PDA

Näytä tavallinen näkymä : Sykealueet pyöräillessä?



poppeli
30.09.2007, 19.24
Eri lajien välinen syke-eroasia askarruttaa minua.

Haluan tehdä pk-lenkkejä juoksun lisäksi pyöräillen (ja uiden). Tiedän sykerajani juoksuun (max 192, ank 173, aek 139), joten osaa ohjata pk-juoksulenkin alueelle 118 - 139. Entäs kun pyöräilen (tai uin)?

Olen löytänyt epämääräisiä viittauksia siitä, että "monilla ihmisillä uinnissa ja pyöräilyssä sykerajat ovat jopa 15 lyöntiä alempia kuin juoksussa", mutten ole löytänyt ns. vakavasti otettavaa tietoa.

Kysymys: miten saan tietooni ja/tai määritän pk- ja vk- alueiden rajat pyöräilyyn (ja uintiin)?http://www.seponkotisivut.com/vb/images/smilies/h/conf.gif

hannupulkkinen
30.09.2007, 19.38
Testaamalla varmaa tietoa, mutta ei mene kauaksi jos testaat mikä on pyöräillessä(uidessa) maksimisykkeesi ja lasket siitä kynnysrajat samoilla prosenteilla kuin ne ovat juostessa.
Pyöräilyn maksimisykkeen saat vetämällä loivaan ylämäkeen viiden minsan vetoja kolmen minsan palautuksella tietenkin lämmittelyn jälkeen. Kolmannella vedolla pitäisi sykkeen nousta tappiinsa tai jo toisella.
Ilman tuota pitkää hyssyttelypalautteetta taas syke ei nouse maksimiin.
Uinnissa riittänee kolmen minuutin vedot kolmen minsan palautteella.

Pekka L
30.09.2007, 19.59
Mulla on rajat mitattu soudussa ja pyörällä. Maksimit on samat, mutta pyörällä kynnykset matalammalla. AeK 10 lyöntiä ja AnK viitisen lyöntiä matalammalla. Subjektiivinen tunne rasituksesta, (Borgin asteikko) tukee testitulosta. Juoksussa syke/rasitus tuntuu hyvin samalta kuin soudussa. Suoralla hapenoton testillä saa varmuuden.

IluH
02.10.2007, 21.07
Pyöräilyssä sykkeet ovat varmasti sen 10-20 pienemmät kuin juoksussa. Uinnista en itse kyllä menisi sanomaan samaa. Veikkaisin, että samat kuin juoksussa pätee myös uintiin.

Hannu onko nämä sinun maksimisykkeen mittaustavat jostain kirjallisuudesta tms.? Vai mistä olet ne löytänyt. En sano, että olisivat väärät mutta kun en ole koskaan nähnyt ko. mittaustapaa uinnin puolella käytettävän. Joten kiinnostus heräsi :)

Markku Silvenius
02.10.2007, 22.09
Pajulahden testiasemalla ainakin ohjeistettiin juuri kuten Pekka tuossa totesi

jupakka
02.10.2007, 23.04
Pyöräilyssä sykkeet ovat varmasti sen 10-20 pienemmät kuin juoksussa. Uinnista en itse kyllä menisi sanomaan samaa. Veikkaisin, että samat kuin juoksussa pätee myös uintiin.

Yksi mahdollinen selitys alhaisemmalle sykkeelle veden alla tapahtuvan rasituksen yhteydessä on veren takaisinvirtauksen lisääntyminen sydämeen. Syke on myös pienempi pitkässä uintisuorituksessa verrattuna esim. juoksuun vastaavalla tehoalueella mm. kehon "lämmönhukasta" johtuen (vesi jäähdyttää ilmaa tehokkaammin).

Tuolta löytyy tutkimusta ja kasa viitteitä (myös portugaliksi :D): http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1517-86922006000400011&lng=en&nrm=iso&tlng=en. Siitä löytyy myös viitteitä tutkimuksiin, joissa todettiin, että myös maksimisyke on 12 - 20 lyöntiä minuutissa pienempi uidessa kuin esimerkiksi juoksumatolla juostessa/kävellessä.

hannupulkkinen
02.10.2007, 23.34
Joe Friel kirjoittaa tuosta tavasta Training ower 50 kirjassaan. Muistaakseni. Nyt se kirja on minulla mökillä.
Jos maksimit nousevat pyörällä samoiksi kuin juostessa niin sitten en osaa varmasti sanoa miten nuo kynnysrajat saisi johdeetua juoksun kynnysrajoista, mutta koeta seuraavaa. Juokset tunnin niin kovaa kuin pääset kohtuudella ja katsot keskisykkeesi.
Sitten ajat(tietenkin muutaman päivän palauteltuasi) tunin täysillä ja katsot keskisykkeesi.
Juoksun keskisyke pitäisi olla lähellä anaerobista kynnyssykettäsi ja pyöräilyn lähellä pyöräilyn kynnyssykettä. Veikkaan että ero ei ainakaan ole suuri.
Tämä perustuu siihen tietoon, että hyväkuntoinen jaksaa tunnin anaerobisella kynnyksellä, mutta sen jälkeen sykkeet alkavat joko nousta tai laskea jos vauhti pysyy samana.

Esim. Fogelholm, Vuorimaa Haasteena pitkät kestävyyslajit on hyvä kirja myös kenttätestaamisen perusteista

Nuo sykearvot eivät treenauksen kannalta ole niin muutaman sykkeen päälle koska ne rajat vaihtelevat kuitenkin eri päivinä kehon rasittuneisuuden mukaan jonkin verran. Tähänkään tietoon en muista lähdettä kun olen lukenut aika paljon treenikirjallisuutta ja tietoja on tarttunut matkaan.
Tämän vaihtelun takia pitäsikin treenata myös tuntuman mukaan ja ortostaattinen sykereaktio kertoo parhaiten tästä rasittuneisuudesta.


Pyöräilyssä sykkeet ovat varmasti sen 10-20 pienemmät kuin juoksussa. Uinnista en itse kyllä menisi sanomaan samaa. Veikkaisin, että samat kuin juoksussa pätee myös uintiin.

Hannu onko nämä sinun maksimisykkeen mittaustavat jostain kirjallisuudesta tms.? Vai mistä olet ne löytänyt. En sano, että olisivat väärät mutta kun en ole koskaan nähnyt ko. mittaustapaa uinnin puolella käytettävän. Joten kiinnostus heräsi :)

Tuo maksimisykkeen mittaustapa on myös kirjallisuudesta tai valmentajakursseilta tarttunut ja perustuu siihen, että
alle kolmen minuutin vedossa ei sydän ehdi reagoida tarpeeksi ja alle kolmen minuutin palautuksella ei kreatiinitasot nouse rittävästi.

IluH
03.10.2007, 13.09
Sykkeet altaassa ja kuivalla varmasti voivat heitellä jonkin verran. Ja koskaanhan ei saa tuijottaa mitattuihin arvoihin pelkästään kuten Pekka, Markku ja Hannukin jo mainitsi.

Mietin noita poppelin laittamia kynnyksiä uinnissa näkemiini kynnysarvoihin ja ne tuntuivat istuvan kokemuksiini aika lailla yhteen. Eli ank n 165-175 ja aek 140-155 riippuen uimarista ja hänen kuntopohjastaan sekä iästä. Maksimisykkeiden pyöriessä testeissä 185-200 välillä jälleen vaihdellen uimarista. Nämä kokemukset tulevat omista testeistäni, pitämistäni testeistä sekä testejä seuranneena ja testituloksia muualta tutkineena. Näiden pohjalta veikkasin, että nuo kynnysarvot eivät kovin heitä ja niitä vois käyttää.

jupakan heittämä linkki oli mielenkiintoinen ja sitä pitänee lueskella rauhassa, maksimisyke on varmaan pienempi uinnissa kuin esim. juoksussa tätä en epäile. Useita vuosia sitten eräällä leirillä testattiin kynnykset uimalla, juoksemalla sekä pyörällä. Näitä testituloksia en löytänyt. Mutta suurin yllätys näissä testeissä oli kynnysarvot ja kuinka lähellä ne loppujen lopuksi olivat juoksussa ja uinissa. Pyöräilyssä kynnykset olivat alempana. Mutta tuo pitänee yrittää etsiä jos löytäis jostain.

Oletko Hannu kokeillut tuota maksimisykkeen mittausta koskaan altaassa? Tuo kuulosti mielenkiintoiselta ja sitä pitää varmasti kokeilla. Itse olen huomannut, että maksimisyke (noin arvo) tulee esille lyhyelläkin testillä: 50 metriä max vauhtia (viimeinen 25 m hengittämättä tai yhdellä hengityksellä), 5-10 sek lepoa ja 25 metriä max vähillä hengityksillä. Tällä tulee maksimisyke aikalailla samaksi kuin kynnystestissä altaassa (heittoa n plus/miinus 1 %), tämä arvo varmastikin riittää.

Nämä valmennukselliset asiat ovat mielenkiintoisia kun altaassa ja sen reunalla on tullut oltua reilut 30 vuotta. Ja sen uran päätyttyä kiinostus pyöräilyyn on noussut ja nyt olen alkanut harrastamaan pyöräilyä oman kunnon ylläpitämiseksi. Luonnollisesti sitten yrittää hyödyntää omia kokemuksia, täältä löytynyttä tietoa ja muualta luettua tietoa. Ja aina minulla on ollut periaate, että ole avoin kaikelle idealle valmennuksessa. Joten täälläki pohdittuja asioita en polje maahan vaan mietin miten hyödyntää tietoa. :) :rolleyes:

kauris
03.10.2007, 13.37
Itse kävin suorassa kuntopyörällä (omat polkimet ja kengät kiinni) ajetussa testissä loppukesästä Siuntion hyvinvointikeskuksessa. Siellä ei kuitenkaan mitattu uloshengitysilmaa tai otettu niitä verinäytteitä. Rinnassa oli vain kiinni kolme anturia.

Testin tulos yllätti minut sykerajojen osalta. 28 vuoden iällä ja 68 kg painolla laskurit ovat veikkailleet maksimisykkeekseni 191 lyöntiä minuutissa. Testin tulos oli 197, tosin oma suunnon t6 rekisteröi testin aikana vain 194. Vo2 ml/kg/min oli testiraportin mukaan 60.

Mutta sitten ne kynnykset. Aerobiseksi kynnysarvoksi testi antoi 156, ja anaeroksi 176. Ovat mielestäni oudon korkeat. Olin kuvitellut pk-alueekseni ennen testiä 115-135 mutta se olisikin peräti 136-156. Toisaalta, kesällä olen ajanut useammankin 4-5 h maantielenkin 145 keskisykkeellä mikä tukee noita korkeampia arvoja. Mutta silti, 156? Ja jos kerran juostessa ne olisivat vielä 5-10 korkeammat niin lukemat jo aika hurjan kuuloisia.
Ensi kesänä on pakko mennä vierumäelle tai johonkin ns. oikeaan testiin, jossa otetaan ne verinäytteet kynnysarvojen saamiseksi kohdilleen.

Kysyisin myös teiltä kirjallisuutta tutkineilta, että onko sykealueet muista tuloksista riippumatta aina noin 20 lyönnin suuruisia? Meitä oli testeissä kolme henkilöä, hyvin eri kuntoisia, painoisia ja eri sukupuolta ja testi antoi kaikille anaerobisen kynnyksen tasan 20 lyöntiä aerobista suuremmaksi. Kahdella naisella oli myös maksimisyke tasan 20 lyöntiä anaerobista korkeampi. Itselläni näköjään 21.

Pekka L
03.10.2007, 19.16
Kysyisin myös teiltä kirjallisuutta tutkineilta, että onko sykealueet muista tuloksista riippumatta aina noin 20 lyönnin suuruisia? Meitä oli testeissä kolme henkilöä, hyvin eri kuntoisia, painoisia ja eri sukupuolta ja testi antoi kaikille anaerobisen kynnyksen tasan 20 lyöntiä aerobista suuremmaksi. Kahdella naisella oli myös maksimisyke tasan 20 lyöntiä anaerobista korkeampi. Itselläni näköjään 21.

Eeiii...:) Mulla on pyörällä AeK 139 ja AnK 168. Ja nää on mitattu suoralla testillä. Soudussa kynnykset oli 149/174. Max 190.
Teille tuli vaan hassu sattuma.

jupakka
03.10.2007, 20.34
Kysymys: miten saan tietooni ja/tai määritän pk- ja vk- alueiden rajat pyöräilyyn (ja uintiin)?http://www.seponkotisivut.com/vb/images/smilies/h/conf.gif

Tuolta löytyy triathlon-lajeihin liittyen infoa ainakin suuntaa antavan anaerobisen kynnyksen määrittämiseen:
http://ezinearticles.com/?How-to-Conduct-Your-Own-Lactate-Threshold-Tests&id=237899

Markku Silvenius
04.10.2007, 08.20
>Kauris

Varmaan sama testiasema teillä kaikilla? (siksi on sama toi kynnysväli) Jos kaasuja ja maitohappoa ei mitattu, niin kyseessä on lasketut arvot joko % maksimisykkeestä tai ehkä ns sykereservin mukainen laskenta (maksimisykkeen ja leposykkeen väliin jäävä kaista; antaa vähän eri arvot)

Se on ihan yksilöllistä. Harrastaja joka on harjoitellut fiiliksellä vähän liian tehokkaasti omaa yleensä laajahkon vk-alueen, kapean pk-alueen ja yläreunan l. mk-alueen joka on mitä tahansa huonosta superhyvään (lahjakkuus jota ei huomattu tai joka ei välitä liikunnasta).

Harjoittelussa pyritään yleensä saamaan pk-alue isoksi = hyvä perusvauhti ilman hapotusta + 'rajattoman' energian l. rasvan käyttö mahdollisimman pitkälle liikunnassa. Tällöin rajalliset hiilarit säästyvät niihin kovempiin rypistyksiin.

Markku Silvenius
04.10.2007, 08.26
>Kauris

Varmaan sama testiasema teillä kaikilla? (siksi on sama toi kynnysväli) Jos kaasuja ja maitohappoa ei mitattu, niin kyseessä on lasketut arvot joko % maksimisykkeestä tai ehkä ns sykereservin mukainen laskenta (maksimisykkeen ja leposykkeen väliin jäävä kaista; antaa vähän eri arvot)

Se on ihan yksilöllistä. Harrastaja joka on harjoitellut fiiliksellä vähän liian tehokkaasti omaa yleensä laajahkon vk-alueen, kapean pk-alueen ja yläreunan l. mk-alueen joka on mitä tahansa huonosta superhyvään (lahjakkuus jota ei huomattu tai joka ei välitä liikunnasta).

Harjoittelussa pyritään yleensä saamaan pk-alue isoksi = hyvä perusvauhti ilman hapotusta + 'rajattoman' energian l. rasvan käyttö mahdollisimman pitkälle liikunnassa. Tällöin rajalliset hiilarit säästyvät niihin kovempiin rypistyksiin.

kauris
04.10.2007, 08.56
Joo testiasema oli kaikilla sama. Testi tehtiin itse asiassa samaan aikaan kaikille.

Pk-alueen laajuskin tuli tuolla testillä kaikille samaksi. Eli aerobinen kynnys (minulla 156) ja siitä 20 lyöntiä alaspäin. Koska pk-alueeni on noinkin korkealla 136-156, olen usean ainakin osin vk-lenkkinä pitämäni pitkän lenkinkin tullut tehneeksi lähes kokonaan pk-alueella. Jos luvut ovat paikkaansa pitäviä. Pk-lenkkejä pitäisi siis olla kyllä ihan reilusti kaikista ajeluistani. Tai... oikeestaan kun olen yrittänyt tehdä pk-lenkin, niin olen ennen testiä ajanut noin 115-135(140) sykkeellä ja sehän onkin ollut alle pk-alueeni. Tiedä sitten onko lenkit menneet kuinkakin "hukkaan".

Palauttavia lenkkejä, joissa testaajan mukaan sykkeen pitäisi pysyä alle 120 lyönnin, en ole tehnyt oikeestaan koskaan. Nyt kun viimeiset 20 minuuttia tai puoli tuntia olen lenkin perään yrittänyt ajaa mainitulla alhaisella sykkeellä, olen huomannut sen käytännössä mahdottomaksi. Vähänkin kun polkee vaikka vain tasaisella tai jopa loivassa alamäessä, syke pyörii 120-130 välillä juuri päättyneen lenkin rasituksen ilmeisesti pitäessä sykkeen noin korkealla. Pitäisi varmaan tehdä palauttava myöhemmin samana päivänä kävelemällä mutta siihen on hankala löytää aikaa.

Pekka L
04.10.2007, 09.17
Varsinkin jos suoraa testiä ei ole tehty, vaan tulokset ovat laskennallisia, on tärkeää kuunnella myös omia tuntemuksia. Siinä voi käyttää avuksi tuota mainitsemaani Borgin asteikkoa. Tässä aiheesta vähän osviittaa (http://www.kaypahoito.fi/terveysportti/ekirjat_tmp.Naytaartikkeli?p_artikkeli=dia00810). Jos liikunta tuntuu rasittavalta, vaikka pitäisi olla pk-alueella, se myös käytännössä ON rasittavaa. Toisaalta, jos liikunta tuntuu hyvin kevyeltä ja silti syke on suht' korkea, se liikunta myös ON kevyttä. Ei olla mittareiden orjia.

Toisaalta vaikka kynnykset ja rajat olisi tarkkaan tiedossa, niin päivät on itse kullakin erilaisia. PK-kynnyssyke voi tuntua joskus todella raskaalta, joskus menee kuin tyhjää vaan. Aina ei liikaa kannata tuijottaa lukuja.

R.A.
04.10.2007, 09.29
Tai... oikeestaan kun olen yrittänyt tehdä pk-lenkin, niin olen ennen testiä ajanut noin 115-135(140) sykkeellä ja sehän onkin ollut alle pk-alueeni. Tiedä sitten onko lenkit menneet kuinkakin "hukkaan".

No, tuskinpa ne lenkit hukkaan ovat menneet :) Välillä noi testipaikkojen antamat "pk-alueet" vähän ihmetyttää. Jos aer.kynnys on 156, niin toi 135-156 on ennemminkin sun PK2-alue; koko pk-alue on tyyliin 120-156. Pitkät pk-lenkit ajaisin mieluummin 115-135 sykkeillä (PK1), ja lyhyemmät sitten 135-156 (PK2). Palauttavilla sykkeet vois olla PK1-alueen alaosassa ja alle.

Mr. Truth
04.10.2007, 09.42
Joo testiasema oli kaikilla sama. Testi tehtiin itse asiassa samaan aikaan kaikille.

Pk-alueen laajuskin tuli tuolla testillä kaikille samaksi. Eli aerobinen kynnys (minulla 156) ja siitä 20 lyöntiä alaspäin. Koska pk-alueeni on noinkin korkealla 136-156, olen usean ainakin osin vk-lenkkinä pitämäni pitkän lenkinkin tullut tehneeksi lähes kokonaan pk-alueella. Jos luvut ovat paikkaansa pitäviä. Pk-lenkkejä pitäisi siis olla kyllä ihan reilusti kaikista ajeluistani. Tai... oikeestaan kun olen yrittänyt tehdä pk-lenkin, niin olen ennen testiä ajanut noin 115-135(140) sykkeellä ja sehän onkin ollut alle pk-alueeni. Tiedä sitten onko lenkit menneet kuinkakin "hukkaan".

Palauttavia lenkkejä, joissa testaajan mukaan sykkeen pitäisi pysyä alle 120 lyönnin, en ole tehnyt oikeestaan koskaan. Nyt kun viimeiset 20 minuuttia tai puoli tuntia olen lenkin perään yrittänyt ajaa mainitulla alhaisella sykkeellä, olen huomannut sen käytännössä mahdottomaksi. Vähänkin kun polkee vaikka vain tasaisella tai jopa loivassa alamäessä, syke pyörii 120-130 välillä juuri päättyneen lenkin rasituksen ilmeisesti pitäessä sykkeen noin korkealla. Pitäisi varmaan tehdä palauttava myöhemmin samana päivänä kävelemällä mutta siihen on hankala löytää aikaa.

Mulla testattiin viimeksi 2006 joulukuussa ja tulos oli AerK 135 AnK 158 ja Max 186. testissä mitattiin verestä maitohappoa. Ohjeet testin perusteella oli PK vedetään sykkeellä alle 158, mutta mielummin alle 135 pääsääntöisesti. Kun sinulla ei mitattu maitohappoja niin tota alempaa kynnystä on mahdoton määritellä. Ja jos lenkin lopussa et pysty palauttelee pienillä sykkeillä niin palautumiskyvyssä on parantamisen varaa.

Minun poikani testattiin silloin samalla ja tulos oli AerK 150 AnK 178 ja Max 200 ja tässä hänen treeni ohjeet:

HARJOITUSTYYPPIHARJOITTELUN MÄÄRÄHARJOITTELUN TEHOHARJOITTELUN LUONNEHDINTA
121-150 helppo, rauhallinen, ei "väsyttävä"(rakentava, palauttava)pitkät, rauhallistempoiset kävelyt/juoksut, pyöräilyt, uinnit, pelailut yms.
150-178 hiki virtaa, hengästyminen, ei "läkähdyttävä"(kuntoa nostava)"normaali" harjoittelutempo, juoksulenkit, kuntopyörä, pallopelit yms.
178-200 voimakas hengästyminen (juttelu katkonaista), rasittava(kuluttava pitkällä ajanjaksolla )ottelut, kilpailut, intervalliharjoitukset yms.

kauris
04.10.2007, 10.32
Kiitokset vielä lisäkommenteista. Yritän sitä palautumista juuri nyt parantaa alkamalla ylipäätään tekemään niitä palauttavia :)
Eiköhän se siitä.

Iisakki
06.10.2007, 12.24
Itse en pysty pk-lenkkejä tekemään juosten, koska vatsavaivat estävät juoksuharjoittelun. Joten teen lähes kaiken kestävyysharjoittelun pyörällä. Näin syksyllä 2h lenkkejä sykkeellä 130-135. Onko mielestänne pk- lenkeille sopiva keskisyke?
Välillä käyn pururadaoilla vääntämässä, jolloin saan hetkellisesti sykkeeni yli 150.

spandex
03.08.2009, 20.17
Näistä on muitakin viestiketjuja, mutta kirjoitetaan vaikka tähän.

Käväisin tänään Velodromilla töiden jälkeen kokeilemassa miten 5 km kulkisi. Alkoi tietenkin sataa ja 3,9 km kohdalla painoinkin Polar CS400n väliaikanappulaa ja poistuin märältä radalta. Keskari tälle rypistykselle oli 36,1 km/h. (Taustoitettakoon kuntoani sen verran että viime vuonna TdH:n 140 km kulki ajassa 4.50 eli n 29 km/h).

Kun kotona pääsin siirtämään tiedot koneelle huomasin sykkeideni olleen aika korkeat. Käyrästä arvoin että 5 km olisi tuottanut keskisykkeen 172 bpm, tuntui myös että vauhti olisi pysynyt viimosen kilometrin suht samana.

Edellistä arvoa sitten syöttämään kirjastosta lainaamaani Joe Frielin Training Biblen kaavaan: maitohappokynnyksen pitäisi kirjan mukaan olla 5 km matkalla ja "treeninä" 172 / 1,04 eli noin 165.

Tästä taas Frielin seitsemästä sykealueesta 2 eli Aerobinen olisi itselleni 135-145. Tuntuu toisaalta yllättävältä, koska yksinkertaisemmat kaavat, joissa lähdetään maksimisykkeestä (tai pikemmin varmaan sen arviosta liikkeelle) antavat "peruskuntoalueeksi" tms jotain sellaista kuin 120-130. Eli selvästi pienemmät luvut.

Miltä nämä luvut asioista paremmin perillä olleista kuulostavat?

Sinällään tuo 120-130 on tuntunut matalalta, on melkein aina tehnyt mieli ajaa kovempaa kuin sykkeellä 120. Toisaalta se että Frielin kaavan mukaan 130 olisikin minulle palauttelua, tuntuu aika jännältä.

Johan Moraal
03.08.2009, 20.52
Onko tässä jo mainittu kirja Joe Friel, Total Heart Rate Training (2006). Saa esim aika edullisesti Amazonista. Sieltä löytyy vastauksia moniin kysymyksiin, myös tähän uinti/juoksu/hiihto/pyöräilysykekysymykseen. Suosittelen.

Tapza
16.11.2009, 15.30
Minua myös kiinnostaisi kovasti noiden omien alueiden sykerajat. Ongelma on siinä että eri opuksia lukemalla toki saa suuntaa antavia sykerajoja mutta näitä suuntaa antavia rajoja on yhtä monta kun eri opuksia.

Eli henkilökohtaisten pyöräily sykerajojen selvittämiseen on ymmärtääkseni vain yksi varma keino ja se on jonkun testiaseman testi(?). Osaako kukaan suositella hyvää (ja edullista) testiasemaa pääkaupunkiseudulla??

epaz
16.11.2009, 16.20
Hyvä testiasema pk-seudulla kiinnostaisi minuakin. Voiko tällaiseen testiin saada jotenkin lääkärin lähetteen?

Markku Silvenius
16.11.2009, 16.26
Testiasema on toki paras tapa, mutta suosittelen vielä hyvää purkkasysteemiä l. kun voit syödä purkkaa lenkillä ilman että se alkaa kyrsimään ja häiritsemään hengitystä ollaan pitkän peekoolenkin tehoilla. :D Tai puhumaan kaverin kanssa ilman että kokee sen vaikeaksi (pitäisi pitää taukoja hakeakseen hengitysrytmiä)

Toinen perusmittari pitkällä peruslenkillä on se, että pystyy pitämään toisella puolikkaalla saman keskinopeuden kuin ensimmäisellä. Kuitenkin tuon em. hengityssäännön ehdoilla. Tällä teholla jaksetaan siis jotain 3-8 tuntia.

Vauhtikestävyysalueella hengitys on voimakasta melko syvää, valitun vauhdin yllä pitämiseen on keskityttävä selkeästi, mutta pätkittäin pystyy puhumaan. Vauhdin pitäisi tällaisessakin vedossa pysyä toisella puolikkaalla vähintään samana kuin ensimmäisellä. Tällä vauhdilla jaksaa 30-60 minuuttia.

Maksimivedossa hengitys on niin voimakasta ja syvää, että ei pysty puhumaan, mutta pitäisi pystyä ajamaan 5-10 minuuttia ilman että hapotus kaataa homman. Vaikean tästä tekee sykepohjaisesti se, että sykkeen nousu ko työtasolle kestää aikuisella helposti +-minuutin ja alkuvauhti saattaa olla ylikova jolloin suunnitellusta tehosta mennään ylihapotukseen ja keskeytykseen tai liian suureen vauhdinlaskuun jolloin vedon keskiteho on selkeästi vajaa. maksimiteho on niin voimakkaasti happoa tuottava, että se katkeaa em. ajassa hapotukseen/yritykseen 'niin Lancella kuin Markullakin' (teho vaan on eri..)

TetedeCourse
16.11.2009, 17.12
Minua myös kiinnostaisi kovasti noiden omien alueiden sykerajat. Ongelma on siinä että eri opuksia lukemalla toki saa suuntaa antavia sykerajoja mutta näitä suuntaa antavia rajoja on yhtä monta kun eri opuksia.

Eli henkilökohtaisten pyöräily sykerajojen selvittämiseen on ymmärtääkseni vain yksi varma keino ja se on jonkun testiaseman testi(?). Osaako kukaan suositella hyvää (ja edullista) testiasemaa pääkaupunkiseudulla??

Koetapa tätä:

http://www.hula.fi/Kuntotestaus/kestavyys.html

Kaverini kävi tuolla juoksutestissä - itse pitäisi joskus mennä fillaritestiin ..

Joenranta
16.11.2009, 17.32
Menen nyt vähän vaatimattomampaan kuntoliikuntamuotoon eli sauvakävelyyn ja olen verrannut sitä pyöräilyyn. Sauvakävelyähän on mainostettu hyvänä kunnon kohottajana. Olen Suunnon T3:lla mitannut kalorikulutusta ja sykkeitä (keskisyke ja suurin syke). Itseäni on yllättänyt se, miten ennakkokäsitykseeni nähden varsin vähän sauvakävely kuluttaa kaloreita ja miten alhaisia sykkeet ovat. Jos pyöräilen saman ajan kuin, mitä sauvakävelen, niin kalorikulutus on puolta suurempi pyöräilyssä kuin sauvakävelyssä. Keskisykkeet ja suurimmat sykkeet ovat pyöräilyssä tietenkin korkeammat

Ironman
16.11.2009, 17.47
Hyvä testiasema pk-seudulla kiinnostaisi minuakin. Voiko tällaiseen testiin saada jotenkin lääkärin lähetteen?
Ei niihin mitään lähetteitä tarvitse . Soitat ja varaat ajan , ja se on siinä.

OJ
16.11.2009, 19.27
Vaikean tästä tekee sykepohjaisesti se, että sykkeen nousu ko työtasolle kestää aikuisella helposti +-minuutin ja alkuvauhti saattaa olla ylikova jolloin suunnitellusta tehosta mennään ylihapotukseen ja keskeytykseen tai liian suureen vauhdinlaskuun jolloin vedon keskiteho on selkeästi vajaa.
Omalla kohdalla se syke reagoi sen verran hitaasti, että 5 minuutin vedoissa ei syke edes nouse yli testatun aner-kynnyssykkeen vielä ensimmäisessä vedossa. VK-vedoissa sykke nousee sinne 160 korville vasta kymmenen minuutin ajon jälkeen. Nämä siis tasavauhtisessa vedossa.

Tapza
16.11.2009, 20.09
Koetapa tätä:
http://www.hula.fi/Kuntotestaus/kestavyys.html

Kiitoksia tästä vinkistä. Tämä vaikuttaa juuri siltä mitä haen. Täytynee ottaa yhteyttä tonne.:)

H. Moilanen
16.11.2009, 22.16
Voiko tällaiseen testiin saada jotenkin lääkärin lähetteen?
Lähetteen saamisen edellytys on epäily sairaudesta. En vaan äkkiä keksi sellaista sairautta minkä diagnosoiminen edellyttäisi latkaattien mittaamista ja sykerajojen määrittelyä aktiivisesti liikuntaa harrastavalta ihmiseltä.

buhvalo
16.11.2009, 22.22
Lähetteen saamisen edellytys on epäily sairaudesta. En vaan äkkiä keksi sellaista sairautta minkä diagnosoiminen edellyttäisi latkaattien mittaamista ja sykerajojen määrittelyä aktiivisesti liikuntaa harrastavalta ihmiseltä.

Maitohappoallergia, aiheuttaa hengenahdistusta ja voimattomuutta jaloissa. ;)

Aerkank
17.11.2009, 10.47
Lähetteen saamisen edellytys on epäily sairaudesta. En vaan äkkiä keksi sellaista sairautta minkä diagnosoiminen edellyttäisi latkaattien mittaamista ja sykerajojen määrittelyä aktiivisesti liikuntaa harrastavalta ihmiseltä.

Kliininen spiroergometriahan on melkoisen lähellä normaalia maksimaalisen hapenottokyvyn määrittämistä suoralla menetelmällä. Erona on lähinnä lääkärin läsnäolo ja 12-kanavainen EKG. Tällöin kaikki sellaiset sairauden epäilyt, jotka puoltaisivat spiroergometrian käyttöä, voisivat mennä lähetteen puolelle. Pikaisesti ajatellen tällaisia olisivat hengitysoireet rasituksessa, epäilyt ylikuormitustilannteista kuin myös työterveyshuollon puolella fyysisen suorituskyvyn määrittäminen fyysisesti kuormittavissa töissä.
Laktaattihan antaa jonkinlaista osviittaa kuormittumistasosta ja yhdessä muutaman muun muuttujan kanssa kuormituksen maksimaalisuudesta. Kynnysten määritystä taas on käytetty ihan kliinisessäkin mielessä, tosin harvemmin Suomessa.

rhubarb
18.11.2009, 01.09
Maitohappoallergia, aiheuttaa hengenahdistusta ja voimattomuutta jaloissa. ;)

Hei, mä luulen että mulla on toi kanssa! *varaa ajan*

noniinno
06.02.2016, 05.29
Kävin testissä eilen, ja aerobinen kynnys oli pudonnut 15 lyöntiä. Mitä olen tehnyt väärin? Voiko syksyn/talven ailahteleva harjoittelu olla syypää? Vai olenko treenannut liian kovaa? Mittausten välissä n. 440h harjoittelua.

kolistelija
06.02.2016, 08.52
Kävin testissä eilen, ja aerobinen kynnys oli pudonnut 15 lyöntiä. Mitä olen tehnyt väärin? Voiko syksyn/talven ailahteleva harjoittelu olla syypää? Vai olenko treenannut liian kovaa? Mittausten välissä n. 440h harjoittelua.
Sama testiasema? Sama protokolla? Samanlainen rasituskertymä testin aikana? Unitasapaino testipäivänä? Entä teho tuolla sykkeellä? Oliko sama tulkitsija testillä?

Muuttujia on aika monta...

kp63
06.02.2016, 10.09
Kävin testissä eilen, ja aerobinen kynnys oli pudonnut 15 lyöntiä. Mitä olen tehnyt väärin? Voiko syksyn/talven ailahteleva harjoittelu olla syypää? Vai olenko treenannut liian kovaa? Mittausten välissä n. 440h harjoittelua.

jos epäilet että olet treenannut liian lujaa, niin todennäköisesti olet. vrt vielä alun laktaattitasoja, ne voi olla korkealla jo alussa.

noniinno
06.02.2016, 16.57
Sama testiasema? Sama protokolla? Samanlainen rasituskertymä testin aikana? Unitasapaino testipäivänä? Entä teho tuolla sykkeellä? Oliko sama tulkitsija testillä?

Muuttujia on aika monta...
Kaikki natsasivat, muuttujat täsmälleen samat, edellisen testin kopio mittaajaa myöden. Taidan huvikseni käydä ottamassa verenkuvan, niin näkee onko tulehdusta tms. Se ero tuossa on, että syömistä olen keventänyt useamman viikon kun painoa on päässyt kertymään pari kiloa, mutta senkin olen tehnyt hyvin maltillisesti.

Alun laktaatit tismalleen samat. Sykekäyrä kulkee koko matkallaan tasaisesti 7-10 lyöntiä alempana.

kp63
06.02.2016, 18.51
mulla ylirasituksen varoitus on se, ettei syke vaan nouse. jokaisella toki omat reaktiot. mulla ollut pieni poskiontelotulehdus piilevänä ja se meni toisinpäin eli syke 10-15 korkeammalla. joka tapauksessa sykemuutos pitää aina selvittää.

H-H
08.02.2016, 14.34
En viitsi tälle kysymykselle omaa ketjua avata joten laitetaan tänne kun liippaa jollain lailla ainakin otsikkoa.

Olen huomannut trainerilla tallissa intervalliharjoituksia kihnuttaessani että sykkeet saa nostettua ja pidettyäkin huomattavasti helpommin korkealla (esim.125->155) kun polkee pystyssä ilman käsiä. Normaalissa ajoasennossa sykkeen pitäminen aerobisen yläpuolella on huomattavasti raskaampaa kuin em. pystyasennossa. Miten ihmeessä tällainen asennon muutos voi vaikuttaa sykkeisiin? Onko tuo selkä pystyssä runnominen jotenkin fyysisesti kuluttavampaa?

leppikallio
08.02.2016, 22.02
En viitsi tälle kysymykselle omaa ketjua avata joten laitetaan tänne kun liippaa jollain lailla ainakin otsikkoa.

Olen huomannut trainerilla tallissa intervalliharjoituksia kihnuttaessani että sykkeet saa nostettua ja pidettyäkin huomattavasti helpommin korkealla (esim.125->155) kun polkee pystyssä ilman käsiä. Normaalissa ajoasennossa sykkeen pitäminen aerobisen yläpuolella on huomattavasti raskaampaa kuin em. pystyasennossa. Miten ihmeessä tällainen asennon muutos voi vaikuttaa sykkeisiin? Onko tuo selkä pystyssä runnominen jotenkin fyysisesti kuluttavampaa?

Yksi hyvä, joskin Lontoon murteella, kirjoitus aiheesta:

https://www.stevehoggbikefitting.com/bikefit/2011/05/seat-set-back-for-road-bikes/

mutta rajusti yksinkertaistaen, mitä enemmän lihaksia on aktiivisena sen enemmän tarvitaan koneelta tehoa. Vielä kun osa asentoa ylläpitävistä lihaksista on samoja jotka osallistuvat hengittämiseen niin aika selväähän tuo on että sykkeessäkin tuo "väärä" asento näkyy. Samoin kuin pullon kaivelu telineestä / juominen jne. Varsinkin siis jos kadenssi ja voimantuotto pyrkii säilymään samoina.

CamoN
08.02.2016, 22.12
Saman asian voi ajatella myös toisinpäin. Jos siitä normaalista rennosta ajoasennosta pyöritellessä syke pysyy matalana, ilmiselvästi asento on tukevien lihasten kannalta melko ergonominen ja kokonaisuutena taloudellinen. Ainakin kun ei oteta ilmanvastusta huomioon.

Judgment
20.06.2016, 23.50
Kysytään tässä kun liippaa läheltä. Eli olen viime aikoina ihmetellyt tuota, että miksi syke kohoaa ajon aikana pitkillä (yli 100km) lenkeillä noin 20 lyönnillä? Vastus pysyy tehomittarin mukaan hyvin samanlaisena. Tavallisesti PK lenkit tulee ajettua vähän laktaatti-rajan(156bpm) alle, jossain 140-155bpm, wattien ollessa 150-165. Neljän tunnin paikkeilla syke nousee rajusti tuonne 160-170 pintaan, mistä on kyse ja onko tähän paras treenikeino vaan polkea enemmän pitkiä lenkkejä?

rhubarb
21.06.2016, 02.35
^ Missään tapauksessa ei kannata jatkaa samalla linjalla, ei ole normaalia. Laskeeko se normaalisti tuon jälkeen? Suosittelisin varmuuden vuoksi lääkärillä käyntiä. Nestehukka nostaa sykettä, mutta tuo on todella suuri harppaus.

MTB Fillaristi
21.06.2016, 06.24
Kysytään tässä kun liippaa läheltä. Eli olen viime aikoina ihmetellyt tuota, että miksi syke kohoaa ajon aikana pitkillä (yli 100km) lenkeillä noin 20 lyönnillä? Vastus pysyy tehomittarin mukaan hyvin samanlaisena. Tavallisesti PK lenkit tulee ajettua vähän laktaatti-rajan(156bpm) alle, jossain 140-155bpm, wattien ollessa 150-165. Neljän tunnin paikkeilla syke nousee rajusti tuonne 160-170 pintaan, mistä on kyse ja onko tähän paras treenikeino vaan polkea enemmän pitkiä lenkkejä?

Eiköhän tuossa ole vain kysymys siitä ettei pk pohjaa ole pitempään polkemiseen. Jossainhan tuo raja jokaisella tulee vastaan ja tuon jälkeen jatkettaessa on käytettävä muita osa-alueita tai lopetettava. Tuotahan juuri on kestävyysharjoittelu. Eri ominaisuuksien kehittämistä. Jos asia olisi niin yksinkertainen, että pidät vain sykkeen tietyn rajan alla ja voit jatkaa ikuisesti, niin kaikki vetäisi lopulta samaa vauhtia loputtomasti. Omasta kokemuksesta voin sanoa, en ole pyörällyt kilpailussa kelloa vastaan, mutta maratonia ja puolikasta olen juossut, sen että lähden tietylläkm vauhdilla matkaan, joka on esim. 4:45min/km. Alussa syke on 140-150 - auerobinen kynnys on noin 170 ja anaerobinen on 190 paikkeilla, maksimi on yli 200. Sitten se nousee hiljalleen 170 paikkeille ja siitä jatkaa nousemistaan 180 ja 190 paikkeille. Vauhti pysyy koko ajan samana. Ilmiö on aivan normaali. Jos minulla olisi enemmän pk harjoitusta, rakennettua pohjaa tuota ajatellen, pysyisi syke pitempään alhaisena, jolloin minulle rasite alussa olisi alempi. Jos haluaisin pitää sykkeen koko ajan tuolla alle 170 niin joko alussa vauhdin pitäisi ominaisuuksillani olla alhaisempi tai sitten minun pitäisi hidastaa vauhtia jossain kohtaa. Vauhdin ollessa vakia, sykkeen on noustava, koska muuten en pysty pitämää tavoiteltua yhtälöä yllä.

Pyöräillessä minulla on sama ilmiö, mutta syke on lähtökohtaisesti alhaisempi ja se kerkeää putoamaan myöskin jokaisessa muutamankin sekunnin vapaalla menossa.
Toki pyörällä sykkeen pitäminen pidempään alahisena, ainakin minulle on helpompaa, kuin juostessa. Pitkillä lenkeillä kyseinen pk alue myös kehittyy, jolloin matka pitenee. Sitä voi myös kehittää muitakin osa-alueita kehittämällä, koska kuka haluaa olla vain hyvä pitkän pk lenkin ajaja?

Santerius
21.06.2016, 08.30
Eiköhän joku osanne antaa vastauksen myös lääketieteellisin termein, mutta lyhyesti: puhti loppuu.

Melko korkeilla sykkeillä menevät pitkät PK-lenkit. Itselläni lie PK-alue noin sama, ja jos lähden ajelemaan sykkeillä 140, on aivan varma, että satasen viimeiset kilometrit mennään ihan muualla kuin PK-alueella, jos vauhdin haluaa pitää tasaisena.

EsaJ
21.06.2016, 08.44
Kysytään tässä kun liippaa läheltä. Eli olen viime aikoina ihmetellyt tuota, että miksi syke kohoaa ajon aikana pitkillä (yli 100km) lenkeillä noin 20 lyönnillä? Vastus pysyy tehomittarin mukaan hyvin samanlaisena. Tavallisesti PK lenkit tulee ajettua vähän laktaatti-rajan(156bpm) alle, jossain 140-155bpm, wattien ollessa 150-165. Neljän tunnin paikkeilla syke nousee rajusti tuonne 160-170 pintaan, mistä on kyse ja onko tähän paras treenikeino vaan polkea enemmän pitkiä lenkkejä?

Laktaattiraja = ?
- PK kynnystäkö vai anakynnystä tarkoitat?

Jeesu
21.06.2016, 11.26
Aerobic decoupling http://home.trainingpeaks.com/blog/article/how-to-use-aerobic-decoupling

Eli saman tehon ylläpitämiseksi joutuu sydän tekemään pidemmän päälle enemmän työtä tai kääntäen jos halutaan pitää sama syke, on tuotetun tehon laskettava.

Aerkank
21.06.2016, 11.46
Samoin voi hakea tietoa termeillä cardiac drift tai cardiovascular drift.

kuovipolku
21.06.2016, 13.07
Samoin voi hakea tietoa termeillä cardiac drift tai cardiovascular drift.

Eikö sykkeen ajautuma ole yleensä nimensä mukaisesti enemmänkin hidas ja loiva kuin raju kuten kysyjällä? Eli mitään selvää porrasta tai äkillistä nousua ei tapahdu, vaikka ajauma voi hyvinkin olla suuruudeltaan kysyjän kertoma 20 lyöntiä?


PS Mulla on kestävyysliikuntaharrastuksen jossain vaiheessa esiintynyt sellainen ilmiö että pitkällä lenkillä jolla tasainen vauhti ei ole ollut aivan ala-PK:ta että jossain vaiheessa vauhdin ylläpito on alkanut tuntua selvästi raskaammalta. Tämä on ollut melko kynnysmäinen kohta harjoituksessa. Jonkin ajan kuluttua vauhdin ylläpito on selvästi helpottunut, vaikkei olekaan enää ollut yhtä helppoa kuin ennen edellämainittua "kynnystä".

Amatöörin asiantuntemattomana pohdiskeluna olen tuumaillut tykönäni että ilmiö liittyi hiilihydraattivarastojen hupenemiseen ja rasvan käyttöasteen lisääntymiseen eli jälkimmäinen olisi tapahtunut tuossa tilanteessa ja vienyt aikansa. (Lisättäköön että kokemusta on myös oppikirjamaisesta bonkkauksesta, joka tuntui täysin erilaiselta ja jonka jälkeen entisen vauhdin ylläpito oli yksinkertaisesti mahdotonta.)

Santerius
21.06.2016, 14.32
Itselläni käy niin, että kun lenkki on poljettu ns. liian kovaa ja tietty rasitustaso saavutettu, syke ei meinaa enää palautua. Siispä mäet pitäisi osata ottaa todella rauhallisesti yms. Kun sitten erehtyy vähän runttaamaan ja päästää sykkeen nousemaan yli PK-rajojen, vaatii luoteen lujuutta ajaa niin hiljaa, että syke laskisi.

bipabupa
03.08.2016, 15.44
Lainataas vähän threadia.

Alustus: Olen ruvennut kulkemaan kesäkuun puolesta välistä alkaen työmatkat maantiepyörällä ja aikaa tähän 8km matkaan on aina mennyt noin 28-30 minuuttia (suuntaansa). Treenimatkat, jotka ovat noin 4-5km suuntaansa, kuljen 18 vuotta vanhalla Tunturilla, jolla matkavauhti on yllättäen paljon rauhallisempi kuin maantiepyörällä. Lopullinen viikkosaldo pyöräilyn osalta tulee pyörimään 130-140km hujakoilla, joten olen tässä pikku hiljaa nostellut noita pyöräilymatkoja, kun ei ole kuitenkaan tarkoitusta heti alkuun polkea jalkoja tukkoon.

Kysymys tässä kuuluupi, että millä sykkeillä/sykealueilla nuo työmatkapyöräilyt kannattaisi vetää kuntoilun puolesta, kun en pysty oikein muuta aerobista harrastamaan polvien takia? Aloitettua työmatkapyöräilyt, olen pyrkinyt pitämään sykkeet peruskuntoalueella (alle 133), mutta olen miettinyt, että pitäisikö sykkeet nostaa vk-alueelle kunnon kohottamisen takia, kun vanhuksella pyöräillessä ne sykkeet pysyvät väkisinkin alempana kuin mitä maantiepyöräillessä.

EsaJ
03.08.2016, 16.45
Kunnon kohotus jos on tavoite, niin kannattaa työmatkoja tehdä eri päivinä eri syke alueilla. Esim. Ma PK1, Ti VK2, Ke Pk2, To Pk1, Pe VK2

Huomioitavaa:
VK2 alkuun n.10min lämmöt PK1->PK2 jolloin avataan hiusverisuonistot, herätellään aineenvaihduntaa. Jos postilaatikolta lähtee heti runttaamaan, voi mennä paikat jo alusta tukkoon ja kehittävä vaikutus oli sitten siltä lenkiltä siinä ;). Lämpöjen jälkeen ajaa 3-5min loppuun päin tahtia kiristäen VK2 ylärajalle (anaerobisen kunnyksen tuntumaan). Työmatkan loppuun on jäätävä se n. 10min jäähdyttely, että kuonaaineet lähteen jaloista. Toi matka on pikkasen lyhyt moneen intervallivetoon, ellei jatkossa sitten ole ns. Pidempiä vaihtehtoreittejä töihin ja kotiin. Jos useampi intervalliveto, niin vetojen välissä m. 3min PK1/2 alueella palauttelua.

Intervallit aina kevyimmän päivän tai lepopäivän jälkeen.

Noita intervalleja kun tekee nousujohteisesti, että lisää vaikka parin viikon välein pituutta vetoihin, niin kunto kasvaa, kunhan lisää lenkille pituutta. Välillä on sitten hyvä ottaa ihan ns. Lepoviikkoja, missä polkee vain PK sykkeillä koko viikon, esim joka 3 viikko.

rhubarb
04.08.2016, 00.10
Itse suosittelisin ajamaan työ- ja muut hyötymatkat rauhallisesti—erityisesti jos ne tapahtuvat KLV:llä ja/tai vilkkaisiin aikoihin jolloin rasituksessa heikentynyt havainnointi vaarantaa kanssakulkijoita—ja koettamaan löytää jostain pari tunnin aikaviipaletta vaikkapa tuollaisten intervalliharjotteiden tekemiseen.