PDA

Näytä tavallinen näkymä : Kunnon testaaminen



Sivut : 1 [2] 3

Santtu_Pasanen
12.09.2012, 16.16
^ Vähän epäselväksi jäi tämä testaaminen. Ilmeisesti sulla on tiedossa n. syke kynnyksellä ja ... mitä sitten?

Kannattaa muistaa, että testi on testi ja se kuvaa suoritusta ja sitä kautta tulosta testiolosuhteista ja epäsuorina mittauksina edustavat enemmän tai vähemmän osuvia aproksimaatioita kuvattavasta ilmiöstä. Se, että alkaa uskoa näiden kynnysrajojen pitävän paikkaansa, on sitten melkoisen naiivia. Hyvä, että tunnistat tulokset uneksi. Mutta ei kotitestit ole myöskään turhia. Ongelmana vaan on, jos testaa ja käyttää tieteellisen maailman / laboratoriotutkimusten käsitteitä ja ilmiöitä kotioloissa, tulosten siirrettävyys reaalimaailman harjoitteluun on vieläkin vaikeampaa kuin laboratoriotestien tulosten siirtäminen. Jo se, mitä tarkoitetaan aerobisella tai anaerobisella kynnyksellä ja miten se näkyy harjoitellessa, on ristiriitaisia mielipiteitä herättävä asia. Esimerkiksi, jos kolistelija ajaa nyt tasaisesti trainerilla tunnin 270 W keskiteholla (90 % kynnyksestä) on hyvinkin mahdollista, että syke kipuaa tuona aikana yli tuon testiprotokollan mukaisen AnK-sykerajan. Mitä tästä sitten päätellään?


Tuosta päätellään, että kehosi lämpötilan nousun ja veren plasmavolyymin pienenemisen (=lämmönjäähdytys) seurauksena sydämen iskutilavuus on pienentynyt ja se joutuu lyömään tiheämmin kompensoidakseen menetettyä iskutilavuutta. Olettaen, että teho tosiaan pysyy samana, hapenkulutus ei muutu mihinkään.

Muutama pieni lisäys/tarkennus:
1. Fysiologisesti ei ole olemassa mitään kynnyksiä, vaan kynnykset ovat keskustelua helpottavia sovinnallisia määritelmiä. Määritelmiä on hämmentävä määrä: kiinteitä laktaattimääriä (esim. LT, OBLA), suhteellisia laktaattimääriä, graafisia tulkintoja (1st, 2nd Lactate turningpoint, DMax), laktaattipitoisuuden nousuun/tasaantumiseen perustuvia (MLSS). Kehossa tapahtuu vain liukumia eri energiantuottomekanismien kesken.
2. Mekanismit, jotka tuottavat ja poistavat laktaattia, eivät ole yhteyksissä toisiinsa, eikä kehossa ole "säätelijää", joka kontrolloisi laktaatin määrää. Ts. jos laktaattitaso ajanhetkellä on jotain ja toisella ajanhetkellä jotain muuta, ainoa asia, joka siitä täysin varmasti voidaan sanoa, on, että laktaatin määrä on muuttunut. Johtuuko se paremmasta laktaatin poistosta vaiko tehokkaammasta laktaatin tuotannosta ei ole varmaa. Tämän lisäksi laktaatin määrään vaikuttaa mm. mitattavan ruokavalio. Laktaattiin perustuva mittaus on siis epäsuorempaa ja sitä kautta epätarkempaa, kuin tehonmittaus (joka siis kertoo suoraan ulkoisen työn). Täydet pisteet siis kotimittaukselle.
3. Samoin harjoitusalueet (puhutaan sitten pk, vk,mk tai Z1,Z2,Z3, etc, etc nimityksistä) ovat vain keskusteltua ja hahmottamista helpottavia sovinnaisia kategorioita. Oikeasti, siis fysiologisesti, kehon sisällä ei ole mitään tällaisia alueita.
4. Kynnykset mitataan hapenkulutuksena tai työtehona. Urheilijoille tavataan kertoa syke kynnyksellä, koska sykkeen mittaus on yleisin (ja huonoin) tapa kontrolloida intensiteettiä. Se ei missään nimessä tarkoita, että jokin lyönnin tarkkuudella ilmoitettu lukema tarkoittaisi yhtään mitään. Syke kertoo vain sen, kuinka usein sydän lyö, ei sitä, kuinka paljon happea tai edes verta se kuljettaa, eikä sitä, minkälaisella teholla lihakset työskentelevät. Sykkeeseen vaikuttavat mm. väsymys, edeltävät treenit, nesteytys, lämpötila, stimulantit (kofeiini, etc) ja syke voi helposti heitellä 10 lyöntiä samalla työskentelyteholla/hapenkulutuksella eri olosuhteissa.

Ylläolevista johtuen, lyönnintarkkojen sykkeiden tai watin tarkkojen tehojen määrittäminen tai seuraaminen on suhteellisen turhaa puuhaa.

MTBVespa
12.09.2012, 22.04
Ylläolevista johtuen, lyönnintarkkojen sykkeiden tai watin tarkkojen tehojen määrittäminen tai seuraaminen on suhteellisen turhaa puuhaa.

On kai yleisesti tosi (?) että "kynnyksillä" harjoittelu kehittää kuntoa, ja kynnystehoja parhaiten. Mitenkä siis löytää nuo kynnykset, jos syke ja watit ovat kerran "huonoja"? Tuntumako on paras konsti löytää "kynnys" treenin aikana? Vois pikku hiljaa siirtyä tonne Miten harjoitella topiikkiin kyl...

Santtu_Pasanen
12.09.2012, 23.41
On kai yleisesti tosi (?) että "kynnyksillä" harjoittelu kehittää kuntoa, ja kynnystehoja parhaiten. Mitenkä siis löytää nuo kynnykset, jos syke ja watit ovat kerran "huonoja"? Tuntumako on paras konsti löytää "kynnys" treenin aikana? Vois pikku hiljaa siirtyä tonne Miten harjoitella topiikkiin kyl...

Et tainnut lukea hirveän tarkasti, että ei ole olemassa mitään kynnystä. On olemassa lukematon määrä fysiologien sopimia määritelmiä kynnyksiksi. Riippuen mittaajasta, kynnyksen määrittelystä ja protokollasta, kynnysteho voi vaihdella useita kymmeniä watteja. Ja koska ei ole olemassa mitään kynnystä, ei ole myöskään maagista harjoitusintensiteettiä, jolla harjoittelu tuottaisi paremman tuloksen, kuin vähän alempi tai korkeampi intensiteetti. Periaatteessa kaikki pitkäkestoinen (sanotaanko yli 8min mittainen) harjoitus kehittää tismalleen yhtä ja samaa ominaisuutta: aerobista ATP:n tuotantoa.

Kynnys käsitteenä sinällään on ihan hyödyllinen työkalu vaikkapa suhteuttaa harjoituksen tavoitetasoja, mitata/suhteuttaa harjoitusvolyymia ja mitata kehitystä (olettaen tietenkin, että käytetään aina samaa protokollaa mittaukseen), mutta pointti oli, että äärettömän tarkka, orjallinen kynnyksen noudattaminen on turhaa, mistä syystä esim. tehomittarin kanssa saatava jatkuva testaustulos, on huomattavasti hyödyllisempää, kuin kerran, pari vuodessa laboratoriossa tehtävä (laboratoriomittauksellakin toki oma paikkansa tietyissä sovellusalueissa).

eddymerckx
13.09.2012, 00.36
Testeillä ei ole paljonkaan merkitystä maantieskaboissa. Pää ratkaisee. Pitää pystyä ylittämään itsensä ja monesti.. Maantieskaboissa merkitystä on max tehoilla, pk kestävyydellä ja kyvyllä palautua. Ravinnon liukeneminen elimistöön kisan aikana kun kroppa käy kovilla on myös ratkaisevaa. Jos haluaa pärjätä Borgå Loppetissa, ratkaisevinta on kuinka paljon pystyy tuottamamaan watteja kovissa paikoissa. Näiden spurttien jälkeen vauhti on yleensä PK 1 tasolla ja silloin on suurin merkitys hyvällä PK1 kuormitustasolla. Hapot pitää saada pois. Pyöräilijän tärkein ominaisus on PK2 taso. Mitä korkeampi se on, sitä parempi pyöräilijä. PK 2 on sitä parempi, mitä enemmän sitä harjoittelee ja mitä parempi on pohja mille sen rakentaa. Eli PK 1 pitää tehdä yhtäjaksoisilla harjoituksilla, työmatkaajot ei sitä paranna. Pitää olla uskallusta treenata niin paljon kuin pystyy ja vähän yli. Geelejä taskut täynnä. Kun se on tehty, sit PK 2 sta ihan sikana. Sen jälkeen siitä ylöspäin. Ei se ole avaruustiedettä. Parasta olisi treenata PK1 kondikseen joulu-helmikuussa mutta se ei onnistu suomessa. Ei talvipyöräily tee kenestäkään pyöräilijää. Etelään. Vuokratkaa asunto tms. Maalisk- huhtikuu PK 2. Sit kisoihin. Kiva ajaa kisoissa kun on voimaa ja sykkeet ei nouse kun on PK 2 kunnossa. Ei kilpapyöräilijäksi tule Suomessa olemalla talven yli, eiainakaan ennen ei tullut, nim. Kokemuksella

OJ
13.09.2012, 05.45
Jassooå!? Totean tohon edelliseen vastaukseen ja lisään, että antaa palaa sykkeellä sata niin kauan kuin vain bärsse kestää. Pelkkä lista lista Suomalaisista pyöräilijöistä, jotka ovat tätä metodia sinnikkäästi toteuttaneet taitaisi tuottaa vähintään A. Kiven tuotannon verran tekstiä. Tämä tosin sillä oletuksella, että PK ei tarkoita pitkää ja kovaa.Hyvä ja helposti toistettava testi on joku 20-30 minuutin testi ja sitten vaan hakee sen itselleen parhaan systeemin. Itseäni jos käytän esimerkkinä, niin Cogganin protokollan mukaan jos testaan, niin metsään mennään. Tai näin uskoisin, koska Cogganin systeemillä arvioitu FTP on suunnilleen sama teho mitä kovemmilla tehoilla olen ajanut useammankin kerran 2 tuntia ja ainakin kerran kisassa suunnilleen 3 tuntia.

PatilZ
13.09.2012, 08.01
Hienoa tekstiä tovereilta. Lisään vain muutaman epäolennaisen detaljin. Kun kehossa tapahtuu näitä "liukumia" eri energiantuottomekanismien kesken, eivät ne ole läpi eri tehoalueiden kuitenkaan lineaarisia. Se on kai aikoinaan ollut kimmokkeena käsitteellistää asioita erilaisten vaiheiden, tasojen ja kynnysten avulla. ATP:n tuotto tai sen miten ja minkä verran lihaksilla on käytössä ATP:tä ei ole kuitenkaan vain yhden ilmiön takana. Eri teholla tehdyt harjoitukset kehittävät hyvinkin pitkälle samoja asioita, mutta joitakin asioita kehität helpommin toisella tehoalueella kuin toisella - noin ajankäytöllisesti + harjoituksen kokonaisrasittavuuden kannalta. MTBVespa on siinä oikeassa, että "kynnyksillä" harjoittelulla on puolensa. Mutta - kuten Santtu totesi - ei ole mitään eksaktia kohtaa, missä kukin harjoitusvaikutus tapahtuu. Ei oikein ole perusteita väittää, että 2x20 min täsmälleen [kuvitteellisella] anaerobisella kynnyksellä saisi aikaan enemmän harjoitusvastetta kuin yhtäjaksoinen 60 min 90 % teholla tuosta kynnyksestä. Silti harjoittelun suunnitteluun ja arviointiin kynnysten ja sitä kautta erilaisten tasojen määrittely on paikallaan. Se systematisoi harjoittelua.

Testauksen osalta olen itse omalta kohdalta päätynyt siihen, että 1) harjoituskaudella sen pitää olla säännöllistä 2) se on aina saman protokollan mukaan tehty ja 3) omassa kotilaboratoriossa tai ulkona maantiellä. Ulkona tehty antaa mairittelevampia tuloksia.

kolistelija
13.09.2012, 08.23
Itseä vartenhan kaikenlaiset testit tehdään. Minulle oma kotona tehty testi kertoo itselleni paljon enemmän kuin kellekkään muulle. Tiedän miltä se on tuntunut ja tunnen oman motivaationi.
Sykkeetkin toimivat samalla tavalla, sen tietää itse milloin niihin voi luottaa. Ei tietenkään yksikön tarkkuudella, vaan aluekohtaisesti.

Taisi OJ tuossa vihjaista mielestäni ihan oikeaan suuntaan. Testit eivät ole voimannäyttöjä, vaan työkaluja. Kisa on ainoa oikea suorituskyvyn näyttäjä. Minulla ei ole toivoakaan saada itsestäni samaa tehoa ja kestoa irti testatessa. Mutta voin hyvin seurata omaa kehitystäni testeillä kun tunnen oman motivaationi ja energiatasoni.

Ihan sivuseikkana voisin mainita että olen sellainen vätys että puhun helposti itseni ympäri kun yritän tehdä 5min vetoja tai muuta selkeästi kovempaa treeniä. Hapon kesto ei vaan ole minun juttuni. Silloin kun härkälauma jylisee perässä asiat kääntyy toisinpäin: huomaan hapot vasta kun syke on jo pitkään hakannut rajoittimeen.

kolistelija
13.09.2012, 13.00
Ihan sivuseikkana voisin mainita että olen sellainen vätys että puhun helposti itseni ympäri kun yritän tehdä 5min vetoja tai muuta selkeästi kovempaa treeniä. Hapon kesto ei vaan ole minun juttuni. Silloin kun härkälauma jylisee perässä asiat kääntyy toisinpäin: huomaan hapot vasta kun syke on jo pitkään hakannut rajoittimeen.
Otetaan vähän takaisinpäin... :p

Kaikkea tämä palsta pakottaa tekemään. Tein tuon ylläolevan 20min protokollan ja lähdin hakemaan suht ok:lta tuntuvaa reilua 300W keskitehoa. Jumakekälehelvetti, mä olin ihan tunnelissa viimeisen minuutin jonka puskin n.320W loppurutistusta. Keskiarvo 304W, loppurutistuksen takia tuli fiilis että pari W lisää olisi ehkä löytynyt, mutta ei kyllä sen enempää. Olen enemmän tyytyväinen siihen että sain kaikki irti, kuin itse tuloksesta. :)

Pari numeroa:
Reilu vuoden vanha mitattu AnK on 168, vedon ensimmäisen minuutin jälkeen syke oli 162 ja aivan lopussa 176 (192Max).
Painoa 67,1kg pyöräkamat niskassa. 304/67,1 = 4,53W/kg ja 0,95x304 = 288,8W = 4,30W/kg.

Olen kyllä edelleen sitä mieltä että sykkeitä voi katsella, jos vaan ymmärtää mitä kaikkea ottaa huomioon. Ja on toki pidettävä mielessä että ne eivät ole kiveen hakattuja ja että se on enemmänkin sinne päin.

PatilZ
13.09.2012, 14.44
^
"Tuska suorastaan tihkuu kuvaruudusta" (P. Selin)

kolistelija
13.09.2012, 17.15
^
"Tuska suorastaan tihkuu kuvaruudusta" (P. Selin)
Entä nyt? :D

http://www.youtube.com/watch?v=x_k4p1uG-hQ

Rupesi testaaminen kiinnostamaan vähän enemmänkin, joten päätin että laitan koko liikuntasetelinippuni likoon ja varaan ajan suoraan testiin Pajulahdesta. Muistaisin että sain viimeiksi aika ison VO2max lukeman, paprut vaan ovat hukassa. :p

eklami
13.09.2012, 18.17
Otetaan vähän takaisinpäin... :p

Kaikkea tämä palsta pakottaa tekemään. Tein tuon ylläolevan 20min protokollan ja lähdin hakemaan suht ok:lta tuntuvaa reilua 300W keskitehoa. Jumakekälehelvetti, mä olin ihan tunnelissa viimeisen minuutin jonka puskin n.320W loppurutistusta. Keskiarvo 304W, loppurutistuksen takia tuli fiilis että pari W lisää olisi ehkä löytynyt, mutta ei kyllä sen enempää. Olen enemmän tyytyväinen siihen että sain kaikki irti, kuin itse tuloksesta. :)

Pari numeroa:
Reilu vuoden vanha mitattu AnK on 168, vedon ensimmäisen minuutin jälkeen syke oli 162 ja aivan lopussa 176 (192Max).
Painoa 67,1kg pyöräkamat niskassa. 304/67,1 = 4,53W/kg ja 0,95x304 = 288,8W = 4,30W/kg.

Olen kyllä edelleen sitä mieltä että sykkeitä voi katsella, jos vaan ymmärtää mitä kaikkea ottaa huomioon. Ja on toki pidettävä mielessä että ne eivät ole kiveen hakattuja ja että se on enemmänkin sinne päin.

Mulla kyllä nousee tuon Cogganin testin 20-min vedon loppua kohden sykkeet aina aikalailla maksimiin asti. Tosin kuntopohjakin on varmasti paljon kehnompi. Täytyskin testata nyt taas traineri-kauden aluksi.

Hääppönen
13.09.2012, 18.39
Entä nyt? :D


Rupesi testaaminen kiinnostamaan vähän enemmänkin, joten päätin että laitan koko liikuntasetelinippuni likoon ja varaan ajan suoraan testiin Pajulahdesta. Muistaisin että sain viimeiksi aika ison VO2max lukeman, paprut vaan ovat hukassa. :p
Jäi vielä laatta lentämättä, taisit sittenkin ottaa löysästi. :D Ajopaita parasta A-ryhmää.

Santtu_Pasanen
13.09.2012, 19.24
Pienenä tarkennuksen, että vaikka tässä ketjussa usein mainittu 20 min testi on kirjassa, jonka toinen kirjoittaja on Andy Coggan, niin itse testi on sen toisen kirjoittajan, Hunter Allenin kynästä ja Andy aika selkeästi irtisanoutuu siitä (kuten monista muistakin kirjassa olevista asioista) sen sijaan tarjoaa FTP:n testaukseen kuuluisan 'Seven Deadly Sins' listan, joka löytyy vaikkapa Alex Simmonsin blogista täältä (http://alex-cycle.blogspot.fi/2008/05/seven-deadly-sins.html).


Edit: jos sattuu omistamaan tehomittarin, niin suosittelen todella lämpimästi tutustumaan Monod and Scherrer 'Critical Power'-malliin (http://velo-fit.com/articles/critical-power.pdf), joka ei ainoastaan ole varsin näppärä keino testata FTP:tä, vaan myöskin Anaerobista työkapasiteettia ja tämän lisäksi mallin tarkastelu avaa aika todella paljon ymmärtämään perusteita, joista suorituskyky rakentuu ja miten minkäkinlainen harjoitus vaikuttaa.

Santtu_Pasanen
13.09.2012, 19.33
Eri teholla tehdyt harjoitukset kehittävät hyvinkin pitkälle samoja asioita, mutta joitakin asioita kehität helpommin toisella tehoalueella kuin toisella - noin ajankäytöllisesti + harjoituksen kokonaisrasittavuuden kannalta.

Tämä on erittäin olennainen pointti tavalliselle työllä/opiskeluilla + perheellä rasitetuille.



MTBVespa on siinä oikeassa, että "kynnyksillä" harjoittelulla on puolensa.

Ei varsinaisesti kynnyksellä itsellään harjoittelulla, mutta kylläkin käyttäen sitä työkaluna, kuten sanotkin:


Silti harjoittelun suunnitteluun ja arviointiin kynnysten ja sitä kautta erilaisten tasojen määrittely on paikallaan. Se systematisoi harjoittelua.



Testauksen osalta olen itse omalta kohdalta päätynyt siihen, että 1) harjoituskaudella sen pitää olla säännöllistä 2) se on aina saman protokollan mukaan tehty ja 3) omassa kotilaboratoriossa tai ulkona maantiellä. Ulkona tehty antaa mairittelevampia tuloksia.

Formaalilla testauksellakin (oli se sitten laboratorio tai kotikonstein tehty) on paikkansa, mutta huomattavan paljon näistä asioista tietävä henkilö on todennut "Training is testing, testing is training".

malinuaa
18.03.2013, 15.22
Olen harrastellut pyöräilyä noin vuoden verran ja kävin varalassa epäsuorassa ergotestissä.
Tulokset:

AerK syke 133 207W 32ml/kg
AnaerK syke 169 305W 46ml/kg
Max syke 191 400W 59ml/kg

Pituutta on 189cm ja painoa 88kg.
PK-harjoituksia pitäisi kai tehdä lisää.
Onko olemassa mitään pikkukisoja joissa tällä kunnolla pysyisi pääjoukon matkassa?

erkkk
18.03.2013, 19.26
Joskus noita kynnyksiä on tullut testattua silleen että sotkija lataa alkuverryttelyn jälkeen seisovalla startilla tauluun kaiken mitä lähtee (jos ei lävähdä reilusti yli 1000W lukemaa tauluun niin uus yritys) ja vetää ihan täpöillä, mitään säästämättä niin kauan kunnes vauhti hyytyy jollekin tasolle ja silloinkin sotkien tasan niin lujaa mitä pääsee. Siinä on aika lailla se anaerobinen kynnysteho.

kolistelija
18.03.2013, 19.58
Olen harrastellut pyöräilyä noin vuoden verran ja kävin varalassa epäsuorassa ergotestissä.
Tulokset:

AerK syke 133 207W 32ml/kg
AnaerK syke 169 305W 46ml/kg
Max syke 191 400W 59ml/kg

Pituutta on 189cm ja painoa 88kg.
PK-harjoituksia pitäisi kai tehdä lisää.
Onko olemassa mitään pikkukisoja joissa tällä kunnolla pysyisi pääjoukon matkassa?
Pelkillä tehoilla on vaikea sanoa pysyykö porukassa. Se riippuu maastosta, tuulesta, päivästä ja pääjoukosta.

Olet varmaan joskus ollut vauhdikkaammalla porukkalenkillä. Lisää siihen repiviä kiihdytyksiä, täysiä ajettuja mäkiä, porukan kiinniajoa jonossa jne... :)

Lasol
18.03.2013, 20.22
malinuaa: Itse totesit että peekoota lisää. On joo tosi alhaalla se raja. Itellä esim toi vk raja melkeen sama mutta peekoo raja 150. Joudut siis kisassa olee jatkuvasti veekoo alueella. Vaikka sitä teoriassa jaksaa, kun tulee siihen vielä kolistelijan mainitsemat rykäsyt ni oot jojon päässä tai jo yksin taivaltamassa. Toki kaikkia on hyvä reenata mutta itse noilla tuloksilla vetäisin peekoota rajusti. Tarttuu sitäpaitsi sitten muu reeni paremmin jalkoihin.

En ole expertti.

muoks: Muista myös että w/kg on tärkeämpi arvo kuin absoluuttinen tehontuotto.

erkkk
18.03.2013, 21.00
muoks: Muista myös että w/kg on tärkeämpi arvo kuin absoluuttinen tehontuotto.
Kyllä sillä absoluuttisellakin teholla kisat voittaa kun vuoristo loistaa poissaolollaan... Tietty jos on pelasturengasta sun muuta ylimääräistä massaa, niin siinä vaiheessa touhu menee hieman vaikeammaksi. Suomen kisathan on oikealle mäkihiirelle yhtä helvettiä. Lähtönopeus ei riitä jättämiseen ja kunnon mäkiä ei ole missään.

malinuaa
18.03.2013, 21.46
Pelkillä tehoilla on vaikea sanoa pysyykö porukassa. Se riippuu maastosta, tuulesta, päivästä ja pääjoukosta.

Olet varmaan joskus ollut vauhdikkaammalla porukkalenkillä. Lisää siihen repiviä kiihdytyksiä, täysiä ajettuja mäkiä, porukan kiinniajoa jonossa jne... :)

kyllähän siinä varmaan noutaja tulee, kun kisassa tuskin pääsee tällä kunnolla punarajalle vetämisen jälkeen palautumaan, tai joutuu jopa ajamaan kokoajan rajoitinta vasten.


malinuaa: Itse totesit että peekoota lisää. On joo tosi alhaalla se raja. Itellä esim toi vk raja melkeen sama mutta peekoo raja 150. Joudut siis kisassa olee jatkuvasti veekoo alueella. Vaikka sitä teoriassa jaksaa, kun tulee siihen vielä kolistelijan mainitsemat rykäsyt ni oot jojon päässä tai jo yksin taivaltamassa. Toki kaikkia on hyvä reenata mutta itse noilla tuloksilla vetäisin peekoota rajusti. Tarttuu sitäpaitsi sitten muu reeni paremmin jalkoihin.

Täytyypä siis alkaa tekemään pk:ta paljon. Kannattaako pk-lenkit ajaa aivan kynnyksen tuntumassa vai noin 10 lyöntiä alle?

Lasol
19.03.2013, 00.01
Täytyypä siis alkaa tekemään pk:ta paljon. Kannattaako pk-lenkit ajaa aivan kynnyksen tuntumassa vai noin 10 lyöntiä alle?

Kai vissiin ala-pk:lla hermotus ja hiusverisuonisto kehittyy ja sitten yläpk:ssa sykerajanousee. Ite en ressaa pk-lenkillä hirveesti, tärkeintä on ettei nouse (ainakaan pitkäksi aikaa) yli rajan. Muista myös se, että pk-lenkin pitää olla pitkä. Puoltoista tuntia minimi olen kuullut. Usein ajan näitä esim kaverin kanssa vierekkäin paskaa jauhaen. Eli nautit vaan ajamisesta ja siitä ettei tuu ees kunnolla hiki ;) Omasta mielestä pk-lenkit on kaikkein mukavimpia, varsinkin kesällä kun joutuu jo tehoreeniäkin tehä niin on mukava ajaa hissukseen eikä tunnu pahalta. Keväällä toki (esim kun minä huomenna 06:30 lähden espanjaan) kun joutuu ajamaan ylipaljon peekoota niin välillä tekisi mieli antaa laukata kuin villivarsa.

mhelander
19.03.2013, 00.02
Suomen kisathan on oikealle mäkihiirelle yhtä helvettiä. Lähtönopeus ei riitä jättämiseen ja kunnon mäkiä ei ole missään.

Hah, tuohan laittaa meikäläisen rimppakintun ihan kiritykin määritelmään. Kun ei mäet kulje mutta irtiotto ja tasaiset kyllä kulkee kovaa, ainkin numerolapun kanssa ;) ...

MAS
19.03.2013, 09.02
...Täytyypä siis alkaa tekemään pk:ta paljon. Kannattaako pk-lenkit ajaa aivan kynnyksen tuntumassa vai noin 10 lyöntiä alle?

Jos on aikaa riittävästi (> 10-12 tuntia / viikko) niin perinteinen kaava lienee juuri tuo eli pitkiä suht rauhallisia lenkkejä rakentamaan aerobista kuntoa, myöhemmin kaudella sitten päälle terävämpää. Jotain tarkkaa sykelukemaa enemmän kannattaa seurata palautumista harjoituksesta harjoitukseen. Ja muistaa että tuollaisten rauhallisten yksittäisten lenkkien pituus on oltava riittävä + viikottainen tuntimäärä jotta syntyy riittävä harjoituskuorma.

Jos taas aikaa ei ole noin paljoa vaan esim. alle 10 tuntia / viikko niin saattaa jäädä kehitys aika vähäiseksi jollei nosta yksittäisten harjoitusten intensiteettiä.

Tuossa yksi linkki jossa englanniksi vähän pitemmän kaavan kautta tarinaa perusasioista joiden ymmärtämisestä on hyötyä jos suhtautuu tavoitteellisesti harjoitteluunsa http://www.freewebs.com/velodynamics2/rcgtp1.pdf.

järppä
19.03.2013, 09.36
Onko olemassa mitään pikkukisoja joissa tällä kunnolla pysyisi pääjoukon matkassa?

Paha sanoa, mutta Pyntsällä on pian oiva tilaisuus käydä kalibroimassa tuo kisakunto:
http://www.spusaitti.com/kilpailut/2013/12.htm

MTBVespa
01.05.2013, 08.20
Toukokuu 2012 (60sek 20w/ Alotuskuorma 60w) paino 70kg
aerk 161 (200w)
ank 175 (300w)
max195 (402w)
vomax74,4
teho/paino 5,7 w/kg


Ja taas käyty Kunttarilla vääntää kuntopyörää. Maskia ei ollut enää käytettävissä, eli testi tehty suorana maksimi hapenoton testinä. Testissä käytetty pyörä pysynyt samana jo kolme vuotta. Jotain taas tullut tehtyä oikein.


http://www.fillarifoorumi.fi/forum/attachment.php?attachmentid=10136&d=1367384870


Huhtikuu 2013 (60sek 20w/ alotuskuorma 60w) Paino 70kg
aerk 160
ank 175
max 195 (420W)
vomax 77,6
teho/paino 6W/kg

Kynnys watteja tuosta ei kuulemma oikein tarkasti saa ongittua. Pitäisi tasotestinä tehdä, ja seurata laktaatteja.

Markku Silvenius
01.05.2013, 13.31
Ja taas käyty Kunttarilla vääntää kuntopyörää. Maskia ei ollut enää käytettävissä, eli testi tehty suorana maksimi hapenoton testinä. Testissä käytetty pyörä pysynyt samana jo kolme vuotta. Jotain taas tullut tehtyä oikein.


http://www.fillarifoorumi.fi/forum/attachment.php?attachmentid=10136&d=1367384870


Huhtikuu 2013 (60sek 20w/ alotuskuorma 60w) Paino 70kg
aerk 160
ank 175
max 195 (420W)
vomax 77,6
teho/paino 6W/kg

Kynnys watteja tuosta ei kuulemma oikein tarkasti saa ongittua. Pitäisi tasotestinä tehdä, ja seurata laktaatteja.

Silloin kun hengityskaasuja ja laktaattia ei analysoida, puhutaan epäsuorasta testistä, ei siis suorasta testistä.

Tasojen pitää olla pyöräilyssä vähintään 2 min mittaisia, että steady-state taso saavutetaan, sauvoin ja kävellen/juosten testatessa vielä enemmän. Tällainen lyhyt porrastus vääntää saavutusarvoja ylöspäin jos hyvä motivaatio ja anaerobinen puoli on edes jonkunmoinen. Itse lähtisin skaalaamaan tuosta viimeistä 4-5 minuutin keskiarvoa vo2max arvoksi.

Maksimaalista hapenottoa voi laskea melko luotettavaksi osoittautuneella kaavalla VO2max (L/min) = (0,0108 x Wmax) + (0,007 x kehon paino kg), mikä tässä esimerkkitapauksessa viimeisten portaiden (4 min keskiarvosta 390) antaisi tulokseksi 67,17 ml/kg. Melko eri tulos, eh?..

Jos omaa tehomittarin tai mittaavan ergon johon kykenee tekemään jonkunlaisen toistettavan kalibroinnin, voi kiusata itseään ammattilaisten käyttämällä tasotestiprotokollalla: Oma paino + 0,5w/kg/10 minuutin porras. Tämä antaa melko realistisen kuvan siitä mitä pystyy tekemään medium pitkän - pitkän kisan loppupuolella kun väsymys on jo vähän noussut päähän. Tällaisessa testissä voidaan hyvin skaalata se, pysyykö syke stabiilina vai jatkuuko sykkeen nousu jolloin todellinen toiminnallinen kynnys (MLSS, maximal lactate steady state) löydetään. Testi on yllättävän kova ja rehellinen.

Esimerkkinä siis 70 kg ajajalle:

105w (1,5w/kg, 0-10 min)
140w
175w
210w
245w
280w
315w
350w
385w
420w (6,0w/kg, 90-100 min)

timoe
01.05.2013, 16.48
Minä en näistä mitään ymmärrä mutta jos oikeesti watit/kg alkaa kutosella niin jatkokehityksen kannalta kannattaisi liittyä (isoon) pyöräilyseuraan ja saada valmentajan ohjausta läpi kauden ja kilpauran ???

MTBVespa
01.05.2013, 18.32
Silloin kun hengityskaasuja ja laktaattia ei analysoida, puhutaan epäsuorasta testistä, ei siis suorasta testistä.

Tasojen pitää olla pyöräilyssä vähintään 2 min mittaisia, että steady-state taso saavutetaan, sauvoin ja kävellen/juosten testatessa vielä enemmän. Tällainen lyhyt porrastus vääntää saavutusarvoja ylöspäin jos hyvä motivaatio ja anaerobinen puoli on edes jonkunmoinen. Itse lähtisin skaalaamaan tuosta viimeistä 4-5 minuutin keskiarvoa vo2max arvoksi.

Maksimaalista hapenottoa voi laskea melko luotettavaksi osoittautuneella kaavalla VO2max (L/min) = (0,0108 x Wmax) + (0,007 x kehon paino kg), mikä tässä esimerkkitapauksessa viimeisten portaiden (4 min keskiarvosta 390) antaisi tulokseksi 67,17 ml/kg. Melko eri tulos, eh?..

Jos omaa tehomittarin tai mittaavan ergon johon kykenee tekemään jonkunlaisen toistettavan kalibroinnin, voi kiusata itseään ammattilaisten käyttämällä tasotestiprotokollalla: Oma paino + 0,5w/kg/10 minuutin porras. Tämä antaa melko realistisen kuvan siitä mitä pystyy tekemään medium pitkän - pitkän kisan loppupuolella kun väsymys on jo vähän noussut päähän. Tällaisessa testissä voidaan hyvin skaalata se, pysyykö syke stabiilina vai jatkuuko sykkeen nousu jolloin todellinen toiminnallinen kynnys (MLSS, maximal lactate steady state) löydetään. Testi on yllättävän kova ja rehellinen.

Esimerkkinä siis 70 kg ajajalle:

105w (1,5w/kg, 0-10 min)
140w
175w
210w
245w
280w
315w
350w
385w
420w (6,0w/kg, 90-100 min)

Minä taas olen sitä mieltä että testit ovat testejä. Erilailla testaamalla saa erilaiset lukemat. On hivenen eriasia ajaa 19min testin loppuun 1min 420watilla, kuin ajaa puolentoista tunnin testin loppuun kymmenen minuuttia 420watilla. Minulle tuo joka keväinen testi on traditio jolla seurailen omaa kehitystä. Lukemilla sinällänsä ei ole minulle hirveästi väliä, vaan lähinnä seurailen kehityksen suuntaa. Ja kun testi ja fillari on sama nii kehityksen suunnan kyl näkee, ei siinä paljoo motivaatio auta jos jalassa happo painaa. Ja kun en näitä mittaustuloksia harjoittelussani käytä, nii ei oo väliä onko "kynnykset" mitenkä kohillaan.

Kisat ratkasee kuka on kovin. Siellä ei ole merkitystä wateilla tai vo2maxeilla, aika on ainoa suure jolla on merkitystä.

OJ
02.05.2013, 03.39
Kisat ratkasee kuka on kovin. Siellä ei ole merkitystä wateilla tai vo2maxeilla, aika on ainoa suure jolla on merkitystä.
No ei sillä ajallakaan ole niin väliä, vaan pitää vaan olla muita nopeampi. Tai jos olet kumitossumies kuten minä, niin tärkeintä on, että on kivaa.

olen kiertänyt tota markun kuvaamaa testiä kuin kissa kuumaa puuroa. Ei tietty noilla wateilla, vaan isommilla alkuwateilla ja matalammilla loppuwateilla sekä lyhyempänä. Eihän tossa toki kidu kuin sen viimeisen 20 minuuttia. Markun esimerkin kuski on melko kova.

Aerkank
02.05.2013, 09.03
Silloin kun hengityskaasuja ja laktaattia ei analysoida, puhutaan epäsuorasta testistä, ei siis suorasta testistä.

Tasojen pitää olla pyöräilyssä vähintään 2 min mittaisia, että steady-state taso saavutetaan, sauvoin ja kävellen/juosten testatessa vielä enemmän. Tällainen lyhyt porrastus vääntää saavutusarvoja ylöspäin jos hyvä motivaatio ja anaerobinen puoli on edes jonkunmoinen. Itse lähtisin skaalaamaan tuosta viimeistä 4-5 minuutin keskiarvoa vo2max arvoksi.

Maksimaalista hapenottoa voi laskea melko luotettavaksi osoittautuneella kaavalla VO2max (L/min) = (0,0108 x Wmax) + (0,007 x kehon paino kg), mikä tässä esimerkkitapauksessa viimeisten portaiden (4 min keskiarvosta 390) antaisi tulokseksi 67,17 ml/kg. Melko eri tulos, eh?..


Täsmennetään hyvää kommettia vielä siten, että termit "suora" ja "epäsuora" liittyvät ainoastaan hengityskaasuihin, ei laktaatteihin. Jos hengityskaasut analysoidaan mutta laktaattia ei määritetä, on kyse tällöinkin suorasta testistä. Jos taas hengityskaasuja ei analysoida, mutta laktaatit määritetään, on kyse epäsuorasta testistä. Kynnystasot voidaan määrittää käytännössä vain, jos joko hengityskaasut tai laktaatit tai molemmat on määritetty. Kuormaportaan kesto ja steady-staten saavuttaminen on aika monipiippuinen juttu. Jos kuormaportaiden välinen nousu on pieni, riittää lyhyempikin kuormaportaan kesto. Tuota 2 minuuttia voi pitää minimitasona normaaleissa testeissä. Pyöräilyn ja mattotestien kuormaporttaan kestoaikaero tulee siitä, että juoksumatto usein pysäytetään laktaattinäytteen ottoa varten, jolloin kuorman steady-staten saavuttamiseen tuo 3 minuuttia on käytännössä minimi. Maailamalla käytetään myös ns ramppitestiä, jossa teho nousee jatrkuvasti, ilman mitään varsinaisia kuormaportaita. Tuollainen kuormitusmalli sopii testeihin, joissa jotain yksittäistä muuttujaa, kuten esimerkiksi verenpaine, ei tarvitse fiksata juuri jollekin tietylle tehotasolle.
PP-ergotestien perusfysiologiaan kuuluu tietämys tehon, sykkeen ja hapenoton nousun vuorovaikutuksesta. Epäsuorasta maksimitestistä ei saisi koskaan arvioida VO2max:a saavutetun maksimitehon perusteella vaan sykkeen lineaarisen nousun perusteella ekstrapoloiden maksimisykkeeseen. Kuvan perusteella tällöin VO2max pitäisi laskea noin 380 watin tasolta. Fitwaren arviointikaava on tosin muotoa (0,01235*Wmax)+(0,0035*paino), jota pääsääntöisesti käytetään submaksimitesteissä. Ja kaava tuntuu antavan hieman yliampuvia VO2max arvioita.


Minä taas olen sitä mieltä että testit ovat testejä. Erilailla testaamalla saa erilaiset lukemat. On hivenen eriasia ajaa 19min testin loppuun 1min 420watilla, kuin ajaa puolentoista tunnin testin loppuun kymmenen minuuttia 420watilla. Minulle tuo joka keväinen testi on traditio jolla seurailen omaa kehitystä. Lukemilla sinällänsä ei ole minulle hirveästi väliä, vaan lähinnä seurailen kehityksen suuntaa. Ja kun testi ja fillari on sama nii kehityksen suunnan kyl näkee, ei siinä paljoo motivaatio auta jos jalassa happo painaa. Ja kun en näitä mittaustuloksia harjoittelussani käytä, nii ei oo väliä onko "kynnykset" mitenkä kohillaan.
Kisat ratkasee kuka on kovin. Siellä ei ole merkitystä wateilla tai vo2maxeilla, aika on ainoa suure jolla on merkitystä.

Kisa on todella paras testi, mutta kisa ei kerro, miksi tulosliuskassa ollaan jatkuvasti sivulla ynnä muut osallistuneet. Testeillä voidaan tarkastella niitä tyekijöitä, jotka lajianalyysin perusteella ovat hyvää kilpailusuoritusta selittäviä tekijöitä. Olivat ne sitten kestävyyteen, voimaan, nopeuteen, kehonhallintaan tai tekniikkaan liittyviä. Liian paljon on urheilijoita ja aktiivikuntoilijoita, joilla testauksen vaillinaisuuden vuoksi joku olennainen ominaisuus, johon harjoittelussa ei ole tullut riittävästi kiinnitettyä huomiota, rajoittaa suorituskykyä. Mutta testaus ei saa myöskään muodostua itsetarkoitukseksi, joka syö aikaa harjoittelulta. Tässä mielessä tuo vuosittainen testaus samassa paikassa samalla laitteella, joka todennäköisesti myös säännöllisesti kalibroidaan, antaa hyvää vertailupohjaa. Pukataanhan tämän kevään testissä elvästi enemmän maksimitehoja, mutta vielä merkittävämpää on syketason putoaminen submaksimaalisilla tehoilla. Ilmeisesti harjoittelu on ollut laadukasta.

Markku Silvenius
02.05.2013, 11.01
> Aerkank

Kiitos oikaisusta tuossa kaasut/laktaatit jutussa.

> OJ

Tuo nyt oli vaan esimerkki; oisko meillä monilla liian 'painavat luut'..62 kiloiselle 6,0 w/kg olisi vain 372 w :p

Luulen että syynä pitkälle porrasvälille on se, että nähdään 'decoupling' luotettavasti eli tehon-sykkeen lineaarisuus. Kun mennään toiminnallisen kynnyksen yli alkaa tapahtumaan = syke nousee vaikka kuorma on porrasvälillä vakio.

Coasting
02.05.2013, 11.36
Kun oikean testin on suorittanut laktaateilla ja hönkäämällä voi aika helposti itse seurata kuntoaan tekemällä saman ramppikokeen pelkillä sykkeillä. Ei anna ihan samaa infoa mutta ainakin mulla korreloi hyvin.
Omassa kokeessa (juoksumatolla) huomasin että ekat portaat saisi olla pitemmät jotta syke tasaantuu. Lähellä maksimia tasaantuu minuutissa.

kolistelija
02.05.2013, 11.46
Riittävän pitkä lämmittely jeesaa herkistämään sykkeen. Ilman lämmittelyä ensimmäisten portaiden sykkeet ovat aika kaukana siitä mitä olisivat pidemmällä suorituksella. Minulla sykkeet laahaavat pk-vauhdissa noin 10-20 minuuttia lähdöstä, sen jälkeen seuraa aika hyvin rasitusta.

kervelo
02.05.2013, 12.05
Minä en näistä mitään ymmärrä mutta jos oikeesti watit/kg alkaa kutosella...

Tuossahan ei toki ole kyseessä FTP-teho, vaan ainoastaan lyhyen hetken ajan ylläpidetty teho.

OJ
02.05.2013, 18.04
Jos testi alkaa jostain 100 watista, niin monella vahvemmalla kuskilla syke jopa laskee kun teho nousee 125 tai 150 wattiin. Pidempi lämmittely ehkä auttaisi jos on aikaa vaikkapa 30 minuutin lämmittelyy.

Markku: mulla on pienet luut, eli kyllä se paino tulee isolla rahalla hankitusta ihrasta.

Lasol
02.05.2013, 18.41
Jos testi alkaa jostain 100 watista, niin monella vahvemmalla kuskilla syke jopa laskee kun teho nousee 125 tai 150 wattiin. Pidempi lämmittely ehkä auttaisi jos on aikaa vaikkapa 30 minuutin lämmittelyy.

Kyllä. Laktaattikin vähenee muutaman ekan kuorman ajan. Mutta silti esim Veikkasen Jussikin alottaa 100w. Siinä ehtii lämmetä ja kroppa ehtii tottua 2min välein nostoihin. Ihme toi 20w/1min, itellä tosiaan aina 25w/2min. Lämmittely on hankalaa jos ei ole toista pyörää lähellä. Testaaja venailee kädet taskussa kun ottaa lämpöä 30min? Hankalaa voi olla taisitten testin hinta pompsahtaa.

kp63
02.05.2013, 18.59
Tässäkin on hyvä pitää se mielessä, kun hierotaan yhteisymmärrystä testeistä jne, ettei kellään oikeasti mitään kynnyksiä. Sovittuja tai yleisesti käytettyjä termejä, joilla voidaan jotain rajaa ilmaista. Eikä sekään ole kuin sivistynyt keskiarvo, että anakynnyksellä voisi ajaa tunnin. Kun kynnys on 150W tai 400W on asiat erilaisia. Vaikkapa vaan lämmöntuoton osalta ja jos se on sillä kertaa on se mikä rajaa suoritusta, niin kyllä 400W jäbä on enempi kusessa. Eli niinkuin suurin osa ymmärtääkin, noi kaikki on hyviä testejä, kunhan vaan vertaa itteensä ja samaan protokollaan. Ite tiedän, ettei mulla on mitään mahiksia ajaa tuntia mulle määritetyllä kynnyswatilla. Puolikin tuntia on mielestäni jo kova.

Pohtikaapa laktaattia ihan vaan niin, että mitä se kertoo jalan väsymisestä, kun se mitataan tietenkin verenkierrosta ja sormesta. Miksei sormi tunnu väsyneeltä, jos siellä kerran on sitä laktaattia?. Oliskohan kuitenkin vaan yksi suorituksen tuottama aineosa, joka on helppo mitata. Onhan se joo uusissa kirjoissa ja artikkeleissa todettukin, että laktaatti ei ole itsessään väsymyksen aiheuttaja.

kolistelija
02.05.2013, 19.11
Tässäkin on hyvä pitää se mielessä, kun hierotaan yhteisymmärrystä testeistä jne, ettei kellään oikeasti mitään kynnyksiä. Sovittuja tai yleisesti käytettyjä termejä, joilla voidaan jotain rajaa ilmaista. Eikä sekään ole kuin sivistynyt keskiarvo, että anakynnyksellä voisi ajaa tunnin. Kun kynnys on 150W tai 400W on asiat erilaisia. Vaikkapa vaan lämmöntuoton osalta ja jos se on sillä kertaa on se mikä rajaa suoritusta, niin kyllä 400W jäbä on enempi kusessa. Eli niinkuin suurin osa ymmärtääkin, noi kaikki on hyviä testejä, kunhan vaan vertaa itteensä ja samaan protokollaan. Ite tiedän, ettei mulla on mitään mahiksia ajaa tuntia mulle määritetyllä kynnyswatilla. Puolikin tuntia on mielestäni jo kova.

Pohtikaapa laktaattia ihan vaan niin, että mitä se kertoo jalan väsymisestä, kun se mitataan tietenkin verenkierrosta ja sormesta. Miksei sormi tunnu väsyneeltä, jos siellä kerran on sitä laktaattia?. Oliskohan kuitenkin vaan yksi suorituksen tuottama aineosa, joka on helppo mitata. Onhan se joo uusissa kirjoissa ja artikkeleissa todettukin, että laktaatti ei ole itsessään väsymyksen aiheuttaja.
Olenko väärässä kun luulen/tiedän että FTP ei ole sama asia kuin Ank? Vaikka noita tietenkin viljellään ristiin ja rastiin. Toinen kertoo tietyn wattimäärän millä voi ajaa tietyn ajan ja toinen on ns. kynnys kehon aineenvaihdunnassa.

kp63
02.05.2013, 21.37
Näkemykseni mukaan saatat olla oikeassa tai väärässä tai kummassakin. Ftp on kaiketi vierasta kieltä ja liittyy watteihin anaerobiseksi kynnykseksi sanotulla sykkeellä. Ank lienee kotimaista, mutta tarkoittaako sen käyttäjä kynnyssykettä vai anaerobista kapasiteettia riippuu käyttäjästä. Joskus aiemmin muistaakseni ehdotin, että ennekuin pohditaan tai väitellään asioista, olisi hyvä pohtia ja väitellä termistö niin, että kaikki tarkoittaa samaa samalla termillä. Toisaalta tämä yleinen termien sekäkäyttösekamelska tekeekin keskusteluista toisinaan niin antoisia. hapellinen alue ja ei synny laktaattia (<2) / aerobinen kynnys/ syntyy laktaattia (2-4) mutta se pystytään poistaa /anaerobinen kynnys/laktaattia syntyy niin paljon, että tunnissa kaput. Noin hatusta silpastuna kaiketi noi on testijuttujen sovitut arvot. Ravinto ja oma genetiikka vaikuttaa laktaattiarvoihin. Käsitääkseni myös veritilavuus vaikutta, koska mitataan pitoisuutta.

pohdittava asia. Kestävyysurheilu lisää veritilavuutta. Onko sitten niin, että huippukuntoisen veressä on siis samalla pitoisuudella absoluuttisesti enemmän laktaattia. Mitä siis mittaamme oikeasti?

Markku Silvenius
02.05.2013, 22.09
Niinkuin se nimikin (functional) sanoo niin toiminnallinen kynnys. Se minkä alla toimii aika kivasti ja minkä päällä alkaa oleen aika nihkeetä.. :))

Nuo Kolistelijan määritelmät on itseasiassa aika kohdallaan.

kp63
05.05.2013, 20.41
Niille, joilla on mahdollista arvioida watteja joko treinerilla tai filolla, kannattaa tutustua käppyrään Monod critical power esim cyclinpowermodel sivustolla. Sen avulla voi inter.- ja extrapoloida omia arvojaan + saada kohtuu helposti jonkin näköisen arvion omasta profiilistaan kirimies-prevettimies. Sen lisäksi saa kohtuullisen arvion siitä, millä tehoilla joku treeni tehdään. Mutta muistakaa, että tuokin käppyrä on vaan jonkun tekemä yksinkertaistus ja todennäköisesti ei siis fakta just sulle. Mutta hyvä arvio. Kahden M50 kuskin tieteellisen otannan perusteella, natsaa paremmin tempo ja yleismiehillä kuin kiritykeillä.

Mara I
04.06.2013, 09.59
Jos omaa tehomittarin tai mittaavan ergon johon kykenee tekemään jonkunlaisen toistettavan kalibroinnin, voi kiusata itseään ammattilaisten käyttämällä tasotestiprotokollalla: Oma paino + 0,5w/kg/10 minuutin porras. Tämä antaa melko realistisen kuvan siitä mitä pystyy tekemään medium pitkän - pitkän kisan loppupuolella kun väsymys on jo vähän noussut päähän. Tällaisessa testissä voidaan hyvin skaalata se, pysyykö syke stabiilina vai jatkuuko sykkeen nousu jolloin todellinen toiminnallinen kynnys (MLSS, maximal lactate steady state) löydetään. Testi on yllättävän kova ja rehellinen.

Tein tämän testin. Millä tavoin olen nyt viisaampi? 110 ja 150W sykkeet olivat käytännössä aivan saman vajaa 130. Sykkeet lähtivät nousemaan 190W tasolla 130 -> 145 (ka 140). Tämän jälkeen juomatauko 0,5 l vettä; ergo on eteläparvekkeella ja vaikka oli varjossa niin kyllä lämpökuormnaa kertyi. 230W kasykkeet 143, kadenssi 95+; 270W kasykkeet 155, reisissä alkoi hapottaa ja henngitys puuskuttaa; 300W (ergoni maksimi) kasykkeet 165 ja kadenssi 80+.

Miksi kadenssi tippuu kun teho kasvaa? Hyötysuhde parempi, mutta miksi? Eivätkö jalat pysty ottamaan vastaan happea - sydämessä pitäisi kyllä olla kapasiteettia lyödä nopeammin. Miten kehittyä nopeammaksi pyöräilijäksi? Lisää voimaa jalkoihin - tuntuu ettei se olisi rajoittava tekijä, koska tehoa haetaan raskaamman työn kautta? Lisää treeniä alueella, mikä näyttää olevan pullonkaula = pitää kadenssi 95-100 välillä ja koittaa nostaa tehoja -> aktivoi jalkojen lihassoluja?

kolistelija
04.06.2013, 10.27
Ota nyt ainakin ilman taukoja. Kumma ergo jossa 300W on maksimi.

Kadenssi on aika henkilökohtainen asia. Minulla yli 300W ei ole kivaa alle 95 kadenssilla, ainakaan ei mene sillai mukavasti...

Mara I
04.06.2013, 11.42
Halvalla ei saa hyvää :) Kyllä tuo laite toki mittaa tehoja aina 999W asti mutta ergo-moodissa 300W on maksimi. Eipä silti - riittää minulle enemmän kuin hyvin.

Markku Silvenius
04.06.2013, 17.20
mara hyvä..et voi pitää juomataukoja testissä saati juoda sen testin aikana..

kun teit testin niin taltioitko sen jollekin tietsikalle purettavalle mittarille, mistä voit katsoa ja analysoida sykekäyrää?

RoyalV
05.06.2013, 14.49
Onko kukaan itsensä testauttanut ottanut kylkeen laboratoriotestejä (sis. kaiken mahdollisen)? Lähinnä, että onko ollut tuosta informaatiosta hyötyä vai meneekö hifistelyn puolelle?

Nimim. Aloitteleva itsensä testaaja

kolistelija
05.06.2013, 16.23
Onko kukaan itsensä testauttanut ottanut kylkeen laboratoriotestejä (sis. kaiken mahdollisen)? Lähinnä, että onko ollut tuosta informaatiosta hyötyä vai meneekö hifistelyn puolelle?

Nimim. Aloitteleva itsensä testaaja
Saa niistä vähän hajua miten saisi veriarvot pysymään tasaisena veripassia varten. Verimanipulointi on kuitenkin erikoisala, joten siihen ei kannata ryhtyä ilman oikeanlaista asiantuntijaa. Suosittelevat M. Ferraria tai E. Fuentesia, muita en oikein tiedä.

Ei kai niistä oikeasti mitään hyödy ellei jokin ole pielessä.

arctic biker
05.06.2013, 19.28
Markku: mulla on pienet luut, eli kyllä se paino tulee isolla rahalla hankitusta ihrasta. ©OJ
Jostain jääny mieleen että meillä luitten koko olis aika vakio. Siis läskimmät perustelee vankkuuttaan luittensa isölla tilavuudella. Empä suostu uskomaan.

OJ
05.06.2013, 22.46
Kyllä mä olen ihan rehellisesti plösö.

mhelander
05.06.2013, 23.08
Ihan pakko heittää Köykkärin XC-kisan jälkeen tämmönen kunnon testaustapa: mitä jos vaan kävis turhan pohtimisen sijaan tykittämässä tollasessa muutaman kierroksen ? Kattelee sitten Garminin datat suurennuslasin kanssa että kulkiko touhu myös viimeisillä kierroksilla...

Mun kohdalla ko kuntotesti näytti positiivista tulosta. Etenkin kun jaksoin vielä ajaa maasturilla kotiin 20 kilsaa...

Jotenkin aina tuo tieteellinen testaus on aina tullu pukattua pois mielestä eikä pelkästään vaivan ja kustannusten takia.

Korhonen
05.06.2013, 23.33
Mnä kävin kuntotestissä ihan van selvittääkseni kynnysarvoja. Tuntumalla olin päässyt "lähelle", mutta silti vähän vääriin arvoihin eli kuvittelemani pk2 olikin oikeasti vk1. Tuo riittänee melko pitkälle, kun mitään kilpailullisia tavoitteita ei ole. Vuosiksi siis. Jos kilpailullisia tavoitteita olisi, kävisin testissä neljännesvuosittain. Kaikkeen pyöräilyyn laitettuun rahaan suhteutettuna kuntotesti on pieni pisara meressä. Ja jos pyöräily ei vie kaikkia rahoja ja kaikkea vapaa-aikaa, on parempi etsiä joku kiinnostavampi harrastus.

Markku Silvenius
06.06.2013, 07.58
Ihan pakko heittää Köykkärin XC-kisan jälkeen tämmönen kunnon testaustapa: mitä jos vaan kävis turhan pohtimisen sijaan tykittämässä tollasessa muutaman kierroksen ? Kattelee sitten Garminin datat suurennuslasin kanssa että kulkiko touhu myös viimeisillä kierroksilla...

Mun kohdalla ko kuntotesti näytti positiivista tulosta. Etenkin kun jaksoin vielä ajaa maasturilla kotiin 20 kilsaa...

Se vaan, että millä suljet pois ne n+1 muuttujaa joihin et pysty-välitä-hiffaa vaikuttamaan seuraavalla testi(kisa)kerralla. Tärkeintä että tuli hyvä fiilis? (tai todella paha olo, mikä johtui siitä että liittyvät olosuhteet olivat vastaan ja siitä huolimatta olit tietämättäsi tuupannut todella hyvin). Ainakin jos XC:ssä ajaa kelloa ja sykedataa vasten, niin onhan se ihan arvalla. Jos olisi tehomittari, niin sitten olisi jo aika toistettavaa vaikka alustan kitka tai kelit vaihtelisi paljon, koska ajotaito on kuitenkin keskeinen maastossa; oma asiasi saatko hyvin tehoa polun pintaan liukkaalla tai kuivalla ja jos saat niin ehkä kellokin tykkää.

Ei itsensä testaaminen välttämättä ole valkoinen takki päällä desinfioidussa labrassa puunaamista. Täytyy kuitenkin tunnistaa muuttujat ja pyrkiä vakioimaan asioita, että saadaan objektiivinen vertailu, eikä 'musta se meni aika hyvin'-tulos. Kisakaan itsessään ei lähtökohtaisesti ole hyvä testi vaikka se yleensä motivoi antamaan kaikkensa; entä jos toisilla oli huono päivä tai startin taso oli heikko suhteessa omaan tasoon; oltiinko kehitytty?

Mara I
06.06.2013, 14.38
mara hyvä..et voi pitää juomataukoja testissä saati juoda sen testin aikana..

kun teit testin niin taltioitko sen jollekin tietsikalle purettavalle mittarille, mistä voit katsoa ja analysoida sykekäyrää?

En minä tähän itsetestaukseen suhtaudu niin vakavasti. Niin moni asia voi brakata: sykemittaus brakaa, oma halpisergo brakaa, olosuhteet vaihtelevat. Tämä käöy hyvin esille näistäkin käppyröistä. Ensin tämä uudempi, josta kirjoitin:

http://i1313.photobucket.com/albums/t554/FillariMara/Capture112_zpsd6b15584.gif
alun reilun 12 min kuntopiirin sykkeet heijastuvat vielä 110W pyöräilyyn eli lisäsin yhden väliaikapisteen 15 min kohdalle.

Tässä vielä aikaisempi hieman pidempi testirupeama: samat tehot 110 -> 300"W" ja jäähdyttely 150"W"; näkee hyvin miten viileämpi ilma ei nosta sykkeitä niin korkealle. Samoin ergo alkaa kuumeta - tai jostain muusta syystä vastus pienenee 190, 230 ja 270 "W" tasoilla loppua kohden. Muistan tämän selkeästi, koska se sai minut ylipäätään jatkamaan 300 "W" tasolle: "kyllä se helpottuu siitä 10 min jälkeen..." ja niinpä se sitten tehnytkään niin vaan tosissaan sai polkea. Tasojen välissä sykkeet tippuvat, koska ergo lähtee nostamaan vastusta "nollasta" ja vie parikymmentä sekuntia enen kuin se puree täysillä.

http://i1313.photobucket.com/albums/t554/FillariMara/Capture205_zpsc02c7e33.gif

M1k@
27.01.2014, 11.26
Minua kiinnostaisi kovasti saada kynnyssykkeeni selville. Suoraa ergotestiä en ole koskaan suorittanut, mutta epäsuoria muutaman. Niissä jossakin on sykerajat annettu, mutta eikö ne ole lähinnä jonkinlaisia arvauksia kun perustuvat vain sykkeen mittaukseen ja poljettuihin watteihin? Kävisin kyllä testissä jossa mitataan laktaatit ja hengityskaasut, mutta siinä on sellainen ongelma etten oikein pysty laktaatteja varten antamaan verinäytettä kesken kuntotestin. Kun tahtoo tulla heikotus ja pyörtyminenkin on lähellä kun otetaan verinäytteitä, oli neula suuri tai todella pieni. Suurihan se ei tässä tapauksessa olisi, mutta sekin on liikaa. Eli laktaattien mittaus on pois pelistä. Olisiko hengityskaasujen analysoinnista mitään apua ilman laktaatteja? Millaisella testillä saisin sykerajat mahdollisimman lähelle oikeita ilman laktaatteja? Osaisiko joku ystävällinen henkilö neuvoa asiassa?

Coasting
27.01.2014, 11.52
Tämä voisi olla vaihtoehto:
http://www.aeroscan.fi/aeroscan-compete/

M1k@
27.01.2014, 12.28
Tämä voisi olla vaihtoehto:
http://www.aeroscan.fi/aeroscan-compete/

Tuosta voisi päätellä että hengityskaasuista voisi tässä tapauksessa olla jotain lisäarvoa. Tuo aeroscan vaan tuntuu aika kevyeltä testiltä ja sivu johon linkki vei niin suorastaan kauhistutti kaupallisuudellaan. Kauheasti kehutaan ja hienot sivut tehty, jännä juttu että hinnasta ei mitään mainita.

Onkohan kukaan tehnyt täysveristä ergotestiä niin että on hengityskaasut analysoitu, mutta laktaatteja ei olisi mitattu?

PatilZ
28.01.2014, 10.24
Onkohan kukaan tehnyt täysveristä ergotestiä niin että on hengityskaasut analysoitu, mutta laktaatteja ei olisi mitattu?

En ole tehnyt, mutta minulle on tehty. :p

Jos haluat selvittää nimenomaan hapenottokykysi, niin ne mitataan hengityskaasujen avulla. Sen määrittelyyn hengityskaasujen mittaus on ylivoimaisesti tarkin mittari. Laktaattien mittauksen taustalla on pyrkimys määritellä (yhdellä tavalla) kehon energiatuotannon muutoksia, joita sitten käsitteellistetään esim. aerobisen kynnyksen ja anaerobisen kynnyksen käsitteillä. Hengityskaasujen mittauksen avulla päästään kutakuinkin samoihin kynnysarvoihin. Eli pelkillä hengityskaasuilla saadaan kutakuinkin yhtä tarkasti mitattua aerobisen ja anaerobisen kynnyksen tehot (W) ja siihen noin suurinpiirtein ainakin testiolosuhteissa luotettavat sykkeet. Nuo sykkeet olen tarkoituksella kirjoittanut noin monella varauksella, koska sykkeeseen nyt vaan vaikuttaa moni asia. Sykemittauksen ja sykerajojen määrittämisen tarkkuutta ei voida parantaa laktaattimittauksilla.

Testissä olen mittauttanut laktaatit viimeksi noin 30 vuotta sitten. Suorissa hapenottokyvyn testeissä sen sijaan olen käynyt senkin jälkeen varmaan 15-20 kertaa.

cuppis
28.01.2014, 10.55
Osaattekos kertoa kuka tekee Espoon lähiseudulla ergotestejä joissa mitataan hengityskaasut? Jos testin saisi vielä maksettua liikuntaseteleillä niin hyvä olisi.

PatilZ
28.01.2014, 12.13
^
Vissiin Helsingin urheilulääkäriasema on lähin. Alla luettelo niistä testauspaikoista, jotka minä tiedän:
Pajulahti: http://www.pajulahti.com/valmennus/Testiasema/urheilijatestit
Vierumäki: http://www.vierumaki.fi/urheilu-ja-valmennus/urheilijatestaus/yleistestit/
Kuortane: http://www.kuortane.com/kestavyys.html
Paavo Nurmi –keskuksesta on ainakin ennen saanut suoran testin: http://www.pnk.fi/palvelut.html
Helsingin urheilulääkäriasema: http://asema.hula.fi/Kuntotestaus/Kest%C3%A4vyystestit.aspx
Tesku: http://www.tesku.fi/aerobiset-kestavyystestit
Peurungassa olen ollut muutama vuosi sitten suorassa testissä: http://www.peurunka.fi/liikuntapalvelut.php?hid=441
Kihuun pääsee vissiin syksystä alkaen kuntoilijatkin: http://www.kihu.fi/huippulabra/sivusto/palvelut/testaus/

Tuhat1000
28.01.2014, 12.57
Arcada tekee myös testejä Helsingissä.

http://www.arcada.fi/fi

PatilZ
28.01.2014, 13.29
Arcada tekee myös testejä Helsingissä.

Totta. Muutama vuosi sitten testin sai myös todella kilpailukykyiseen hintaan (ilmaiseksi). Nykyhinnoista en tiedä.
http://www.urhea.fi/lehdet/matkalla-huipulle-verkkolehti-4-/lehtiarkisto/2011/matkalla-huipulle-2-2011/arcada-ammattikorkeakoulu-tarjoa/

cuppis
28.01.2014, 13.43
^ ^^ ^^^ Kiitos näistä linkeistä!

Portti
28.01.2014, 14.50
Kun tämmöinen ketju näyttää nousseen pinnalle, niin laitanpa minäkin omia kuntotestin mittaustuloksia kommentoitavaksi. Kävin joulukuussa kuntotestissa, joka suoritettiin Vierumäellä ja kyseessä oli polkupyöräergometritesti, jossa vastusta nostettiin kolmen minuutin välein ja testiä jatkettiin sippaamiseen saakka. Vastusten nostamisen yhteydessä otettiin verinäyte, josta mitattiin laktaatit.

Kävin kuusi vuotta aiemmin vastaavassa testissä Pajulahden Urheiluopistolla. Tässä uuden testin tulokset ja lisäksi suluissa perässä vastaava testiarvo kuuden vuoden takaa mikäli sellainen on tiedossa. Taustatietona vielä sellainen, että maastopyöräilen lähinnä huvin vuoksi enkä noudata mitään harjoitusohjelmaa. Maastopyöräilyn ohella maastohiihto kuuluu harrastuksiin, sekin hupitasolla.

Ikä 44 v. (38)
Paino 79,1 kg (75,5)
Pituus 190,7 cm

Maksimaalinen kestävyys:
- Uupumisaika 22,00 min
- Maks.työ 300 W (308)
- Suhteellinen maks.työ 3,79 W/kg (4,1)
- Laskennallinen maksimihapenottokyky 49 ml/kg (54)
- Maksimisyke 186 bpm (187)
- Maks. maitohappo 11,9

Vauhtikestävyys (anaerobinen kynnys):
- Työ 225 W
- Laskennallinen hapenottokyky 37,6 ml/kg
- Syke 162 bpm (170)
- Työ % 76,8 %
- Maitohappo 3,2

Peruskestävyys (aerobinen kynnys):
- Työ 175 W
- Laskennallinen hapenottokyky 30,0 ml/kg
- Syke 141 bpm (151)
- Työ % 61,3 %
- Maitohappo 1,4

Laktaattien poistumisnopeus 0,31 mmol/l/min

Sanallisia testikommentteja:
- "Maksimikestävyys on vahvin osa-alueesi tällä hetkellä. Kynnykset ovat keskenään melko tasavahvat."
- "Laktaattikäyrä on normaali. Laktaatin poistuminen on välttävää. Paranee aerobisen alueen vahvistumisen seurauksena."
- "Paino harjoittelussa tulisi nyt olla selkeästi ala-alueiden kehittämisessä monipuolisella perusharjoittelulla...."

Mikäli joku osaa noita tuloksia tulkita tarkemminkin, niin kuulen mielenkiinnolla kommentteja? Vissiin rauhallista peruskuntotreeniä pitäisi tehdä joskus, se olisi ilmeisesti hyödyllistä minulle(kin).

Maksimisykkeet olivat melkein samat kuin kuusi vuotta sitten, mutta sekä aerobiset, että anaerobiset kynnyssykkeet olivat selvästi alhaisemmat nyt. Mikäli oikein ymmärrän niin kun laktaatin poistuminen on vain välttävällä tasolla, niin kun maitohapot iskee niin ne ei poistu helposti eli palautuminen kestää lenkillä meikäläisellä jos hapoille joutuu. Hapenottokyky ja maksimitehot ovat hieman hiipuneet kuudessa vuodessa.

Mitenkähän paljon testitulosten muuttumista esim. kynnyssykkeiden osalta voisi selittää ikääntyminen, miten paljon mittauserot/virheet ja paljonko jää tämän jälkeen kunnon heikkenemisen piikkiin?

malinuaa
28.01.2014, 17.23
Kun tämmöinen ketju näyttää nousseen pinnalle, niin laitanpa minäkin omia kuntotestin mittaustuloksia kommentoitavaksi. Kävin joulukuussa kuntotestissa, joka suoritettiin Vierumäellä ja kyseessä oli polkupyöräergometritesti, jossa vastusta nostettiin kolmen minuutin välein ja testiä jatkettiin sippaamiseen saakka. Vastusten nostamisen yhteydessä otettiin verinäyte, josta mitattiin laktaatit.

Kävin kuusi vuotta aiemmin vastaavassa testissä Pajulahden Urheiluopistolla. Tässä uuden testin tulokset ja lisäksi suluissa perässä vastaava testiarvo kuuden vuoden takaa mikäli sellainen on tiedossa. Taustatietona vielä sellainen, että maastopyöräilen lähinnä huvin vuoksi enkä noudata mitään harjoitusohjelmaa. Maastopyöräilyn ohella maastohiihto kuuluu harrastuksiin, sekin hupitasolla.

Ikä 44 v. (38)
Paino 79,1 kg (75,5)
Pituus 190,7 cm

Maksimaalinen kestävyys:
- Uupumisaika 22,00 min
- Maks.työ 300 W (308)
- Suhteellinen maks.työ 3,79 W/kg (4,1)
- Laskennallinen maksimihapenottokyky 49 ml/kg (54)
- Maksimisyke 186 bpm (187)
- Maks. maitohappo 11,9

Vauhtikestävyys (anaerobinen kynnys):
- Työ 225 W
- Laskennallinen hapenottokyky 37,6 ml/kg
- Syke 162 bpm (170)
- Työ % 76,8 %
- Maitohappo 3,2

Peruskestävyys (aerobinen kynnys):
- Työ 175 W
- Laskennallinen hapenottokyky 30,0 ml/kg
- Syke 141 bpm (151)
- Työ % 61,3 %
- Maitohappo 1,4

Laktaattien poistumisnopeus 0,31 mmol/l/min

Sanallisia testikommentteja:
- "Maksimikestävyys on vahvin osa-alueesi tällä hetkellä. Kynnykset ovat keskenään melko tasavahvat."
- "Laktaattikäyrä on normaali. Laktaatin poistuminen on välttävää. Paranee aerobisen alueen vahvistumisen seurauksena."
- "Paino harjoittelussa tulisi nyt olla selkeästi ala-alueiden kehittämisessä monipuolisella perusharjoittelulla...."

Mikäli joku osaa noita tuloksia tulkita tarkemminkin, niin kuulen mielenkiinnolla kommentteja? Vissiin rauhallista peruskuntotreeniä pitäisi tehdä joskus, se olisi ilmeisesti hyödyllistä minulle(kin).

Maksimisykkeet olivat melkein samat kuin kuusi vuotta sitten, mutta sekä aerobiset, että anaerobiset kynnyssykkeet olivat selvästi alhaisemmat nyt. Mikäli oikein ymmärrän niin kun laktaatin poistuminen on vain välttävällä tasolla, niin kun maitohapot iskee niin ne ei poistu helposti eli palautuminen kestää lenkillä meikäläisellä jos hapoille joutuu. Hapenottokyky ja maksimitehot ovat hieman hiipuneet kuudessa vuodessa.

Mitenkähän paljon testitulosten muuttumista esim. kynnyssykkeiden osalta voisi selittää ikääntyminen, miten paljon mittauserot/virheet ja paljonko jää tämän jälkeen kunnon heikkenemisen piikkiin?

Näin maallikkona mielestäni peruskestävyys on vahvin alueesi. VK-alueella ja MK-alueella olisi eniten kehitettävää. Varsinkin VK-alue on todella kapea.

Timbbe
29.01.2014, 11.01
Näin maallikkona mielestäni peruskestävyys on vahvin alueesi. VK-alueella ja MK-alueella olisi eniten kehitettävää. Varsinkin VK-alue on todella kapea.

Ei vaan juuri toisin päin. Portin testissä näkyy selvästi kuinka peruskestävyys eli aerobinen kynnys on laskenut 151:stä 141:een. Tätä aerobista kynnystä kun pystyt nostamaan niin se parantaa kaikkia arvojasi, myös maitohapon poistumista kehostasi.

Rauhallista peruskuntotreeniä ei näiden testien perusteella pitäisi tehdä joskus vaan suurimman osan harjoitteluajastasi. Mun mielestä sulla on hyvä maksimivoima ja syke, mutta hapenottokykyä vois varmasti vielä parantaa paljonkin. Melkeinpä aina harrastajan palaute näistä kuntotesteistä on, että kevyemmät treenit kevyempää (ja pitempään) ja kovemmat treenit kovempaa. Niin minullakin.. Tuo anaerobinen kynnys kyllä kehittyy kun keskittyy sykealueiden ääripäihin.

Paljonko sitä peruskuntoa, alle 141 keskisyke, pitää harjoitella? Aika hyvä perussääntö on 80% harjoitteluajastasi. Loput 20% sitten kovempaa.

PatilZ
29.01.2014, 16.59
Äääh. Portin testien sykemuutoksista ei voi vetää sellaista johtopäätöstä, että peruskunto olisi laskenut. Tuloksista puuttuu sellainen tärkeä tieto kuin ensimmäisen mittauskerran tehot kynnyksillä. Sen tosta aInakin tosiaan pystyy toteamaan, että vk-alue on kapea, vain 50W. Toki tuosta pystyy arvailemaan, että aerobinen kynnyskin voisi olla korkeampi. Anaerobisen kynnyksen yläpuolella reserviä sen sijaan löytyy.

Sääli, ettei hengityskaasuja mitattu. Olisi pystynyt arvioimaan kynnyksiä suhteessa työhön VO2max-tasoon.

Testaajat muuten eivät yleensä anna suosituksia tehdä vk-alueen treeniä enemmän kuin kilpakuntoilijoille ja -urheilijoille. Varovaisia ovat. Kun lukee tota nykyisen treenin kuvausta, tulee mieleen, ettei se tod näk mitenkään tehopainotteinen ole.


iPhone & Tapatalk

kolistelija
29.01.2014, 17.38
Tuossahan on Pajulahden ja Vierumäen testit verrattavina eikä protokollaeroista tai muistakaan ole sen parempaa tietoa. Sykerajat voivat olla erilaiset vaikka kuinka monesta syystä. Aika huono sitä on aerobista kondista sen tarkemmin analysoida pelkän asetetun sykerajan perusteella muutenkaan.

kp63
29.01.2014, 18.04
Näkeehän noista wateista suoraan että aerobinen kunto on huono. 175/225 noilla sykkeillä on ton kokoselle miehelle (näin oletan) on kovin vähän. vaikkei Max hapenotto ole mikään huippu, on se kuitenkin sellainen että sen puolesta varaa olisi. Sivistynyt hatusta vedetty arvaus on se, että maastolenkit ovat olleet suht kovia, mutta lyhyitä.

kolistelija
29.01.2014, 18.12
Näkeehän noista wateista suoraan että aerobinen kunto on huono. 175/225 noilla sykkeillä on ton kokoselle miehelle (näin oletan) on kovin vähän. vaikkei Max hapenotto ole mikään huippu, on se kuitenkin sellainen että sen puolesta varaa olisi. Sivistynyt hatusta vedetty arvaus on se, että maastolenkit ovat olleet suht kovia, mutta lyhyitä.
Juu, tottakai tehoista näkee ettei olla siellä missä voisi olla. Mutta sykkeet numeerisena arvona eivät hirveästi lisäarvoa tuo, varsinkaan nuo eri testien sykkeet keskenään verrattuna kun ei ole tietoa protokollista.

Markku Silvenius
29.01.2014, 19.09
Käytännössä mitä pidemmälle mennään (vuosina), huomataan että kynnyssykkeet ovat melko samoissa; se minkä tehon pystyy kampiin tuottamaan, vaihtelee.

"It never gets easier, you just go faster" (Greg Lemond)

kolistelija
29.01.2014, 21.01
Tyhmä kysymys - miten FTP korreloi tuollaiseen kynnystestiin? Onko Portin tapauksessa ftp 225W vai voiko tuosta edes mitään johtopäätöksiä tehdä?
Onhan siinä korrelaatio, mutta aika väljä sellainen. Yksilön kyky ajaa anaerobisella kynnyksellä voi vaihdella hyvinkin paljon sen mukaan kuinka paljon sitä on harjoitellut. Harjaantumattomalle kynnyksellä ajaminen on sellaista tuskaa ettei sitä millään kestä tuntia. Isot pojat (kuvainnolliset, ei kirjaimelliset) pystyvät ajamaan samalla tasolla pitkälle yli tunnin.

Nämä sekoitetaan toisiinsa aika helpolla kun osuvat aika lähelle toisiaan vähän enemmän ajaneella. Sekin varmaan tekee osansa että tehomittarilla ajettaessa verrataan FTP:hen ja sykkeillä ajettaessa käytetään anaerobista kynnyssykettä.

kp63
29.01.2014, 21.39
Mielestäni ei mene noin. Mitä pienemmät on watit sitä helpompaa on kynnyssykkeellä ajaa. Mitä kovemmat on watit sitä enempi lihakset ja kroppa tekee töitä, energiaa kuluu, lämpöä syntyy jne.

Portti
29.01.2014, 21.48
Kiitoksia kaikille kuntotestituloksiani kommentoineille. Mielenkiintoista!

Jos/kun aerobinen kuntoni on huono, niin paraneeko sekin niillä rauhallisilla lenkeillä vai miten?

Kuuden vuoden takaisen Pajulahden testin alkuperäistä mittauspöytäkirjaa ei ole käsillä, joten tarkemmat sen testin tulokset jäävät arvailuksi. Keväällä meinasin taas käydä tuhlaamassa SporttiPassin saldoa uuteen kuntotestiin Vierumäellä. Olisikohan silloin otettava tuo hengityskaasumittaus mukaan jos sillä saisi jotain lisäarvoa.


... Sivistynyt hatusta vedetty arvaus on se, että maastolenkit ovat olleet suht kovia, mutta lyhyitä.

No sinne päin. Ehkä osittain suht kovia ja pitkiä.

Pidempi versio harjoittelutaustastani on se, että parikymppiseksi saakka pelasin kilpailumielessä lähinnä jalkapalloa. Opiskeluaikoina n. 20-25-vuotiaana kilpailumielessä salibandya. Sitten satunnaisesti hiihtelyä ja viimeiset 14 v. eli kolmikymppisestä alkaen maastopyöräilyä ja viime vuosina yhä enemmän myös hiihtoa. Maastopyöräilyä ja hiihtoa ei kilpailumielessä lukuunottamatta joitain Tahko MTB 60 km osallistumisia ja viime kesänä tuli ajettua Syöte MTB 60 km. Jospa tulevana tavoitteena olisi olla vaikka ensi kesän Syöte MTB:ssä hyvässä kunnossa.

Harjoittelu ei ole millään muotoa systemaattista, maastopyöräilyssä tärkeintä hauskanpito. MTB-lenkkejä pyrin ajamaan 3 krt/vko keväästä syksyyn. Viikonlopun yhteislenkit pituudeltaan yleensä 4-6 h ja niillä muut kuskit pääasiassa minua kovakuntoisempia ja vauhti minun tasoon nähden kovaa. Arki-MTB-lenkit 1,5-3 h ja vauhti usein rauhallisempaa.

Hiihtoa viime talvena hieman yli 500 km. Hiihtolenkkien pituus yleensä 1-2 h.

Hiihtämällä rauhallisia, pitkiä lenkkejä saisi varmaankin tuota peruskuntoa nostettua. Sykevyötä voisi varmaan alkaa taas aktiivisemmin käyttää niin ei tulisi hiihdettyä liian lujaa. Kesällä ei malta mitään tasasykkeisiä maantie tms. lenkkejä kuitenkaan ajella kun on mielestäni niin tylsää puuhaa.



Käytännössä mitä pidemmälle mennään (vuosina), huomataan että kynnyssykkeet ovat melko samoissa; se minkä tehon pystyy kampiin tuottamaan, vaihtelee. ...

Tarkoittaako tämä siis sitä, että vuosien kertyminen ei millään tavalla selitä kynnyssykkeiden laskemista?

kolistelija
29.01.2014, 22.19
Mielestäni ei mene noin. Mitä pienemmät on watit sitä helpompaa on kynnyssykkeellä ajaa. Mitä kovemmat on watit sitä enempi lihakset ja kroppa tekee töitä, energiaa kuluu, lämpöä syntyy jne.
Kai se niin menee jos vahtaa sykettä, mutta teholla ajettaessa AnK ja FTP suhde muuttuu tuolla tavalla kunnon noustessa. Minulla on ollut aika selvä kehitys sen suhteen että kynnyksellä ajettaessa (kynnyksellä ja kynnyksellä, se syke joka ainakin joskus oli kynnyssyke) tehokäyrä on muuttunut siihen suuntaan että teho putoaa nopeammin jos pidän samaa sykettä. Päinvastoin syke sitten kiipeää pikkuhiljaa pitkälle ohi kynnyssykkeen kun tasatehoista vetoa jatkaa pidempään.

PeeHoo
30.01.2014, 11.25
Polar S725X:n mukaan kunto on hyvä, mutta op. test kertoo, että olen niin levännyt, että pitäisi alkaa treenata. Viikko onkin mennyt kaikenlaisessa hommassa, etten ole ehtinyt polkea kuin pari tuntia.
Tuntuvat varsin uskotatvilta tuloksilta.

fyah
30.01.2014, 11.25
Tämä oli minusta ihan hyvä kirjoitus kunnon testaamisesta http://kruunukattocyclingteam.blogspot.fi/2012/11/pari-muuttujaa-kuntotestaukseen-liittyen.html

Kannattaa katsoa myös se tutkimus kynnyksistä pro-jannuilla. Ei näytä niilläkään valtavan laaja tuo aer-kynnyksen ja ana-kynnyksen väli olevan (kun siitä oli puhetta tossa ylempänä) mutta tietenkin sitten ne kynnykset aika korkealla tasolla :)

kolistelija
30.01.2014, 12.34
Ei se AerK ja AnK väli, vaan koko AerK-Vo2Max väli. Silloin ollaan hyötysuhteen äärellä, eli kondista on kun voidaan ajaa pitkään lähellä vo2max tehoarvoa.


Tuo blogipostaus jätti vähän kylmäksi tuon tehomittarin kohdalla. Perustelusta puuttui pihvi. Tehoilla harjoitellessa sykkeellä ei ole käytännön merkitystä, joten miten kynnyssykkeiden tieto voisi siinä auttaa? Tehot kynnyksellä on myös aika turha tieto kun ne vaihtelevat aika paljon kauden aikana.

Olikohan blogipostaajan ihmettelyn aiheena se että tehomittarilla ajava ei jatkuvasti testaisi itseään tehomittarilla? Se kun on tehomittarin hienoin ominaisuus, ne referenssitehot voi testata vaikka kerran viikossa.


EDIT:
Olihan siitä näemmä blogin vastineviesteissä keskustelua...

Markku Silvenius
30.01.2014, 12.40
Tarkoittaako tämä siis sitä, että vuosien kertyminen ei millään tavalla selitä kynnyssykkeiden laskemista?

Ei tietenkään voi sanoa, etteikö se näkyisi millään tavalla. Näyttäisi kuitenkin, että sykkeesi nousevat varsin mukavasti.

kp63
30.01.2014, 13.03
Kai se niin menee jos vahtaa sykettä, mutta teholla ajettaessa AnK ja FTP suhde muuttuu tuolla tavalla kunnon noustessa. Minulla on ollut aika selvä kehitys sen suhteen että kynnyksellä ajettaessa (kynnyksellä ja kynnyksellä, se syke joka ainakin joskus oli kynnyssyke) tehokäyrä on muuttunut siihen suuntaan että teho putoaa nopeammin jos pidän samaa sykettä. Päinvastoin syke sitten kiipeää pikkuhiljaa pitkälle ohi kynnyssykkeen kun tasatehoista vetoa jatkaa pidempään.

Niin sulle käynyt just niin kuin sanoin. Kun sun kuntosi on kasvanut eli watit kasvaneet et jaksa ajaa sulle määritetyllä kynnyssykkeellä enää niin kauaa. Mulla ei ole mitään asiaa ajaa tuntia mun kynnystehoilla, mutta kynnyssykkeillä voin.

Kemppis
30.01.2014, 14.50
Tuossa on vielä yksi testipaikka http://www.vo2testit.fi/ omakohtaisia kokemuksia putiikista ei ole.

cuppis
30.01.2014, 15.41
Arcada tekee myös testejä Helsingissä.

http://www.arcada.fi/fi
Otin yhteyttä Arcadaan, tekevät testejä varsin kilpailukykyiseen hintaan.

Coasting
30.01.2014, 17.30
Mitä maksaa ja mitä tekevät?
Kiinnostaa itseäkin.

Ossipoika
30.01.2014, 17.41
Minä oon tehny viime ja tällä kaudella kotona testiä trainerilla. Minulta löytyy perusmallin Tacx Satori missä on 10 pykälää vastuksia. Olen joka kerta pyrkinyt saamaan samat olosuhteet testiin (5bar takarenkaaseen, samalla kireydellä trainerin rulla rengasta vasten, sama vaihde). Ajan 5min ykkösen vastuksella, 5min kakkosella jne niin kauan kun kadenssi pysyy 90 tietämillä. Hattiwateista ei hajua, kun semmosia mittareita ei ole. Sykkeen kirjaan exceliin ylös minuutin välein ja se piirtää mulle hienon käyrän. Sen tiedän, että 37min jaksoin kun alotin tekemään testejä marraskuussa -12 ja nyt viimisessä testissä viime joulukuussa jaksoin 46min.
Olen lähinnä halunnut seurantaa varten tehdä tämän testin ja se käy myös hyvänä harjoituksena. Harjoittelu on minulla ollut epäsäännöllistä, mutta jatkuvaa ;)

Nyt pari kertaa olen päässy ajamaan myös wattbikellä testiä ja 20min max veto kuulosti hyvältä joten sillä mentiin. Viimeisen testin keskiteho (kuluvalla viikolla) oli 387W ja W/kg 4,8.

Kuitenkin tuo oma testi on minusta hemmetin hyvä, sillä olen tasaisin väliajoin sen ajanut noin kuukauden välein. Vaikka mitään absoluuttista arvoa se ei anna niin jotain siitä pystyy kuitenkin päättelemään. Nyt pitäisi seuraavaks tehdä jotain että saa vitosella alkavaks tuon wattia per kilon, onko hyviä ideoita? :)

PatilZ
30.01.2014, 18.01
Portin testeissä epävarmuutta kunnon muutosten arvioinnissa tuo tosiaan se, että testien protokolla saattaa olla erilainen. Huomasin kuitenkin, että jotain outoa näyttäisi olevan Pajulahden testissä tai ainakin parametrien estimointi on tehty eri tavoin. American College of Sports Medicine käyttää hapenkulutuksen estimoinnissa tällaista kaavaa: VO2 (L/min) = 0.0108 x työ (W) + 0.007 x paino (kg)

Kokemus maailmalta on, että kohtalaisen hyvin tuo kaava pitää kutinsa etenkin henkilöillä, joiden harjoittelutausta on sellainen harrastelijatasoinen.

Kun sitten laittaa Portin tulokset kaavaan saadaan ensimmäisellä mittauksella maksimitulokseksi 3.9 litraa/ minuutissa ja toisella 3.8 litraa/ minuutissa ja suhteutettuna painoon (ml/kg minuutissa) 51.1 ja 48.0. Jälkimmäisen mittauksen VO2max estimaatti pitää kutakuinkin kutinsa tuon kaavan kanssa, mutta ensimmäinen antaa nähdäkseni ylioptimistisen tuloksen.

Portin testauksissa olevat eroavaisuudet sykkeessä voivat johtua niin monesta asiasta, että spekulaatioita voidaan aina heittää. Ikääntymisen vaikutusta en minä näe tässä ollenkaan, koska max-syke käytännössä sama.

Sitten kysymys siitä, miten optimaalisimmin yksittäisen kuntoilijan tai urheilijan suorituskykyä parannetaan (harjoitusohjelman suunnittelu), onkin kimurantimpi juttu. Sen pitäisi lähteä urheilijan tavoitteista ja yksilöllisistä ominaisuuksista, mutta kysymys on myös ideologinen. Suomessa eletään edelleen post-lydiardista aikaa, jossa uskotaan vahvasti kestävyysharjoittelussa volyymin autuaaksi tekevään voimaan.

Pelkästään fysiologian puolelta kestävyys ja sen harjoittamisen on jo itsessään melkoinen laaja ilmiö. Harjoitteluhan tehostaa lihasten energiataloutta (esim. lisää mitokondrioiden määrää ja tiheyttä) ja lisäksi keuhkotuuletus, eli hapen virtausta keuhkoissa ja veren virtaus keuhkoissa, tehostuu. Myös veren volyymi ja punasolujen määrä kasvaa, elimistön lämmönsäätely parantuu, lihaksiin johtavia verisuonia lisääntyy jolloin veren virtaus lihaksistoon tehostuu. Kestävyysharjoittelu hidastaa sydämen leposykettä ja alentaa verenpainetta ja lisää sydänlihaksen kokoa. Tätä kautta sydämen iskutilavuus kasvaa (se määrä verta, jonka sydän pystyy kerralla pumppaamaan ulos vasemmasta kammiostaan), joten rasituksessa sydän pystyy toimittamaan verta kudoksiin paremmin. Lisäksi verenkierron ääreisvastus laskee ja elimistöä ravitsevien hiussuonten eli kapillaarisuonten tiheys kasvaa ja niiden toiminta paranee. Kestävyysharjoittelu myös lisää parasympaattisen hermoston toimintaa ja näin lisää sydämen sykevaihtelua (ei siis varsinaisesti tai ainakaan säännönmukaisesti tietyllä tavalla itse sykettä esim. aerobisella kynnyksellä).

Oli kestävyysharjoittelu sitten minkälaista hyvänsä, se ainakin jossain määrin saa aikaan aina samankaltaisia muutoksia eli parantaa ja tehostaa lihaksiston energiataloutta ja toisaalta kykyä toimia käytössä olevan energian puitteissa. Silloin aikaisempi suoritusvaatimus tai –taso, joka ylitti silloin elimistön sopeutumiskyvyn (esim. suoritustaso vaati rinnalleen niin suuren anaerobisen energiatuotannon, ettei elimistö pystynyt sen sivutuotteita [laktaatti] poistamaan, jolloin laktaattipitoisuus kumuloitui) voikin olla täysin sopeutumiskyvyn puitteissa olevaa (puhtaasti aerobista). Aerobinen kestävyysharjoittelu siirtää tätä ”energiapolitiikan rajaa” aina hieman kovatehoisemmaksi. Tästä syystä kestävyysharjoittelun tärkein kulmakivi on progressiivisuus.

Ja kuten sanoin enemmän tai vähemmän tai vähemmän eri harjoitusintensiteetit saavat aikaan samankaltaisia vaikutuksia. Kysymys onkin siinä, mikä kullekin urheilijalle sopii. Aikarajoitteiselle en näe mitään syytä lähteä pelkkää peruskestävyyttä. Mutta tämä onkin sitten ideologinen kysymys.
ks. http://www.freewebs.com/velodynamics2/loadeffect.pdf

PatilZ
30.01.2014, 18.10
Nyt pari kertaa olen päässy ajamaan myös wattbikellä testiä ja 20min max veto kuulosti hyvältä joten sillä mentiin. Viimeisen testin keskiteho (kuluvalla viikolla) oli 387W ja W/kg 4,8.

Kuitenkin tuo oma testi on minusta hemmetin hyvä, sillä olen tasaisin väliajoin sen ajanut noin kuukauden välein. Vaikka mitään absoluuttista arvoa se ei anna niin jotain siitä pystyy kuitenkin päättelemään. Nyt pitäisi seuraavaks tehdä jotain että saa vitosella alkavaks tuon wattia per kilon, onko hyviä ideoita? :)

Laihduta. Keskiteho on melkoisen hyvä.

cuppis
31.01.2014, 11.41
Mitä maksaa ja mitä tekevät?
Kiinnostaa itseäkin.

Epäsuora submaksimaalinen 50€ ja suora maksimaalisen hapenottokyvyn testaus 80€. Molemmat sisältävät kehonkoostumuksen mittauksen (Inbody 720).

PatilZ
31.01.2014, 12.36
^ halpa on! Suosittelen suoraa maksimaalisen hapenottokyvyn testausta.

Kävin läpi omia testejä ja viimeksi olen ollut testissä kolme vuotta sitten Peurungassa. Laitan tähän omaa dataa yhdeksi esimerkiksi siitä, miksi on oikeasti tärkeää mitata kunto suoralla testillä ja hengityskaasuilla.

Testauksen hetkellä ikäni oli 47 vuotta, pituus 174 ja paino juhlavat 78 kiloa (BMI 25,8= lievä ylipaino). Valitettavasti sen jälkeen on pitkien sairastelujen jälkeen painoa tullut lisää ja kunto on pudonnut entisestään tuosta ajasta. Taustasta sen verran, että kestävyysliikuntataustaa tuossa vaiheessa 34 vuotta, joista kilpaurheilua 16 vuotta. Kilpailuaikoina alussa painoni oli yleensä 60-62 kg ja uran loppupuolella 64-65 kg. Pyöräily tuli varsinaiseksi lajiksi vasta kaksi ja puoli vuotta ennen testiä.

Kyseessä siis suora testi, pyörän merkkiä en muista, pyörään asensin omat polkusimet ja käytin ikiomia pyöräilykenkiä (vinkki!). Testi on tehty peruskuntokausi 1 aikana jolloin pohjalla ei ole mitenkään erityisesti VO2max tai anaerobisen kestävyyden kehittämiseen tähtääviä harjoitteita. Kerran viikossa v1 ja vk2 harjoitus muuten pk:ta ja punttia. Maksimisyke on pyöräilyssä ollut 195 lyöntiä.

Tulokset:
aerobinen kynnys:
- 200w (2,56 w/kg)
- laskennallinen VO2 34,7 ml/kg/min
- mitattu VO2 41,9 ml/kg/min (3,3 litraa minuutissa)
- syke 147

anaerobinen kynnys
- 275w (3,53 w/kg)
- laskennallinen VO2 45,1
- mitattu VO2 55,8 ml/kg/min (4,3 litraa minuutissa)
- syke 178

Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max)
- 325w (4,17 w/kg)
- laskennallinen VO2 52 ml/kg/min
- mitattu VO2 64.1 ml/kg/min (5 litraa/ minuutissa)
- syke 192

Sykkeet testissä ovat pysyneet vuodesta toiseen samana, työ (W) on muuttunut (lue laskenut), paino noussut ja sitä kautta VO2 (ml/kg/min) on myös laskenut. Testissä merkillepantavaa on ero laskennallisten ja mitattujen VO2 tulosten välillä.

Mitä tuosta saan itse irti sen lisäksi, että sain jonkinlaisen varmuuden omien kenttätestien tulosten oikeellisuudesta?


miten nostan varmimmin painoon suhteutettuja tuloksia: laihduttamalla! Jos olisin entisessä 65 kilon uran ehtoopuolen kilpailupainossa, olisi teho anaerobisella kynnyksellä 5 w/kg ja maksimaalinen hapenottokyky 76,9 ml/kg/min. Tällöin suorituskykyni myös verrattuna muihin nousisi merkittävästi olettamalla että teho anaerobisella kynnyksellä on kutakuinkin sama kuin FTP (ks. http://www.cyclinganalytics.com/blog/2012/06/watts-kg-on-the-power-curve). Siis pitää laihduttaa.
tehoni anaerobisella kynnyksellä oli noin 85 % siitä tehosta, jonka saavutin VO2max –tasolla. Vastaavasti syke oli puolestaan 93 %. Kääntäen sanottuna VO2max oli 118% anaerobisesta kynnyksestä. On erittäin vaikeaa siis yksinomaan nostaa anaerobisen kynnystä lähemmäksi VO2max tasoa. Toisaalta testissä aerobinen kynnyskään ei näytä olevan mitenkään erityisen alhaisella tasolla verrattuna muihin testituloksiin (61,5 % VO2max tasosta ja 72,7 % anaerobisesta kynnyksestä). Vertailun vuoksi katso linkin taulukkoa: http://home.trainingpeaks.com/blog/article/power-training-levels . Eli ratkaisuna ei ole keskittyä peruskunnon kohottamiseen tai nostaa anaerobista kynnystä lähemmäksi VO2max –tasoa. Pitää saada tehoja lisää kaikilla osa-alueilla.
jos siis haluan kehittyä, pitää saada kaikkea lisää. Tämä tarkoittaa joko pyörittämisen tehokkuuden tai taloudellisuuden parantamista tai molempia. Pyöräilytaustani oli tuolloin sen verran lyhyt, että sekin pitää huomioida. Pitää päästä uudelle tasolle kokonaan, tehdä kaikkea enemmän (ks. http://www.hunterallenpowerblog.com/2010/12/next-level.html). Ero laskennallisen ja tehosta arvioidun VO2max välillä antaa ainakin vihjeitä siitä, että pitää vielä opetella tätä uutta lajia - myös pyörityksen taloudellisuuden parantamiseksi. Pyöräillä vaan enemmän ja enemmän.

OJ
07.02.2014, 04.30
Kertokaapas viisammat, että minkä takia treenit vaikuttavat aina kulkevan paremmin siinä vaiheessa kun kurkussa tuntuu, että huomenna on flunssa päällä. Viimeksi eilen omalla kohdalla 2 x 20' vedoissa meni edellistä päivää 20 wattia kovemmilla keskitehoilla kovin kevyen tuntuisesti. "Normaalina" päivänä vastaava treeni olisi jonkin verran tukalampaa ja viimeisen kuukauden historiallisen datan valossa ei pitäisi mennä noin kevyesti. Trainerilla ajoin ja olosuhteet ovat noissa hommissa aina melko samoissa. Vastaava "flunssakunto" on tapahtunut ennenkin, eli ei ole ensimmäisestä kerrasta kyse, eli en ihan heti laittaisi mittarin kalibroinnin tms. piikkiin.

PatilZ
07.02.2014, 08.08
^ aika mielenkiintoinen ilmiö. Selitystä en osaa antaa. Mulla menee juurikin toisinpäin, että alkavan flunssan voi ennakoida tehojen laskusta.

Moby
07.02.2014, 16.11
^mitäänhän en fysiologiasta tai muusta tiedä mutta joskus olen kuullut että esim. jotkut marathon-ennätykset on juostu pienessä kuumeessa. Liekkö huhu, syy vai seuraus..

kp63
07.02.2014, 19.46
Oisko sama ilmiö kuin just ennen kuin menee ylikuntoon?. Alkava flunssa aktivoi sun kropan ottamaan siitä kaiken irti. Työkaveri kertoi, että jostain pitäs löytyä tutkimus, jossa on oikeasti todettu, että kova treeni ja keinotekoinen kuume voi tappaa alkavan flunssan, Menee kait samaan piikkiin. Edelliset mutua, ei faktatietoa.

OJ
07.02.2014, 23.09
No jatkan "tutkimuksia". Pitäisi löytää joku tuntomerkki aikaisemmista treeneistä, josta tietäisi taudin olevan tulossa ja voisi yrittää lääkitä ennen vuotavan nokan ja karhean kurkun ilmaantumista. Testejä kai nämäkin, tai joka treeni on testi.

Mara I
08.02.2014, 18.29
Minä muistan kyllä juoksulenkin, jolla ihmettelin korkeita sykkeitä suhteessa vauhtiin. Seuraavana päivänä alkoikin sitten flunssa. Nyt jos sama tulee vastaan, niin tiputan heti rasitusta. Siitä on useammalta kerralta kokemusta, että jos illalla on sairaalloinen olo niin lepo ja kunnon yöuni on päästänyt säikähdyksellä. Siitäkin on kokemusta, että jos on tässä yhteydessä mennyt treenaamaan yllä olevalla ajatuksella hikilenkki tappaa taudin, niin se onkin sitten iskenyt. Nykyisin koitan siis löysätä ruuvia, jos on puolinainen olo.

etuhaarukka
05.03.2014, 15.11
Itsekin kävin kuntotestauksessa Epäsuora ergometritesti, joka tehtiin protokollalla 30 W 2 minuutin välein. Pystyin polkemaan 330 W koko 2 minuuttia ja 360 watilla vielä 1 min ja 32 s. sitä kysyisin että mitkä minulla on maksimiwatit. Onko se 330 W vai 330 W ja 360 W keskiarvo eli 345 vai 360 W??? Painoa on 63 kg.

jhalmar
05.03.2014, 15.15
353W mielestäni.

Markku Silvenius
06.03.2014, 12.50
Itsekin kävin kuntotestauksessa Epäsuora ergometritesti, joka tehtiin protokollalla 30 W 2 minuutin välein. Pystyin polkemaan 330 W koko 2 minuuttia ja 360 watilla vielä 1 min ja 32 s. sitä kysyisin että mitkä minulla on maksimiwatit. Onko se 330 W vai 330 W ja 360 W keskiarvo eli 345 vai 360 W??? Painoa on 63 kg.

Ihan miten haluaa sen laskea. Jos haluaa..Itse sanoisin että 330 meni kokonaan ja thats it. Näin siksi, että tuo on vain yksi pysäytyskuva ja oleellisempaa on kynnyksien tiedostaminen ja niiden hyväksikäyttö, tavotteiden asettaminen, omien vahvuuksien ja heikkouksien tiedostaminen ja harjoitusten johtaminen näistä edellämainituista. Tuolla painolla sopivasti ulkoilua ja kisoissa aktiivista ajoa antaa kyllä sen 50-80 wattia lisää yläreunaan.

Kunto ei ole koskaan paikallaan vaan jatkuvassa liikkeessä alaspäin tai ylöspäin.

Kiovan Dynamo
06.03.2014, 16.03
Kertokaapas viisammat, että minkä takia treenit vaikuttavat aina kulkevan paremmin siinä vaiheessa kun kurkussa tuntuu, että huomenna on flunssa päällä. Viimeksi eilen omalla kohdalla 2 x 20' vedoissa meni edellistä päivää 20 wattia kovemmilla keskitehoilla kovin kevyen tuntuisesti. "Normaalina" päivänä vastaava treeni olisi jonkin verran tukalampaa ja viimeisen kuukauden historiallisen datan valossa ei pitäisi mennä noin kevyesti. Trainerilla ajoin ja olosuhteet ovat noissa hommissa aina melko samoissa. Vastaava "flunssakunto" on tapahtunut ennenkin, eli ei ole ensimmäisestä kerrasta kyse, eli en ihan heti laittaisi mittarin kalibroinnin tms. piikkiin.

Mulla on ihan sama tilanne. Aina ennen kipeäksi tulemista on ollut muutaman päivän piikki, kun pyörä kulkee aivan pirun hyvin. Muistan J. Punkkisen spekuloineen samaa asiaa myös ampumahiihtäjillä joskus TV-lähetyksessä.

Marsusram
06.03.2014, 16.17
Kaikki mittaaminen vaatii aina määrityksen mitä mitataan. Kuntoa mitattaessakin pitää ensin määritellä "kunto".
Hetkellinen maksimiteho tuossa testissä on 360W, maksimaalinen kahden minuutin keskiteho 330W, mittausportaan 30W tarkkuudella.

Tuon "pystyin polkemaan" katkeamisen rajaa on epäsuorassa testissä vaikea kommentoida kun ei tiedä mitkä olivat millimoolit lopussa.
Maksimi maitohappotasoja kun on "pelkää kuolevansa", "luulee kuolevansa", "uskoo kuolevansa" ja "toivoo kuolevansa".
:)

etuhaarukka
06.03.2014, 17.09
Eiköhän tuo 50-80 W tule aika nopeasti. Testi tehtiin talven jäljiltä, joten en ihan parhaassa kunnossa ollutkaan. Lisäksi W/kg tulee parantumaan, koska talven aikana itselle tulee aina jotain pientä ylimääräistä jotka lähtevät ensiimäisten pidempien lenkkien yhteydessä.

Johan Moraal
10.03.2014, 20.10
Nyt voi itse testata (http://api.viglink.com/api/click?format=go&jsonp=vglnk_jsonp_139447105569610&key=6b590a383d5c8ad74c577b3652ca2031&loc=http%3A%2F%2Fforums.mtbr.com%2Fxc-racing-training%2Flactate-threshold-monitor-902695.html&v=1&libId=d6411103-0d72-4641-867a-91ac42e50e24&out=http%3A%2F%2Fwww.bikeradar.com%2Froad%2Fnews%2 Farticle%2Fa-wearable-lactate-threshold-monitor-40299%2F&ref=http%3A%2F%2Fforums.mtbr.com%2Fxc-racing-training%2F&title=Lactate%20Threshold%20Monitor&txt=http%3A%2F%2Fwww.bikeradar.com%2Froad%2Fnews%2 Fa...monitor-40299%2F) laktaatit..

Timbbe
11.03.2014, 13.17
Nyt voi itse testata (http://api.viglink.com/api/click?format=go&jsonp=vglnk_jsonp_139447105569610&key=6b590a383d5c8ad74c577b3652ca2031&loc=http%3A%2F%2Fforums.mtbr.com%2Fxc-racing-training%2Flactate-threshold-monitor-902695.html&v=1&libId=d6411103-0d72-4641-867a-91ac42e50e24&out=http%3A%2F%2Fwww.bikeradar.com%2Froad%2Fnews%2 Farticle%2Fa-wearable-lactate-threshold-monitor-40299%2F&ref=http%3A%2F%2Fforums.mtbr.com%2Fxc-racing-training%2F&title=Lactate%20Threshold%20Monitor&txt=http%3A%2F%2Fwww.bikeradar.com%2Froad%2Fnews%2 Fa...monitor-40299%2F) laktaatit..

Aika mielenkiintoinen kapistus. Pakkohankinta :)

Aerkank
11.03.2014, 14.27
Nyt voi itse testata (http://api.viglink.com/api/click?format=go&jsonp=vglnk_jsonp_139447105569610&key=6b590a383d5c8ad74c577b3652ca2031&loc=http%3A%2F%2Fforums.mtbr.com%2Fxc-racing-training%2Flactate-threshold-monitor-902695.html&v=1&libId=d6411103-0d72-4641-867a-91ac42e50e24&out=http%3A%2F%2Fwww.bikeradar.com%2Froad%2Fnews%2 Farticle%2Fa-wearable-lactate-threshold-monitor-40299%2F&ref=http%3A%2F%2Fforums.mtbr.com%2Fxc-racing-training%2F&title=Lactate%20Threshold%20Monitor&txt=http%3A%2F%2Fwww.bikeradar.com%2Froad%2Fnews%2 Fa...monitor-40299%2F) laktaatit..

Hieman samaa ideaa näyttäisi olevan kuin NIRSissä (http://en.wikipedia.org/wiki/Near-infrared_spectroscopy). Kohta varmaan päälle puettavat sporttivaatteet sisältävät välineet laktaatin, TSI:n, hemoglobiinimuutosten, EMG:n ICG:n (http://en.wikipedia.org/wiki/Impedance_cardiography) ja EKG:n onlinemäärityksiin suorituksen aikana.

jukra
06.04.2014, 16.10
Kävin toissaviikolla kolmatta kertaa Teskun testattavana, pyörä oli vaihtunut mutta kaippa nuo tulokset sinnepäin on.
Jotain kehitystä on taas tapahtunut, mutta kovin on hidasta tuo kehitys. Tosin totesin itsekin tulokset saatuani, että harrastajapohjalta on turha edes kuvitella liikoja kun työ ja perhe-elämä asettavat tietyt rajat harrastamiseen. Nyt treenimäärä pyörii siinä 350-400h/vuosi tasolla, kesällä mennään ihan liikaa (+50h/kk) ja talvella liian vähän (~30h/kk, välillä jopa alle 20h/kk).

Mitä mieltä foorumin tietäjät ovat testituloksista ja kehityskohteista?

Tulokset lukuina:
https://app.younited.com/?shareObject=b130c681-9278-9655-9d97-746fda3f72cd
Ja kuvaajana:
https://app.younited.com/?shareObject=03d6da4e-aee5-b85e-1f78-68fbaa9e3129

Selkeästi PK tasoa pitäisi nostaa, toissa ja tänätalvena yritin tehdä PK:ta mutta määrät ovat satavarmasti liian pieniä kun haluan pitää harrastuksen mielekkäänä eli välillä tulee fiilispohjalta tykiteltyä ja sehän tarkoittaa kovempaa menoa yleensä. Massasta lähtee varmaan pari kiloa kun kelit taas paranee, talvella tuppaa aina vähä kerääntyä tuota vararavintoa :)

Reetardo
13.04.2014, 15.51
Kävin talven pimeinä kuukausina Varalan urheiluopistossa testattavana. Kirjoittelin kokemuksia tänne: http://www.super-sets.com/2013/12/06/varalan-urheiluopiston-testispalvelut/

Voin varauksetta suositella em. palveluja. Testauspäällikkö Marko Haverinen on ammattitaitoinen kaveri.

Hdjanne
20.04.2014, 10.31
Nyt treenimäärä pyörii siinä 350-400h/vuosi tasolla, kesällä mennään ihan liikaa (+50h/kk) ja talvella liian vähän (~30h/kk, välillä jopa alle 20h/kk).

No ei tuo 50-60h/kk nyt ihan mahdottomasti ole. Äkkiä laskettuna on n. 13-15h/vko ei ole ollenkaan liikaa kun vain jaksottaa harjoitukset järkevästi ja siten että tulee ainakin yksi lepopäivä/vko.



Selkeästi PK tasoa pitäisi nostaa, toissa ja tänätalvena yritin tehdä PK:ta mutta määrät ovat satavarmasti liian pieniä kun haluan pitää harrastuksen mielekkäänä eli välillä tulee fiilispohjalta tykiteltyä ja sehän tarkoittaa kovempaa menoa yleensä. Massasta lähtee varmaan pari kiloa kun kelit taas paranee, talvella tuppaa aina vähä kerääntyä tuota vararavintoa :)

Kyllähän se karu totuus on että pitkät PK reenithän ne avainasemassa on kun haaveillaan Aer kynnyksen/tehon nostoa. Myös aivan kynnyksen rajalla tehtävät harjoitukset antavat apua asiaan.

Noista tykittelyistä sen verran, että nykypäivän laskentatavan mukaan harjoittelusta pitäisi olla 75-85% PK, 10-20% VK ja 5% MK harjoittelua.

Jos otetaan tuo 13h/vko, niin kyllä siinä saa jo 1½-2½ tuntia vetää ihan semilujaa, joten eihän se ajoittainen revittely ole muuta kuin hyväksi.

BadRobot
20.04.2014, 23.16
No ei tuo 50-60h/kk nyt ihan mahdottomasti ole. Äkkiä laskettuna on n. 13-15h/vko ei ole ollenkaan liikaa kun vain jaksottaa harjoitukset järkevästi ja siten että tulee ainakin yksi lepopäivä/vko.




Kyllähän se karu totuus on että pitkät PK reenithän ne avainasemassa on kun haaveillaan Aer kynnyksen/tehon nostoa. Myös aivan kynnyksen rajalla tehtävät harjoitukset antavat apua asiaan.

Noista tykittelyistä sen verran, että nykypäivän laskentatavan mukaan harjoittelusta pitäisi olla 75-85% PK, 10-20% VK ja 5% MK harjoittelua.

Jos otetaan tuo 13h/vko, niin kyllä siinä saa jo 1½-2½ tuntia vetää ihan semilujaa, joten eihän se ajoittainen revittely ole muuta kuin hyväksi.


Komppaan edellistä, selkeä aerobisen puute näkyy vahvasti. Toinen selkeä huomio rasvaprosenttiin, hinaat sen tuonne 12-13 prossan paikkeille. Helpoimmin hapen riittävyyttä saa painonpudotuksella. En tiedä teetkö punttia, mutta itse tein pk-kaudella punttireenitkin mahdollisuuksien mukaan pk-sykkeillä. Pitää vain muistaa tehdä myös ylärekisterin harjoituksia jottei yläkynnys tipu liikaa. Noilla opeilla valmennettavalla on vo2max hinattu 61 millistä 68 milliin talven aikana. Intoa vaan ja malttia.

jukra
21.04.2014, 19.48
Komppaan edellistä, selkeä aerobisen puute näkyy vahvasti. Toinen selkeä huomio rasvaprosenttiin, hinaat sen tuonne 12-13 prossan paikkeille. Helpoimmin hapen riittävyyttä saa painonpudotuksella. En tiedä teetkö punttia, mutta itse tein pk-kaudella punttireenitkin mahdollisuuksien mukaan pk-sykkeillä. Pitää vain muistaa tehdä myös ylärekisterin harjoituksia jottei yläkynnys tipu liikaa. Noilla opeilla valmennettavalla on vo2max hinattu 61 millistä 68 milliin talven aikana. Intoa vaan ja malttia.

Kiitos hyvistä vastauksista.
Kesäkaudella paino tippuu muutaman kilon, bmi alle 22 mutta tuo rasva% ei ota tippuakseen. Se on kokoajan (kolmas inbody mittaus) ollut samoissa lukemissa, mutta ulkoisesti katsoen ylimääräistä rasvaa ei liiemmin ole eli joko olen läski sisäisesti tai kyseessä on joku muu ominaisuus joka tuon nostaa noin ylös.

Ongelmaksi noilla esittämilläni määrillä muodostuu "krooninen väsymys" kesäkaudella, eli tulee mentyä liikaa ja liian kovaa kun kelit kerran suosii. Tästä seuraa väsymys niihin hetkiin kun pitäis saada kaikki koneesta irti. Cyclist training bibleä mukaillen olen päätellyt että määrien ja intensiteetin pitäisi olla siis toisinpäin;, talvella paljon ja hidasta ja kesällä vähemmän ja lujempaa.

malinuaa
21.04.2014, 23.39
Komppaan edellistä, selkeä aerobisen puute näkyy vahvasti. Toinen selkeä huomio rasvaprosenttiin, hinaat sen tuonne 12-13 prossan paikkeille. Helpoimmin hapen riittävyyttä saa painonpudotuksella. En tiedä teetkö punttia, mutta itse tein pk-kaudella punttireenitkin mahdollisuuksien mukaan pk-sykkeillä. Pitää vain muistaa tehdä myös ylärekisterin harjoituksia jottei yläkynnys tipu liikaa. Noilla opeilla valmennettavalla on vo2max hinattu 61 millistä 68 milliin talven aikana. Intoa vaan ja malttia.

Miten voi kehittävän punttireenin tehdä pk-sykkeillä?

erkkk
24.04.2014, 14.11
Miten voi kehittävän punttireenin tehdä pk-sykkeillä?
Sykkeille aika sama, koska sykerajat perustuu laktaattikäyrään ja jos punttiharjoittelu on tavoitteellista niin laktaatit on päälle anaerobisen.

-MSa-
03.05.2014, 14.09
Tuli käytyä toistamiseen Pajulahdessa polkemassa suora testi. Tällä kertaa suurimmat laktaatit (12,8) mitattiin 3min kevyen palauttavan polkemisen jälkeen testin päätyttyä. Heti polkemisen päätyttyä laktaatit oli 12,0. Mistä moinen voi johtua?

Markku Silvenius
03.05.2014, 16.28
Mistä moinen voi johtua?

Huono kunto? Hapot on melko korkeat suoran testin loppuun. Poiston puute lopussa kertoo kapillaarien / mitokondrioiden määrästä suhteessa lihasmassaan. Ehkä nestetaseestakin;
veri paksua ja virtaa huonosti pienissä kapillaareissa = osaltaan tukee voimakkaampaa happamoitumista.Toisaalta jos olisi lepomaitohappo korkealla niin ei saisi loppuhappoja korkealle. Eli lienee oltu freesi mentaalisesti ja fysiologisesti antamaan kaikkensa mut ei tikissä?

-MSa-
03.05.2014, 21.10
Joo, kyllä kunnossakin olis paljon parannettavaa, mutta eniten ihmetystä aiheutti se että hapot nousi, vaikka rasitus oli jo 3 min aiemmin loppunut. Edellisessä testissä hapot sentään lähti laskuu heti testin päätyttyä. Nyt ilmeisesti hapot poistuu lihaksista huonommin. Hapot oli muutenkin korkeammalla tasolla heti ekasta tasosta lähtien.

Muutenkin ihan mielenkiintoinen juttu, testin mukaan olen huonommassa kunnossa kuin edellisessä testissä, mutta kuitenkin kellolla mitattuna pyörä kulkee kovempaa kuin viime testin aikaan.

xtrainer80
03.05.2014, 22.25
Tuli käytyä toistamiseen Pajulahdessa polkemassa suora testi. Tällä kertaa suurimmat laktaatit (12,8) mitattiin 3min kevyen palauttavan polkemisen jälkeen testin päätyttyä. Heti polkemisen päätyttyä laktaatit oli 12,0. Mistä moinen voi johtua?

Tuliko tämä esille testitilaisuuden aikana, vai luitko testiraportista jälkikäteen? Kuulostaa sen verran erikoisella, että varmistaisin testaajalta virheen mahdollisuuden.

Sent from my XT890 using Tapatalk

-MSa-
05.05.2014, 17.44
Kuulin kyllä lukemat mittauksen aikana, mutta en huomannut siellä ollessa asiasta kysäistä sen tarkemmin.

kalastaja
16.06.2014, 07.13
Sain kuntotestissä (pp-ergo) maksimisykkeeksi 192, mutta itsekseen kuntoillessa on mittari näyttänyt korkeimmillaan 198. Voikohan myös AeK ja AnK kynnysten olettaa siten olevan (ainakin kyseisen sykemittarin antamilla lukemilla) +6 lyöntiä/min korkeammalla?

Markku Silvenius
16.06.2014, 21.34
Sain kuntotestissä (pp-ergo) maksimisykkeeksi 192, mutta itsekseen kuntoillessa on mittari näyttänyt korkeimmillaan 198. Voikohan myös AeK ja AnK kynnysten olettaa siten olevan (ainakin kyseisen sykemittarin antamilla lukemilla) +6 lyöntiä/min korkeammalla?

Ei. Maksimisyke ja kynnykset suhteessa maksimisykkeeseen ovat kaksi eri asiaa. Maksimisyke vaihtelee eri syistä ja pääsääntöisesti laskee iän myötä. Kynnykset sykelukuina vaihtelevat selkeästi vähemmän, sen sijaan teho watteina voi kynnyssykkeellä vaihdella paljon, riippuen harjoittelun onnistumisesta tai siitä kuinka hyvällä tai huonolla statuksella testihetkeen tullaan (form/fitness).

leecher
25.07.2014, 16.32
Suosituksia testauspaikasta jos haluaa selvittää oman pyöräilykuntonsa vahvuudet ja heikkoudet? Mikä on hintataso ?

big4man
25.07.2014, 18.04
Suosituksia testauspaikasta jos haluaa selvittää oman pyöräilykuntonsa vahvuudet ja heikkoudet? Mikä on hintataso ?

Olen testauttanut itseni Medical Techissä Espoossa. Hinta on jotain 100-150 euron välillä. Äärimmäisen hyvin toteutettu testi, hyvä palaute jne. http://www.medicaltech.fi/index.php

Kiovan Dynamo
26.08.2014, 14.55
Itse olen muutaman vuoden kelaillut ja mittaillut noita tuloksia, niin ulkopuolisen labran tekemiä, kuin omiakin. Jotenkin tällä hetkellä tuntuu siltä, että jos omaa tehomittarin ja edes alustavasti ymmärtää, mitä sillä on mittaamassa, niin se on huomattavasti helpommin toistettava ja useammin tehtynä melko paljon enemmän informaatiota antavaa, kuin käydä johonkin tiettyyn aikaan vuodesta vähän oudoilla varusteilla ja melkein sopivalla ergolla nykimässä käyriä talteen. Varsinkin, kun mittaa on liki kaksi metriä, niin tuntuu, että se ei ole se pituusryhmä, mitä ergojen suunnittelijat haluaisivat ensisijaisesti palvella. ;)

Olen muutaman täällä kommentoineen kanssa melkolailla samaa mieltä, että joku lyönnintarkka raja sille, milloin mennään millekin alueelle, on ehkä aavistuksen triviaalia, vaan tärkeämpää on se, minkälaista tehoa pystyy tuottamaan koko alueen läpi. Tietenkin sillä sykealueella, millä kisoissa rimpuilee, olisi hyvä tuottaa paras mahdollinen tehokin?

Kirjoittelin sairaslomapäivän ratoksi vähän pidemmän sepustuksen omista käsityksistäni blogille (http://hikisetsiivut.blogspot.fi/2014/08/kunnon-testia.html), otan mieluusti kommentteja vastaan joko tänne tai blogin kommenttikenttään, meneekö tuo ajatusmalli vähääkään valojen suuntaan.

PatilZ
26.08.2014, 15.57
^ Hyvä ja mielenkiintoinen blogi.

Kirjoitin jo tähän kommentteja, mutta ennen lähettämistä päätinkin delegoida kommentointini Andy Cogganille :
"Training is testing, testing is training."
"The best predictor of performance is performance itself."
"Alls you can do is alls you can do."
"Specificity, specificity, specificity . . ."
"The (power) training levels are descriptive, not prescriptive, guidelines."
“At some point, you have to increase the power"

Kysyisinkin vain, että miten noin teknisesti säädit Polarin ketjunopeus/-värähtely -hässäkän näyttämään Kurtin kanssa samoja lukuja = kalibroit trainerin tehonäytön kanssa. Oma kokemus on, että traineriaen ja etenkin KK Road masiinan kanssa Polar arpoo lukuja.

Kiovan Dynamo
26.08.2014, 16.47
Kysyisinkin vain, että miten noin teknisesti säädit Polarin ketjunopeus/-värähtely -hässäkän näyttämään Kurtin kanssa samoja lukuja = kalibroit trainerin tehonäytön kanssa. Oma kokemus on, että traineriaen ja etenkin KK Road masiinan kanssa Polar arpoo lukuja.

En muista enää tähän lähtöön tarkkoja yhtälöitä, mutta käytännössä niin, että kun tuo vehje laskee ketjuun kohdistuvaa voimaa tutkaamalla ketjun värähtelyä, niin manipuloin mittariin syötettäviä jännevälin pituutta ja ketjun massaa, jotta sain riittävän tarkkuuden. Muistaakseni sitenkään se ei aivan koko alueella ollut täydellisesti kohdillaan, mutta tuossa kiinnostavimmalla alueella 250 - 350 watin välillä se oli varsin hyvä.

PatilZ
26.08.2014, 16.50
^ nerokasta.

Oatmeal Stout
27.08.2014, 12.10
^Pitikös ketjun apino ilmoittaa 114-lenkkisenä riippumatta käytetyistä lenkeistä?^

Kiovan Dynamo
27.08.2014, 23.40
^Pitikös ketjun apino ilmoittaa 114-lenkkisenä riippumatta käytetyistä lenkeistä?^

Oikeastihan siihen pitää ilmoittaa ketjun punnittu paino linkkien määrästä riippumatta, mutta en muista, mihin suuntaan sitä piti lopulta säätää.

tvain
20.09.2014, 22.38
Olen suunnitellut ensimmäistä kuntotestiäni, ja ajatus on, että se olisi hengityskaasuanalyysin sisältävä maksimaalinen eli suora menetelmä. Sijainnin perusteella parhaat vaihtoehdot ovat siis Helsingin Urheilulääkäriasema ja Pajulahti. Pajulahden hinta oli 120 euroa (sisälsiköhän tämä kaiken vai tuleeko laktaattinäytteet vielä päälle?) kun taas Hulan hinta on 275 euroa. Hurja hintaero, joten vertaanko nyt samanlaisia tuotteita, ja mikä noissa mahtaa olla selityksenä hintaerolle? Muitakin vaihtoehtoja pääradan suunnasta otetaan toki vastaan vielä.

FillaRilla
21.09.2014, 21.57
^Järvenpään FOX-centerissäkin on suoran hapenoton testaamiseen välineet. Paikan vetäjä on triathlonisti ja kuulemma asiaan perehtynyt. http://www.trainingfirst.fi on käsittääkseni tämän vetäjäporukan sivusto.

tvain
24.09.2014, 17.01
Kiitos vinkistä Järvenpäässä. Katsoin, että tuolla hinta olisi 170 egua + laktaatteja päälle. Se osa kysymyksestäni jäi vielä vaille huomiota, että onko noiden tasossa tai metodeissa mitään eroa? Lahden takana Pajulahti on toki sijaintina halvempi kuin pääkaupunki, mutta selittääkö se lähes kolminkertaisen hintaeron?

PetriV
25.09.2014, 21.35
Yksi hyvä tapa mitata kuntoa on polkea sama lenkki useaan kertaan ja katsoa sitten miten matka-ajat kehittyvät. Nyt tiedustelisinkin, että onko Tampereella mitään hyvää n. 5km lenkkiä tuota varten? Itse olen polkenut keskustasta Lielahteen ja siinä mittaillut kehitystä, mutta napakka 5km veto jossa ei olisi liikennevaloja tai hirveitä mäkiä, olisi passeli testialue.

FillaRilla
27.09.2014, 23.03
Yksisuuntainen testireitti ei toimi. Tuulensuunta vaikuttaa aivan liikaa. Vaikka urheilukenttäkierros on paljon parempi. Eikä pelkkä testissä käytetty aikakaan kerro totuutta. Valitse mieluummin joku syketaso jolla ajat testin. Esim. arvioitu (jos ei testattuna tiedossa) AerK tai AnAerK kynnyssyke. (Kertoo ko. kynnysten kehittymisestä) Aja tällä syketasolla edestakainen reitti, urhelukenttäkierroksia tai trainerilla samalla vaihteella ja kuormalla sama aika. Trainerilla saavutettu matka tai aika edestakaisella testireitillä keroo mitä on kunnon kehityksessä tapahtunut. Reitillä vaikuttaa myös ilman lämpötila. Se vaikuttaa kropan toimintaan ja ilmanvastukseen. Ja sitä kautta myös vaatetus. Mieluummin trainerilla siis.
Ja näistäkin kehittymisarviot on vain arvioita. Toisaalta käytännön tasolla tehtyä testiä, eli ei välttämättä huonoa. Prosentuaalista kehitystä esim. ei tarvii arvailla.

kolistelija
27.09.2014, 23.50
Trainerillakin voi aika äkkiä saada 10% erot aikaan ihan vaan rengaspaineen tai lämpötilan muutoksilla.

Ihan yhtä hyvin voi ajaa temporeittiä käännöllä ja suht samanlaisissa tuulioloissa. Sykkeistä ja fiiliksistä sitten kattoo että onnistuikohan veto. Kello kertoo sitten kunnosta.


Tehomittarilla voi ajaa vaan tietyn aikaa ja kattoa teholulemaa, se on lahjomaton eikä välitä olosuhteista.

kp63
28.09.2014, 13.11
Etti semmonen mäki, joka vie mielellään noin 3min. aja se täpöillä ylös. yritä ajaa se alemmilla sykkeillä seuraavaksi. testi on mukava, koska se helpottuu sitä mukaa kun kunto nousee eli palkitsee. 3min osuu suht hyvin eri energiantuottotavoille.

CwA
28.09.2014, 13.29
Jos laittaisi pyörään vaunun perään ja painoja riittävästi, sitten lähtisi kiskomaan täysillä mäkeä ylös, niin riittäisi kai lyhyempikin mäki, jos vaan välityksiä piisaa. Toki saman saa aikaan kun laittaa sen jarrun hirttämään.

r.a.i
28.09.2014, 14.22
Parin testin hinnalla saa tehomittarin?? Ei mitään järkeä laittaa melkein 300 euroa parikertaa vuodessa testiin - Hommaa mittarin ja voi tehdä testejä vaikka joka viiko, jos siltä tuntuu. Nuo ergot on muutenkin perseestä polkea, q-arvot mitä sattuu, satulat päin persettä ja tuntuma on kuin suossa polkisi.

Jos oikeesti haluaa seurata kunnolla, niin imo hyvä traineri ja tehomittari...plussana tietysti muu harjoittelun seuraaminen tehoilla paranee huomattavasti.

kolistelija
28.09.2014, 14.24
Parin testin hinnalla saa tehomittarin?? Ei mitään järkeä laittaa melkein 300 euroa parikertaa vuodessa testiin - Hommaa mittarin ja voi tehdä testejä vaikka joka viiko, jos siltä tuntuu. Nuo ergot on muutenkin perseestä polkea, q-arvot mitä sattuu, satulat päin persettä ja tuntuma on kuin suossa polkisi.

Jos oikeesti haluaa seurata kunnolla, niin imo hyvä traineri ja tehomittari...plussana tietysti muu harjoittelun seuraaminen tehoilla paranee huomattavasti.
Se maksaa sitten vähän lisää jos haluaa kotiinsa jonkun ottamaan laktaatit. Ei se kaasunmittaushärvelikään varmaan ihan ilmainen ole...

r.a.i
28.09.2014, 15.08
Joo, mut pyörä ei liiku laktaateilla tai kaasuilla vaan teholla.


Sent from my iPhone using Tapatalk

kolistelija
28.09.2014, 15.12
Joo, mut pyörä ei liiku laktaateilla tai kaasuilla vaan teholla.


Sent from my iPhone using Tapatalk
Juu, siksihän kaikki pyöräilijät käyvät testaamassa kuntoaan wattbikellä. Sehän on puoli ilmaista, eikä tarvitse mitään turhia laktaatteja, sykkeitä tai hengityskaasuja mittailla.

Ihme ettei testauspaikat ole jo kaikki konkurssissa sen jälkeen kun tämä oivallettiin. Sama juttu juoksun puolella, ei niillä testeillä tee mitään kun on sisäradat ja juoksumatot.

kp63
28.09.2014, 18.48
Kuntotestaajien ja tehonmittareiden tärkein juttu on myydä. Kynnyksiä ei ihmisellä oikeasti ole. Hirveän moni testaa ja mittaa kykenemättä oikeasti tekemään tuloksista johtopäätöksiä. Tosin, jos noilla saa itelle inspiraatiota, niin hyvä niin. SM-mitalin voi kyllä ottaa ilman mittauksiakin.

Velogi
28.09.2014, 19.35
Nyt tiedustelisinkin, että onko Tampereella mitään hyvää n. 5km lenkkiä tuota varten? http://www.fillarifoorumi.fi/forum/showthread.php?46728-Säijärventien-challenge

r.a.i
28.09.2014, 21.03
Juu, siksihän kaikki pyöräilijät käyvät testaamassa kuntoaan wattbikellä. Sehän on puoli ilmaista, eikä tarvitse mitään turhia laktaatteja, sykkeitä tai hengityskaasuja mittailla.

Ihme ettei testauspaikat ole jo kaikki konkurssissa sen jälkeen kun tämä oivallettiin. Sama juttu juoksun puolella, ei niillä testeillä tee mitään kun on sisäradat ja juoksumatot.

Ei se mua haittaa, jos ihmiset haluaa mittailla laktaatteja ja maksimaalista hapenottoa. Mä saan työnantajan piikkiin käydä rykimässä tota ergoa kerran vuodessa. Nää mm. elättää noita testipaikkoja. Sitten on lisäksi kaiken maailman lätkäjoukkueet ja joko joko -pallojoukkueet, joiden vuosiohjelmaan kuuluu nuo ergotestit. Ei taida suomalaiset kilpapyöräilijät kovin montaa testiasemaa elättää.

Tehomittarilla saa kuitenkin paljon enemmän ja hyödyllisempää dataa, kun siitä flunssassa tai krapulassa vedetystä ergotestistä IMO ja sitä paitsi, jos ei sitä mittaria ole, niin mitä halvattua niillä testin arpomilla "kynnyswateilla" tekee, mulla esimerkiksi ergolla ja omalla pyörällä ajettu "kynnysteho" heittää kymmeniä watteja - edellisessä testissä 25 wattia.

Ei mulla muuta, enempää en viitti tähän vittuiluun kommentoida.

kolistelija
28.09.2014, 21.23
Ei se mua haittaa, jos ihmiset haluaa mittailla laktaatteja ja maksimaalista hapenottoa. Mä saan työnantajan piikkiin käydä rykimässä tota ergoa kerran vuodessa. Nää mm. elättää noita testipaikkoja. Sitten on lisäksi kaiken maailman lätkäjoukkueet ja joko joko -pallojoukkueet, joiden vuosiohjelmaan kuuluu nuo ergotestit. Ei taida suomalaiset kilpapyöräilijät kovin montaa testiasemaa elättää.

Juu, kyllähän ne laktaatit ja hapenottokyky ovat asiat jotka ihmisiä kiinnostaa. Samalla tavalla ne kynnykset heittelee päivästä toiseen, kuin esimerkiksi se tunnin maksimikeskiteho.


Tehomittarilla saa kuitenkin paljon enemmän ja hyödyllisempää dataa, kun siitä flunssassa tai krapulassa vedetystä ergotestistä IMO ja sitä paitsi, jos ei sitä mittaria ole, niin mitä halvattua niillä testin arpomilla "kynnyswateilla" tekee, mulla esimerkiksi ergolla ja omalla pyörällä ajettu "kynnysteho" heittää kymmeniä watteja - edellisessä testissä 25 wattia.

Ei mulla muuta, enempää en viitti tähän vittuiluun kommentoida.
Flunsskrapulaheittohan oli sitä vittuilua, tai siis eihän kukaan sellaisesta ainakaan maksaisi. Kynnyswattien sijaan voi saadaa suurinpiirteiset sykerajat joilla ajaa. Testi voi myös kertoa että on melkoinen vätys kun ei osaa ajaa kynnyksellä tunnin vertaa tai että kymppitempossa pitäisi irrota paljon enemmän.

Jos jotain 20min protokollaa käyttää, saa kyllä helposti 25W vaihteluja tehomittarilla tehtyyn arvioon tunnin tehosta, ihan päivästä riippuen. Tunnin keskitehon vertaaminen testattuun kynnykseen on siitä vähän höhlää että iso osa peruskuntoilijoista ei pysty ajamaa kynnyksellä tuntia, koska se sattuu liikaa. Toisaalta tekijämiehet saattavat ajaa sillä teholla pari tuntia.


Kunnon testaaminen millä tahansa menetelmällä on ihan fiksua jos se tieto kiinnostaa, mutta pitää ymmärtää menetelmän mahdolliset edut ja rajoitteet. Tavalliselle kuntoilijalle suosittelisin ennemmin vaikka kymppitempon ajamista tuoreena kerran kuukaudessa, kuin tonnin tehomittarin ostamista. Suorassa ergotestissä on hyvä käydä ainakin kerran elämässään, että saa jotain pientä suuntaa tekemiselle ja sykearvoille.

r.a.i
28.09.2014, 21.37
Jos jotain 20min protokollaa käyttää, saa kyllä helposti 25W vaihteluja tehomittarilla tehtyyn arvioon tunnin tehosta, ihan päivästä riippuen. Tunnin keskitehon vertaaminen testattuun kynnykseen on siitä vähän höhlää että iso osa peruskuntoilijoista ei pysty ajamaa kynnyksellä tuntia, koska se sattuu liikaa. Toisaalta tekijämiehet saattavat ajaa sillä teholla pari tuntia.


Kunnon testaaminen millä tahansa menetelmällä on ihan fiksua jos se tieto kiinnostaa, mutta pitää ymmärtää menetelmän mahdolliset edut ja rajoitteet. Tavalliselle kuntoilijalle suosittelisin ennemmin vaikka kymppitempon ajamista tuoreena kerran kuukaudessa, kuin tonnin tehomittarin ostamista. Suorassa ergotestissä on hyvä käydä ainakin kerran elämässään, että saa jotain pientä suuntaa tekemiselle ja sykearvoille.


Jep, kyllä mää näistä oon samaa mieltä.. Laskeskelin vaan tuota melkein 300 sadan hintaa kilpakuntoilijalle, vaikka pari kertaa vuoteen - niin ei kiitos meikäläiselle.

OJ
30.09.2014, 06.43
Yhdenlaista testiä ei oikein voi verrata toisenlaiseen testiin. Testejä pitäisi myös päästä tekemään vähän useammin kuin kaksi kertaa vuodessa.

exfatman
30.09.2014, 17.25
Wattbike on mahtunut treeniohjelmaan loppukesästä lähtien. Tänään ensimmäinen 10min testi. Lukemat melko perinteisesti paperille ja pari kuukauden kuluttua toinen veto ja sit vertailemaan lukeemia. Onko mitään suuntaa vai onko oma ohjelma ihan vain joutoköäyntiä mikä ei johda minnekään.
Hyvin yksinkertaista myöhemmin vertailla tuloksia.

kp63
30.09.2014, 18.14
Jos jotain 20min protokollaa käyttää, saa kyllä helposti 25W vaihteluja tehomittarilla tehtyyn arvioon tunnin tehosta, ihan päivästä riippuen. Tunnin keskitehon vertaaminen testattuun kynnykseen on siitä vähän höhlää että iso osa peruskuntoilijoista ei pysty ajamaa kynnyksellä tuntia, koska se sattuu liikaa. Toisaalta tekijämiehet saattavat ajaa sillä teholla pari tuntia.

Tosta on kyllä täysin erimieltä. 100W kynnys on varmasti on helpompaa kuin 400W. Jos sun kynnys on 400W sulla ei edes riitä hiilarit 2 tunnin ajoon. Testilaktaatitkin antaa kaiketi hyväkuntoiselle eri infoa, koska kestävyysurheilu kasvattaa veritilavuutta ja laktaattiarvo annetaan litraa kohden?

maantieäijä
07.10.2014, 18.07
Itse olen testannut kuntoni joka kuukausi harjoitusvastuksen päällä. 60min niin paljon kuin ikinä lähtee. Sitten katsoo vain keskiwatit ja näkee mihin suuntaan on kunto liikkunut. Yksinkertaista ja helppoa.

Makemarkus
26.10.2014, 14.15
Kaksi vuotta on tullut ajeltua ihan vain kuntoilumielessä pyörää ja nyt on alkanut kilpaileminen kiinnostamaan. Ikää on 17v.
Jos haluaisi pystyä ajamaan kilpasarjassa tai M-18 pääjoukon mukana seuraavana niin minkäköhänlaiset tulokset ovat sellaiset tulokset ergometritestistä että tietäisi että kannattaako edes alkaa yrittämään? Mitat on 181 cm ja 66 kg. Paino varmasti kisakunnossa alhaisempi (62 kg). Lähinnä ajattelin w/kg uupumiskuormaa. Hieman erikoinen kysymys mutta jos jollakulla on jotain suuntaa antavaa vastausta niin otan mielelläni vastaan.

Markku Silvenius
26.10.2014, 19.50
>Makemarkus

Älä mieti ainakaan painon pudottamista, tämä on hyvin tärkeää, koska olet vielä kasvuikäinen. Oleellisempaa olisi liittyä hyvään pyöräilyseuraan, sellaiseen jossa voisit saada valmennusapua ja neuvoja aiheisiin liittyen. Tuo w/kg merkkaa eniten mäissä jotka kestävät yli..sanotaan 5-10 minuuttia. Sellaisia ei Suomessa juuri ole. Täällä olevat mäet mennään 'heittämällä' ylös. Tasamaalla etenkin tuulisella säällä kärjen tuntumassa touhutessa merkkaa enemmän absoluuttinen teho ala- tai yläkynnyksellä. Mittaisesi hyväkuntoiset aikuisurheilijat painavat 65-70 kiloa jos ovat profiloituneita mäkiajoon. Enemmänkin jos ovat profiloituneita kirimiehiksi.

kolistelija
26.10.2014, 20.15
Asia ei ole niin yksinkertainen, mutta hatusta voi kyllä vetää arvioita. Uupumiskuorma ei ole niin oleellinen kuin kynnystehot. Itse olen painanut kauden mittaan 66-69kg, olen 186cm ja aika harteikas. Kilpasarjan tämän kauden keskitehot vaihtelevat 184W (Satakunnan ajojen kurja nolla-asteisen kelin kisa jossa sade ja rakeet piiskasivat, normalisoitu teho 226) ja 257W (Fuji GP, tunti kovaa pyynikillä itseään säästelemättä, normalisoitu teho 311) välillä. Keskitehoa ei kerro koko kuvaa, siksi laitoin nuo normalisoidut tuohon. Satakunnan kisassa peesailin suurimman osan ajasta, kun taas Fuji GP:ssä pyrin koko kisan olemaan aivan kärjessä.

Mukana pysyy varmasti jo noin 240-250W kynnysteholla, jos ominaisuudet muuten ovat kunnossa. Uupumiskuorma vaihtelee testiprotokollaan ja päivän mukaan aika paljon, joten se on aika huono mittari suoraa kilpakuntoa miettiessä.

EDIT:
Jos dataintoilu on kivaa niin tuossa porvoon ajoista datat tämän vuoden kilpasarjasta. Ajoin aika aktiivisesti, eli paljon vähemmälläkin pysyy mukana. http://connect.garmin.com/activity/516263920

CamoN
26.10.2014, 20.59
Oma rajallinen kokemukseni viittaa samaan suuntaan kolistelijan arvion kanssa. Jos kynnysteho on noin 3,5W/kg, ei pitäisi olla mitään ongelmaa kilpasarjan pääjoukon vauhdissa pysymisessä useimmissa kilpailuissa. Jos lisäksi sietää rajujakin rytminvaihdoksia hyvin ja on vähän taktista silmää, voi hämmentää kärjen tuntumassa.

PatilZ
27.10.2014, 15.57
@kolistelija. Kiitos datasta. Sun FTP on tosin datan perusteella enemmän kuin 259


Time is an illusion. Exercise time doubly so.

kolistelija
27.10.2014, 16.10
@kolistelija. Kiitos datasta. Sun FTP on tosin datan perusteella enemmän kuin 259


Time is an illusion. Exercise time doubly so.
Juu. Käytän connectia vaan datavarastona, niin ei tule päivitettyä tuota lukemaa. Samalla saan hämättyä vakoilevia kilpakumppaneja. :D

Makemarkus
27.10.2014, 16.35
Pitäisi onnistua kyllä hilaamaan kynnys 250 wattiin vaikka lähtöarvoista ei ole vielä tietoa. Peruskestävyys alue on itsellä vahvuus pyöräilyssä kun taas yläkierroksilla on sitten vähän tukkoisempaa vaikka kierroskone onkin (215 bpm). Lenkeillä on vaikea saada sykettä nousemaan yli 180 minkä luulen johtuvan tällä hetkellä pk treenin suuresta määrästä.

Markku Silvenius
27.10.2014, 18.31
Pitäisi onnistua kyllä hilaamaan kynnys 250 wattiin vaikka lähtöarvoista ei ole vielä tietoa.

Kumpaa kynnystä tarkoitat?

Makemarkus
27.10.2014, 20.11
Aerobista kynnystä.

kolistelija
27.10.2014, 20.20
Aerobinen kynnys 250W paikkeilla on jo sen verran kova kondis että kilpasarjassa voi olla vähän tylsää, vaikka olisi yläpää ruosteessa.

Minulla on aerobinen ollut jossain 220-230W paikkeilla anaerobinen noin 290-300W. Sillä voi ihan rauhassa ottaa pitkiäkin vetovuoroja ja räyhätä noissa kinkereissä, ainakin näin alle 70kg mäkimiehenä.

Markku Silvenius
27.10.2014, 21.04
Joo 250 alakynnys on ihan hyvä alkutavoite ja tavoitettavissa.

Tietenkin se merkkaa vain että pystyy mukavasti ajamaan pääjoukossa. Kilpailusuorituskyky on paljon laajempi juttu.

kolistelija
27.10.2014, 21.25
Joo 250 alakynnys on ihan hyvä alkutavoite ja tavoitettavissa.

Tietenkin se merkkaa vain että pystyy mukavasti ajamaan pääjoukossa. Kilpailusuorituskyky on paljon laajempi juttu.
Kyllä tuollainen 250W alakynnys 66kg kundilla tarkoittaa sitä että voi suurimman osan ajasta ihan rauhassa ihmetellä kun syke kertoo että ollaan palauttavalla lenkillä kilpasarjan kisoissa... ;)


EDIT:
Laitan nyt vielä esimerkin miltä data näyttää kun vain peesaillaan porukan puolivälillä kilpasarjassa. Tämä kisa oli niin paskamaisessa säässä ettei hirveästi innostanu ajaa. Välillä kävin nopeasti keulilla kuikuilemassa, muuten vaan seurustelin takana kun etappikisan alku oli mennyt niin huonosti ettei omalla sijoituksella ollut väliä. Lopussa nostin tiimikaverin ylös ja jeesailin kahinoissa, päästäen lopussa ne kirimään joilla oli jotain voitettavaa. http://connect.garmin.com/activity/492791646

maantieäijä
27.10.2014, 21.35
Mitenkäs olette määritelleet aerobisen kynnyksen wattimittarilla? Mää en osaa kuin FTP:n määrittää. :)

kolistelija
27.10.2014, 21.43
Mitenkäs olette määritelleet aerobisen kynnyksen wattimittarilla? Mää en osaa kuin FTP:n määrittää. :)
Käymällä testeissä sen verran usein että tietää missä se on. Siitä eteenpäin voi käyttää sekä fiilistä, hengitysrytmiä että sykettä sen arviointiin. Seuraavissa testeissä tietää sitten pitääkö omaa arviointimenetelmää korjata vai ei.

Aerobisen kynnyksen merkitys kilpakuntoa määriteltäessä on minulle vähän hämärää, mutta kai sillä jotain merkitystä on.

Makemarkus
27.10.2014, 21.59
Oonkohan mä arvoinu ton kilpasarjan tason jotenkin liian korkeaksi vai oman kunnon. Pitää varmaankin käydä kuntotestissä selvittämässä kynnykset ensin ja sen jälkeen katsoa mikä on homman nimi.

Markku Silvenius
27.10.2014, 22.47
Oonkohan mä arvoinu ton kilpasarjan tason jotenkin liian korkeaksi vai oman kunnon. Pitää varmaankin käydä kuntotestissä selvittämässä kynnykset ensin ja sen jälkeen katsoa mikä on homman nimi.

Joo testeissä kannattaa käydä ja ennen testejä kannattaa miettiä missä käy, että voisi käydä samassa paikassa sitten ehkä useammat kerrat. Testiasemilla ja tastaustavoilla on jonkunverran eroa paikasta toiseen niin saa tämän hajonnan poistettua.

Ei ole kilpasarjasta vähään aikaan mittausdataa junioriluokasta, mutta senverran löytyi datapankista, että jaksoi 'tuttu valmennettava' kesällä -09 kilpasarjassa 7. sijalle pääjoukon kärjen tuntumassa, oli kyllä aika hidas kisa eli. 108 km 2.36 ja osat plus kaiken kukkuraksi puolenkymmentä äijää meni 40 sekkaa edellä pikkuporukalla maaliin. No, oli siellä oma mieskin ja seli seli. Silloin 60 kg ja alakynnys 225, yläkynnys 275, mut toi oli 16-sarjan välityksillä ajettu kun ajaja oli silloin yllättäen 16-vuotias. Samalla setupilla kaksi päivää aiemmin M18 kortteli-sm hopeaa.

kolistelija
27.10.2014, 23.12
Oonkohan mä arvoinu ton kilpasarjan tason jotenkin liian korkeaksi vai oman kunnon. Pitää varmaankin käydä kuntotestissä selvittämässä kynnykset ensin ja sen jälkeen katsoa mikä on homman nimi.
Mikä nyt sitten on kova taso ja mikä ei. Kevyelle miehelle 250W aerk on jo aika kovaa tasoa, sillä mennään jo lepposasti noin 34-37km/h pk-lenkkejä aerk:n tuntumassa ajoasennosta riippuen. Kai se anaerobinen nyt tuosta olisi sitten aika helposti sitä tasoa että maantiepyörällä ajaa 40km alle tuntiin. Ihan vaan ilmaan heitettynä ajatuksena voisi todetä että kilpasarjassa keskinopeus on ollut välillä 39-41km/h ja kisojen kesto noin pari tuntia, niin kai sitä mukana pysyy jos puolet kisasta voisi ajaa yksin samaa vauhtia? ;)

Testeissä käyminen kertoo paljon enemmän kuin spekulointi. :)

Ossipoika
27.10.2014, 23.39
Minä oon nyt viimeisimpänä villityksenä ottanut tämmöisen käyttöön: http://www.scienceandcycling.com/lsct/
Kävin elokuussa ergotestissä (3min 30W nostot) ja siellä aerk oli 63% max sykkeestä, anak 79%.
Tällöin tämä testiprotokolla pyrkii ainakin minun kohdallani suht hyvin kynnyksillä pysymään. Vaikeaa on pitää 60% sykkeessä tehoa, kun tuntuu pomppivan edestakas paljon. Nyt sykedatan perusteella olen muutaman lepopäivän jälkeen saanut tällaista perustilaa:
60% MaxHR = 101 avg HR, 216 avg W
80% MaxHR = 131 avg HR, 348 avg W
90% MaxHR = 152 avg HR, 408 avg W

Ainakin ennen kovia harjoituksia teen testin lämmittelynä ja katson tehodataa yms muita muuttujia, olenko aivan pihalla. Jännä juttu ainakin minun kohdalla, sillä oma tuntemus antaa hieman liian väsyneen kuvan omasta kropasta. Pystyn näin tekemään enemmän kovia harjoituksia ja toistaiseksi palautuminen on ollut hyvää. Huomenna pitäisi kaivaa motivaatio ajaa 20min pelti auki jota ennen em. testi veryttelynä.

Tässä on http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23881116 yksi tutkimus, jossa käytettiin testiä lämmittelynä määrittämään treenivastetta.

r.a.i
31.10.2014, 21.52
Ihan hyvät on tehot ossipojalla, tuo 400w riittää tempopyörällä noin 48km/h keskinopeuteen, jos kuski ei oo ihan mikään mahoton tiiliskivi...luulis kansallisella tasolla pärjäävän.

marko.k
31.10.2014, 22.19
Ite tein yks päivä kotitestin sain siinä 228w keskiarvoksi, tekee 4w/kg. Katotaan kuukauden päästä uudestaan.

kolistelija
31.10.2014, 22.34
Ihan hyvät on tehot ossipojalla, tuo 400w riittää tempopyörällä noin 48km/h keskinopeuteen, jos kuski ei oo ihan mikään mahoton tiiliskivi...luulis kansallisella tasolla pärjäävän.
Ossipoika taitaa olla ihan kisamiehiä, mutta ei tuo ehkä kansallisen tason tempossa vielä riitä jos tuo on 90% sykkeellä 408W, anaerobisen kynnyksen ollessa 79%.

Itsekin testailen välillä 3min 30W protokollalla, mutta ihan vain fiilistä hakien. Ajan uupumukseen asti sen takia että kiinnostaa miten "skarppina" olen milläkin hetkellä. Lopputeho vaihtelee todella paljon.

r.a.i
01.11.2014, 10.57
Joo kisamiehiä selkeesti..

Miten muuten kun teette tuota porrastettua testiä, niin vedättekö viimeiset mehut putkelta vai koko ajan revanteri satulassa? Joissain noissa ergotesteissä täytyy pitää revanteri satulassa koko ajan...

Mara I
01.11.2014, 16.09
Minulla tuntui kadenssi tippuvan, kun nousin Tabata-treenin viimeisessä intervallissa putkelle - takaisin siis istumaan. Ehkä tuo toimisi, jos vastus olisi todella raskas.

Ossipoika
01.11.2014, 17.24
Juu kisakuski, vielä jos joskus pärjäis ;)

Aikaa ei ole rajattomasti käyttää harjotteluun ja pitäisi saada lisää tehoa kautta skaalan. Tehoja on helppo tehdä, mutta ongelma on vähän arviointi siinä miten paljon ja usein kovaa uskaltaa tehdä. Tehomittarin kanssa tää treenaaminen on vähän helpompaa, vielä pitää opetella tulkitsemaan numeroita että saisi täyden hyödyn irti.

Persus penkissä oon testit tehny loppuun asti, kun tehoa on riittävästi niin ainakin minulla kadenssi nousee ja putkelta saman tehon ylläpito on huomattavasti kuluttavampaa.

kp63
01.11.2014, 20.51
Ossipojalle: Elitessä ei ole montaa kuskia, jotka 80% maxsykkeestä tuuppaa 348W.

r.a.i
01.11.2014, 22.23
Joo, minä (66kg) vetäsisin noilla Ossin tehoilla kymppitempon jopa alle 12 minuuttiin...eikä tosta kauheesti takkiin tuu vaikka olis 10 kiloo painavampikin. Ei näitäkään ukkoja varmaan hirveen montaa suomessa ole? Tai voihan niitä ollakin, mutta eivät vaan käy ajamassa.

N.N.
01.11.2014, 22.27
Kävin työterveyshuollon järkkäämässä toimistotyöntekijöille suunnitellussa lihaskuntotestissä. Käsiä tai yläkroppaa en ole treenannut vuosiin. Yllättäen kuitenkin puristusvoimassa skoorasin yli asteikon kummallakin kädellä. No, jarrukahvoja puristellessahan tuo on kehittynyt. Myös reisi- ja selkä- sekä vatsalihakset oli muuten erinomaisessa kunnossa, pelkällä pyöräilyllä.

r.a.i
01.11.2014, 22.33
Tota perse penkissä juttua vaan kyselin, koska jos itse ajan vaikka minuutin tai 5 minuutin tehotestejä kesällä ylämäkeen niin lyhyempi varmaan mene melkein koko ajan putkelta ja pidemmässäkin käydään aika paljon seisaaltaan, kun se vähän helpotta tuskaa, kun eri lihakset kuormittuu. Uskoisin, että tossa uupumistestissä voisin lopussa saada jonkin verran enemmän tehoja irti kun polkis putkelta, ei oo vaan tullut kokeiltua. Ei muutenkaan oikein saa talvella semmosta apinan raivoa trainerin päällä, jotta saisi kaikki peliin..varmaan liiian tissiposki.

kolistelija
01.11.2014, 22.43
Joo, minä (66kg) vetäsisin noilla Ossin tehoilla kymppitempon jopa alle 12 minuuttiin...eikä tosta kauheesti takkiin tuu vaikka olis 10 kiloo painavampikin. Ei näitäkään ukkoja varmaan hirveen montaa suomessa ole? Tai voihan niitä ollakin, mutta eivät vaan käy ajamassa.
Ehkä nyt ihan kevyesti liioittelet?

Omista ja tiedoissa olevista lähellä olevan kymppitemporeitin vedoista sanoisin että maantiefillarilla pääsee tuolla teholla noin 14:30 suht normaalilla kymppitemporeitillä. Tempofillarilla sitten ehkä noin 13 minuuttiin.

Tai sitten tässä on jokin väärinymmärrys? Kymppitempoa harvemmin ajetaan 60W yli kynnyksen, jos siis tuota 90% sykkeen tehoa mietit.

r.a.i
01.11.2014, 22.52
Itse ajan kymppitempon noin 90 prosenttia maksimisykkeestä joskus vähän yli joskus alle. Väittäisin, että niin moni muukin. Tuo 12 minuuttia nyt oli semmonen "kaikki taivaankappaleet kohdillaan" tyyppinen, mutta reilusti alle 13 kuitenkin. Ja tietysti tempopyörällä.

kolistelija
01.11.2014, 23.03
Itse ajan kymppitempon noin 90 prosenttia maksimisykkeestä joskus vähän yli joskus alle. Väittäisin, että niin moni muukin. Tuo 12 minuuttia nyt oli semmonen "kaikki taivaankappaleet kohdillaan" tyyppinen, mutta reilusti alle 13 kuitenkin. Ja tietysti tempopyörällä.
Juu, mutta et 60W yli kynnystehon. Minun syke-ennätys kymppitempossa on 95% keskisyke, silti teho on vain noin 7,5% yli kynnystehon joka tulee jo 89% sykkeellä. Olen ajanut tunnin 92% keskisykkeellä.

Tässä pitää siis tietää että sykkeet, tehot ja kynnykset vaihtelevat ihmisten välillä todella paljon. Ne eivät myöskään seuraa toisiaan lineaarisena. Mutta jos haluaa käyttää jotain arviota niin tuo 7,5% on ihan hyvä, eli 372W kymppitempolle. Ei riitä lähellekään 12 minuuttia, ellei sopivan voimakas tuuli käänny samalla kun ajaja kääntyy.

r.a.i
01.11.2014, 23.04
http://www.strava.com/segments/8173863

Ihan vertailun vuoksi tosta linkistä voi katsella tämän vuoden Worlds ITT:n keskitehoja ja aikoja, jos on strava-tunnukset.

kolistelija
01.11.2014, 23.08
http://www.strava.com/segments/8173863

Ihan vertailun vuoksi tosta linkistä voi katsella tämän vuoden Worlds ITT:n keskitehoja ja aikoja, jos on strava-tunnukset.
Sama reitti kuin TTT? *ups*

r.a.i
01.11.2014, 23.14
No perkele ku noi olikin kovia aikoja...jossain mielestäni näin noita itt-tehojakin....nopeesti linkkasin tuon - täytyy katella jos löytyy...

r.a.i
01.11.2014, 23.21
Ehkä tossa Ossin protokollassa hämää tuo viimeinen kolmen minsan porras, et jos siinä sykkeet nousee ank - maksimiin ja keskiarvo on tuo noin 90% maksimista. Voi olla väärinkäsitys. Mut jos pystyy tolla sykkeellä jumputtamaan 400 wattia kolme minsaa, niin ettei tee pahaa, niin vois mennä lähemmäs 400 wattia kympillä...

kolistelija
01.11.2014, 23.28
Ehkä tossa Ossin protokollassa hämää tuo viimeinen kolmen minsan porras, et jos siinä sykkeet nousee ank - maksimiin ja keskiarvo on tuo noin 90% maksimista. Voi olla väärinkäsitys. Mut jos pystyy tolla sykkeellä jumputtamaan 400 wattia kolme minsaa, niin ettei tee pahaa, niin vois mennä lähemmäs 400 wattia kympillä...
Testissä on tavoitteena ajaa koko porras tietyllä sykkeellä, ei ajaa täysillä viimeistä porrasta. Sekoitat nyt kuitenkin sykeprosentit ja tehot aika pahasti.

Testatessa on oleellista että tietää mitä testaa, miten testaa, miksi testaa ja mitä sillä tiedolla tekee. Muuten käy helposti niin että tiedosta tulee pahojakin väärinkäsityksiä.

r.a.i
01.11.2014, 23.48
Varmaan tein vääriä päätelmiä, ku en tota Ossin testiä tunne. No hyvät tehot anyway ja kovaa noilla pitäis päästä, niin kuin kp63:kin tuossa totesi.

kolistelija
02.11.2014, 00.05
Varmaan tein vääriä päätelmiä, ku en tota Ossin testiä tunne. No hyvät tehot anyway ja kovaa noilla pitäis päästä, niin kuin kp63:kin tuossa totesi.
Käsittääkseni kp63 ei miettinyt että noilla tehoilla mentäisi kovaa, kunhan huomasi että tuo 80% syke on aika matala tehoihin nähden. Mutta näin se vain menee että toisilla kynnys on suhteessa matalemmalla sykelukemalla kuin toisilla. En nyt jaksa kaivaa tarkempaa tiedettä tähän hätään, mutta hajonta voi olla todella suurta.


Minusta tässä ei oikein voi olla väärinkäsityksiä kun on ihan erikseen ilmoitettu että ank on 79% maksimisykkeestä ja tuo 348W on 80% eli ehkä hippasen yli kynnyksen. Ainoa sudenkuoppa tuossa on se että kuvittelee jokaisen urheilijan sykkeiden käyttäytyvän samalla tavalla ja kynnysten osuvan jotenkin maagisesti tietylle sykeprosenttilukemalle.

Ossipoika
02.11.2014, 11.55
Testin idea minulle ei niinkään ole suorituskyvyn mittaaminen vaan arvioida millainen vaste on tehdä lisää kuormaa elimistölle. Kolmas ja viimeinen porras 90% max sykkeestä on tosiaan jo aika reilua kyytiä ja ensimmäiset 1-2min joutuu ajamaan aika lujaa että syke nousee. Toistaiseksi ainakin näyttää ihan toimivalta systeemiltä, ainakin on hyvä lämmittely koviin harjoituksiin jos ei muuta. http://www.scienceandcycling.com/lsct/ Nettisivuilta löytyy lisää dataa jos tästä joku on innostunut.

20min testiä olen käyttänyt harjoituskaudella ja viimeisin keskiteho oli 363W. En ole mikään kevyin kuski ja W/kg on 4,6. Tavoitteena olisi tämän talvikauden jälkeen saada 5,0 w/kg 20min keskitehoksi. Painoa pois tai tehoa lisää.

r.a.i
03.11.2014, 23.47
OK, lukaisin ton testin tarkoituksen, pitää kokeilla miltä tuo tuntuisi tehdä. Itsellä tahtoo vain olla sisähommissa ongelma, että tuo 90% maksimista on henkisesti maksimi...

http://www.strava.com/segments/5601708

Tossa muiten noita worlds-ITT tehoja joita aiemmin markkinoin, olivatkin viime vuotisista kisoista...

Markku Silvenius
05.11.2014, 00.16
Sisälle syksyllä siirtyessä voi hyvin hyväksyä jopa 15% alemman tehotason lähtötasona, ellei jäähdytys ole todella hyvä. Yli 70 pinnaa työstä on poistettavaa lämpökuormaa ja se vaikuttaa asiaan kyllä. Oleellista on ottaa pysäytyskuva lähtötilanteesta ja tunnistaa oikeansuuntainen trendi.

OJ
05.11.2014, 05.15
15% pudotus on aika paljon...tai ei aika, vaan sika paljon. Putoaako jollain ihan oikeasti noin paljon sisälle siirtyessä vaikka ei olisikaan tuuletus ihan kohdillaan? Toi olisi esimerkiksi 350 -> 300 ja tossa vaiheessa saa olla tuuletus tosi rempallaan. Mä olen omalla kohdallani huomannut ehkä 5-7% pudotuksen. Jos jotain yli 10% pudotuksia huomaatte, niin on aika hankkia kunnon iso tuuletin, eli ei mitään Prismakamaa.

Markku Silvenius
05.11.2014, 09.52
15% pudotus on aika paljon...tai ei aika, vaan sika paljon. Putoaako jollain ihan oikeasti noin paljon sisälle siirtyessä vaikka ei olisikaan tuuletus ihan kohdillaan? Toi olisi esimerkiksi 350 -> 300 ja tossa vaiheessa saa olla tuuletus tosi rempallaan. Mä olen omalla kohdallani huomannut ehkä 5-7% pudotuksen. Jos jotain yli 10% pudotuksia huomaatte, niin on aika hankkia kunnon iso tuuletin, eli ei mitään Prismakamaa.

Muita tekijöitä jotka vaikuttavat sisällä ajossa ovat erot inertiassa eli kulloisenkin varustesetupin hidastuvuus-/jatkuvuuserot ulkoajoon verrattuna ja motivaatio. Nämä lämpökuorman kanssa yhdessä vaikuttavat tuohon eroon. Tietty mulla ei ole mitään 'tuhannen ajajan otantaa'. Lukemani perusteella vaikutus on havaittavasta huomattavaan, enkä sanonut että kaikilla tasan 15% vaan 'jopa'.. ;) Hyvän tuulettimen vaikutushan on dramaattinen; jos ajaa vetoja 300w, lämpökuorma kropassa on luokkaa 1000-1200w ja silti ei välttämättä jäähdytä kroppaansa yhtä hyvin kuin ulko-olosuhteissa.

Hannez78
07.11.2014, 21.13
Testaamisessa on tärkeää, että tulokset ovat vertailukelpoisia, ei niinkään se miten tuulettimella saadaan parannettua testitulosta [emoji2]

Markku Silvenius
10.11.2014, 14.52
Testaamisessa on tärkeää, että tulokset ovat vertailukelpoisia, ei niinkään se miten tuulettimella saadaan parannettua testitulosta [emoji2]

Joo ei tietenkään. Kun tavallaanhan kilpakuntoilussa ja kilpapyöräilyssä on sellainen kärsimyskomponentti sisäänkirjoitettuna niin olen kanssa suositellut ettei testaamisessa käytetä ollenkaan satulaa niin saadaan paremmin jalkojen ominaisuudet testattua. Vertailukelpoisesti toki.. :D

Tämä oli lirvahtanut silmien ohi:



Teho (W/kg)

2008 2009 2010 2011 2012 2013
1 18.1 18.3 18.4 18.7 20.4 19.3
5 17.3 17.1 17.6 17.4 19 18.1
30 11.9 13 13.2 12.5 12.4 13
60 9.6 9.4 9.3 9.3 9.9 10.5
300 6.4 6.9 7.2 7.2 7.4 7.2
600 6 6.4 6.7 6.6 6.8 6.9
1200 5.7 5.9 6 6.2 6.5 6.4
1800 5.4 5.8 5.7 5.8 6.1 6.1
2700 5.2 5.5 5.4 5.6 5.8 5.9
3600 5 5.1 5.3 5.5 5.6 5.7
7200 4.7 4.7 4.7 5.1 4.8 5
10800 4.3 4.6 4.6 4.6 4.7 4.9
14400 3.7 4.5 4.3 4.3 4.6 4.9

Eli kunnon GT-koneen Thiboo Pinoon datasetti ikävuosilta 18-23 vuotta. Ensimmäinen lukema mittajakso sekunteina.

Tiedejulkaisu http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02640414.2014.969296#.VGCkJ408JhH Tuolta aikaväliltä siis 1727 reenikertaa, 481 kisaa ja 68 aika-ajoa datasetin pohjana.

18 vuotiaana 515 h treeniä vuodessa ja 23 vuotiaana 942 h treeniä vuodessa. Viime vuonna millit 85.

Hyvä perspektiivi harjoitusmääriinkin. Junnuna määrät ei kauheita, mutta kun tuosta underien viimeisestä vuosiannoksesta laskee pois pari viikkoa lomaa kauden lopussa, pari viikkoa kevennyksiä sairaslomaa etc, matkavuorokaudet jne jne. alkaa tuntia / viikko olemaan aika kova.

Hannez78
10.11.2014, 16.09
Joo ei tietenkään. Kun tavallaanhan kilpakuntoilussa ja kilpapyöräilyssä on sellainen kärsimyskomponentti sisäänkirjoitettuna niin olen kanssa suositellut ettei testaamisessa käytetä ollenkaan satulaa niin saadaan paremmin jalkojen ominaisuudet testattua. Vertailukelpoisesti toki.. :D

Jep [emoji1]

Mutta ihan oikeasti, onko sillä merkitystä miten tila on jäähdytetty, kun puhutaan pelkästä testitilanteesta. Mielestäni ei, koska tärkeämpää on tulosten vertailukelpoisuus, kun tarkastellaan miten on kehitystä tapahtunut. Ajan vuosittain pp-ergotestin työni takia ja testitilassa on pirun huono ilmanvaihto. Tiedostan asian, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, koska ympäröivät tekijät eivät muutu. Pitääkin sanoa testaajalle, et laittaa mulle +15% seuraavalle kerralla tuloksen päälle ekstraa, kun on niin huono ilmanvaihto ja kuuma tila [emoji12]

Markku Silvenius
10.11.2014, 16.35
Mutta ihan oikeasti, onko sillä merkitystä miten tila on jäähdytetty, kun puhutaan pelkästä testitilanteesta.

Tässä hyvä erottaa kaksi huonetta: Oma huoneesi ja testiaseman huone :p

Jos omassa huoneessasi on puhallin ja viileää ja ajat ilman ajopaitaa JA jos testiasemalla ei ole puhallinta ja on lämpimähkö huone ja ajat häveliäisyyttäsi enemmän puettuna JA ihmettelet että miksi kotona meni niin hyvin ja testiasemalla ei..Tai jos hyvässä tikissä ajat ulkona optimilämmössä mainion tuloksen ja sisällä vaikkapa lämpimähkössä omassa huoneessa ilman tuuletinta heikomman tuloksen.

Tietysti kohdallasi tällä ei ole merkitystä jos vertaat vain saman testiaseman tuloksia, etkä testaa monissa ympäristöissä (esim. tehomittarin käyttö maantiepyörässä kesäasussa, trainerissa sisällä, cyclolla syys-talvioloissa + ehkä testiasemalla käynnit siihen päälle).

PatilZ
10.11.2014, 16.44
Jep [emoji1]

Mutta ihan oikeasti, onko sillä merkitystä miten tila on jäähdytetty, kun puhutaan pelkästä testitilanteesta. Mielestäni ei, koska tärkeämpää on tulosten vertailukelpoisuus, kun tarkastellaan miten on kehitystä tapahtunut. Ajan vuosittain pp-ergotestin työni takia ja testitilassa on pirun huono ilmanvaihto. Tiedostan asian, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, koska ympäröivät tekijät eivät muutu. Pitääkin sanoa testaajalle, et laittaa mulle +15% seuraavalle kerralla tuloksen päälle ekstraa, kun on niin huono ilmanvaihto ja kuuma tila [emoji12]

Tässä 15 % -jutussa oli kyse nimenomaan (FTP-testistä wattimittarilla) testitilanteen muutoksesta: siirtyminen ulkoa sisälle ja näiden saattamisesta parammin toisiaan vastaaviksi.

Tämän ilmiön vertaaminen omiin kokemuksiisi ja toi sun +15 % korjauspyyntö testaajalta olisi sinänsä relevantti, jos olisit aikaisemmin ajanut pp-ergot ulkona kuorma-auton lavalla sen liikkuessa 30-40 kilometriä tunnissa ja nyt joutuisit poikkeuksellisesti ajamaan huonon ilmanvaihdon omaavassa sisätilassa.

Hannez78
10.11.2014, 18.18
Ymmärsin kyllä mikä tässä asiassa oli homman nimi eli kehon lämmöntuotto rajoittaa ihan meidän kaikkien suorituskykyä. Ajan testit kyllä ilman paitaa, koska testaaja kiinnittää niin helvetin monta kaapelia rintakehään kiinni :)

Sen verran vielä kommentoin, että ulkona ajamista ja sisällä trainerilla ftp-testin ajamista ei voi verrata toisiinsa vaikka olisi tehomittari käytössä. Mielestäni tehomittari on harjoittelun apuväline, ei testilaite.

Huippu-urheilijat ylipäätänsä tuntuvat suosivan samoja testiasemia, koska tällöin tulosten vertaaminen on pitkällä aikavälillä helpompaa.


Sent from my iPhone using Tapatalk

Markku Silvenius
10.11.2014, 22.10
Sen verran vielä kommentoin, että ulkona ajamista ja sisällä trainerilla ftp-testin ajamista ei voi verrata toisiinsa vaikka olisi tehomittari käytössä. Mielestäni tehomittari on harjoittelun apuväline, ei testilaite.

Huippu-urheilijat ylipäätänsä tuntuvat suosivan samoja testiasemia, koska tällöin tulosten vertaaminen on pitkällä aikavälillä helpompaa.

Noniin..... :D

Joo siis tiedoksi että kalibroitu tehomittari on tarkempi pyöräilytehon mittaväline kuin joillain testiasemilla käytettävät kuntopyörät.

En nyt sen enempää testimenetelmistä mutta ne voivat olla sykkeiden, hengityskaasujen, tehon ym. asioiden arviointia yhdessä tai erikseen. Koulukuntia on moneen låhtöön ja hyviä saavutuksia on saatu eri monitorointimenetelmillä.

"Training is testing and testing is training" eli testiasemaa ei aina välttämättä tarvi vaikka niissäkin on hyvät puolensa.

PatilZ
11.11.2014, 16.13
Joo siis tiedoksi että kalibroitu tehomittari on tarkempi pyöräilytehon mittaväline kuin joillain testiasemilla käytettävät kuntopyörät.

+1

Toki näin, että jos kuntopyörä on ok ja kalibroitu, niin sen tuottama ennuste suoritukselle on yhtä hyvä kuin kalibroidulla pyörän tehomittarilla. Tosta Hannez78 esittämästä väitteestä, että huippu-urheilijat tuntuvat suosivan samoja testiasemia saadakseen parempaa tulosten vertailua pitkällä aikavälillä, olen sekä samaa että eri mieltä. Tästä asiasta näyttäisi olevan lajikohtaisia eroja. Niissä lajeissa, joissa ei saada luotettavasti esille kotitesteissä itse suorituksen tehoa, näin varmaan on. Hiihto ja kestävyysjuoksu esimerkkeinä. Eri lajeissa tarvitaan eri ominaisuuksia ja joissakin lajeissa nämä ominaisuudet on testattavissa luotettavasti "kotikonstein" joko itse tai valmentajan avulla - ilman testausasemaa.

Tehomittari ei ole vain harjoittelun apuväline vaan se on testilaite myös, toisaalta testaus on aina harjoittelun apuväline, silloin kun sen tuloksia halutaan hyödyntää harjoittelussa. Suora tai epäsuora testi testiasemalla voidaan toki tehdä ilman, että se olisi harjoittelun apuväline (että sen tuottamat tulokset vaikuttaisivat harjoittelun suuntaamiseen tai toteutukseen), mutta silloin se on samalla hyödytön testi.

Jotenkin tässä tulee rivien välistä esiin ajatus siitä, että wattimittarilla ajettu ja aina samanlaisena toistettu valittu FTP tai CP (critical power) protokolla tuottaisi ennustearvoltaan huonompaa dataa, kuin laboratoriossa suoritettu suora hapenottokyvyn testi pyöräergolla. Pyöräilyn osalta keskeisin suoritukseen vaikuttava suure on pyöräilijän tuottama teho suhteutettuna aikaan. Eli mikä on urheilijan maksimaalinen voimantuottokyky sekunnissa, viidessä sekunnissa ... tunnissa ... jne. Joskus tämä voimantuotto on syytä suhteuttaa kehon painoon, mutta muuten kaikki muut suureet (syke, laktaattipitoisuudet tai hapenkulutus kynnyksillä tai VO2max) ovat jo hankalimpia ennusteen tekemisessä. Eli on todella vaikeaa ennustaa vaikka pyöräilijän aika-ajotulosta (reitistä riippumatta tai riippuen) näiden syketietojen, laktaattipitoisuuksien tai hapenkulutuksen litroina (tai painoon suhteutettuna) avulla. Sen sijaan lähes millä tahansa menetelmällä tehty FTP tai CP -testaus tuottaa tuloksen, jolla voidaan melko tarkkaan ennustaa suoritusta aika-ajossa. Ja tätä vastaavaa tietoa nähdäkseni hakevat esimerkiksi juoksijat testiasemilta: ei siis syketietoa tms. vaan nopeus (min/km) eri kynnyksillä.

Kun juoksija käy usein samassa testilabrassa, hän ja valmentaja ovat kiinnostuneita periaatteessa kahdesta asiasta, joista vain toiseen saa varman vastauksen labrasta. Koska näihin kynnyksiin assosioituu tietty syke ja se ei juurikaan muutu, kiinnostaa sen sijaan, miten muuttuu juoksunopeus näillä kynnyksillä. Esim. polarisoidun harjoitusintensiteetin mallia noudattava juoksija pyrkii harjoittelussaan juoksemaan 80% alle alemman laktaattikynnyksen (eli about aerobinen kynnys) ja 15 % yli ylemmän laktaattikynnyksen (about anaerobinen kynnys) on olennaista saada tietää, mitä on juoksuvauhti näillä kynnyksillä ja etenkin tuolla ylemmällä kynnyksellä, jossa sykemittarilla ei ole juurikaan käyttöä intensiteetin arvioinnin välineenä. Ilman tätä tietoa on vaikea säädellä tätä intensiteettiä ja helposti tulee helpot harjoitukset liian koviksi ja kovat puolestaan liian helpoiksi.

Ja se toinen asia mitä urheilija ja valmentaja etsivät, on tieto muuttuuko kyky työskennellä kynnyksellä myös ajallisesti - eli pystytäänkö harjoittelun myötä pitää pidempään yllä intensiteettiä esim. ylemmällä laktaattikynnyksellä. Huippumaratoonarit muuten menee piiiitkääään.

Ja takaisin pyöräilyyn: jos käytetään sitten ennusteen tekemisessä testilaboratorion ergometrillä poljettuja tehoja, tilanne muuttuu. Mutta silti, ergo ja ei-lajinomainen (eli korostuneen pysty) ajoasento, iso q-faktori, paskat polkimet jne. ei tuota todellakaan ylivoimaista testitulosta verrattuna testiin vaikka omalla aika-ajopyörällä. Oikeastaan vain tällä on valmennuksellisesti väliä. Mikä on urheilijan lajinomainen suorituskyky ja miten kauan hän pystyy tietyn intensiteetin omaavia suorituksia toteuttamaan yhtäjaksoisesti tai kumulatiivisesti suorituksen kestäessä.

En osaa sanoa, koska en tiedä, miten pyöräilyssä huipputallit ja huippuammattilaiset hyödyntävät testauksessa testilaboratorioita ja / tai jotain tiettyä testiprotokollaa. Voi olla että käyvät kuukausittain suorassa hapenottokyvyn testissä FTP/CP -testiprotokollien sijaan. Noin tieteellisessä mielessä suorituksen ennustamiseen ei laboratorio tuo mitään lisäarvoa luotettavasti ja toistettavasti tehtyyn kenttätestiin verrattuna. Samat ennustamiseen liittyvät harhat ja vaaratekijät siellä liikkuu.

OJ
14.11.2014, 05.51
Minäkään en asiaa varmaksi tiedä, mutta labratestaamiseen tukeutuminen proffapiireissä vaikuttaa vähän hankalalta. Jos kisapäiviä tulee joku 80-100 noin keskimäärin, niin siinä ollaan reissussa aika iso osa kaudesta, ja sen tutun testiaseman käyttäminen ei välttämättä ole kovin helppoa. Lisäksi, labran kuntopyörän watit saattavat olla mitä hyvänsä ja sitten pitää kuitenkin tehdä toinen testi, jolla saadaan määritettyä harjoitustehot. Joillain labroilla on SRM ergot käytettävissä ja siinä tapauksessa voi käyttää vaikka omaa mittaria ja asia on toki eri. Proffilla on proffien systeemit ja labratesti parin viikon välein saattaa hyvinkin olla joillakin käytössä. Muistaakseni joskus on ollut juttua, että tehomittari on kuitenkin helpottanut suorituskyvyn seuraamista. Jos resurssit ovat prohvia heikommat, niin tehomittari on todella hyvä apuväline.

kauris
16.11.2014, 22.07
Polarin v800 laitteeseen oli tullut uusia ominaisuuksia kuten sisäuintiprofiili. Mittailee siis uintinopeutta ja "kadenssia" mm. Samalla huomasin uintiprofiilia katsellessani, että halutessaan sykerajat voi asettaa laitteeseen itse (ok, ei mitään ihmeellistä) mutta sitten ohjeeksi sanottiin viiden eri sykealueen asetattamiseksi, jos oma anaerobinen ja aerobinen kynnys on tiedossa näin:

Suosittelemme anaerobisen kynnyksen määrittämistä sykealueen 5 alarajaksi. Jos käytät myös aerobista kynnystä, määritä se sykealueen 3 alarajaksi. Alueen 4 alaraja on alueiden 3 ja 5 puolivälissä.

Meniköhän tuo nyt ihan oikein tuon ensimmäisen lauseen jälkeen? Tähän asti kellon automaattisesti ehdottama ja omaan järkeen paremmin sopiva jako olis sellainen, että anaerobinen on kyllä tuo alue 5 eli minulla 175-193, joista jälkimmäinen eli korkeampi on maksimisyke ja alimmainen anaerobinen kynnys. Sitten seuraava on ollut 4 alue, jossa oli ollut väli 155-175 eli niin sanottu vk-alue, jossa alempi on aerobinen kynnyt ja ylempi yksi alle anaerobisen. 3 alue on ollut sitten ns. pk2 eli tyyliin 135-154, 2 alue pk1 eli 116-134 ja 1 alue palauttavan treenin 95-115.

Tuon Polarin sanallisen selostuksen jako muuttaisi homman niin, että sekä 3 että 4 alue olisi vk-puolella.

Marsusram
17.11.2014, 00.02
Pitkässä juoksussa jako oli MK <ana kynnys> VK2, VK1 <aerobinen kynnys> PK2, PK1 eli tuo PK1 oli jo kevyttä palauttavan lenkin tehoilla.
Lyhyenä palauttava, pitkänä rasittava harjoitus
VK-alueen jako kahteen on kyllä järkeenkäypä, sillä VK2 on tyypillistä kisavauhtia, VK1 taas pitkän VK-treenin vauhtia, joka kehittää, eikä syö kuntoa.
Jos VK alue on noinkin kapea 155-175, voi olla vaikeata määrittää sopivia harjoitusalueita.

Markku Silvenius
17.11.2014, 11.27
Polarin v800 laitteeseen oli tullut uusia ominaisuuksia kuten sisäuintiprofiili. Mittailee siis uintinopeutta ja "kadenssia" mm. Samalla huomasin uintiprofiilia katsellessani, että halutessaan sykerajat voi asettaa laitteeseen itse (ok, ei mitään ihmeellistä) mutta sitten ohjeeksi sanottiin viiden eri sykealueen asetattamiseksi, jos oma anaerobinen ja aerobinen kynnys on tiedossa näin:

Suosittelemme anaerobisen kynnyksen määrittämistä sykealueen 5 alarajaksi. Jos käytät myös aerobista kynnystä, määritä se sykealueen 3 alarajaksi. Alueen 4 alaraja on alueiden 3 ja 5 puolivälissä.

Meniköhän tuo nyt ihan oikein tuon ensimmäisen lauseen jälkeen? Tähän asti kellon automaattisesti ehdottama ja omaan järkeen paremmin sopiva jako olis sellainen, että anaerobinen on kyllä tuo alue 5 eli minulla 175-193, joista jälkimmäinen eli korkeampi on maksimisyke ja alimmainen anaerobinen kynnys. Sitten seuraava on ollut 4 alue, jossa oli ollut väli 155-175 eli niin sanottu vk-alue, jossa alempi on aerobinen kynnyt ja ylempi yksi alle anaerobisen. 3 alue on ollut sitten ns. pk2 eli tyyliin 135-154, 2 alue pk1 eli 116-134 ja 1 alue palauttavan treenin 95-115.

Tuon Polarin sanallisen selostuksen jako muuttaisi homman niin, että sekä 3 että 4 alue olisi vk-puolella.

Ongelma on varmaan siinä, että tehoalueita pitäisi sykepohjaisessa mallissa olla kuusi viiden sijaan. PAL, PK1, PK2, VK1, VK2 ja MK. Noille kaikillehan on harjoittelun näkökulmasta omat vankat perusteensa.

Mara I
17.11.2014, 13.02
Mietin olisiko tuossa ohjessa pitänyt lukea: "määritä se sykealueen 3 _ylä_rajaksi" Katsoin sitten, miten V800:n ebglanninkielisessä ohjekirjassa nämä sykealueet on määritelty. Selkeästi näyttäisi olevan: 5 = MK, anakynnys, 4 = VK, aerobinen kynnys, 3 = PK2, 2 = PK1 ja 1 = PAL.
"Training in heart rate zone 1 is done at a very low intensity. The main training principle is that performance improves when recovering after, and not only during training. Accelerate the recovery process with very light intensity training.
Training in heart rate zone 2 is for endurance training, an essential part of any training program. Training sessions in this zone are easy and aerobic. Long-duration training in this light zone results in effective energy expenditure. Progress will require persistence.
Aerobic power is enhanced in heart rate zone 3. The training intensity is higher than in zones 1 and 2, but still mainly aerobic. Training in zone 3 may, for example, consist of intervals followed by recovery. Training in this zone is especially effective for improving the efficiency of blood circulation in the heart and skeletal muscles.
If your goal is to compete at top potential, you will have to train in heart rate zones 4 and 5. In these zones, you exercise anaerobically in intervals of up to 10 minutes. The shorter the interval, the higher the intensity. Sufficient recovery between intervals is very important. The training pattern in zones 4 and 5 is designed to produce peak performance."

Markku Silvenius
17.11.2014, 13.49
Myös VK-alue pitäisi pystyä jakamaan kahtia, koska sen alueen vaikutukset ovat ihan eri riippuen puolikkaasta ja liittyy sitä kautta harjoittelun kulloisiinkin painopisteisiin.

PatilZ
17.11.2014, 16.01
No ei välttämättä eli on tää polarisoitua harjoittelua koskeva suuntaus, jossa intensiteetit jaetaan vain kolmeen luokkaan. Siinä vk-alue (zone 2) kuuluu enemmän tai vähemmän "turhanpäiväinen" -kategoriaan.

http://fastforwardtriathlon.com/wp-content/uploads/2010/08/Intensity-Distribution-in-Elite-Endurance-Athletes.pdf

Huom! tää nyt on yksi tapa nähdä ja päättelyssä on kieltämättä sekä perää että isoja aukkoja

Markku Silvenius
17.11.2014, 16.29
No ei välttämättä eli on tää polarisoitua harjoittelua koskeva suuntaus, jossa intensiteetit jaetaan vain kolmeen luokkaan. Siinä vk-alue (zone 2) kuuluu enemmän tai vähemmän "turhanpäiväinen" -kategoriaan.

http://fastforwardtriathlon.com/wp-content/uploads/2010/08/Intensity-Distribution-in-Elite-Endurance-Athletes.pdf

Huom! tää nyt on yksi tapa nähdä ja päättelyssä on kieltämättä sekä perää että isoja aukkoja

Joo..ehkä vähän koulukuntakysymyksiä. Vauhtikestävyysharjoittelu sykepohjaisena ajatteluna olisi hyvä jakaa kahtia mm. siitä syystä että ala-vk kasvattaa sydämen iskutilavuutta paremmin kuin ylä-vk/mk, joka kehittää ns. painetyötä ja vahvistaa sydämen seinämän lihasmassaa. Etenkin junioriurheilijoiden tulisi tehdä vk-vedot enemmän alaosalla juuri tästä syystä että saadaan lahjakkuspotentiaali oikealla tavalla auki pitkän aikavälin kehityksessä. Lisäksi molempien kynnyksien kehittäminen over-/undertyyppisillä intervalleilla puhuu jaetun vk-alueen puolesta.

Ymmärrän kyllä ehkä tuon polarisaatiojutun kun ainakin maantiepyöräilyssä aerobinen kynnys tulee hyväkuntoisella ajajalla todella korkealle, mk on melko paljon geneettisesti asetettu vaikkakin treenattava sekin. Tällöin vk-alue on ajaneella kapeampi kuin vähemmän ajaneella. Ja toisaalta NK-ominaisuudet ovat melko merkittävät nekin yhteislähtörynkytyksessä eli polarisaatiohan siitä syntyy; mitä korkeampi aerobia sitä nopeammin olet takaisin palautumisalueella ja mitä parempi anaerobia sitä rajumpia hyökkäyksiä ja/tai useammin voit tehdä.

jaska
19.11.2014, 11.55
Joe Friel kirjoitti hiljattain myös tuosta polarisoidusta harjoittelusta:

http://www.joefrielsblog.com/2014/10/polarized-training-update.html

Mielenkiintoinen konsepti, mutta pari asiaa askarruttaa. Aika kova tehdä läpi vuoden pari kertaa viikossa MK-treenejä. Itselläni toimii, mutta olen vetänyt sillä myös itseni ylikuntoon. Ehkä tosin nuo kevyet oli silloin liian kovia. Toisekseen jotta harjoittelu kehittäisi, siinä pitäisi olla jonkin verran vaihtelevuutta.

PatilZ
19.11.2014, 12.30
Joe Friel kirjoitti hiljattain myös tuosta polarisoidusta harjoittelusta:

http://www.joefrielsblog.com/2014/10/polarized-training-update.html

Mielenkiintoinen konsepti, mutta pari asiaa askarruttaa. Aika kova tehdä läpi vuoden pari kertaa viikossa MK-treenejä. Itselläni toimii, mutta olen vetänyt sillä myös itseni ylikuntoon. Ehkä tosin nuo kevyet oli silloin liian kovia. Toisekseen jotta harjoittelu kehittäisi, siinä pitäisi olla jonkin verran vaihtelevuutta.

Jatkan offaria: Paitsi kova juttu tehdä kaksi kertaa viikossa MK-treenejä, niin tuo volyymi mua ennemminkin hirvittää. Esim. 10 tunnin viikkovolyymillä pitäisi MK-alueella viihtyä viikossa kaksi (!) tuntia. Voih, hyvää päivää ja näkemiin. Eihän se olisi kuin 20 kuuden minuutin tai 40 kolmen minuutin vetoa viikossa.

noniinno
19.11.2014, 13.03
Eikös Friel korosta monessa yhteydessä, että tuo on valmistavan jakson treeni (build period?), eikä sitä ole tarkoitus tehdä vuosi läpeensä? Oikeasti en harjoittelusta mitään ymmärrä, mutta tuon kaiffarin opuksen(t) olen lukenut.

jaska
19.11.2014, 13.50
Joo, kyllä. Jostain muistelisin lukeneeni, että esim. Norjalaiset hiihtäjät harjoittelavat pitkälti tuolla tavalla. Jäi silloin jo askarruttamaan, että osan kaudesta vai koko kauden. Onko jollain asiasta parempaa tietoa?

PatilZ
20.11.2014, 00.01
Läpi uran taitaa olla se oikea vastaus. ks tuo yllä linkkaamani Seilersin ja Kjerlandin tutkimus ja sitten vielä tämä: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3912323/

Tuo artikkeli on kokonaan tuossa luettavissa ja johdannosta voi poimia hyviä lähteitä mm. hiihtoon.

Johan Moraal
20.11.2014, 10.33
Jatkan offaria: Paitsi kova juttu tehdä kaksi kertaa viikossa MK-treenejä, niin tuo volyymi mua ennemminkin hirvittää. Esim. 10 tunnin viikkovolyymillä pitäisi MK-alueella viihtyä viikossa kaksi (!) tuntia. Voih, hyvää päivää ja näkemiin. Eihän se olisi kuin 20 kuuden minuutin tai 40 kolmen minuutin vetoa viikossa.
On ollut koko ajan vähän hämminkiä siitä, miten se 20%pitäisi tulkita. Seiler, joka polarisaatiota paljon tutkinut, puhuu välillä ajasta ja välillä kerroista, eli esim 20% treenisessioista tekisi vaan joka n. 4-5s kerta. Ja enemmän taitaa mennä siihen suuntaan että 30-40 min per sessio silloin. Mutta nämä asiat on tahallaan? hämärästi määritetty. Jossain puhutaan kolmesta alueesta ja jossain viidesta. Ihan loputon sahaaminen on ollut esim wattifoorumilla ja myös yhdellä isolla tri foorumilla mikäseolikaan. Sekään ei auta että Coggan on esim viime talvesta asti wattifoorumilla yrittänyt sumentaa koko keskustelu koska se idea ei sopinut hänen omaan yritysstrategiaan joka yrittää myydä maailmankansalle ftpeeta. Ja paljon. Koko touhu ja ns keskustelu jotenkin niin uuvuttava että parempi lähtee lenkille.

PatilZ
20.11.2014, 12.50
Koko touhu ja ns keskustelu jotenkin niin uuvuttava että parempi lähtee lenkille.

Ja keskustelu palauttaa takaisin testaukseen. Pahoittelut, että vetäisin tämän linjan tuossa viestissäni #453.

Johan Moraal
20.11.2014, 14.18
Tarkoitin kyllä enemmän tuota ameriikassa käynyttä debattia. Täällä se ei ole uuvuttavaan tasoon noussut vielä:). Mutta hyvä se on palata aiheeseen..

OJ
23.11.2014, 19.56
Kissan voi nylkeä monella tavalla sanoo amerikkalainen.

Vaikka en ole ihan varma Frielin Joen jutuista, varsinkaan vanhemmista, niin tämä decoupling, mitä suomeksi mahtaisi ollakaan, vaikuttaa hyvältä. GC:ssä tämä on ollut jo pari vuotta, mutta mä olen käyttänyt sykevyötä vähän heikommin.

Ja niin, linkki http://home.trainingpeaks.com/blog/article/aerobic-endurance-and-decoupling

teggeli
25.11.2014, 22.00
Nyt myös KIHUlle on mahdollista päästä testiin. Lisätietoja www.sportslab.fi (http://www.sportslab.fi)

PatilZ
26.11.2014, 12.12
Kissan voi nylkeä monella tavalla sanoo amerikkalainen.

Vaikka en ole ihan varma Frielin Joen jutuista, varsinkaan vanhemmista, niin tämä decoupling, mitä suomeksi mahtaisi ollakaan, vaikuttaa hyvältä. GC:ssä tämä on ollut jo pari vuotta, mutta mä olen käyttänyt sykevyötä vähän heikommin.

Ja niin, linkki http://home.trainingpeaks.com/blog/article/aerobic-endurance-and-decoupling

Tää vaikuttaa ihan hyvältä, mutta ihan ongelmaton, tuossa mielessä mitä Friel tämän esittää, ei tämäkään testaus-lähestymistapa ole. Noin ylipäätänsä ilmiönähän tämä on tila, jossa entiseen verrattuna ei tapahdukkaan pitkäkestoisessa suorituksessa sykkeen nousua (cardiac drift), jonka takana on monet seikat alkaen kehon lämpötilan noususta ja nestehukasta. Frielin ajatuksena on, että peruskestävyyttä on riittävästi, kun tämä decoupling on alle 5 % tai toisinpäin, jos "decoupling" on isompi, ei kestävyys ole riittävä. "Decouplingin" taso määritellään siis suorituksessa, joka intensiteetiltään pitäisi olla aerobisella kynnyksellä, jonka oletetaan olevan yleensä 55-75% FTP:stä.

"Decouplingin" voidaan kuitenkin valitettavasti ajatella kuvaavan myös suorituksen intensiteettiä, eli mitä suurempi intensiteetti sitä suurempi "decoupling". Näyttäisi siis toisaalta olevan näin, että "decouplingin" osoittautuessa alhaiseksi (esim. OJ:n linkkaamassa esimerkissä 3.8% ) on tilanne sellainen, että urheilijan aerobinen kynnys (AeT) on harjoittelun myötä noussut ja sen harjoittaminen edellyttäisi intensiteetin nostoa. Päättely kääntyisi siis 90 astetta: sen sijaan, että oltaisiin tyytyväisiä ja todettaisiin, että nyt peruskestävyys on kunnossa, oltaisiin tyytyväisiä ja nostettaisiin pk-lenkkien intensiteettiä. Yhteistä noissa on se, että intensiteetin pitäminen ennallaan ei tuottaisi riittävästi harjoitusärsykettä.

Eli hyvä kotitestauslisä, mutta taas kerran pitää olla tarkkana tuon tulkinnan kanssa.

Tässä videossa on osittain sivuttu tätä tematiikkaa (noin 23 minuutin kohdalla), mutta kannattaa huomioida, että videoiden takana on kaupallinen taho - eli en mene takuuseen totuusarvosta: https://www.youtube.com/watch?v=EX9R8Kh10KM

buhvalo
26.11.2014, 14.39
Tää vaikuttaa ihan hyvältä, mutta ihan ongelmaton, tuossa mielessä mitä Friel tämän esittää, ei tämäkään testaus-lähestymistapa ole. Noin ylipäätänsä ilmiönähän tämä on tila, jossa entiseen verrattuna ei tapahdukkaan pitkäkestoisessa suorituksessa sykkeen nousua (cardiac drift), jonka takana on monet seikat alkaen kehon lämpötilan noususta ja nestehukasta. Frielin ajatuksena on, että peruskestävyyttä on riittävästi, kun tämä decoupling on alle 5 % tai toisinpäin, jos "decoupling" on isompi, ei kestävyys ole riittävä. "Decouplingin" taso määritellään siis suorituksessa, joka intensiteetiltään pitäisi olla aerobisella kynnyksellä, jonka oletetaan olevan yleensä 55-75% FTP:stä.

"Decouplingin" voidaan kuitenkin valitettavasti ajatella kuvaavan myös suorituksen intensiteettiä, eli mitä suurempi intensiteetti sitä suurempi "decoupling". Näyttäisi siis toisaalta olevan näin, että "decouplingin" osoittautuessa alhaiseksi (esim. OJ:n linkkaamassa esimerkissä 3.8% ) on tilanne sellainen, että urheilijan aerobinen kynnys (AeT) on harjoittelun myötä noussut ja sen harjoittaminen edellyttäisi intensiteetin nostoa. Päättely kääntyisi siis 90 astetta: sen sijaan, että oltaisiin tyytyväisiä ja todettaisiin, että nyt peruskestävyys on kunnossa, oltaisiin tyytyväisiä ja nostettaisiin pk-lenkkien intensiteettiä. Yhteistä noissa on se, että intensiteetin pitäminen ennallaan ei tuottaisi riittävästi harjoitusärsykettä.

Eli hyvä kotitestauslisä, mutta taas kerran pitää olla tarkkana tuon tulkinnan kanssa.

Tässä videossa on osittain sivuttu tätä tematiikkaa (noin 23 minuutin kohdalla), mutta kannattaa huomioida, että videoiden takana on kaupallinen taho - eli en mene takuuseen totuusarvosta: https://www.youtube.com/watch?v=EX9R8Kh10KM

Kattavalla yhden kilpakuntoilijan otoksella väittäisin että decouplingiin vaikuttava kehonlämpötilan nousu tapahtuu ensimmäisen puolentunnin aikana ja sen jälkeen sillä ei ole merkitystä, ja nestettä pystyy nauttimaan riittävästi ajelun aikana. Testasin tämän kuluvan kauden alkuun ensimmäisellä pitkällä pyörälenkillä. Ennen tätä lenkkiä en tehnyt talvella yhtään pitkää treeniä, pl 7h hölkkäkisan. Lopputulos oli 2.8% drifti 4.5h lenkillä, intensiteetti oli 70% (NP) luokkaa. Pisin treeni edeltäneen 4kk aikana oli 2h20min. Vastaavasti tein kesällä 4x30min mäkivetoja yli 86% ja drifti oli pienempää vetojen kesken, toki vetojen väliin 15min laskettelu takaisin alas. Näiltä osin väittäisin että drifti ei ole paljolti riippuvainen lämpötilan noususta pitkissä testeissä, eikä toisaalta tehoista niin kauan aikaa kun energiaa riittää. En tiedä todistaako testi laajemmin mitään, mutta omakohtaisesti tarpeeksi ettei tartte hirveesti tuota PK:ta, varsinkaan pitkää, harrastaa.

Eski
09.01.2015, 17.53
Vuoden maantiepyöräilyä harrastanut 42-vuotias mies (70 kg, BMI 22, rasva 12,5%) kävi suorassa maksimitestissä:
VO2max 55,1 ml/kg/min
Teho 308 (4,39 W/kg)
Laktaatti 11,6 mmol/l
AerK 139 / AnK 154 / Max 171

Pyörää on poljettu vuodessa noin 300 tuntia (8000km) (talvella myös traineria ja spinningiä).
Hölkkää vedetty lisäksi noin 500km (jalat ei kestä kuin 1-2 krt/vko).
Punttisalilla hikoiltu 2-3krt/vko (soutulaitetta, kuntopyörää ja ylävartalotreeniä laitteilla).
Koiran kanssa kävelty 1-3 tuntia päivässä (siitähän tulee ainakin 400 tuntia).
Samalla paino on pudonnut 1,5 vuodessa 20kg (viimeiset puoli vuotta pysynyt samana).
Jaahans, pitänee lähteä treenamaan...

noniinno
09.01.2015, 18.52
Mikä protokolla..? Itsellä tuloksissa mukavasti heittoa kun verrataan 35W nosto kahden min. portaalla vs 30W 3min portaalla. Ensimmäisessä huomattavasti paremmat tehot ja hapenotto.

exfatman
09.01.2015, 20.12
Kestääkö tiedustella millaisia tehojen tai kynnysten nousuja on väki saanut aikaiseksi talvikauden treenien aikana. Omat lähkökohdat on hyvin minimaaliset. Nyt on kuitenkin syksyn ja alkutalven aikana tullut otettua tuntumaa sisäharjoitteluun traineri/wattbike ja kun jäljellä on enää 5kk treenijakso, niin kiinnostaisi tietää millaisiin urotekoihin treenirintamalla on väki pystynyt.

Nyt pari-kolme kuukautta myöhemmin on tullut testailtua muutamilla testeillä onko harjoittelusta ollut mitään hyötyä, nin ainoastaan tekniikan kehittymiseen olen lähes tyytyväinen. Hetkellinen kadenssi tekniikan särkymättä on noussut hyvin, samoin suht hyvä nousu "luontevaan" kadenssiin. Juuri tuli wattbikella hikoiltua 20 min FTP testi ja tulos jää kaikkien taulukoiden alaosiin.

Viime talvena tuli pyöräiltyä ulkona, mutta nyt kun kelit vaihtelevat päivittäin, niin jatkuva kiekkokaruselli ei kiinnosta. Millaista sisäfillaritreeniä kannattaisi tehdä / millaiset on toimineet tehojen nostamiseksi. Tähän lajiin käytettävissä oleva aika on kuitenkin rajallista. Tällähetkellä luokkaa pari pyöräsessiosta (sisä/wattibike) + jalkojen punttitreeni 1-2 kertaa viikossa.

Eski
10.01.2015, 19.53
Mikä proseduuri..? Itsellä tuloksissa mukavasti heittoa kun verrataan 35W nosto kahden min. portaalla vs 30W 3min portaalla. Ensimmäisessä huomattavasti paremmat tehot ja hapenotto.

Kihun sportslabissa kävin testissä. Testi tehtiin polkupyöräergolla, 25W nosto 3 minsan portailla. Myös Hengityskaasut mitattiin laktaatit sormenpäästä joka portaalla. Itse en osaa verrata mihinkään, kun en ole vastaavaa testiä aikaisemmin tehnyt. Kihulla oli uusi Monarkin LC7-testipyörä ja sehän oli varsin mukava laite, q-faktorikin kuten maantiepyörässä. Suosittelen muutenkin lämpimästi Kihun testilabraa kaikille pyöräilijöille (testi toki onnistuu myös matolla juosten tai rullahiihtäen).

Tutkailin tuossa talven pyöräily- ja traineritreenien syketietoja ja näköjään on tullut vedettyä koko ajan selkeästi VK-alueella (tai PK2:n ylärajalla). Käytännössä kaikki treenit olen ajanut noin 130 keskisykkeellä. Koska AerK on 139, niin nyt pitäisi opetella ajamaan vähän hiljempaakin... Olen tähän asti treenannut enemmän fiilispohjalta, mutta nyt hommasin myös ranteeseen sykemittarin, jotta näkisin myös muiden treenien sykkeet. Hölkätessä (vauhti 5-6min/km) näkyy syke pysyvän helposti PK-alueella, mutta fillarilla talvisessa kelissä W240-nastarenkailla tuppaa sykkeet nousemaan VK-alueelle. Tänäänkin ajoin mielestäni rauhallisesti 2,5 tuntisen 50km lenkin, mutta keskisyke olikin 134 ja melkein puolet treenistä meni VK2-alueella...

Mara I
12.01.2015, 14.23
Mietin olisiko tuossa ohjessa pitänyt lukea: "määritä se sykealueen 3 _ylä_rajaksi" Katsoin sitten, miten V800:n ebglanninkielisessä ohjekirjassa nämä sykealueet on määritelty. Selkeästi näyttäisi olevan: 5 = MK, anakynnys, 4 = VK, aerobinen kynnys, 3 = PK2, 2 = PK1 ja 1 = PAL.
"Training in heart rate zone 1 is done at a very low intensity. The main training principle is that performance improves when recovering after, and not only during training. Accelerate the recovery process with very light intensity training.
Training in heart rate zone 2 is for endurance training, an essential part of any training program. Training sessions in this zone are easy and aerobic. Long-duration training in this light zone results in effective energy expenditure. Progress will require persistence.
Aerobic power is enhanced in heart rate zone 3. The training intensity is higher than in zones 1 and 2, but still mainly aerobic. Training in zone 3 may, for example, consist of intervals followed by recovery. Training in this zone is especially effective for improving the efficiency of blood circulation in the heart and skeletal muscles.
If your goal is to compete at top potential, you will have to train in heart rate zones 4 and 5. In these zones, you exercise anaerobically in intervals of up to 10 minutes. The shorter the interval, the higher the intensity. Sufficient recovery between intervals is very important. The training pattern in zones 4 and 5 is designed to produce peak performance."

Pukki toi lahjaksi V800:n ja jouduin siten paneutumaan tähän sykealueasiaan itsekin. Pädyin asettamaan - yllä kirjoittamastani poiketen ja alkuperäistä ohjetta noudattaen - sykealueen 3 alarajaksi kuvittelemani ae-kynnyksen. Sykealue 2 on sitten minulla koko pk alue poislukien hyvin kevyt palauttava harjoite, joka on ykköstä. Lähes kaikki ulkona tapahtunut treeni on ollut nyt tuota kakkosta. Ehkä sitten keväällä pääsen käsiksi niihin korkeampiinkin tehoihin... Perusteena tälle asetannalle oli ajatus, että ehkä mittari käyttää näitä sykealueita rasituksen laskemiseen sekä se, että minulla on vahva peruskunto, jota työtä kuvittelen jaksavani tehdä paljonkin, mutta korkeamman intensiteetin harjoitukset voivat ihan oikeasti käydä rasittamaan, toisin sanoen ero sykkeiden 150 ja 160 välillä (nyt alueet 3 ja 4) on aivan eri lailla merkittävä kuin sykkeiden 125 ja 135 välillä (molemmat 2).

PatilZ
13.01.2015, 10.41
Kihun sportslabissa kävin testissä. Testi tehtiin polkupyöräergolla, 25W nosto 3 minsan portailla. Myös Hengityskaasut mitattiin laktaatit sormenpäästä joka portaalla. Itse en osaa verrata mihinkään, kun en ole vastaavaa testiä aikaisemmin tehnyt. Kihulla oli uusi Monarkin LC7-testipyörä ja sehän oli varsin mukava laite, q-faktorikin kuten maantiepyörässä. Suosittelen muutenkin lämpimästi Kihun testilabraa kaikille pyöräilijöille (testi toki onnistuu myös matolla juosten tai rullahiihtäen).

Tutkailin tuossa talven pyöräily- ja traineritreenien syketietoja ja näköjään on tullut vedettyä koko ajan selkeästi VK-alueella (tai PK2:n ylärajalla). Käytännössä kaikki treenit olen ajanut noin 130 keskisykkeellä. Koska AerK on 139, niin nyt pitäisi opetella ajamaan vähän hiljempaakin... Olen tähän asti treenannut enemmän fiilispohjalta, mutta nyt hommasin myös ranteeseen sykemittarin, jotta näkisin myös muiden treenien sykkeet. Hölkätessä (vauhti 5-6min/km) näkyy syke pysyvän helposti PK-alueella, mutta fillarilla talvisessa kelissä W240-nastarenkailla tuppaa sykkeet nousemaan VK-alueelle. Tänäänkin ajoin mielestäni rauhallisesti 2,5 tuntisen 50km lenkin, mutta keskisyke olikin 134 ja melkein puolet treenistä meni VK2-alueella...

Mä olen tainut jo monessa viestissä avautua sykeseurannan ongelmista. Yritän pysyä tällä kertaa asiallisena.

Sulla on Eski siis tämän testiprotokollan mukaiseen aerobiseen kynnykseen (energia-aineenvaihdunta tietyllä työn kuormitustasolla watteina) assosioituva syke 139 ja anaerobinen "kynnyssyke" 154. Muista, että nämä arvot ovat kuvailevia eivätkä itseasiassa määritä yhtään mitään (esim. sykkeeseen 139 ei jokaisessa tilanteessa ole yhteydessä samanlaiset hengityskaasut tai veren laktaatit). Ensiksi tuo "sykerajojen" väli on vain 15 lyöntiä. Jos sulla on treenien keskisyke 130 ja niin ne on pk-harjoituksia. Jos rauhalliseksi koetun 2,5 tuntisen treenin keskisyke on 134 ja lähes puolet on sykkeen puolesta VK2 alueella (eli noin 150-154) niin tässä on kaksi mahdollisuutta. 1) treeni on esimerkki siitä, että kevyt on kevyttä ja kova on kovaa. Eli treeni on teholtaan (työ) hyvin kaksi jakoinen: puolet pk1 ja puolet vk1-vk2 (olen pahoillani, että epäilen kykyäsi vetää kokonaisen tunnin tai vähän ylikin anaerobisella kynnyksellä - siksi tuo vk1-vk2) tai 2) harjoitus on ollut oikeasti kohtalaisen tasainen pk2 lenkki, jossa syke nousi täysin luonnolisista syistä. Pitkään kestävässä rasituksessa elimistö ylläpitää suorituskykyä verenkierron osalta kahdella tavalla, eli joko tihentämällä sykettä tai lisäämällä sydämen yksittäisen supistuksen liikkeelle laittamaa verimäärää eli iskutilavuutta. Näillä kahdella tekijällä säädellään sitä, että veri liikkuu kehossa riittävän tehokkaasti ja hapettaa kudoksia. Kun treeni jatkuu pitkään syntyy yleensä nestehukkaa (jonka vaikeusastetta on hyvä säädellä juomalla) ja tämä vähentää kiertävän veren kokonaistilavuutta. Osaltaan sydän vastaa tähän syketiheyttä nostamalla, jotta hapetus pysyy vakiona, vaikka kierrossa oleva verimäärä vähenee. Siksi syke nousee pitkällä lenkillä 5-10 iskua korkeammalle tasolle loppua kohti tai jopa enemmänkin työn pysyessä vakiona. Eli tällöin treenasit sykkeen noususta huolimatta pk-alueella.

Mä en noiden lukemien perusteella tekisi mitään päätelmiä vielä siitä, että treenaat liian kovaa. Ehkäpä kertomasi (ja testituloksesi ehkä? watit kynnyksillä kertoisivat enemmän tilanteesta) tukee ennemminkin sellaista hypoteesia, että olet laimnlyönyt kovia treenejä kevyiden kustannuksella (siis jos kaikkien treenien keskisyke on siellä lähes 10 lyöntiä alle aerobisen kynnyksen).

Eski
13.01.2015, 11.42
Jep, nuo sykealueet olen määrittänyt polarin ohjeen mukaisesti, eli AnK on alueen 5 alaraja ja AerK on kolmosen alaraja. Nyt tämä 134 keskisykkeellä vedetty 2,5 tunnin lenkki meni sykemittarin mukaan 40% alueella 4 (syke 148-153) ja 52% alueella 3 (syke 139-147) ja vain 8% välillä 124-138. Omasta mielestäni siinä on vähän liikaa PK-lenkille. Perkasin tuossa aikaisempia treenidatoja joista löytyy syketietoja ja kyllä keskisykkeet ovat enimmäkseen pyörineet AerKin nurkilla. Nyt talvella enemmän 130 tienoilla. Soutulaitteella soudan viikottain pari 20-30 minsan treeniä 200W:n keskiteholla, jolloin syke on 140 tienoilla.

Mara I
13.01.2015, 12.08
^^ Minä en ymmärrä miten tuo tulos on matemaattisesti mahdollinen. Vaikka sykkeet olisivat sattuneet alueiden alarajoille niin sinun olisi pitänyt olla loput 8% suurinpiirtein koomassa? 0,4x148 + 0,52x139 + 0,08x31 = 134

fyah
13.01.2015, 12.08
Voin olla yksinkertainen mutta en ymmärrä kuinka lenkin jossa syke on ollut 40% 148-153, 52% 139-147 ja 8% 124-138, keskisyke voi jäädä 134...

Eski
13.01.2015, 12.47
Ilmeisesti tämä polarin flow ei muuta noita sykealueiden prosentuaalisia jakoja, jos noita sykealueita muuttaa jälkeenpäin. Eli rukkasin noita sykerajoja flowssa omien kynnysten mukaan ilmeisesti vasta tuon lenkin jälkeen ja nyt nuo prosenttiosuudet on kuitenkin niiden alkuperäisten flown hatusta määrittämien sykealueiden mukaan... Alun perin sykealueet olivat luultavasti: 4 = 137-153 / 3 = 120-136 / 2 = 102-119. Silti epäilen että 40% alueella 137-153 on vähän liikaa PK-lenkille.

Oatmeal Stout
13.01.2015, 13.18
Päivititkö sitten ko.harjoituksen?

Eski
13.01.2015, 13.45
Enpä ole keksinyt miten harjoituksen päivitys tapahtuu.
On vielä vähän harjoitusvaiheessa tämä flown käyttäminen...

Aerkank
14.01.2015, 09.12
Pitkään kestävässä rasituksessa elimistö ylläpitää suorituskykyä verenkierron osalta kahdella tavalla, eli joko tihentämällä sykettä tai lisäämällä sydämen yksittäisen supistuksen liikkeelle laittamaa verimäärää eli iskutilavuutta. Näillä kahdella tekijällä säädellään sitä, että veri liikkuu kehossa riittävän tehokkaasti ja hapettaa kudoksia. Kun treeni jatkuu pitkään syntyy yleensä nestehukkaa (jonka vaikeusastetta on hyvä säädellä juomalla) ja tämä vähentää kiertävän veren kokonaistilavuutta. Osaltaan sydän vastaa tähän syketiheyttä nostamalla, jotta hapetus pysyy vakiona, vaikka kierrossa oleva verimäärä vähenee. Siksi syke nousee pitkällä lenkillä 5-10 iskua korkeammalle tasolle loppua kohti tai jopa enemmänkin työn pysyessä vakiona. Eli tällöin treenasit sykkeen noususta huolimatta pk-alueella.

Hieno yhteenveto, mutta lisätään vielä kolmaskin tapa säädellä verenkirtoa kuormituksessa. Verisuonilla on kyky supistua (vasokonstriktio) ja laajentua (vasodilataatio), jolloin elimistö pystyy myös säätelemään, mihin kehon osiin verta kuljetetaan ja millaseen verisuonitilavuuteen tuota vähentynyttä veritilavuutta pumpataan. Tietysti aivojen verenkierto ja hapensaanti pyritään turvaamaan mahdollismman pitkään, samoin kuin aktiivisesti työskentelevien lihasryhmien verenkierto ja hapensaanti. Mutta pyöräilyssä jo melko kevyilläkin kuormilla käsien happeutumista ajetaan melko selvästi alaspäin.

Eski
14.01.2015, 10.45
Jep, tiedostan kyllä, että pelkän sykkeen perusteella treenaamisessa on omat ongelmansa. Kävinpä kuitenkin eilen vaihteeksi lenkillä juosten. Tunnin lenkin keskisyke oli 148 ja sykealueet flown mukaan 3 = 33%, 4 = 42% ja 5 = 19%. Em. alueet olen määrittänyt samoin kuin pyöräilyssä. En juonut lenkillä mitään ja sykekäyrästä näkyy pientä nousua loppua kohti (viimeiset 5 km keskisyke 150-153). Oliko tämäkin vielä PK-lenkki? Omien tuntemusten perusteella tähän tapaan olen lenkkeillyt aikaisemminkin (mutta sykkeitä en ole mitannut). Onko parempi jatkaa edelleen fiilispohjalta ja unohtaa sykkeiden seuranta kokonaan..?

PatilZ
14.01.2015, 10.54
^ ^ no näin tietenkin. Tosin paikallisen lihasten aineenvaihdunnan muutosten lisäksi sydämen minuuttitilavuuden kasvu on tuossakin yhtenä tekijänä. Elimistössä harvat toiminnot ovat itsenäisiä / muista riippumattomia.

Pointtina yritin tuoda esille, ettei pidä tuijottaa sykettä liikaa ja ajatella sen määrittävän suorituksen eli työn intensiteettiä suhteessa "kynnyksiin".

Tuosta äkkiä katsoin päiväkirjasta pk-treenin, joka kesti kuusi tuntia. Lämpötila läpi treenin +26 tuuleton. Juotavaa mukana riittävästi ja täydennystä sain lenkin aikana. Yksin vedetty eli nou peesausta. Reitti tasainen tai maltillisesti polveileva. Ensimmäiset kaksi tuntia keskiteholla 204W sykekeskiarvolla 134, seuraavat kaksi tuntia keskiteholla 209W sykekeskiarvolla 145 ja viimeiset kaksi tuntia keskiteholla 206W ja sykekeskiarvolla 146.

Yksin tehdessä työ on tasaista joten koko harjoituksen NP (215) ei juurikaan poikennut keskitehosta.

Toi mun "aerobinen kynnyssyke" on ollut samana 30 vuotta, mitä testeissä olen käynyt, ja on noin 145. Tuolloin aerobinen kynnys oli kutakuinkin 250W. Eli pitkä rauhallinen pk-lenkki, jossa sykkeet nousivat välillä yli "aerobisen kynnyksen".


Time is an illusion. Exercise time doubly so.

Mara I
14.01.2015, 11.23
Jep, tiedostan kyllä, että pelkän sykkeen perusteella treenaamisessa on omat ongelmansa. Kävinpä kuitenkin eilen vaihteeksi lenkillä juosten. Tunnin lenkin keskisyke oli 148 ja sykealueet flown mukaan 3 = 33%, 4 = 42% ja 5 = 19%. Em. alueet olen määrittänyt samoin kuin pyöräilyssä. En juonut lenkillä mitään ja sykekäyrästä näkyy pientä nousua loppua kohti (viimeiset 5 km keskisyke 150-153). Oliko tämäkin vielä PK-lenkki? Omien tuntemusten perusteella tähän tapaan olen lenkkeillyt aikaisemminkin (mutta sykkeitä en ole mitannut). Onko parempi jatkaa edelleen fiilispohjalta ja unohtaa sykkeiden seuranta kokonaan..?

Ei ole pk-lenkki. Vaikka olettaisi, että juostessa sykekynnyksesi olisivat 10 pykälää korkeammalla kuin pyöräillessä (mikä ei välttämättä pidä kohdallasi paikkaansa, jos olet vihkiytynyt pyöräilijä ja juokset vain harvoin), niin silloinkin syketasot 4 ja 5 olisivat vauhtikestävyysalueen työtä eli yli puolet treenistä. Joko kynnykset on mitattu väärin tai sitten treenaat sen verran harvoin, että teet noita "rykäisyjä" täysin palautuneena ja ne tuntuvat siksi kevyiltä. (OT: muistan lukeneeni juoksufoorumilta neuvon kuntoilijalle, joka tuskaili saman ongelman kanssa - miten pysyä peruskestävyysalueella - ala juosta kaksi kertaa päivässä, kyllä ne vauhdit tippuvat... :cool:)

Toisaalta, mitä väliä? Tärkeintä kai on, että liikkuu ja että se tuntuu mielekkäältä. Toinen koulukunta liputtaa sen puolesta, että paljon ja pienellä intensiteetillä ja toinen että vähemmän mutta tiukemmin.

Portti
14.01.2015, 11.46
Enpä ole keksinyt miten harjoituksen päivitys tapahtuu.
On vielä vähän harjoitusvaiheessa tämä flown käyttäminen...

Tämä kiinnostaisi minuakin. Muutin sykealueitani Polar Flow-verkkopalvelussa ja haluaisin, että myös aiemmin lataamieni suoritusten sykealueet päivittyisivät uusien alueiden mukaisiksi. Mistään en vaan ole keksinyt, että miten nuo vanhojen harjoitusten tiedot saa päivitettyä Flow-palvelussa.

Eski
14.01.2015, 13.34
Ei ole pk-lenkki. Vaikka olettaisi, että juostessa sykekynnyksesi olisivat 10 pykälää korkeammalla kuin pyöräillessä (mikä ei välttämättä pidä kohdallasi paikkaansa, jos olet vihkiytynyt pyöräilijä ja juokset vain harvoin), niin silloinkin syketasot 4 ja 5 olisivat vauhtikestävyysalueen työtä eli yli puolet treenistä. Joko kynnykset on mitattu väärin tai sitten treenaat sen verran harvoin, että teet noita "rykäisyjä" täysin palautuneena ja ne tuntuvat siksi kevyiltä. (OT: muistan lukeneeni juoksufoorumilta neuvon kuntoilijalle, joka tuskaili saman ongelman kanssa - miten pysyä peruskestävyysalueella - ala juosta kaksi kertaa päivässä, kyllä ne vauhdit tippuvat... :cool:)

Jep, eihän tuo juoksulenkki nyt enää ihan kevyeltä tuntunut, mutta en nyt täysiäkään vetänyt missään vaiheessa. Treenimääristä en tiedä mikä on harvoin, mutta melkein joka päivä käyn hölkkäämässä (1 tunti) tai pyöräilemässä/trainerilla (2-3 tuntia) tai kuntosalilla (1 tunti). Tämän lisäksi tulee joka päivä kevyttä liikuntaa pari tuntia. Eli noin 100 tuntia jonkinlaista liikkumista kuukaudessa. Jaksan vetää tuolla mitatun anakynnyksen (150) tienoilla aika mukavasti, mutta sen jälkeen noutaja tulee nopeasti, kuten kuntotestissäkin kävi. Yli 160 sykkeellä tekeminen loppuu kuin seinään muutamassa minuutissa.

Eipä tällä muuta väliä ole, mutta tavoitteena on edelleen kunnon kehittäminen ja mielummin sitä tekisi oikeita asioita treenatessaan, ettei homma jämähdä paikalleen tai vedä itseään ylikuntoon tms.

Markku Silvenius
14.01.2015, 16.35
Jos kynnykset on mitattu kaasujen ja laktaatin kanssa niin nehän on silloin hyvä lähtökohta. Juoksuun ja hiihtoon voi soveltaa alakynnykseen 10 ja yläkynnykseen 0-5 lyöntiä korkeampaa tasoa mutta kuten tuossa aiemmin todettiin se vähän riippuu siitä miten tottunut näihin toisiin lajeihin on. Sitten vielä etenkin kovalla alustalla kun hyväkuntoinen pyöräilijä laittaa sykkeet juoksuasetuksille niin saattaa kunto riittää hyvin vetämään paikat rikki..

Onko tosiaan ohjeistus niin että aerk pitäisi laittaa 3-alueen alalaitaan?? Eikö nimenomaan ylälaitaan; eihän PK2 ole vauhtikestävyyttä.

Eski
14.01.2015, 17.03
Tässä copy/paste suoraan flowsta: Suosittelemme anaerobisen kynnyksen määrittämistä sykealueen 5 alarajaksi. Jos käytät myös aerobista kynnystä, määritä se sykealueen 3 alarajaksi. Alueen 4 alaraja on alueiden 3 ja 5 puolivälissä.

Mara I
14.01.2015, 17.04
^^ näin se taitaa modernissa maailmassa mennä. Esimerkiksi Sport Medicine irelandin sivuilla on näitä avattu tällä tavoin (kursivointi minun):

Zone 1 (Recovery):

Totally aerobic with fat used as main fuel during training. Intensity is low and allows prolonged conversation without difficulty. Training at this level promotes recovery from more intensive work or helps with warm up/cool down periods.

Zone 2 (Extensive Endurance):

Aerobic work zone still at conversational effort but more effort than Zone 1. Lactate levels are low with AeT typically noted at the top end of this Zone. Work in this region promotes development of basic endurance and will improve recovery and work capacity from all workloads over time. The ability to burn fat as fuel and spare precious muscle glycogen will be enhanced by work at this intensity. There is a lot of benefit from developing this Zone with relatively little risk. However typically the athlete will plateau and there will be limited speed development without a blend of other Zone(s) training.

Zone 3 (Intensive Endurance):

Lactate and thus carbohydrate burning for fuel starts to increase dramatically in this Zone. The body starts to recruit fast twitch fibres in the working muscles and these then to favour carbohydarate as fuels. Appropriate work at this intensity at the right time can improve fast twitch oxidative fibres endurance capacity and help the working muscles and muscles nearby use lactate as fuel. Over time this helps improve exercise economy and boosts the amount of stored glycogen fuel in the muscles.

Zone 4 Lactate Threshold (LT):

At this intensity the body’s Aerobic machinery is working maximally, a further increase in exercise intensity will lead to a large increase in the rate of carbohydrate usage and increased demand on Anaerobic metabolism. Training at LT when appropriate boosts performance where duration of the event or a key portion of the event lasts > 40 min and < 1 hr 20 min. Training at LT requires starting with adequate glycogen in the tank and recovery is enhanced by appropriate recovery nutrition pre/during and post training.

Zone 5 VO2:

Zone 5 typically will use pace or power as guides for training. Here typical training will involve interval type training and the purpose of the session will depend on the length of the work and rest intervals respectively. It is possible to train many different qualities in this zone intensity by manipulating these variables(eg Aerobic Power for 3 to 5k run race pace efforts, Anaerobic Capacity and Power for 1 to 2 min all out attacks on the bike).

leecher
14.01.2015, 20.39
Kokemuksia Pajulahdesta? Ajattelin käydä Tammikuun lopulla suorassa ergotestissä.Miten hyvin tuolla osataan analysoida tuloksia? Minkälainen ergo? Käykö omat kengät (spd-klossit?). Muita huomioita..

PatilZ
15.01.2015, 09.49
^ +1

Ja tämän anaerobisella kynnyksellä työskentelyn erottaa (mutu-mittari; Borgin-asteikko) pk-kihnuttelusta jo paljon ennen kuin syke ehtii ko. kynnykselle.

Kun tätä sykettä nyt tässä kovasti nostetaan esille ikäänkuin sellaisena, joka määrittää työn intensiteetin ja sitä kautta harjoitusvaikutukset, niin laitan tällaisen kysymyksen: teen trainerilla 30 minuutin loppua kohti kiihtyvän intervallin, jonka päätyttyä sykkeeni on 10 lyöntiä yli "anaerobisen kynnyksen". Lopetan intervallin jälkeen polkemisen kuin seinään ja rupean istumaan sohvalla eli en tee mitään, mutta syke on puoli minuuttia anaerobisella kynnyksellä tai yli ja sen jälkeen vielä kolme ja puoli minuuttia yli aerobisen kynnyksen ja vielä useita minuutteja "pk-alueella". Millä intensiteetillä istuin sohvalla? Mikä on sohvalla istumisen harjoitusvaikutus? Entä jos olisin jatkanut vielä puoli tuntia n. 60-65% anaerobisen kynnyksen kynnystehosta, jolloin syke olisi pysynyt yli aerobisen kynnyksen koko tuon puolituntisen?

MTBVespa
15.01.2015, 10.25
Voi hyvää päivää.... Ajakaaha välillä nii ei pää halkee liijasta ajattelusta...

Mara I
15.01.2015, 10.52
Mutuna kommentti tähän. Yhdessä kestävyysliikuntaa käsittelevässä kirjassa todettiin, että suoritus voi jäädä kinnaamaan siitä, että 1) lihaksista loppuu puhti, 2) keuhkot + verenkierotelimistö ei kykene enää toimittamaan riittävästi hapekasta verta lihaksiin vaikka ne jaksaisivatkin vielä painaa tai 3) optimaalisessa tapauksessa molemmat yhtäaikaa. Kalorinkulutuksessahan jälkipoltto on tuttu asia: elimistö polttaa hiilihydraatteja ja rasvoja vielä vuorokaudenkin (kovan) liikuntasuorituksen jälkeen. Ehkä tämä on jotain samaa. Sydän tekee duunia vielä vaikkei ääreislihaksisto sitä enää teekkään eli on "harjoitusvaikutusta" mutta vain osalle kehosta. Sykemittari mittaa nimensä mukaan sydämen työtä, joka sitten jollain muotoa korreloi lihastyön kanssa.

Olen itse huomannut saman asian traineriharjoituksessa, jossa siis voi määritellä tasan tarkkaan millä teholla työtä tekee. Jos lämmittelyssä sykkeet ovat vaikkapa 120 niin intervallien jälkeen jäähdyttelyssä ne voivat olla samalla tehotasolla vaikkapa 140 (ilman lämpökuormaa ja nestehukkaakin, mitkä vielä osaltaan nostavat syketasoa).

PS Olisi kiva, jos jollakulla olisi idea miten lihaskuormituksen voisi kytkeä mukaan näihin Polarin yms harjoituspäiväkirjoihin, vai onko se toivoton tie? Teepä vaikka vatsalihasliikkeitä tai "lankkuja" ja muita staattisia pitoja. Eivät ne nosta sykettä nimeksikään, mutta varmasti alkavat jossain vaiheessa tuntumaan... Olikohan se Omegawave vai jokiu muu suomalainen liikunta-alan start-up, jonka roadmapissa on kehittää lihastyöantureita juurikin tätä kuormitusta mittaamaan.

Markku Silvenius
15.01.2015, 12.27
PS Olisi kiva, jos jollakulla olisi idea miten lihaskuormituksen voisi kytkeä mukaan näihin Polarin yms harjoituspäiväkirjoihin, vai onko se toivoton tie? Teepä vaikka vatsalihasliikkeitä tai "lankkuja" ja muita staattisia pitoja. Eivät ne nosta sykettä nimeksikään, mutta varmasti alkavat jossain vaiheessa tuntumaan... Olikohan se Omegawave vai jokiu muu suomalainen liikunta-alan start-up, jonka roadmapissa on kehittää lihastyöantureita juurikin tätä kuormitusta mittaamaan.

No esim. Polarin PPT5:ssa voi rakentaa eri LAJEILLE lajikohtaiset kuormituskertoimet. Tällöin siis rasitus punttireenissä lasketaan korkeammaksi, tosin se lajikohtainen kerroinhan laskee samalla kertoimella jokaiselle sykealueelle. Tietty voisi lähteä muuttamaan kertoimia rasituslaskennassa sykealueiden kertoimissa, mutta se on aika vetelä suo ja kovin yksilöllistä.

Yksi vaihtoehto on merkata tunnit muttei seurata sykettä, tallentaa sykkeet vain kestävyysharjoittelusta. Toinen vaihtoehto on tallentaa syke ja hyväksyä se, että sellainen rasitussumma tulee sellaisesta treenistä ja thäts it.

Mara I
15.01.2015, 13.17
Eipä onnistu enää Flowssa. Ohjekirjassa sanotaan vielä "Lajikohtaisen kertoimen avulla myös harrastetun lajin rasittavuus huomioidaan harjoituskuormituksessa ja palautumistarpeessa." mutta sitten kun tuota perkaa pidemmälle niin ”The sports list is controlled by Polar, because each sport has certain default settings and values, which affect, for example, the calorie calculation and the training load and recovery feature”. Kyllä minä mieleni niin pahoitin, kun tein 16 kg kahvakuulalla 400 haasteen (http://www.kuulaklubi.fi/kahvakuula400)ja Flow kertoi ”kevyt, Tämän harjoituksen kuormitus 2 tuntia”. (20 kg kuulalla menisin suorituskykyni äärirajoilla, tehnyt kahdesti enkä ole varma onnistuisiko tällä hetkellä)

PatilZ
15.01.2015, 13.18
En vaan voi tämän enempää korostaa, että kuntotestauksen olennaisin tieto on kyky tehdä työtä (aikoinaan juoksu-uralla olennaisin testatuksen parametri oli min/km) kynnyksillä ja VO2max.

Tiedoksi niille, jotka ovat testeissä selvittäneet omat kynnysvauhdit: on mahdollista konvertoida tämä tieto myös tehoksi. Tällöin avautuu a) juoksemisen harjoitusmäärän kvantifiointi samaan tapaan fillari-tehomittauksen (TSS) kanssa, eli selvä parannus Bannisterin TRIMPS -malliin b) molempien lajien (fillari ja juoksu) yhdistäminen ja yhdysvaikutuksen arviointi harjoituskuormituksen kannalta.

http://www.physfarm.com/govss.pdf

Eri lajien rasituksen vertaaminen on aina vähän vaikea. Ja vaikeammaksi se tulee, jos yrittää sitten tehdä kokonaisarviota vaikka harjoittelun progressiivisuuden ja palautumisen varmistamiseksi. Tuossa yllä olevassa avautuu ydistää kaksi lajia. Ne nyt kuitenkin on molemmat kestävyyslajeja. Luulen (eli henkilökohtainen mielipide), että Omegawave-tyyppiset moniulotteiset arviointivälineet ovat tulevaisuutta (ellei nykyisyyttä). Tässäkin haasteena on yhdistää tieto itse tekemiseen, jolloin saadaan arvioitua edistyminen ja kuormituksen progressiivisuus.

Markku Silvenius
15.01.2015, 13.51
Mara I

Joo juuri siksei tuo Flow eikä polarpersonaltrainer.com kun niissä kaikki säätimet on napsittu pois. No tieten se on ymmärrettävä ratkaisu suurille massoille. Itse vien RCX5:llä reenit PPT5:lle jossa rakennettuna eri sykeprofiilit ja lajikertoimet rasituslaskennalla. Itsellä ei ole käytössä ohjelmistoa tai aparaattia joka sanoisi koska saa reenata tai ei..

noniinno
23.01.2015, 13.31
Tunnustan heti, että olen ihan noob näissä harjoittelu/testijutuissa. Mutta yrittäkää ymmärtää ja kertokaa miksi saan ftb-testissä putkelta n.15W paremmat tulokset kuin istualtaan ajetussa. Toki putkelta kadenssikin on pienempi. Istualtaan n.95rpm, putkelta 60-65rpm. Kumpaa käyttää treenatessa? Puhun nyt ihan oikeasta tunnin ajosta, en siitä 20min testistä. Pyrin ajaessani aina välillä ajamaan putkelta ettei takamus puudu, ja toisaalta putkelta ajaminen ei maastossa ihan harvinaista ole, maantiepyöräily minua ei niin kiinnostakaan. Olen siis mitannut watit trainerilla. Jotenkin tuntuu nyt, että jalkojen suorituskyky ei ole ihan verenkiertoelimistön ja hapenottokyvyn tasolla.

PatilZ
23.01.2015, 14.31
Tunnustan heti, että olen ihan noob näissä harjoittelu/testijutuissa. Mutta yrittäkää ymmärtää ja kertokaa miksi saan ftb-testissä putkelta n.15W paremmat tulokset kuin istualtaan ajetussa. Toki putkelta kadenssikin on pienempi. Istualtaan n.95rpm, putkelta 60-65rpm. Kumpaa käyttää treenatessa? Puhun nyt ihan oikeasta tunnin ajosta, en siitä 20min testistä. Pyrin ajaessani aina välillä ajamaan putkelta ettei takamus puudu, ja toisaalta putkelta ajaminen ei maastossa ihan harvinaista ole, maantiepyöräily minua ei niin kiinnostakaan. Olen siis mitannut watit trainerilla. Jotenkin tuntuu nyt, että jalkojen suorituskyky ei ole ihan verenkiertoelimistön ja hapenottokyvyn tasolla.

jos amerikka taipuu: http://blog.trainerroad.com/does-ftp-change-with-cadence/

lihassoluja koskeva tyyppi I vs. IIa -hypoteesi kiehtoisi. Lukitaanko?

CamoN
23.01.2015, 17.09
Oma näkemykseni saattaa olla rajallinen mutta joka tapauksessa allekirjoittaisin tuon Trainerroadin ajatuksen hapenottokyvystä, lihaksien voima/kestävyysominaisuuksista ja toisaalta lajille ominaisesta voimantuotosta. Omasta harjoituspäiväkirjasta löytyy kaksi onnistunutta FTP-testiä jotka on tehty samalla testimenetelmällä (Trainerroad 20min FTP test) ja samalla mittarilla (Stages Cycling).

25.02.2014:
Normalisoitu teho: 286
Keskikadenssi: 93
Keskisyke: 170
Suorituksen maksimisyke: 181 (93,8%)

12.01.2015
Normalisoitu teho: 299
Keskikadenssi: 104
Keskisyke: 177
Suorituksen maksimisyke: 186 (96,4%)

Miksi näin? No, 11 kuukautta on sisältänyt paljon tehoperusteista harjoittelua ja useita kilpastartteja, jotka sinällään toimivat myös hyvinä tehoharjoitteina. Hapenottokyky ja kyky työskennellä korkean kuormituksen kanssa korkeilla sykkeillä on parantunut huomattavasti. Isojen lihasten maksimivoiman uskon pysyneen lähes samana, kestovoimaominaisuuksissa on ehkä tapahtunut jotain parannusta. Teknisesti olen kehittynyt sekä pyörittäjänä että FTP-testitilanteen vaatiman korostetun hengityksen käyttäjänä, jotka kumpikin ruokkivat korkeaa kadenssia. Kun hengitys- ja verenkiertoelimistö on hyvässä kunnossa ja happi kulkee, ne kestävyyttä tuovat lihassolut toimivat tehokkaasti. Lisäksi korkean kadenssin ylläpitoa helpottaa hermoston tottuminen lajinomaiseen kadenssiin, joka tapahtuu harjoittelun ohessa.

Ajoin viime lauantaina harjoituksen joka sisälsi 6 intervallia FTP-teholla, intervallien kesto 6-8min ja palautukset vastaavasti 3-5min. Intervalleissa oli tarkoitus nousta putkelle vapaavalintaisia aikoja kerrallaan ja yllätti melkoisesti, kun pystyin ajamaan ensimmäisessä kolmessa intervallissa useita minuutteja putkelta FTP-kynnyksellä. Sen jälkeen kuitenkin putkelta pyörittäminen alkoi hiipua rajusti, eli ilmeisesti ne nopeat lihassolut ylikuormittuivat maitohaposta ensimmäisenä. Satulasta sai kuitenkin jatkettua intervallit loppuun.

Putkella ajamiseen liittyy oma tekniikkansa ja erilaisia kestovoimavaatimuksia. Koska punnerran päivittäin ja asentoni putkelta pyörittäessä on kohtuullisen etukeno, koin putkelta pyörittämisen tuossa harjoituksessa pitkään melko helpoksi. Käsissä on sen verran voimaa ja kestävyyttä, että hartiat pysyvät rentoina ja pystyin kannattelemaan ylävartaloa ohjaustangon päällä kohtuullisia aikoja kerrallaan, joka keventää jalkojen kuormaa huomattavasti. Tilanne olisi ollut aivan erilainen, jos olisin "seisonut" keskiölaakerin päällä pystysuorassa, koko vartalon paino jalkojen päällä ja yrittänyt pyörittää siitä.

Aikaa raakaa peliä muuten ajaa tunti täysillä, varsinkin trainerillä tai kuntopyörällä... Onneksi olkoon jos sellainen aidosti onnistuu.

OJ
23.01.2015, 22.23
Pitää olla raaka karpaasi, että pystyy ajamaan ihan oikeasti 100% lasissa tunnin trainerilla. Sama putkelta ajettuna vielä pahempi. Kerro nyt vielä, että teit ton pilkkopimeässä pannuhuoneessa ilman tuuletinta, musiikkia ja minkäänlaista videota, niin laitan kamani myyntiin kunhan ehdin töistä kotiin. ;)

maastoilijana 95 kadenssi ei välttämättä ole se "normaali" kadenssi ja tämä saattaa häiritä menoa.

kolistelija
23.01.2015, 23.04
Onhan FTP:llä tunnin ajaminen muutenkin melkoinen suoritus, jonka ehkä ymmärtää sitten kun joskus sellaisen oikeasti saa tehtyä. Se on vähän kuin se kymppitempo jossa syke lyö maksimia muutaman viimeisen minuutin ajan, sen tietää tehneensä ja ymmärtää ettei sitä noin vain tehdä uusiksi ihan vaan harjoituksena.