pestynä sisälle ja kokeilin vähän pyörittämistä. Ensin tuntui, ettei siitä tule yhtään mitään vaikka jalka tuntuikin taipuvan hyvin. Äsken pyörittelin jo 10min "hyvin sujuvasti" ilman vastusta, pyöritysnopeus ei kyllä ollut huimaava. Virheasennot ja paikallaan olo alkavat tehdä tehtäviään: alaselkä on vaikeana ja korjatun koiven pohkeen alaosa jumissa, nilkka lukossa ja nilkassa vähän turvotusta.
Sain ohjeeksi tehdä nilkan hoitoon varpaillenousua, kantapäillä kävelyä ja tasapainolautailua. Blogitarinaa (https://luimupupu.wordpress.com/2010/09/08/sisapyorailya/)...

Nimimerkki: lukkopolkimilla on huisin hyvä ajaa paljain jaloin...

Baldie
09.09.2010, 19.16
Jeps. Oli sitten pikkasta vailla jännittävä aamupäivä eilen. Reilu puoltoista viikoa sitten turvotuksen takia määrätty jalan ultraus veritulpan varalta oli aamulla klo 9.00. Olin jo viikon aikana naureskellut, että onpa tosi paljon hyötyä enää tässä vaiheessa, kun turvotus on laskenut. Johan se mahdollinen tulppa olisi tehnyt tehtävänsä. Yllätys oli suuri, kun radiologiatohtori sanoi pohkeessa olevan noin 5cm mittaisen epäilyttävän kohdan - mahdollinen syvä laskimotukos..Ou shit!! Saman tien lähete erikoissairaanhoitoon. Sairaalan ovista kun pääs sisään ja anto lapun hoitajille, niin laittoivat pyörätuoliin ja työntelivät petiosastolle kieltäen liikkumisen. Koitin siihen sitten sanoa, että oon jo kolmisen viikkoa liikkunut enemmän tai vähemmän ja jumpatkin jo alottanut, mutta ohjeet on ohjeet trombitapauksissa. Verikokeen jälkeen työntelivät sitten uudestaan ultraukseen. Eka ultraaja-amanuenssi totesi sairaanhoitajan kanssa saman "epäilyttävän" pätkän. Selvennykseksi kerrottakoon, että laskimoultrauksessa painellaan "skanneria" about sentin välein suonta pitkin ja ruudulla näkee meneekö laskimo painamisesta lyttyyn. Jos menee, niin kaikki ok, mutta jos ei mene, niin on syytä epäillä tulppaa. Noh, tuolla pätkällä ei makuulla skannatessa suoni konfirmoinut ts. mennyt lyttyyn. Paikalle pyydettiin varmuuden vuoksi erikoislääkäri, joka käskikin istua pedin reunalle ja aloitti skannaamisen istualtaan. 3 kertaa suonet läpikäyden totesi kaiken olevan kunnossa. Kuulemma "lihaksikkaat pohkeet omaavilla" (heh, ekaa kertaa joku sanoo tuolaista) on tyypillistä, että jumittuneen lihaksen takia pitää painaa todella kovaa, jotta suoni konfirmoi. Anyway, röntgenosastolta takaspäin joutu kärrit työntelemään ihan ite, ei ollut enää hoitsua kuskina:) Hyvä niin kuitenkin. Olisi ollut perin ikävä alkaa elelemään tukisukan ja vertaohentavien napapistosten kanssa! Fyssari istutti tänään ekaa kertaa ergon satulaan, käskien polkea ensin kantapäillä. Hivutin kyllä melko nopeasti päkiät polkimille ja hyvinhän tuo pyörittely tuntui sujuvan:)

HeliT
09.09.2010, 21.10
Taisi olla jännä päivä! Onneksi kaikki päättyi hyvin. Tuosta taas näkee, että monesti tarvitaan tofellinen ammattilainen, jotta diagnoosit menevät kohdilleen. ..
Pyörittämisen suhteen samat sanat, se tuntuu oikein mukavalta :)

HeliT
20.09.2010, 20.40
Kävin tänään kuukauden jälkitarkastuksessa. Kallio oli polven tilaan oikein tyytyväinen, jalka ojentuu ja koukistuu hyvin, reisilihakset (mitä niistä nyt on jäljellä) aktivoituvat ja turvotusta ei ole paljoa. Kipeä nilkka ja muut köpöttelyn sivuvaivat ovat kuulema ihan normaaleja. Vetolaatikkotesti kieltämättä vähän hirvitti - en kyllä olisi kenenkään muun antanut sitä tehdä!
Seuraavat kaksi kuukautta saa ajaa trainerilla, vesijuosta, kävellä ja tehdä voimaharjoituksia laitteilla polven tuntemusten mukaan. Kiellettyjen listalla tässä vaiheessa ovat tietenkin kaikki polven kierrot, juoksu, hyppiminen ja ulkona pyöräily (yllättävien tilanteiden takia).
Nyt saa siis lisätä pikku hiljaa tehoja ja aikaa ajamiseen. Kiva, vaikka parhaat kurakelit ja Wilman ulkoiluttaminen jäävätkin tältä sysyltä väliin.

Baldie
21.09.2010, 20.03
Whaat??! Taas kunnon linjaeroja:) Ootko käynyt miten paljon fyssarilla / tehnyt kotijumppaa? Miulla on ollut pari viikkoa 2 x viikossa fyssari ja joka päivä about tunnin kotijumppa tuntemuksien mukaan. Fyssari sanoi, että kuuden viikon (ensi viikon) jälkeen voin jo alkaa pyöräilemään ihan oikeasti..Koirankin kanssa olen könynnyt metsälenkkiä jo viime viikon alusta lähtien. Koordinaatio nyt ei ole paras mahdollinen ja vähän ontuen mennään, mutta ei tuota kipuja kuitenkaan.

HeliT
21.09.2010, 21.14
En ole vielä käynyt fyssarilla (mutta olen huomenna menossa). Sain silloin sairaalassa fyssarilta ja Kalliolta ohjeet ekan kuukauden kuntoukseen. Olen jumpannut kotona 2-3 kertaa 20-50min päivässä koipea ja vähän muutakin. Viimeiset kaksi viikkoa olen ajanut olohuoneessa trainerilla pienellä vastuksella ensin 10min, nyt 30min päivässä. Eilisessä tarkastuksessa sain luvan lisätä tehoa ja aikaa tuntemusten mukaan. Joka päivä olen tehnyt pinen kävelylenkin tai pari (varmaan max kilometrin). Kävely sujuu ulkona ihan hyvin, sisällä tahtoo tulla aina jotain vastaan ennen kuin askel paranee. Selkä ja nilkka taitavat haitata kävelyä enemmän kuin polvi. Koordinaatio on parantunut viimeisen viikon aikana tosi paljon, taaksepäin astuminenkin sujuu jo hyvin. Sain koordinaatiosta oikein kehujakin :)
Ulkopyöräily olisi sallittu jos ulkona ei olisi muuta liikennettä. Jos joutuu äkkijarruttamaan ja lyömään jalan maahan niin voi käydä hassusti ...
Autolla ajaminen on sallittua omantunnon mukaan eli jos uskoo kykenevänsä jarruttamaan riittävän nopeasti tarvittaessa.
Seuraava tarkastus on kahden kuukauden päästä. Jos kaikki menee hyvin, niin sitten pitäisi saada juoksulupa. Viiden kuukauden kohdalla saa (ehkä) laskea mäkeä nätisti :rolleyes:
Oletko jo käynyt jälkitarkastuksessa?

Baldie
22.09.2010, 20.23
Miulla on jälkitarkastus 7.10, eli parin viikon päästä. Fyssari toimii samoissa tiloissa ton yksityisen lääkärivastaanoton kanssa ja sanoi, että heillä on suhteellisen aktiivinen jälkihoito / kuntoutus, siltä kyllä kuulostaa. Itselle sopii kyllä hyvin tuo. Kotijumpat on lähinnä liikkuvuutta parantavia, mutta tuolla fyssarilla tehdään jo ihan voimaharjoitustyyppistäkin. Tuo on tietysti riski oikeessa pyöräilyssä tuo yllättävä tilanne, mutta jotenkin tuntuu että enemmän tulee yllättäviä tilanteita koiran kanssa köpätessä:) Fyssari sanoi myös, että normaalisti annetaan kahdeksan viikon kohdalla jo lenkkeilylupa (juoksu) pehmeällä alustalla, ts. aika aikaisin, kun vertaa sinun ohjeistuksiin. Autolla olen ajellut jo varmaan ainakin kolmisen viikkoa. Alkuun piti hiukan ottaa enemmän normaalia enemmän ennakkoa, mutta nyt sujuu jo aivan entiseen malliin. Jännä silti, että vaikka itse tuntuu kuntoutuvan vähintään odotusten mukaan, niin viimeksi fyssarille tuli 3,5 vkoa leikattu kundi, joka ainakin näytti kävelevän lähes normaalisti...:(

hemas
23.09.2010, 09.30
Jaahas, osuipas tää lanka lähelle, ni piti oikein lukemisen sijaan rekisteröityä...

Joo, oma polvi rempattiin reilut kaksi vuotta sitten, ja useilta muiltakin kavereilta on noita eturistisiteitä plus polven aluetta yleensä rempattu.

Eli perus eturistisiteen siirrännäinen reidestä tarkoittaa sitä, että usein raajapaino on sallittu heti alusta lähtien ja mitään sidettä lujempaa tukea ei useinkaan tarvita. Parin viikon jälkeen varovainen fysio voi alkaa. Isometrinen reisi ja sääri lihasten harjoittelu saa alkaa about heti kun tuskiltaan pystyy. About puoli vuotta näin yleensä menee, ennenkuin voi palata melkein normaaliin rutiiniin... ja usein vasta karvan yli vuoden jälkeen tuo jalka on about niin hyvä kuin siitä tuleekaan (nyt en sitten puhu lihaksista, vaan ihan sen siirrännäisen kestävyydestä).

Jos siirrännäinen on napattu polvilumpion pinnalta, niin alun rauhallinen jakso on hiukan pidempi, mutta sen jälkeen parantuminen hiukan nopeampaa. Samma saken kuiteskin, eli jalka täydessä iskussa vasta vuoden jälkeen.

Suomessa ei noita siirrännäisiä tietääkseni tehdä vainajista, joten empä viitsi sitä edes käsitellä.

Näin siis jos pelkkä ACL on mennyt rikki. Näin harvemmin kuitenkin on, vaan usein pamahtuu ainakin kierukka osin päreiksi. Helpoimmillaan kierukasta lähtee vain kärjestä pikku pala, joka vain siististi leikataan pois. Tuo ei oikeastaan vaikuta itse jalan kuntoutukseen.

Jos taas kierukasta otetaan reilummin paloja pois, pitää usein ottaa hiukan rauhallisemmin pidempään.

Ja jos sitä kierukkaa yritetään harsia kokoon, no silloin raajapaino rajoitus on voimassa seuraavat kaksi kuukautta, ja ainoastaan reisien sekä säärien isometriset harjoitteet ovat sallittuja (jos nekään).

HeliT
24.09.2010, 21.51
Kävin äsken ekaa kertaa vesijuoksemassa. Se olikin yllättävän vaikeaa kun jalan koordinaatio ei ole normaali ja on tottunut etenemään vedessä uiden. Tuntuu, että vesiliikunta oli polvelle hyväksi. Liikunnan jälkeinen lilluminen 37 asteisessa altaassa teki sitten hyvää sekä jalalle että päälle :)
Luulen kyllä, ettei tuo vesijuoksu ala koukuttamaaan, omalla pyörällä ajo olohuoneessa on kivempaa mutta toki pitää tehdä niitä kuntoutusjuttuja mitä käsketään.

Baldie
02.10.2010, 13.56
Jepjep, pohjalta on pitkä matka ylös:) Kävin äsken ensi kertaa maantiepyörän päällä: 25 km uskalsi ajella 25,5km/h keskarilla ja tuossakin oli täysi työ (ennen leikkausta lenkkivauhti n. 33km/h). Pidempää ei oikein uskaltanut ajaa, kun putkelle noustessa alkoi vähän tuntua kipua ja muutenkin mentävä hyvin varovasti. Käytännössä työt teki lähes vain ja ainoastaan toinen jalka, leikatun pyöriessä mukana. Hermotukset ja lihasvoima aivan hukassa vielä. Mutta kyllä se tästä lähtee, hitaasti ja varmasti. Päälle tuo teki hyvää:)

ONEFORALL
05.10.2010, 17.35
Ei sentää mitään oikein rikki ole mennyt mutta noin vuos sitten salibandya pelatessa polvi vääntyi ja otti vähän osumaa, mutta ei tuntunut että pahasti meni joten jatkoin pelaamista ja muuta urheilua kunnes myöhemmin kipu paheni polvessa ja menin lääkäriin. Ei pahasti ollut mennyt mutta tietynlainen puhdistusleikkaus piti tehdä. Hyvä tuuri kävi ettei pahemmin mennyt kun idiottina jatkoin urheilua pienestä kivusta välittämättä.

HeliT
08.10.2010, 15.08
Tässä vähän päivitystä tilanteeseen, blogista (http://luimupupu.wordpress.com/) löytyy kiinnostuneille lisää. Uusi ristisiteeni täytti eilen seitsemän viikkoa. Kävin eilen toista kertaa fysioterapeutilla. Koordinaatio ja tasapaino toimivat jo ihan hyvin. Jalka suoristuu täysin ja koukistuu hyvin, menisi varmaan täysin koukkuun jos turvotusta ei olisi. Olen käynyt kaksi kertaa viikossa vesijuoksemassa ja viitenä päivänä ajanut olohuoneessa, molempia 30-45min kerrallaan. Lisäksi ohjelmassa on päivittäin noita koordinaatio- ja tasapainoharjoituksia, kävelyä ja venyttelyä, voimaharjoituksia kolme kertaa viikossa. Kävely menisi ihan hyvin jos toisen jalan kantapää ei olisi niin sairaan kipeä:(. Kaikkine touhuineen kuntoukseen menee sellaiset pari tuntia päivässä.
Paikallisen fysioterapian ohjeiden mukaan viikoilla 8-9 saisi jo aloittaa hölkkäämisen jos paikallaan hyppely sujuu hyvin. Koipikorjaajagurun ohje taas on, että juosta ei ennen kolmea kuukautta. Jospa tällä kantapäällä siinä vaiheessa voi jo juoksua harkita.
Jospa tuosta vielä jalka tulee vaikka joka lähes joka päivä tulee mietittyä, että teenkö liikaa/liian vähän:seko: Ohjeistuksena voisin kuitenkin sanoa, että koittakaahan pitää polvenne ehjänä!

Sirkkusofia
08.10.2010, 15.17
Ohjeistuksena voisin kuitenkin sanoa, että koittakaahan pitää polvenne ehjänä!
Olen lueskellut juttujasi (kiitos!) ja olen entistä vakuuttuneempi, että minulla ei ole varaa lähteä korjauttamaan eturistisidettä. Aika on myyty ensi kevääseen asti. Täytyy sitkeillä ja kaivaa taas polvituki esille ja toivoa, että tämä särky laantuisi :)

Tsemppiä paranemiseen :)

HeliT
08.10.2010, 15.41
Olen lueskellut juttujasi (kiitos!) ja olen entistä vakuuttuneempi, että minulla ei ole varaa lähteä korjauttamaan eturistisidettä. Aika on myyty ensi kevääseen asti. Täytyy sitkeillä ja kaivaa taas polvituki esille ja toivoa, että tämä särky laantuisi :)

Koita pärjäillä koiven kanssa. Olen yrittänyt kirjoittaa blogiin rehellisesti = välillä kitistäkin aika tavalla. Toipumisnopeus on tietysti kovin henkilökohtaista. Mulla itse polvi on mennyt mukavasti eteenpäin, mutta kaikki sivuvaivat ovat sitten hidastaneet normaaliin elämään palaamista kuten kävelyä.
Nainen ja eturistiside on paha yhdistelmä. Naisella on muistaakseni 5-6 kertaa suurempi riski hajoittaa eturistisiteensä. Syitä ovat esimerkiksi kehon mittasuhteet (iso perä :rolleyes:), hyppytekniikka ja hormonit...


Tsemppiä paranemiseen :)
Kiitokset!

bere
08.10.2010, 15.53
Joo mullakin katkennut eturistiside, rakennettu uus rustosuikaleella ja parilla titaaniruuvilla tähystyksessä. Onhan tää paljon parempi kuin ennen leikkausta, pieniä liikerata vajauksia jäi, ei esim pysty enää istumaan polviasennossa kantapäiden päällä. Muuten ihan ok, pyöräily, skeittaus ja lumilautailu sujuu edelleen.

Aloitan tänään astangajoogan, jos vaikka venyis takas liikeradat.

Baldie
09.10.2010, 17.44
Yksilöllistä tuntuu olevan toipuminen, mutta asiaa arpovalle kehottaisin kuitenkin vakavasti harkitsemaan leikkaukseen menoa. Vaikka ennen leikkausta tuntui, että kyllähän tämän kanssa pärjää, mutta vaikka paraneminen on hyvin vaiheessa, lopputulema vaikuttaisi jo nyt paremmalta. Itellä oli torstaina kontrollikäynti. Liikerata oli 5-120 astetta, ts. ei mene täysin suoraksi. Suotavaa olisi kuulemma olla 0-125 astetta. Samoin tavoitteena olisi tässä vaiheessa myös linkkaamattomuus, mikä kohdallani tuon ojentamisvajeen takia ei toteudu. HeliT: lle sen verran, että kuntouttamismääräsi vaikuttavat minusta vähintäänkin riittäviltä! Itselleni tunti päivässä on osoittautunut sopivaksi. Tietysti tehosta riippuu, mutta koko ajan mennään rasituksen ja levon tasapainossa turhia rasituskipuja vältellen. Pyörä alkaa liikkua jo kohtuullisesti, mutta ei liene tarvitse vielä haaveilla tuota 8vkon jälkeen annettavan lenkkeilyluvan hyödyntämistä...Kontrollissa ortopedi vähän varoitteli, että ei kannata enää koskaan yrittää venyttää kantapäätä takapuoleen - ei tule onnistumaan. Totesin vähän haaveilevani ehkä muutamasta lyhyestä triathlonista ensi kesänä, johon vastaus oli, että: "niin, jos pystyt juoksemaan, kaikki ei pysty"..Toivossa on hyvä elää, että palautuu kuitenkin suht normaaliksi.

HeliT
09.10.2010, 19.16
HeliT: lle sen verran, että kuntouttamismääräsi vaikuttavat minusta vähintäänkin riittäviltä!
Tuosta kirjoittamastini parista tunnista päivässä: osa on aamun herättelykävelyä etanavauhtia, venyttelyä ja vähitellen sen verran kaipaamaani joogaa kun pystyn tekemään. Tehoja ei ole missään paljoa, pyörälläkin esim. äsken max 55W.
Koiven taipumisesta sen verran, että (luotto)fysioterapeuttini sanoi, että 120 astetta olisi ihan ok seitsemän viikon kohdalla. Onko sun polvessa vielä turvotusta? Sehän vaikuttaa koukistumiseen. Mulla menee lattialla istuessa melkein kantapää pakaraan, jäljellä oleva turvotus estää lopun.
Kuten tuolla jo vinguinkin, toisen jalan kantapää vaikuttaa kävelyvauhtiin polvea enemmän ja korjatun jalan nilkka on vieläkin vähän turvoksissa.
Oletko muuten käynyt vesijuoksemassa? Itse suhtauduin siihen etukäteen vähän negatiivisesti mutta se on kyllä ollut tosi hyvää liikuntaa polvelle. Juoksun lomassa voi tehdä "voimaharjoituksia", kuten jalan liikutusta sivulle ja eteen/taakse sekä jalan koukistusta taakse. Erityisesti tuo vedessä koukistus on todella hyvä liike polven liikkuvuudelle.

Muoks: Kesään on pitkä matka ... mulla olis toiveissa laskea mäkeä jo talvella!

Baldie
09.10.2010, 19.54
Joo, vesijuoksu alkoi kolmen viikon jälkeen. Tunti ensin fyssaria ja siihen 45 min. päälle vesijuoksua ja jumppaliikkeitä altaassa kuvailemallasi tavalla. Parin kerran jälkeen laitettiin allassaappaat vielä jalkaan. Kyllä se oli ihan toimiva juttu, etenkin ihan alkuvaiheessa kun oli koordinaatio hyvin hukassa ja voimat vähissä. Aikataulusyistä ei enää viime viikolla sitten noita allasjumppia ollut, kun fyssarilla on vain kahtena päivänä allas käytössä, eivätkä ne sopineet kuntoutuspäiviksi. Jotenkin vain tuntuu, että nyt on parempi alkaa jo hakea enemmän voimaliikkeitä ja niissä edistystä onkin tapahtunut. Viime kerralla tehtiin yhden jalan kyykkyä taaimmainen jalka sidottuna taljalla kattoon. Sitten vaaka-asennossa jalkaprässissä tehty "pomppuja" nyt kolme kertaa, painoja on saanut laittaa joka kerta lisää. Voimistumisen suhteen ollaan siis hyvin aikataulussa. En sitten tiedä tota ojentamisvajetta, kuuluuko se vain sarjaan "henkilökohtaiset ominaisuudet", vai oliko kenties siun erilainen leikkaustapa (ne dreenit ja liikuttamiset) tuon suhteen toimivampi. Toisaalta taas, miun jalka ei mennyt suoraksi edes ennen leikkausta ja tuolloin oli itse vammasta kulunut 2,5 kuukautta. Luottavaisena uskon, että se tästä ajan kanssa paranee. Polvessa on turvotusta. Ympärysmitta on lumpion kohdalta 2 cm enemmän kuin ehjässä jalassa..10cm lumpion yläpuolelta mitattuna -4cm:(...Mutta kyllä se tästä--

HeliT
19.10.2010, 13.55
Uusi eturistiside täyttää tänään kaksi kuukautta. Synttäreiden kunniaksi sain eilen ekan kerran kantapään peppuun :). Rappusia olen päässyt "normaalisti" alaskin kohta viikon. Polvi tuntuu siis parantuvan hyvin. Kuntoutus jatkuu samaan tyyliin seuraavan kuukauden: trainerilla ajoa, vesijuoksua, kävelyä, kevyttä voimaharjoitusta, koordinaatioharjoituksia ja venyttelyä.
Tuntuu, että suurempi vaiva tällä hetkellä on toisen jalan kantapää ja isovarpaan tyvinivel jotka ovat ilmeisesti ottaneet itseensä virheasennosta.

Baldie
21.10.2010, 22.14
Toisilla fyssarit alkaa päästä vasta vauhtiin, niin toisilla jo loppuu:( Vakuutusyhtiön maksamat kymmenen kertaa siis jo käytetty. Anyway, toipumisvauhti on odotusten mukaista. Itseäni eivät ole vaivanneet mitkään sivuoireet tms. virheasennot. Olen käynyt nyt puolenkymmentä maantielenkkiä ja keskari alkaa olla jo kolmenkympin tietämillä tuulessakin:) Ei tarvitse enää siis ajella yksin, kun ei ole ajokaverillekaan pelkäksi rasitteeksi.Koiran kanssa lenkkeillessä on myös yritelty tapailla jonkinlaisia juoksuaskeleita.Tasasella ei juurikaan menestystä ole, mutta ylämäessä mönkiminen tuntuu luontevammalta. 8vko: sta eteenpäin on periaatteessa ollut "lenkkeilylupa" pehmeällä alustalla .Liikkuvuus ei ole lähelläkään tuota luokkaa kuin sinulla. Pieni ojennusvaje (luokkaa 5mm polvitaipeesta lattiaan, kun jalka on suorana istualtaan). Kantapäästä hanuriin on about 20cm maksimiasennossa. Leikannut ortopedi totesikin 6,5 vkon tarkastuksessa, että on sitten turha yrittää enää koskaan venyttää sillälailla, koska se tulee aivan varmasti kiristämään. Hänen kanssaan yhteistyötä tekevä fyssari kertoi myös, että on tapana tehdä siirre hiukan kireäksi etenkin urheilevilla, koska se ajan myötä siitä vetreytyy. Anyway, eteenpäin mennään. Tsemppiä sinne:)

HeliT
09.11.2010, 23.26
Kävin tänään toisessa jälkitarkastuksessa (ylihuomenna 12 viikkoa leikkauksesta). Kallio sanoi, että polvi on niin hyvässä kunnossa kun tässä vaiheessa voi olla :) :) :). Nyt pitäisi vaan saada lihaa koipeen eli salilla pitäisi käydä ahkerasti. Juosta saa jos haluaa mutta ei ole pakko. Lisää tarinaa kiinnostuneille taas blogissa (http://luimupupu.wordpress.com/2010/11/09/lisaa-lihaa-toinen-jalkitarkastus/) ...

HeliT
16.12.2010, 01.00
Päivitänpä tännekin koiven tilannetta. Korjauksesta on neljää päivää vaille neljä kuukautta. Viimeisen kuukauden aikana polvi on mennyt hyvää vauhtia parempaan suuntaan. Kävely on normaalia ja normaalivauhtista, kolme kilsaa on pisin kävelymatka tähän mennessä. Voimaa jalkaan on tullut ihan mukavasti vaikka sen hankinta vähän vaikeaa onkin. Yliliikkuvuuteni ja löysät niveleni aiheuttivat sen, että fysioterapeutti huolestui pari viikkoa sitten polven löysyydestä. Kävin toissapäivänä näyttäytymässä Kalliolle työreissun yhteydessä. Polvi on hyvässä kunnossa ;) sain kehuja liikkuvuudesta ja voiman palautumisesta. Murtsikkaa saa nyt hiihtää käsipainotteisesti hyvissä olosuhteissa - kotona tosin ei lunta ole kuin murto-osa siitä, mitä Helsingissä...
Mäkeen saa mennä reilun kuukauden päästä ja seuraava tarkastus olisi helmikuun puolivälissä. Eiköhän tuosta hyvä jalka tule.

Maik
28.03.2011, 15.26
Jaahas täällähän on oikein oma topikki tälle ainakin itselleni niin ajankohtaiselle aiheelle.
ACL katkesi hiihtolomalla tasan 4 viikkoa sitten ja leikkkaus pitäisi suorittaa ensi viikolla. Aika jännän tuntuinen tuo polvi on tällä hetkellä. Kun sitä pitää aaavistuksen koukussa, niin voisi kuvitella vaikka juoksevansa, mutta kun suoristaa oikein kunnolla ja varaa sen päälle, niin tuntuu kipua ja siltä että polvi menisi vähän yli. Kuntopyöräily on sujunut jo ihan mukavasti ja kiinnostaisi kovasti tietää, että milloin operaation jälkeen olette päässeet pyörän päälle. Ekaks varmaan kuntofillarilla, mutta mites sitten ihan oikeesti esim. maantielle?

HeliT
28.03.2011, 20.07
Tähän kerhoon ei mielellään toivota tervetulleeksi. Toivotan siis malttia ja kärsivällisyyttä. Itsekin mietin ennen leikkausta kovasti, mitä saa ja pystyy tekemään kuinkakin pian. "Saa"-osa riippuu paljon ortopedin kuntoutuslinjasta (ja vuodenajasta). "Pystyy"-osan kertoo sitten polvi ja pää ;).
Suomessa monet ortopedit ja fysioterapeuti ovat nopean ja aktiivisen kuntoutuksen kannalla, toiset taas suosivat amerikkalaistyylisempää kuntoutusta jossa ensimmäinen tavoite on saada liikeradat kuntoon. Jos se koipi ei suoristu pian, niin myöhemmin on vaikeaa... Liian nopealla hosumisella voi saada vahinkoa aikaiseksi. Ristisidesiirteen kiinnitysten luutumista ja siirteen vahvistumista ei voi nopeuttaa edes päällään seisomalla. Kuuntele siis koivenkorjaajaa.

Kuten tuossa yllä ja blogissa kerroinkin, niin mä "ajoin" tai siis pyörittelin ekan kerran trainerilla kolme viikkoa leikkauksesta. Ajamiseen jalan pitää tietysti taipua riittävästi ja liikeratojen palautuminen on kovin henkilökohtaista. Mä en ole vieläkään ajanut ulkona kun talvipyöräilyssä ennen puolen vuoden rajaa olisi ollut liikaa riskejä. Lopputalveksi ei enää viitsi nastoja laittaa.

Perinteistä hiihdin ekan kerran neljän kuukauden kuluttua leikkauksesta ja vapaata puolen vuoden jälkitarkastuksen jälkeen. Nyt, vähän yli seitsemän kuukauden jälkeen olen käynyt neljä kertaa laskettelemassa. Odotin kaikkien lajien aloittamista niin kauan, että pystyy tekemään kaiken teknisesti ja vauhdillisesti normaalisti.

Jalka toimii hyvin, mutta kyllä se vielä väsyy ja välillä kipeytyy. On kuulema normaalia, että kipua ja tuntemuksia on vielä puolitoista vuotta leikkauksen jälkeen. Kyllä tästä hyvä koipi tuli/tulee (ja vakaampi kuin toinen jalkani), kiitokset korjaajalle!

Herman
29.03.2011, 14.02
Mulle tehtiin korjausoperaatio kolme vuotta sitten ja silloin kuntoutustapa oli "aktiivinen, mutta rasittamaton". Tunnin liikeratajumpat kolme kertaa päivässä, tärkeimpänä oli jalan oikaisu. Kuntopyöräilyn sain aloittaa neljän viikon jälkeen ja kevyen juoksun parin kuukauden kuluttua. Ekalla lenkillä pystyin juoksemaan 50 m:).
Puolen vuoden jälkeen sain luvan maastopyöräilyyn lauseella: "en kyllä suosittele". Samalla ortopedi totesi, että parempihan tämä polvi on kuin tuo toinen. Omaa työtään kehui?
Kipuja esiintyy ajoittain, ei niinkään rasittavissa suorituksissa vaan kohta niiden jälkeen.

Kokemukseni perusteella tekisin kuntoutuksen samoin toisellakin kerralla, jota ei toivottavasti koskaan tule. Eli perusteellisesti ja kiirehtimättä.

Juha74
02.04.2011, 10.30
Moi,

Kirjoittelin tänne kuntoutusohjelman polvileikkauksen jälkeen -> http://www.relaa.com/index.php?topic=2963.msg188248#msg188248 . Ohjelma etenee portaittain ja hissukseen rasitustasoa nostaen. Maltti, rauhallisuus ja oikea tekniikka ovat valttia kuntoutuksessa.

Maik
07.04.2011, 13.35
No niin kinttu on operoitu ja makailen selviämisosastolla. Tähän mennessä aivan loistava servitsio täällä turun uudessa sairaalassa. Myöhäinen aamupala tarjoiltiin sänkyyn kahvin ja konjakin kera. I Padi,jolla tätäkin kirjoittelen annettiin myös ajankuluksi. Tästä se kuntoutus sitten alkaa.

Tank Driver
07.04.2011, 23.21
Saako siä viinaa?!

Jaa ihmeessä toipumiskokemuksia, meikäläinen tässä neljättä kuukautta tappelee työnantajan ja vakuutusyhtiön kanssa. Ois kai vaan pitäny ottaa lähete TAYSiin suosiolla.

HeliT
07.04.2011, 23.25
No niin kinttu on operoitu ja makailen selviämisosastolla. Tähän mennessä aivan loistava servitsio täällä turun uudessa sairaalassa. Myöhäinen aamupala tarjoiltiin sänkyyn kahvin ja konjakin kera. I Padi,jolla tätäkin kirjoittelen annettiin myös ajankuluksi. Tästä se kuntoutus sitten alkaa.
Tsemppiä toipumiseen. Muista käyttää usein jäätä ja pitää jalkaa koholla - molemmat keinot auttavat turvotuksen vähentämiseen.

Maik
15.06.2011, 20.33
Saako siä viinaa?!
Jep. Aika outoa omastakin mielestä, että kaikkien puudutus-, rauhoittavien- ynnä muiden lääkkeiden päälle tarjottiin pienet hömpsyt, mutta ihan hauskaa.

10. operaation jälkeinen viikko menossa ja koipi toipuu ihan mukavasti. 4x punttisalia viikossa on pitkän päälle aika puuduttavaa hommaa varsinkin näin kesällä, mutta onhan tässä päässyt jo maantielle ajelemaan ja järviin kroolaamaan etc. eli eiköhän se tästä vielä iloksi muutu.

kh74
15.06.2011, 21.01
Saako siä viinaa?!

Sai aikoinaan Hatanpäälläkin viinaa!

Vaikka oli hädin tuskin lääkepöllyistä selvinnyt niin vielä mieltä parannettiin jollain konjakintapaisella. Taisivat antaa 2cl vain.

Ne oli hyviä aineita. Muistan nauraneeni ihan katketakseni eturistisideleikkauksen jälkeen kaikkia koomisuuksia, sairaala-asuja, sukkia, kankeutta jne.

Sirkkusofia
20.01.2012, 09.35
Kyllä tässä taitaa olla seinä edessä ja on mentävä lääkäriin. Polvea on alanut tasaisesti särkemään ja (koti)diagnoosin perusteella näyttää siltä, että polvilumpio ei ole enää sijoillaan. Toiseen polveen verrattaessa siinä on selvä terävä kohouma ja se on niin saakutin arka. Pelkkä kädellä pyyhkäisy tekee välillä kipeää.

Tilasin vanhoja papereita edellisistä tähystysleikkauksista ja ne saatuani menen sitten lääkärille kuulemaan, mitä tuolle olisi tehtävissä. Multa on siivottu pois edellisissä tähystyksissä 3/4 eturistisiteestä. Jos tuo loppu on lähtenyt (hieman vaikuttaa siltä), niin kai se on sitten siirrännäisen paikka? Mätä juttu jokatapauksessa, kun pyöräily ja ratsastus alkaa olla saakutin hankalaa ja kivuliasta :(

HeliT
20.01.2012, 12.04
Sirkkusofia, kyllä se jalka kannattaa korjata. Kuntoutus on pitkä ja välillä tuntuu vaikealta, mutta kärsivällisyys yleensä palkitaan. Mulla on kulunut 1 v 5 kk ristisideleikkauksesta ja korjattu jalka on paljon toista jalkaa tukevampi ja parempi.
Ortopedi ja fysioterapeutti kannattaa valita huolella - jos siirre laitetaan esim. liian kireäksi, niin jalan liikeradat voivat jäädä vajaaksi. Siellä pääkaupunkiseudulla mestareita on tarjolla useampikin. Mulle voi laittaa YV:tä jos kaipaat vertaistukea.

Sirkkusofia
16.08.2012, 10.00
Taidan olla jahkamoitsemisen mestari... Polvi oli kevättalvesta hetken hyvä ja ajattelin vielä sinnitellä. Keväällä kipu palasi, mutta en halunnut pilata kesälomaa jalan operoinnilla. Töidenkään puolesta ei oikein ollut mahiksia. Kävin kuitenkin röntgenissä ennen lomaa ja nyt huomenna sitten ortopedille kuulemaan visioita what-to-do.

Lomalla on ollut päiviä, että olen joutunut lähinnä istuskelemaan ja kulkemaan varovaisesti. Työmatkafillarointi onnistuu ekana päivänä kohtuullisesti, mutta näin kolmantena enää tuskaisesti. Polvi antaa huolella periksi ja ylämäet on lievästi ilmaistuna karseita. Jotain on siis pakko tehdä nyt. Pelottaa kyllä hitsisti - koko syksy on työasioita buukattu täyteen ja uutakin työtä pitää hakea. Uuh...

HeliT
17.08.2012, 14.24
^ Tsemppiä ja jaksamisista, Sirkkusofia! Toivottavasti polven tila selviää koipitohtorin luona. Vertaistukea on aina saatavilla.

kaierkki
20.08.2012, 17.11
Olaaa kaikille -pieni updeitti tähän aloittamaani topikkiin, tässä samalla kun Vueltan kolmas eteppi alkaa Eurosportilta. Eturistisiteen kuntoutumiseen meni mulla lopulta kokonaan 2,5 vuotta!!!! Totta, niin kauan. Nyt se on viimeisen päälle jämäkkä ja kivuton. AIkaa ja hermoja se otti, mutta nyt hymyilyttää sen suhteen.

Paras kuntoutuskeino mun tapauksessa oli vesijuoksu ja kuntopyörä.

Kaikki jotka nyt tuskailee saman ongelman kanssa, niin ei muuta pää pystyyn ja hermoja, kyllä se sieltä tulee kuntoon !!!

HeliT
20.08.2012, 19.35
Eturistisiteen kuntoutumiseen meni mulla lopulta kokonaan 2,5 vuotta!!!! Totta, niin kauan. Nyt se on viimeisen päälle jämäkkä ja kivuton. AIkaa ja hermoja se otti, mutta nyt hymyilyttää sen suhteen.

Paras kuntoutuskeino mun tapauksessa oli vesijuoksu ja kuntopyörä.

Kaikki jotka nyt tuskailee saman ongelman kanssa, niin ei muuta pää pystyyn ja hermoja, kyllä se sieltä tulee kuntoon !!!

+1. Kyllä se mullakin lähes kaksi vuotta vei. Nyt on hyvä ja tukeva koipi, ei tarvitse arastella missään :).
Sinisilmäisenä luulin, että puolen vuoden "lupa tehdä kaikkea" tarkoittaisi sitä, että uskaltaakin ja ei tunnu missään ... ei ihan niin ole ainakaan yli kolmekymppisellä....

kaierkki
20.08.2012, 23.27
+1. Kyllä se mullakin lähes kaksi vuotta vei. Nyt on hyvä ja tukeva koipi, ei tarvitse arastella missään :).
Sinisilmäisenä luulin, että puolen vuoden "lupa tehdä kaikkea" tarkoittaisi sitä, että uskaltaakin ja ei tunnu missään ... ei ihan niin ole ainakaan yli kolmekymppisellä....

Nii-i ja saatikka yli neli-vitosella :-)

E_K
20.08.2012, 23.56
+1. Kyllä se mullakin lähes kaksi vuotta vei. Nyt on hyvä ja tukeva koipi, ei tarvitse arastella missään :).
Sinisilmäisenä luulin, että puolen vuoden "lupa tehdä kaikkea" tarkoittaisi sitä, että uskaltaakin ja ei tunnu missään ... ei ihan niin ole ainakaan yli kolmekymppisellä....

Ite syyllistyin samaan että puoli vuotta ja sit ei enää tunnu missään. Vuoden jälkeenkin nyt vielä totutellaan ja pakko hiljalleen uskoa että kyllä se vähän enemmän vie kun sen puoli vuotta. Niin ja mä oon alle kolmekymppinen, ainakin hetken aikaa :)

Draagon
05.05.2013, 19.32
Tervehdys! Olen uusi kaveri tällä foorumilla ja ajattelin nyt avautua/kysyä vähän neuvoja kun löytyi itseä koskettava aihe.

Harrastan moottorikelkka enduroa ja tarkoitus oli täksi kesäksi hommata oikea maastofillari ja kohottaa sillä peruskuntoa talveksi mutta mutta... Pääsiäisenä jo kisakauden päätyttyä ajelin omalla crossiradalla ja puolihuolimattomasti eräässä hypyssä jalkani yliojentui seuraamuksena eturistiside poikki ja kierukka hajalla. Polvi on nyt operoitu vajaa kaksi viikkoa sitten (uusi eturistiside tehtiin hamstring jänteestä jne), hakaset poistetaan ylihuomenna ja kepitkin heitin nurkkaan reilu viikon jälkeen leikkauksesta. Jalan saan aika suoraksi ja 90astetta on maksimi mitä saa koukistaa kontrolliin saakka mikä on parin viikon päästä, silloin alkaa myös ohjattu kuntoutus.

Nyt mielessä onkin että uskaltaisinkohan jo kokeilla kuntopyörää tai vaikka crosstraineria ennen tuota kontrolli käyntiä? kävely on mennyt päivä päivältä parempaan suuntaan ja varsinkin kun oikein tuota jalkaa venyttelen niin kävely on aika helppoa mutta aika äkkiähän se "tönkkiin" vielä menee.

Pyöräkin tekisi mieli käydä jo hommaamassa mutta tuonne maastoon ei ilmeisesti kannata ihan heti suunnata? Tiukka kesä/syksy tulossa että koiven saan iskuun tulevaksi talveksi :)

Kiitos ja anteeksi (nimimerkillä pitkiä nämä päivät sohvalla maaten)

weakman
05.05.2013, 20.05
Tervehdys! Olen uusi kaveri tällä foorumilla ja ajattelin nyt avautua/kysyä vähän neuvoja kun löytyi itseä koskettava aihe.

Harrastan moottorikelkka enduroa ja tarkoitus oli täksi kesäksi hommata oikea maastofillari ja kohottaa sillä peruskuntoa talveksi mutta mutta... Pääsiäisenä jo kisakauden päätyttyä ajelin omalla crossiradalla ja puolihuolimattomasti eräässä hypyssä jalkani yliojentui seuraamuksena eturistiside poikki ja kierukka hajalla. Polvi on nyt operoitu vajaa kaksi viikkoa sitten (uusi eturistiside tehtiin hamstring jänteestä jne), hakaset poistetaan ylihuomenna ja kepitkin heitin nurkkaan reilu viikon jälkeen leikkauksesta. Jalan saan aika suoraksi ja 90astetta on maksimi mitä saa koukistaa kontrolliin saakka mikä on parin viikon päästä, silloin alkaa myös ohjattu kuntoutus.

Nyt mielessä onkin että uskaltaisinkohan jo kokeilla kuntopyörää tai vaikka crosstraineria ennen tuota kontrolli käyntiä? kävely on mennyt päivä päivältä parempaan suuntaan ja varsinkin kun oikein tuota jalkaa venyttelen niin kävely on aika helppoa mutta aika äkkiähän se "tönkkiin" vielä menee.

Pyöräkin tekisi mieli käydä jo hommaamassa mutta tuonne maastoon ei ilmeisesti kannata ihan heti suunnata? Tiukka kesä/syksy tulossa että koiven saan iskuun tulevaksi talveksi :)

Kiitos ja anteeksi (nimimerkillä pitkiä nämä päivät sohvalla maaten)

Periaatteessa kevyt pyöritys voisi tehdä kuntopyörällä hyvää, mutta kandee soittaa/lähettää mailia lekuriin ja varmistaa. Itsellä eka kontrolli oli 2vkon jälkeen leikkauksesta ja pääsin jo ajamaan fiudella. Paluuseen ensi talveksi enskaamaan jättäisin kohtuu suosiolla ja keskittyisin laittamaan voiman ja fysiikan kuntoon seuraavaksi kaudeksi. Itse jätin sulkiksen n. 11 kuukaudeksi ja käytännössä vasta nyt n. 1,5v leikkauksen jälkeen en enään pelatessa sitä muista. Mulla tosin ikää kertynyt jo 36 eli nuoremmilla varmaan nopeampaa.(leikkauksesta reipas 1,5v) Edelleenkin tulee päiviä jolloin huomaa ettei ole ihan "yhtä" hyvä kuin toinen polvi.(esim. pitkään istuttaessa tiukassa polvikulmassa yms.)

Draagon
05.05.2013, 20.15
Kaikkeni teen että ensi kaudella viivalla ollaan, leikkauksen tehnyt kirurgi kävi heräämössä mua jututtamassa ja sano että tuki polveen (estämään yliojentumiset) ja kovaa ajoa tulevana talvena.. Mutta aika näyttää..

Tuo crosstrainer tuossa vieressä polttelisi, sais kuitenkin koko kroppa vähän liikuntaa.. Pitänee soitella johonkin suuntaan ja kysellä että kannattaako..

Iletys
05.05.2013, 21.19
Itsellä polvilumpio murtui talvella, mutta aika samanlainen toipuminen tuostakin operaatiosta on. Turvotus polvesta pitäisi saada poistumaan mahdollisimman nopeasti. Se estää lihasaktivaatiot ja sitä myöten jalka on aika morjens. Kevyt pyörittely varmasti auttaa ja kylmäpussia sen perään. Itse kävin myös lymfaterapiassa.
Noin 4kk ekasta leikkauksesta ja alkoi lihakset palautumaan pikkuhiljaa, mutta edelleen aivan säälittävät on voimatasot. Lisäksi kovemman treenin jälkeen saa nukkua särkylääkkeillä. Samoin tuo istuskelu jalka koukussa ei tee hyvää.
Eli toivottavasti pääset polvea pyörittelemään. Saa nesteet liikkeelle.

ErnoNykanen
05.05.2013, 22.04
Itellä on kanssa pari polvioperaatiota takana. Pyöräily ja uiminen osoittautuivat hyviksi kuntoutustavoiksi, koska itseä ei hirveästi napannut kuminauhajumpat yms. Jotain sähköterapiaa kävin kanssa kokeilemassa juuri tuohon nesteen/turvotuksen poistoon, mutta mielestäni tulokset jäivät aika laihoiksi.

Nyrkkisääntönä kannattaa alkuvaiheessa pitää sitä, että jos se tekee kipeää niin ei välttämättä kannata ennen kontrolleja lähteä sellaista tekemään. Jos esim. jotkut liikeradat on vinossa niin saattaa tulla vaan lisää vaurioita, mutta jos oma kroppa ei mitään älähdä niin kohtuullisen turvallisena voisi pitää juuri esim. crossarilla harjoittelua. Aika kevyesti kannattaa kuitenkin tosiaan aloitella ja tarkkaan kuulostella omaa kroppaa, sillä jos lähtee liikaa repimään niin voikin sitten tulla kuntoutuksessa takapakkia ja reilusti.

Hallitut liikeradat ja kevyet kuormat pitäisi olla turvallinen yhdistelmä, mutta nämähän on aina yksilöllisiä asioita nämä kuntoutukset. Ja lääkärin koulutusta kun en omaa niin en uskalla mitään totuuksia laukoa. Kuitenkin vain omia kokemuksiani tässä peilailen.

HeliT
05.05.2013, 23.48
Polvi on nyt operoitu vajaa kaksi viikkoa sitten (uusi eturistiside tehtiin hamstring jänteestä jne), hakaset poistetaan ylihuomenna ja kepitkin heitin nurkkaan reilu viikon jälkeen leikkauksesta. Jalan saan aika suoraksi ja 90astetta on maksimi mitä saa koukistaa kontrolliin saakka mikä on parin viikon päästä, silloin alkaa myös ohjattu kuntoutus.

Nyt mielessä onkin että uskaltaisinkohan jo kokeilla kuntopyörää tai vaikka crosstraineria ennen tuota kontrolli käyntiä? kävely on mennyt päivä päivältä parempaan suuntaan ja varsinkin kun oikein tuota jalkaa venyttelen niin kävely on aika helppoa mutta aika äkkiähän se "tönkkiin" vielä menee.

Pyöräkin tekisi mieli käydä jo hommaamassa mutta tuonne maastoon ei ilmeisesti kannata ihan heti suunnata? Tiukka kesä/syksy tulossa että koiven saan iskuun tulevaksi talveksi :)

Minä sain trainerilla ajoluvan muistaakseni reilun parin viikon päästä leikkauksesta. Eihän se siinä vaiheessa vielä varsinaista ajamista ole kun vastusta ei saa olla oikeastaan mitään mutta kevytkin pyörittäminen tekee päälle hyvää. Ortopedeilla on omat kuntotuslinjansa, joten kannattaa kysyä ennen kuin tekee sellaista, mihin ei ole sairaalassa saanut lupaa. Lääkäristä riippuen maastopyöräilykielto voi olla puoli vuotta, kuten muihinkin teknisesti haastaviin lajeihin. Siirteen vahvaksi kasvaminen sekä voiman ja koordinaation palauttaminen vie aikansa, biologista puolta ei ikävä kyllä voi nopeuttaa...
Hieman ihmettelin muuten tuota tukikommenttiasi. Korjauksen ja kuntoutuksen jälkeen polvista tulee yleensä "uuden veroisia" eikä tukia tarvita.
Tsemppiä ja kärsivällisyyttä kuntoutukseen. Kyllä siitä hyvä tulee!

Draagon
06.05.2013, 07.58
Hieman ihmettelin muuten tuota tukikommenttiasi. Korjauksen ja kuntoutuksen jälkeen polvista tulee yleensä "uuden veroisia" eikä tukia tarvita.
Tsemppiä ja kärsivällisyyttä kuntoutukseen. Kyllä siitä hyvä tulee!

Juu siis tuo tuki tulisi siksi että vältyttäisiin uusilta samanlaisilta vahingoilta, tuossa meidän lajissa tuo polven yliojentuminen ja vääntyminen on aika yleistä. Tämäkin vahinko olisi ehkä jäänyt tapahtumatta kunnon tukien kanssa. Ei siis siksi että korjatusta polvesta tulisi jotenkin erityisen heikko.

Kyselen tänään tuolta paikasta mikä leikkauksen suoritti että mitä uskallan tehdä, huomenna tosiaan hakasten poisto haavoista... Niin ja voi sitä juhlaa, pääsee saunaan :)

Tank Driver
06.05.2013, 16.01
Össurin Sti:tä suosittelen polvitueksi. Ainakin fillaroinnissa ja kuulemmä myös prätkäcrossissa äärimmäisen pätevä. Tähän saa integroidun polvisuojankin. Mulla ollut reilun puoli vuotta, leikkaus vasta edessä.

Draagon
08.05.2013, 16.55
Tänään kokeilin eka kerran kuntopyörää ja crosstraineria, tuo jälkimmäinen tuntui paremmalta laajemman liikkeen ansiosta.. Eilen tuli käveltyä vähän enemmän ja kylläpä sen sitten illalla tunsi, turvotuskin polvessa oli aika voimakasta..


Pikkuhiljaa...

am8119
08.05.2013, 18.28
Itsekkin eturistiside leikkauksen sekä kierukan korjauksen kokeneena suosittelen ehdottomasti vesitreeni ohjelmaa !
Sinne vaan mummojen kanssa liikkumaan... Ps. Vesitreeni ohjaajana voin suositella.

Draagon
08.05.2013, 19.02
Mitä ja miten siellä altaassa sitten pitää toimia jos nyt ennen ohjattuja hoitoja kävis jo kokeileen?

am8119
09.05.2013, 00.24
Mitä ja miten siellä altaassa sitten pitää toimia jos nyt ennen ohjattuja hoitoja kävis jo kokeileen?

Kannattaa odottaa kunnes saat luvan, ja sitten kivun ja liikkuvuuden rajoissa erinlaisia jalan vientejä eteen ja taakse, kasikkoja jaloilla yms.
Niin yksilöllistä riippuen jalan liikkuvuudesta. Fyssarilta voi saada lisää ohjeita.

HeliT
09.05.2013, 00.46
^Juurikin noin. Ensin lupa ortopedilta/fyssarilta. Sitten vesijuoksua ja ohjeiden mukaista jumppaa. Poreallaskin tekee hyvää.
Ei kannata hötkyillä...

Draagon
09.05.2013, 15.52
Juu niissä lapuissa mitkä sain fyssarilta sairaalasta lähtiessä lukee että kahden viikon jälkeen kevyttä liikuntaa, kuntopyörää ja vesikävelyä ym. Ja eka kontrolliin vielä aikaa niin ajattelin että vois ensiviikolla altaassa käydä, ei vaan ikinä ole mitään vesiliikuntaa tullut harrastettua niin siksi kyselin että millaisia liikkeitä siellä kannattaa harrastaa..

am8119
09.05.2013, 15.59
Juu niissä lapuissa mitkä sain fyssarilta sairaalasta lähtiessä lukee että kahden viikon jälkeen kevyttä liikuntaa, kuntopyörää ja vesikävelyä ym. Ja eka kontrolliin vielä aikaa niin ajattelin että vois ensiviikolla altaassa käydä, ei vaan ikinä ole mitään vesiliikuntaa tullut harrastettua niin siksi kyselin että millaisia liikkeitä siellä kannattaa harrastaa..

Menet ohjatulle vesiliikunta tunnille, ja sanot ohjaajalle että sulla on tällainen vaiva.. huomioivat yleensä tämän. Joissakin kaupungeissa on myös erillisiä ryhmiä esim: iäkkäille lonkka/polvivaivaisille niihin kannattaa mennä jos se on mahdollista.

Draagon
16.05.2013, 10.30
Kyllä se vesi teki tosiaan hyvää kintulle, eilen altaassa kävin ja ihan omikseen siellä vedessä sitä pyörittelin ym..
Crosstraineria ja kuntopyörää pari kertaa päivässä on nyt ollut ohjelmassa, ensi viikolla eka kontrollikäynti, jospa sitten sais luvan ruveta kuormittaan kunnolla.

Kävely paranee koko ajan mutta pitäs nyt perhana saada tuo nilkuttaminen kokonaan pois, tuntuu että se vika on melkein tuolla korvien välissä. 1,5 kuukautta nilkuttanut niin oikea kävely meinaa unohtua :)

Ja kyllä se vaan on jännä homma kuinka äkkiä lihas surkastuu, leikatun jalan reisilihas on menettänyt aika rajusti "paksuutta" verrattuna terveeseen :(

Kolnaako
16.05.2013, 11.54
Mulla tehty ristiside pari kk sitten. Fyssari painottanut miten viimeisimmän tietämyksen mukaan tuossa reenaamisessa tulee edetä maltillisesti. Kun polveen on saatu oikea kireys/tukevuus sitä ei pidä mennä löysyttämään liian aikaisella repimisellä. Jouduin esim. odottamaan lupaa polkea trainerilla pitkään, koska liikkuvuus ja kireys olivat just optimaaliset. Sen sijaan erilaisia lihasten aktivointia ja hallintaa kehittäviä liikkeitä saa hinkata ihan kyllikseen ja enemmänkin. Vesikävely tuli ohjelmaan ennen pyöräilylupaa ja se tekeekin gutaa vaikka on tappavan tylsää. Tällä hetkellä tehdään jo askelkyykkyjä ja salilla ojentajaa/koukistajaa koneessa sekä prässiä. Kulmat toki vielä max 90 astetta ja fokus linjauksissa ja liikkeen hallinnassa. Koukistajaan on syytä kiinnittää paljon huomiota, samoin nelipäisenreisilihaksen sisimpään haaraan.

HeliT
16.05.2013, 16.06
Kolnaako, kuntoutuksessa on ortopedien ja fyssareiden linjojen välillä tosi isoja eroja. Osa eroista tulee siitä, onko jalassa korjattu ACL:n lisäksi muutakin, esim. rustovaurioiden korjaaminen ja osa kierukkaoperaatioista tuottavat varauskieltoa eli muutaman viikon kepittelyä. Pelkästä ristisidekorjauksesta esim. oman ortopedin linjani oli myös maltillinen: eka kuukausi ekaan kontrolliin hyvin kevyitä liikkeitä, noin kolmen viikon kohdalla pyöritin luvalla traineria ilman vastusta. Kuukauden kontrollin jälkeen sai mennä vesijuoksemaan ja tehdä kevyitä voimaharjoituksia. Juoksuluvan sain (en kyllä nilkkaongelmani takia voinut juosta) ja rankemmat voimajutut alkoivat kolmen kuukauden jälkeen. Fysioterapiapaikassa sen sijaan käytettiin pääosin paljon aktiivisempaa mallia (juoksu ja perinteinen hiihto 2kk jälkeen...). Olen kyllä tyytyväinen tuohon maltilliseen, USA:ssa isosti käytettyyn malliin. Ristisidesiirrännäisen pitää antaa kasvaa paikalleen ja vahvistua eikä sitä saa venyttää liikaa. Kuntoutus vaatii pitkää pinnaa mutta kun sen jaksaa, niin isosta osasta polvia tulee hyvä :) (keski-ikäisillä tädeilläkin...)

Draagon
25.05.2013, 09.26
Ekat kontrollit ja fysioterapeutti käynnit takana, ensisijainen tavoite olisi nyt saada liikeradat kuntoon. Polvi menee koukkuun sen 120astetta ja suoristuu täysin eli hommia piisaa tuonkin suhteen. Kuntopyörää ja crosstraineria saa huoletta käyttää mutta ei kuitenkaan pitkiä aikoja kerralla että jalka ei rasitu liikaa. Ihan normi fillarointi luvankin sain sillä ehdolla että ei saa kaatua :) Mukava kun pääsee jo touhuamaan kaikenlaista pientä vaikka töihin nyt ei vielä lupaa tullutkaan, no lomaillaan nyt tämä kesä :)

weakman
25.05.2013, 10.30
Ekat kontrollit ja fysioterapeutti käynnit takana, ensisijainen tavoite olisi nyt saada liikeradat kuntoon. Polvi menee koukkuun sen 120astetta ja suoristuu täysin eli hommia piisaa tuonkin suhteen. Kuntopyörää ja crosstraineria saa huoletta käyttää mutta ei kuitenkaan pitkiä aikoja kerralla että jalka ei rasitu liikaa. Ihan normi fillarointi luvankin sain sillä ehdolla että ei saa kaatua :) Mukava kun pääsee jo touhuamaan kaikenlaista pientä vaikka töihin nyt ei vielä lupaa tullutkaan, no lomaillaan nyt tämä kesä :)

Joo sehän tuossa "kuntoutus" sairauslomassa hyvä että saa oikein luvalla treenata ja ei työt häiritse harrastusta

Draagon
16.06.2013, 21.54
Leikkauksesta reipas 7 viikkoa. Ensimmäiset juoksu harjoitukset otettu ja salilla treenataan säännöllisesti. Liikeradat on aika hyvät mutta turvotusta esiintyy vieläkin, varsinkin "kovemman" reenin jälkeen. Tulevalla viikolla ohjelmassa hyppyharjoituksien aloittelu, hommasin myös sellaisen vähän vaikeamman tasapainolaudan (ei niitä perus muovisia), on hyvän oloinen reenilaite.

Draagon
06.07.2013, 14.13
Päivitelläänpä tilannetta, leikkauksesta n.2,5 kk. Edelleen saikulla ollaan mutta treenata saa jo aika vapaasti. Pyörälenkkejä olen ajanut jo tuolla maastossa, juoksentelua myös vähän. Turvotus aika vähäistä ja liikeradat melkein terveen jalan veroiset.

Tiedä vaikka tästä jalka vielä tulee :)

HeliT
01.08.2013, 16.25
^ ristisiteet eivät hajoa "itsekseen" vaan polven vääntyessä esim. laskettelu- tai sählyonnettomuuksissa. Tämän ketjun aiheesta polvessasi siis tuskin on onneksi kyse. Ongelmasi johtunee hyvin todennäköisesti jalkojen lihasjumista tai selkäongelmasta (hermoja pitkin). Reisilihasten ja IT-jänteen jäykkyydestä voi tulla todella ikäviä polvituntemuksia. Kannattaa tarkastuttaa ajoasento ja pyörän sopivuus sekä käydä tarvittaessa fysioterapeutin ja/tai osaavan urheilulääkärin/ortopedin juttusilla.

Draagon
20.08.2013, 20.28
4kk leikkauksesta, jalka alkaa olla aika hyvä. Juoksulenkeillä ei enää kipuja ja punttisalilla kyykätään jo kunnon painoilla, sanotaanko että arkielämässä alkaa välillä jo unohtua että jalka on operoitu. Työhommiinkin on palailtu pikkuhiljaa ja konttailu tuolla raksalla jo onnistuu, nyt vaan pitäs saada koipeen se menetetty voima takas.

Tällä hetkellä tulevan talven kisatouhut tuntuu ihan realistisilta ainakin jalan suhteen, katotaan miten se sali ja lenkkipolku maistuu syksyn mittaan :)

Läskimaha
07.12.2016, 12.58
Liitynpä tähän polvivammasten kerhoon. Tuli sunnuntaina polveen täystuho. Alustavan kopeloinnin perusteella etu- ja sivuside poikki ja kierukka rikki. Takaristiside saattaa olla myös rikki, näkee sitten joskus magneettikuvista tarkemmin. En valita mutta kyllähän tämä kyrsii... Ortopedi lupaili että jos leikkaukset ja kuntoutus onnistuu hyvin niin huhti- toukokuulla vois hyvinkin olla maantiellä pyörän selässä. Kaikki luut on ehjät.

Miten muilla tämmösten jälkeen onnistunut pyöräilyhommat vai pistänkö vehkeet myyntiin samantien??
Onneks on iso paketti panacodeja niin ei vitutakaan kun vähäsen...

oppes
07.12.2016, 21.57
Liitynpä tähän polvivammasten kerhoon. Tuli sunnuntaina polveen täystuho. Alustavan kopeloinnin perusteella etu- ja sivuside poikki ja kierukka rikki. Takaristiside saattaa olla myös rikki, näkee sitten joskus magneettikuvista tarkemmin. En valita mutta kyllähän tämä kyrsii... Ortopedi lupaili että jos leikkaukset ja kuntoutus onnistuu hyvin niin huhti- toukokuulla vois hyvinkin olla maantiellä pyörän selässä. Kaikki luut on ehjät.

Miten muilla tämmösten jälkeen onnistunut pyöräilyhommat vai pistänkö vehkeet myyntiin samantien??
Onneks on iso paketti panacodeja niin ei vitutakaan kun vähäsen...

Pyöräilyhän on kuitenkin ystävällisin harrastus polvelle. Pari, kolme kuukautta ja olet satulassa jälleen. Jo aiemminkin mutta vaatimattomalla tavoitetasolla. Liike on paras lääke. Nimimerkillä 9 päivää keinonivelleikkauksesta satulassa ;)

Gaastra
08.12.2016, 10.09
Ajankohtainen aihe itsellekin, mulla kun napsahti eturistiside poikki viime kesänä maastopyörällä kaatuessani. Polvi operoidaan ensi tiistaina, tehdään uusi ACL takareidestä otettavasta jännesiirteestä. Harmittaa kyllä jo etukäteen kun pyöräilyt jää aika pitkäksi aikaa tauolle, varsinkin kun uusi maastopyörä tuli pari viikkoa sitten. Täytyy tulevana viikonloppuna ottaa siitä ilosta kaikki irti.

Herman
08.12.2016, 16.51
Täytyy tulevana viikonloppuna ottaa siitä ilosta kaikki irti.

Lets be careful out there:cool:. Vaikka polvi onkin jo rikki, niin se ei tarkoita etteikö se voisi rikkoutua lisää. Pari-kolme kuukautta menee nopeasti ja ainakin omalla kohdallani operaatio onnistui niin ettei pyöräilyn suhteen jäänyt mitään rajoitteita. Malttia vaan ja huolellinen kuntoutus, vaikka se saattaa jonain päivänä hieman tympiäkin:).

-Lane-
08.12.2016, 20.03
Liitynpä tähän polvivammasten kerhoon. Tuli sunnuntaina polveen täystuho. Alustavan kopeloinnin perusteella etu- ja sivuside poikki ja kierukka rikki. Takaristiside saattaa olla myös rikki, näkee sitten joskus magneettikuvista tarkemmin. En valita mutta kyllähän tämä kyrsii... Ortopedi lupaili että jos leikkaukset ja kuntoutus onnistuu hyvin niin huhti- toukokuulla vois hyvinkin olla maantiellä pyörän selässä. Kaikki luut on ehjät.

Miten muilla tämmösten jälkeen onnistunut pyöräilyhommat vai pistänkö vehkeet myyntiin samantien??
Onneks on iso paketti panacodeja niin ei vitutakaan kun vähäsen...

Uskon että pyöräilyhommat onnistuu paremmin kuin moni muu liikunta. Itselläni kävi osapuilleen sama tuho muutama vuosi sitten ja kuntoutus eteni osapuilleen näin:

- loukkaantuminen helmikuun alussa, eturistiside poikki, sisempi sivuside poikki, kierukoissa repeämiä ja pieniä rustovaurioita
- 6-7 viikkoa ortoosi jalassa yötä päivää, sivuside paranee tuossa ajassa itsestään
- leikkaus huhtikuun puolivälissä (eturistiside hamstringistä, kierukoiden siivous)
- ensimmäisen kerran pyörän päällä pari viikkoa leikkauksen jälkeen eli vapun tienoilla (sisällä trainerilla pyörittelyä ilman vastusta)
- ensimmäisen kerran pyörällä maantiellä kesäkuun alussa (maasturilla ilman lukkoja)
- maantiepyörällä lukkojen kanssa heinäkuun alusta alkaen
- ensimmäinen juoksulenkki reilut 3kk leikkauksesta, hyppy- ja loikkaharjotteita noin 6kk leikkauksen jälkeen

Todella paljon joutuu näkemään vaivaa kuntoutumisen kanssa - harmittavan hitaasti voimat palautuvat siihen verrattuna kuinka nopeasti ne häviävät. Tsemppiä!

juseh
02.02.2017, 02.51
No niin, joulukuussa tuli vedettyä rempulat rintheessä ja jokseenkin samat vauriot kuin tuossa yllä. Nyt on viisi viikkoa kuntoutettu aktiivisesti ja liikkuvuuteen onkin saatu huimaa parannusta (taivutus yli 90 astetta). Puukolle kuiteski mennään reippa viikon päästä ja sitten vissiin ollaan keppiukkona joitakin päiviä. Vähän on ristiriitaiset fiilikset, kun olen kuitenkin päässyt tässä jo takaisin pyörän selkään, mutta taas joutuu ottamaan yhdet takapakit.

Saigonilla tulen sitten spämmäämään itseni autoja-topicin postaajien kärkikolmikkoon.

Gaastra
02.02.2017, 14.01
Nyt kun ketjua kerran nostettiin, niin päivitetäänpä omaa tilannetta. 13.12. siis operoitiin oma polvi. Toimenpide tehtiin selkäydinpuudutuksessa ja takareidestä otettiin Hamstring-siirre, josta tehtiin uusi eturistiside. Itse leikkaus kesti 1h 20 min ja illalla pääsin jo kotiin.

Ensimmäinen reilu viikko meni kepeillä linkutellessa, sen jälkeen jätin kepit pois. Pari viikkoa leikkauksesta vuodenvaihteen aikoihin kokeilin ensimmäisen kerran traineripyöräilyä ja siitä lähtien olen sisäpyöräillyt kaksi kertaa viikossa tunnin kerrallaan. Punttisaliharjoittelun jalan osalta aloitin kolme viikkoa leikkauksesta, jolloin hyvin kevyttä, hallittua reisiojennusta & koukistusta.

Omalla kohdalla kaikki on mennyt todella hyvin ja jalka on päivä päivältä parempi. Viime viikolla (leikkauksesta 6 viikkoa) oli ortopedikontrolli sekä fysioterapeutin tapaaminen. Polven liikkuvuus todettiin täydeksi samoin kävely sujui normaalisti.

Maastopyöräilykielto on kuitenkin 6kk asti leikkauksesta, joten vasta Juhannuksen tienoilla pääsee sitä harrastamaan. Maantiepyöräilyn aion kyllä aloittaa maaliskuussa, kun tiet sulavat. Pyöräilyssä riskihän on lähinnä se, että kaatuu tai ottaa huonolla asennolla maasta tukea, jolloin polvi voi vääntyä ja jännesiirre katkeaa tai siihen tulee venymä.

Ortopedin mukaan jänneoperaatiosta kuntoutuminen on pitkä prosessi. Nyt 7 viikon kohdalla siirre on vielä erittäin heikko vaikka kunto muuten tuntuu jo hyvältä. 6kk kohdalla jännesiirteen vetolujuus on vasta n. 60% terveestä ja vasta 12kk kuluttua siirre on yhtä vahva kuin terve jänne.

juseh
13.03.2017, 15.43
No nii, viikko sitten aukastiin polvee. Eturistisiteen reko ei onnistunut takareiden jänteestä, kirurgi sano että on nii rihvelit, että ei tulisi mulla kestämään. Otettiin siirre patellan jänteestä. Polvessa on nyt sitten n.40 hakasta ja on vieläkin se on aika helvetin turpeessa. Perjantaina vetäs koko koiven turpeeseen polven alapuolelta, niin piti käydä ultrassa tarkistamassa, että ei oo tukoksia. Ei onneks ollu. Mulle määrättiin jo heti sen leikkauksen jälkeen pistokset laskimotukosten estoon. Hemoglobiini on n.165 ja leposuke 37.

Nyt pitäis vaan alkaa saamaan koipeen liikerataa. Vaikeeta on, jarruttaa sen verta toi turvotus ja tikeista alkaa aina jostain kohtaa tihkuttamaan. Suoraks se nyt jotenkin pitää vaan taistella.

Ihmetyttää vielä vaan tuo nilkka. Se jäi turvoksiin sisäpuolelta, kantapään yläpuolelta. Lisäksi se on ihan musta ihan siitä kantapään juuresta. Liittyyköhän se jotenkin niihin siirteiden kaiveluihin? Onko muilla ollut samaa?

oppes
13.03.2017, 20.30
Jumppaa, jumppaa... Ja leikkauksen jälkeen se koipi turpoaa tietty. Tekonivelleikkauksessa osa kivuista, turpoamisesta, mustelmista tulee siitä miten koipi vedetään "jigiin" leikkauksen ajaksi. Tiedä sitten tuosta ristisiteiden kalastelusta... :( Ja tuo tukosten seuranta kyllä kannattaa ottaa vakavasti. Kolme vuotta sitten kun itellä kasailtiin vasen sääri palasista, niin laskimotukoshan tuohon iski melkein heti. Eli yllättävä turvotus, kipu kannattaa ottaa vakavasti ja painua ultraan heti,