PDA

Näytä tavallinen näkymä : Konstruktiovirheestä korvauksia / Giant TCR



MTB 50+
03.09.2007, 12.06
Tour 8/2007 sivulla 10 on uutinen, jossa kerrotaan taiwanilaisen pyöränvalmistajan Giantin tuomitun maksamaan korvauksia rungon konstruktiovirheestä. Mainzin Maaoikeus tuomitsi valmistajan 19 542,00 € korvauksiin vuonna 2001 vaikeasti loukkaantunelle kuljettajalle.

90 kg kuljettajan alla lähti runko 50 km/h nopeudessa hallitsemattomaan värinään ilman selvää syytä ja pyöräilijä kaatui loukkaantuen vaikeasti.

Pyörä oli alumiinirunkoinen Giant TCR.

Lehti mainitsee uutisessaan, että Tour on useasti aiemmin ja viimeeksi numerossaan 7/2004 maininnut Giant TCR-sarjan ominaisuuksien vaikeuksista ja pyörätyypin sopivuudesta vain kevyille kuljettajille.

Tämä on melko merkittävä päätös ja antaa lisäpainoa Tourin testeissään mittaamalle "Lenkkopfsteiffigkeit" -arvolle.

MTB 50+
03.09.2007, 14.18
Tuo Mainzin maaoikeuden päätös on mielenkiintoinen. Siinä on ollut pakko käyttää ulkopuolisia teknisiä asiantuntijoita osoittamaan, että onnettomuus on aiheutunut konstruktiovirheestä. Valmistaja ei varmasti ole vapaaehtoisesti myöntänyt konstruktiovirhettä eikä oikeus ole päätöstään perusteettomasti tehnyt.

Korvaussumma ei näytä mitenkään mahdottoman suurelta ollakseen korvaus vakavasta loukkaantumisesta.

Pyörän rungon hallitsematon värinä / resonointi on ilmeisesti aiheuttanut useampia vakavia onnettomuuksia (myös ilman uraan ajoa). Kovassa vauhdissa tapahtuva onnettomuus saattaa olla seurauksiltaan vakava.

Ystävni cc-pyörä lähti viime vuonna ilman tunnettua ulkoista syytä alamäessä heittelehtimään 50 km/h nopeudessa liki 100 kg kuskin alla sillä seurauksella, että ystäväni kuoli. Syynä saattoi olla ajovirhe, resonanssi ja/tai niiden yhdistelmä. Pyörä ei ollut Giant. Siksipä nämä resonanssiasiat ovat alkaneet kiinnostaa minua.

StantheMan
03.09.2007, 14.28
Uusimmassa Cycling Plussassa on vastaava tapaus. Joku tyyppi oli löydetty tajuttomana pyöränsä vierestä. Kaveri oli jo aiemmin kaatunut pyörällä mutta "oikeus" katsoi uuden kaatumisen aiheutuneen rakenneviasta/valmistusvirheestä eikä edellisestä kaatumisesta ja siinä tulleesta viasta. Olisiko kyseessä ollut ohjaustangon tai vastaavan pettäminen? En muista. Voin tarkistaa tapauksen tietoja, kunhan kotiin pääsen lehden ääreen.

bbp
03.09.2007, 15.21
Kyseessä on mielestäni pikemminkin ominaisuus kuin valmistajan virhe. Pyöräilijän tulisi tietää, että tietyllä nopeudella pyörä voi alkaa vispaamaan. Korjaantuu käsittääkseni nostamalla takapuolta satulasta, jolloin pyörä-polkija -kokonaisuuden dynamiikka muuttuu.

MTB 50+
03.09.2007, 15.33
Kyseessä on mielestäni pikemminkin ominaisuus kuin valmistajan virhe. Pyöräilijän tulisi tietää, että tietyllä nopeudella pyörä voi alkaa vispaamaan. Korjaantuu käsittääkseni nostamalla takapuolta satulasta, jolloin pyörä-polkija -kokonaisuuden dynamiikka muuttuu.


Kuljettajan kokemus ja ajotaito varmasti vaikuttavat tilanteesta selviytymiseen, mutta kävä kyllä, pyöräilijä ei tiedä etukäteen, millä nopeudella missäkin olosuhteissa resonanssi mahdollisesti alkaa, eikä myöskään sitä, pitääkö systeemin ominaistaajuuttaa muuttaa ja mihin suuntaan vai muuttuuko herätetaajuus ensin.

Jos joskus on joutunut resonanssiin pyörällä suuressa nopeudessa tai nähnyt tuon tilanteen, ei sitä pidä hyväksyttävänä ominaisuutena.


Suomessa mäet ovat sen verran pieniä, että useimmilla nykyisillä rungoilla ei koskaan saavuteta niille kriittisiä nopeuksia. Onneksi näin.

Kyseessä on nykytekniikalla selkeä konstruktiovirhe, siis myös Mainzin maaoikeuden mielestä.

Sidi
03.09.2007, 16.04
Viime kesänä alkoi pyöräni etupää värisemään 82km/h nopeudessa, moottoripeesissä Hiacen perässä. Asiaa tutkittuani kotona huomasin Ksyriumien etulaakerissa aavistuksen verran liikaa välystä. Pieni kiristys säätörenkaasta ja värinät loppuivat siihen. Kieltämättä vähän kerkisi säikäyttämään...

Patron
03.09.2007, 17.21
Mites tulisi menetellä, jos nyt haastaisin gigantin oikeuteen? Vakuutus tosin korvasi aikoinaan vahingot, enkä loukkaantunut vaikeasti. Mutta kyllähän asfaltti-ihottumastakin pitää saada korvaus.

Toista korvausta rungosta ei voi saada Suomen vahingonkarvauslakien periaatteen mukaan - eli ns. rikastumiskielto. Korvauksen voi saada vain suorista aineellisista ja rahallisista tappioista, ja johonkin rajaan asti kivusta & särystä. Tämä kaikki siis sillä ehdolla että vika on todellakin ollut väärin suunnitellussa pyörässä, jota on käytetty oikein.
USA:ssa tilanne olisi vähän toinen, koska siellä pätee ns. punitiivinen vahingonkorvauslainsäädäntö.

bbp
03.09.2007, 17.21
Kuljettajan kokemus ja ajotaito varmasti vaikuttavat
Kyseessä on nykytekniikalla selkeä konstruktiovirhe, siis myös Mainzin maaoikeuden mielestä.

En tiedä mikä Mainzin maaoikeus on, mutta aika monesti oikeuden päätökset eivät ole "oikeita". Päätöksen tekee kuitenkin joko valamiehistö tai tuomari, ei tekninen asiantuntijaraati, joka voisi perustella onko kyseessä suunnitteluvirhe vai ei.

Kyseessä on todellakin ominaisuus eikä vika, vaikka toiset pyörät ovat herkempiä kuin toiset. Pahin tilanne on suurikokoisella rungolla ja paivavalla kuskilla ja jos epäilee resonanssin mahdollisuutta voi alamäessä nostaa takamuksen satulasta ja puristaa kevyesti reisillä vaakaputkesta, mikä vähentää taipumusta resonointiin...

MTB 50+
03.09.2007, 18.05
....
Kyseessä on todellakin ominaisuus eikä vika,...


Kyseessä on virheellisen konstruktion aiheuttama vaarallinen ominaisuus.

Ei yksikään osaava suunnittelija suunnittele pyörää, jonka toivottuihin ominaisuuksiin kuuluu resonointi jo 50 km/h nopeuksilla.

Mainzin maaoikeudesta löytyy tietoa mm. tuolta http://de.wikipedia.org/wiki/Landgericht

StantheMan
03.09.2007, 18.20
Uusimmassa Cycling Plussassa on vastaava tapaus. Joku tyyppi oli löydetty tajuttomana pyöränsä vierestä. Kaveri oli jo aiemmin kaatunut pyörällä mutta "oikeus" katsoi uuden kaatumisen aiheutuneen rakenneviasta/valmistusvirheestä eikä edellisestä kaatumisesta ja siinä tulleesta viasta. Olisiko kyseessä ollut ohjaustangon tai vastaavan pettäminen? En muista. Voin tarkistaa tapauksen tietoja, kunhan kotiin pääsen lehden ääreen.

Tämmöinen juttu syyskuun C+-lehdessä: Mr. Alan Ide Sussexista voitti korvausjuttunsa heinäkuussa Marin-pyörien maahantuojaa vastaan. Herra Ide oli kaatunut 1200 punnan Marin-pyörällänsä vuonna 2002. Tapaukselle ei ollut silminnäkijöitä. Huolimatta kypärästä hän sai vakavia vammoja. Hän oli jo aikaisemmin törmännyt jalankulkijaan ja loukkaantunut vakavasti ollen kuusi kuukautta polkematta. Oikeuden mielestä uuden onnettomuuden syy ei ollut edellinen kolari vaan materiaalin väsyminen/pettäminen ohjaustangon vasemmalta puolta. Syynä pettämiseen on ollut kuulemma CNC-menetelmällä tehty kosmeettinen merkintä ohjaustangossa.

MTB 50+
03.09.2007, 19.33
...materiaalin väsyminen/pettäminen ohjaustangon vasemmalta puolta. Syynä pettämiseen on ollut kuulemma CNC-menetelmällä tehty kosmeettinen merkintä ohjaustangossa.

Eipä ollut ensimmäinen pyöränvalmistaja, joka ei ole koskaan kuullutkaan lovivaikutuksesta lujuuteen. kts. esim. Teknillinen Aikakausilehti 1964 :4 "Lovivaikutus kone-elimien muotoilussa 69"

CNC-menetelmällä tarkoittaneen tässä numeerisesti ohjattua lastuavaa työstä. Siis, että tuo merkintä on kaiverrettu ohjaustangon pintaan jollakin terällä.

On hyvä, että näitä pahimmista suunnitelu- ja valmistusvirheistä joutuu edes joskus vastuuseen. Maallikko tuskin voi näitä virheitä etukäteen havaita, vaikka useimmat virheistä ovat melko alkeellisia.

MTB 50+
03.09.2007, 21.35
Kerro tarkemmin mistä on kysymys? Mikä vaarallinen ominaisuus?
Pitääkö mun nyt heittää giganttini roskikseen?

Ei kai runko itsekseen resinoi? Ainakaan gigantin runko, joka nyt jo konstruttionsa puolesta on "normaalia" jäykempi. Joku nyt haisee ja pahasti...


Minulla ei ole enää tuon ko. fillarin testiä tallessa, mutta testi, johon Tour viittasi tai olla silloisen T-Mobilen teamin pyörän testi. Runko ei todellakaan ollut jäykkä, vaan sen "Lenkkopfsteiffigkeit"-arvo ( olisiko tuo ohjauspään jäykkyys tms. suomeksi) oli varsin heikko. Yhteenvetona ajopelistä todettiin, että se sopii kevyelle ammattikuskille. Tämä oli siis muistiin perustuva lyhennelmä tuosta kolme vuotta vanhasta testistä.

Giantin rungot ovat lähes järjestäin saaneet mittauksissa heikkoja ohjauspään jäykkyysarvoja.

Hallitsematon laajeneva aaltoliike pyörän rungossa, johon herätetaajuuden ja yhdistelmän ominaistaajuuden kohtaaminen saattavat johtaa, tekevät yhdistelmästä aivan elastisen. Runko tai etuhaarukka alkaa heittää puolelta toiselle täysin hallitsemattomasti. Saattaa tuntua siltä, että etupyörä on irti. Jos jompaa kumpaa taajutta ei pysty muuttamaan, laajenee liike,kunnes kuski lentää ties mihin. Tämä on vaarallinen ominaisuus.

Todennäköisyys tuohon ilmiöön kasvaa yhdistelmän painon kasvaessa, ohjauspään jäykkyyden laskiessa , nopeuden kasvaessa ...

Resonanssin yksinkertainen selvitys löytyy aika hyvin Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Resonanssi

Resonanssia on vaikea hallita, koska siihen vaikuttavia parametrejä on todella paljon. Ohjaupään jäykkyyden nosto lienee varmin ja helpoin tapa vähentää pyörän resonointiherkkyyttä.

Nopeuden lasku tai nosto, painopisteen muutos, tukipisteiden muutos muutavat joko systeemin ominaistaajuutta tai herätetaajuutta ja silloin alkanut resonanssi saattaa loppua.

Raskaana pyöräilijänä valitsen maantiekonkelini ensisijaisesesti tuon ohjauspään jäykkyyden perusteella. Painosellani kuskilla ( 89 kg) pitäisi tuon arvon olla yli 90 Nm/aste.

Lisätietoja tästä saa kätevästi TKK:n tai AMK:n koneenrakennuksen peruskursseilta.

A.M.®
03.09.2007, 21.47
Viime kesänä alkoi pyöräni etupää värisemään 82km/h nopeudessa, moottoripeesissä Hiacen perässä. Asiaa tutkittuani kotona huomasin Ksyriumien etulaakerissa aavistuksen verran liikaa välystä. Pieni kiristys säätörenkaasta ja värinät loppuivat siihen. Kieltämättä vähän kerkisi säikäyttämään...

Tuo värinä voi syntyä yli 80 km/h nopeudessa jo kiekkokehän epätasapainolla jonka venttiili voi aiheuttaa.

Huh, mikä topic ;) Onneksi Suomessa ei ole niin pitkiä alamäkiä, että aiheuttaisi miulle ongelmia. Ja tuuria sekin että mun TCR on kompostimuovia :p

MTB 50+
03.09.2007, 21.48
:D
Tän miekin haluasin nändä ihan käytönnössä..Kirjoitat kuin Golden bridgestä.

Joo on koneenrakennuksen opiskelut korkeakuolussa suoritettu. Siksipä asiaa hieman ihmettelenkin.

Ystäväni kuoli viime vuonna luultavasti resonanssin ja ajovirheen yhdistelmän seurauksena, joten aihe ei hirveästi hymyilytä. Autolla vieressä ajanut silminnäkijä kuvasi poliisille resonanssin ilmenemisen käytännössä varsin vakuuttavasti.

StantheMan
03.09.2007, 21.56
Ehkä oli kyse näistä? Tai vastaavista "tiimipyöristä".

T-mobile (http://archive.giant-bicycles.com/bn/030.000.000/030.000.000.asp?year=2005&range=278)

A.M.®
03.09.2007, 22.12
Ihan vaan kuskin velttouden vuoksi, jos näin on.

Onko pyöräilijän pakko alkaa treenaamaan vatsalihaksia :eek:

Juha Jokila
03.09.2007, 22.21
Ei pitäis ajaa liian siroilla vehkeillä jos velttoutta esiintyy liikaa (http://www.lhthomson.com/gallery/Fatman1280.jpg). Ite olin joskus 20 v sitten ekalla pyöräretkellä isän 5-vaihteisella vesijohtoputki Tunturilla. Sillä jos ajoi yli 15 km/h ja löysäsi otetta ohjaustangosta, niin koko pyörä alkoi resonoimaan rajusti. Tanko vispasi ainakin 20 cm puolelta toiselle vaikka satula pysyi jokseenkin paikoillaan. Todella v-mäinen ominaisuus.

Myöhemmällä reissulla todettiin Helkama Kontti peräkärryn vanhemmalla versiolla samanlainen taipumus. Pieni kuoppa toisen renkaan kohdalla riitti ja kärry alkoi pomppia renkaalta toiselle kiihtyvällä voimalla ja noin kymmenennellä heitolla koko kärry kääntyi ylös alaisin. Vauhdit loppuu aika nopeasti kun 50 kg tavaraa laahaa sadesuojapressun päällä asfalttia. Onneksi ei laahannut nahka.

maniton
03.09.2007, 22.40
Olen näin vanhana gubbena joutunut kaksi kertaa vuosikymmenten saatossa tuollaiseen heiluriliikkeeseen, tosin moottoripyörällä. Silloisten pyörien ominaisuudet kaarreajossa pettivät. Kurjinta on se, joka saattaa ilmetä myös polkupyörällä, että toisella kertaa kaasun (vauhdin) vähentäminen vain kiihdytti lisääntyvää amplitudia ja huojuntaa! Jokin sattuma-ajatus päätti lisätä kaasua ja pyörä oikeni.
Ekalla kerralla sitten mentiinkin suoraan kumoon, koska etupyörä aloitti hillittömän vatkaamisen ääriasennosta toiseen.
Vastaavan voisi kuvitella tapahtuvan myös polkupyörällä. Yllä olevat olivat 1970 luvun juttuja ja varmaan rungot pyörissä ja mp:ssä kehittyneet.

Shimaani
03.09.2007, 23.44
:D Joo on koneenrakennuksen opiskelut korkeakoulussa suoritettu. Ei elämää eikä hengenlähtöä opita koulun penkillä.
*ei hymiötä*

Anteeksi häiriö. Jatkakaa
*vielä vähemmän hymiöitä*

Pave
04.09.2007, 04.57
Myöhemmällä reissulla todettiin Helkama Kontti peräkärryn vanhemmalla versiolla samanlainen taipumus. Pieni kuoppa toisen renkaan kohdalla riitti ja kärry alkoi pomppia renkaalta toiselle kiihtyvällä voimalla ja noin kymmenennellä heitolla koko kärry kääntyi ylös alaisin. Vauhdit loppuu aika nopeasti kun 50 kg tavaraa laahaa sadesuojapressun päällä asfalttia. Onneksi ei laahannut nahka.Sama juttu havaittu mm. Vantlyn tavara- ja mukelovaunuilla. Ei niin kiva tunne havaita kenguruilmiö kesken kiihtyvävauhtisen alamäen... :eek: Ei ihme, että noissa on annettu maksimit sallitut ajonopeudet. Onneksi oli pyörässä levyjarrut, joilla sai vauhdin hallitusti pois ennen tilanteen karkaamista.

Vetoaisan klapit minimoimalla ja kuormauksen painopistettä madaltamalla resonointiherkkyys pienenee > mahdollinen max ajonopeus kasvaa.
... paitsi KoolStopin KooLite -vaunulla, se keikkuu aina kävelyvauhtia kovemmassa menossa... :rolleyes:

Sianluka
04.09.2007, 07.54
Olen joutunut Giantin TCR:llä vaikeuksiin värinän kanssa Louskun tempon alamäessä, meni ohi kun painoa siirsi taaksepäin kunten MTB:llä alamäessä, siis ojentautumalla satulan taakse.

mnph
04.09.2007, 08.00
Huh. Jostain syystä alkoi pelottaa...

Pyöräkaistapää
04.09.2007, 08.33
Vastaavan voisi kuvitella tapahtuvan myös polkupyörällä. Yllä olevat olivat 1970 luvun juttuja ja varmaan rungot pyörissä ja mp:ssä kehittyneet.

Kyllä sen woblauksen saa aikaan nykypyörilläkin. Parit kerrat supermotolla mennyt ohjauslaidasta laitaan. Molemmilla kerroilla oikeni kaasulla. Tosin toisella kerralla mentiinkin sitten kurvista pitkäksi päin metalliaitaa. Woblaus saatu aikaan soralla ennen asfaltille siirtymistä kaasua löysäämällä. Veto pois ennen asfalttia ja soppa valmis.

Tosa yksi resonanssi: http://www.youtube.com/watch?v=b_D84j8zx4A

Harryupp
04.09.2007, 08.34
Joskus väärä etuhaarukka, ohjainkannatin ja runko yhdistelmä + erityisesti +90 kiloinen ajaja ja sen lisäksi ehkä joku ajovirhe on sellainen yhdistelmä joka saa pyörä resonoimaan kovassa nopeuksessa alamäessä.
Mulle sattui sellainen tapaus Norjassa Cannondale maantiepyörällä kun oli vauhti siinä + 60 km/h alamäessä ja osuin asvalttireumaan/kuoppaan niin että pyörä pomppas sivuun ja rupesi värisemään pahasti. Värinä laantui ja loppui kun puristin jalat tiivisti kiinni yläputkeen, istuin tiivisti alas satulaan ja pidin tukevan otteen ohjaustangosta.
Mun tapauksessa varmaan yksi osasyy oli käytössä löystynyt 10 vuotta vanha runko (oli jo alkanut vaihtaa omia aikojaan ylämäissä) + ajovirhe.
Ellei vaistonvaraisesti toimi oikein tämmöisissä tilanteissa ja onnistuu vähentämään värähtelyä nopeasti pyörä karkaa käsistä ja tulee pahat lipat.
Huomasin vasta kun vaihdoin uuteen runkoon kuinka pehmeeksi Cannari-runko oli mennyt vuosien mittaan.

noh
04.09.2007, 09.18
Anteeksi Offtopic, mutta Harryupp kato yksityisviestisi.

Sidi
04.09.2007, 10.51
Tuo värinä voi syntyä yli 80 km/h nopeudessa jo kiekkokehän epätasapainolla jonka venttiili voi aiheuttaa.

Huh, mikä topic ;) Onneksi Suomessa ei ole niin pitkiä alamäkiä, että aiheuttaisi miulle ongelmia. Ja tuuria sekin että mun TCR on kompostimuovia :p

Totta. Siksi laitankin aina nopeusanturin magneetin vastakkaiselle puolelle kuin venttiili. Ksyriumin vanne on lisäksi tehty niin, että siinä on venttiiliä vastapäätä enemmän alumiinia. Ilmeisesti juuri tästä syystä. Mutta minulla se tuli nimenomaan liiaan suuresta välyksestä.

Pekka L
04.09.2007, 21.28
Kyllä sen woblauksen saa aikaan nykypyörilläkin. Parit kerrat supermotolla mennyt ohjauslaidasta laitaan. Molemmilla kerroilla oikeni kaasulla. Tosin toisella kerralla mentiinkin sitten kurvista pitkäksi päin metalliaitaa. Woblaus saatu aikaan soralla ennen asfaltille siirtymistä kaasua löysäämällä. Veto pois ennen asfalttia ja soppa valmis.

Tosa yksi resonanssi: http://www.youtube.com/watch?v=b_D84j8zx4A

Linkki näyttää olevan Man-saarelta. Eikös Mika Kallio lentänyt just viime kisassa noin, kävi tosin nopeasti. Takarengas menetti pitoa, alkoi täristä ja pyörä lähti vatkaamaan. Se oli pari kertaa pyörä puolelta toiselle ja Kallio lensi kaaressa asvalttiin selälleen. auts.

Turboankka
04.09.2007, 23.19
Kyllähän ne lähtee prätkällä aika useinkin tolleen, lowside jos mennään kyljellään ja highside jos lähetään kyydistä kunnon ilmalennolla. Tilanteessa ei ilmeisesti voi tehdä juuri mitään.

Pyöräkaistapää
05.09.2007, 07.31
Mopolla toi vatkaus ja high/low sideri on eri jutskia. Tota high sideriakin tuli toissa kesänä testattu eli takarengas luisuun mopo liikaa linkkuun pito takas ja kuski maatakiertävälle radalle...

Tietämätön
05.09.2007, 14.00
Linkki näyttää olevan Man-saarelta. Eikös Mika Kallio lentänyt just viime kisassa noin, kävi tosin nopeasti. Takarengas menetti pitoa, alkoi täristä ja pyörä lähti vatkaamaan. Se oli pari kertaa pyörä puolelta toiselle ja Kallio lensi kaaressa asvalttiin selälleen. auts.

Mä epäilen kyllä ettei noi kisapelit ainakaan resonoinnin takia lähde hanskasta. Yleisin lähdön syy on se kun avataan kaasu mutkassa ja takapyörä lähteekin sutimaan ja heittää sivullepäin. Kuski höllää kaasua, pyörä nappaa kiinni ja sitten lennetään.

Kyllähän ne mutkissa välillä vatkaa aika pahasti, mutta mä ainakin luulen että se johtuu siitä kun pomppuista rataa vetää ihan limitillä. Se vatkaus siis johtuisi renkaista ja jousituksesta.

OJ
05.09.2007, 15.54
Mulla on tainnut jokainen maantiepyörä vatkata ainakin kerran vaikka siellä joukossa on muutamia kunnon rautakankia. Jokainen pyörä lähtee vatkaamaan kun osuu johonkin pieneenkin epätasaisuuteen sopivasti. Se katolleen meno on kyllä sitten ihan itsestä kiinni ja kokematon ei varmaan ehdi edes kissaa sanomaan ennen kuin on turvallaan...ja olkapää/naama edellä tietenkin.

Jos ei vaihda ohjaustankoa kolaroinnin jälkeen ja menee sitten tangon katkettua taas naamalleen, niin silloin saa kyllä syyttää vain ja ainoastaan itseään. Ohjaustanko pitää vaihtaa aina kolarin jälkeen.

Zam64
06.09.2007, 14.34
Olen näin vanhana gubbena joutunut kaksi kertaa vuosikymmenten saatossa tuollaiseen heiluriliikkeeseen, tosin moottoripyörällä. Silloisten pyörien ominaisuudet kaarreajossa pettivät. Kurjinta on se, joka saattaa ilmetä myös polkupyörällä, että toisella kertaa kaasun (vauhdin) vähentäminen vain kiihdytti lisääntyvää amplitudia ja huojuntaa! Jokin sattuma-ajatus päätti lisätä kaasua ja pyörä oikeni.
Ekalla kerralla sitten mentiinkin suoraan kumoon, koska etupyörä aloitti hillittömän vatkaamisen ääriasennosta toiseen.
Vastaavan voisi kuvitella tapahtuvan myös polkupyörällä. Yllä olevat olivat 1970 luvun juttuja ja varmaan rungot pyörissä ja mp:ssä kehittyneet.
ihan normia tuo taitaa olla tänäpäivänäkin prätkillä. pari vuotta sitten motoparkin "bussipysäkin" ulostulossa sain firebladen ihan nätisti woblaamaan (nopeus luokkaa 180-200 km/h pyörä sopivasti mutkassa kenossa torvi auki jolloin etunen etunen keventyy). toinen woblauspaikka on kun noustaan takalenkiltä varikkosuoralle ylämäkeen torvi auki (nopeus luokkaa 150-180 km/h,keula kevenee/keulii ylämäkeen)...mukavaa 30-50 m keulimispomppua ja renkaan osuessa maahan ,ainakin fireblade, tuntui halukkaalta woblaukseen. Ohjausvaimentimella tuon yleensä saa hallintaan.

no ne jotka on 70 luvun putkirunkoprätkillä ajaneet taitaa tietää kuinka helposti vanhan vekottimen, (esim Tuutit) saa woblaamaan...löysä runko jo itsessään on kuin jousi ja sopivalla herätteellä se woblaus voi alkaa keulasta, perästä tai jostain , ikään kuin, tyhjästä.... jq keulsasta alkanu woblaus voi mennä perään tai alkaa ravistamaan koko prätkää.

Menee vähän OT:n kun on prätkäpainotteinen juttu. Mutta en usko että mekanismi millään tavalla poikkeaa fillarilla ja prätkällä toisistaan. sopivalla massalla, tarpeeksi jyrkällä oihjauskulmalla, rungon joustolla ja herätteellä saadaan melkein pyörä kuin pyörä woblaamaan. Tilanne on huono jos woblaus (systeemin ominaistaajuus) on esim 30-80 km nopeuksissa.

yleensä prätkien osalta woblaukseen pätee yksi nyrkkisääntö, älä jarruta/löysää kaasua nopeasti, kaikki mitä tekee pitäisi tehdä hitaasti. ja nimenomaan vauhtia hiljentamalla woblaus saattaa pahentua. Temput voi auttaa tai olla auttamatta. Veikkaan että fillareissa tilanne on ihan sama.

en nyt muista oliko se jossain tuutissa mille oli tyypillistä woblaus jollakin 150-160 km/h alueella. saatto olla joku muukin vanha pyörä. nykyään kun pyöriin laitetaan laukkusarjoja niin niillä , suurissa nopeuksissa, on joskus sattunut woblauksesta aiheutuvia kaatumisia. aikanana mulla oli 750 VFR ja kun sillä ajoi 2-päällä täydellä laukkukuormalla niin joissain 180 km/h nopeuksissa etunen alkoi muuttua levottomaksi, ei nyt varsinaisesti woblaamaan mutta jotain sinne päin. enpä pahemmin koskaan kokeillut millä nopeudella woblaus olisi alkanut...

Kilopeutti
06.09.2007, 23.26
Ei noita ole 2000-luvun alkupuolella tehty.

Tourin numerossa 7/2004 olleen jutun mukaan TCR Composite tuli markkinoille 2001. Silloinen malli oli lehden testin mukaan "ausgesprochen flatteranfällig" eli huomattavan värinäherkkä. Vuonna 2004 tullut uusi malli sai paremmat arviot.

Pisami
19.05.2009, 23.05
Olin vuosituhannenvaihteessa retkellä ja kulkupelinä oli Helkaman Kulkuri ja välillä joku Fjällräven tms... maasturi. En muista kumpiko vatkasi vai vatkasivatko molemmat nopeuden noustessa jonnekin 30 km/h paremmalle puolelle. Kuormaa tietysti oli, kuski varmaan 90-100 kg + reilusti tavaraa. Myös kaikki mummopyörät joita olen kokeillut olen saanut vatkaamaan enemmän tai vähemmän. Ei-toivottu ominaisuus jolle ei oikein voi mitään.

Samu Ilonen
20.05.2009, 13.56
Pöh, mää just meinasin antaa mun yhen Giant TCR kuitufillarin kaverille lainaksi kun on noita parempiakin käytössä. Taitaa olla paree sittenkin ottaa vaan saha käteen ja pätkiä runko ettei lenkkikaverit vähene yhdellä. :D :D :D

TuomasA
20.05.2009, 20.30
http://www.youtube.com/watch?v=xODNzyUbIHo

Mallia etupään resonanssista.

juzu
20.05.2009, 20.50
Aika hullun näköistä vispaamista.

Kohta tulee mp:istä tutut ohjausiskarit myös polkupyöriin ja ohjauskulmaa muutetaan vähän niin saadaan tuotakin värinää hillittyä taas asteen paremmin :)

velosimo
21.05.2009, 09.52
Sakemanneilla on erilainen näkemys Giantin sahaamistarpeesta.

Hiilikuiturunkosetti -testi Tour 3/2009

1. Canyon
2. Storck
3. Scott
4. Giant
Spessu
6. Red Bull
Simplon
Koga Miyata
Bergamont
10.Principia
Poison
Isaac
13.Cube
Stevens
Merida
Parleee
Focus
18.KTM
Brothers
19.Musing
Il Diavolo
Cervelo
Radon
23.Zoulou
24.Cucuma
A:XUS

Pyöräpummi
21.05.2009, 21.55
Maglia Rosa, Denis Menchov, Rabobank ja Giant TCR:
http://www.cyclingnews.com/photos/2009/giro09/?id=/photos/2009/giro09/giro0912/bettiniphoto_0039079_1_full
http://www.cyclingnews.com/photos/2009/giro09/?id=/photos/2009/giro09/giro0912/bettiniphoto_0039118_1_full
Etappi 17 on hyvin ratkaiseva:
http://www.cyclingnews.com/road/2009/giro09/?id=stages/giro0917

Sattumalta muuten olen ajanut osan etapin 17 reittiä. Ikävä kyllä silloin käännyin takaisin Passo Lancianossa, jossa vielä oltiin puurajan alapuolella.
Silloin teissä oli kuoppia. No, eihän niistä kuopista ole niin väliä kun mennään ylämäkeen.
Tosi kaunista seutua tuo Abruzzon maakunta ja pyöräilyllisesti hyvin mielenkiitoista.

Giant TCR Advanced SL kulkee kuin juna mitä tulee alle 80 km/h ajettuihin nopeuksiin (kovempaa en kai ole ajanut).
Ainoa ongelma oli korkeataajuinen resonanssi poikkeuksellisen karkealla asvaltilla.

Tourilla ja Giantilla oli erilaiset testijärjestelyt rungon ominaisuuksien todentamiseksi. Giantin oma versio testeistä löytyy:http://www.giant-bicycles.com/backoffice/_upload_us/bikes/models/brochure/2009/Giant_RoadReportCard.pdf

china
22.05.2009, 08.29
Sakemanneilla on erilainen näkemys Giantin sahaamistarpeesta.

Hiilikuiturunkosetti -testi Tour 3/2009



Niin, ja tässä puhuttiin vuoden 2001 -mallisesta Giantista. Sitä ei lienee 2009 testattu? Se oli silloin aikanaan Tourin mukaan löysä vehjes, uudet on ihan eri pyöriä.

velosimo
22.05.2009, 08.48
Juuri näin on asia. Tuskin Samullakaan on 2001-mallista TCR:ää..?

NHB
22.05.2009, 11.48
Tourilla ja Giantilla oli erilaiset testijärjestelyt rungon ominaisuuksien todentamiseksi. Giantin oma versio testeistä löytyy:http://www.giant-bicycles.com/backoffice/_upload_us/bikes/models/brochure/2009/Giant_RoadReportCard.pdf
Näyttääpä Giantkin ymmärtävän mukavuuden mittaamisen rungon joustona ja siitä seuraavana pienempänä voimana takapuoleen/käsiin. Ei näy mystisiä akustisten ominaisuuksien mittauksia tai rungon värähtelyomaisuuksien mittauksia.

Samu Ilonen
22.05.2009, 11.50
Juuri näin on asia. Tuskin Samullakaan on 2001-mallista TCR:ää..?

Emmää tiä sen vuosimallia mutte 09' se ei ole. Joku TCR Composite anyway. Ei me sillä ole ajettu kertaakaan, on vaan siä kuiturunkokasassa. Vastaavilla kyllä, sitä vanhaa mallia jossa keskiö väistää jalkaa anyway.

MTB 50+
22.06.2009, 22.57
Sakemanneilla on erilainen näkemys Giantin sahaamistarpeesta.

Hiilikuiturunkosetti -testi Tour 3/2009

1. Canyon
2. Storck
3. Scott
4. Giant
Spessu
6. Red Bull
Simplon
Koga Miyata
Bergamont
10.Principia
Poison
Isaac
13.Cube
Stevens
Merida
Parleee
Focus
18.KTM
Brothers
19.Musing
Il Diavolo
Cervelo
Radon
23.Zoulou
24.Cucuma
A:XUS


Testaaminen on tuottanut tulosta. Keskimääräiset "Lenkkopfsteiffigkeit-arvot " nousseet huimasti muutamassa vuodessa. Koska testi on pysynyt samana, voidaan kait olettaa, että pyörien valmistajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota asiaan.

Hyvä näin.

tiger
07.08.2009, 11.42
Mielenkiintoinen testi/artikkeli komfort-fillareista. Mukana myös jäykkyysmittaukset:

http://www.roadbike.de/test/bikes/zwoelf-komfort-renner-im-test.302536.9.htm?skip=0

Vain harvat ylsivät tuossa testissä vihreälle alueelle tuossa mainitussa Lenkkopfsteifigkeit:issa.

Samu Ilonen
10.08.2009, 14.13
Noin säästääksenin omaa aikaani, kun tälläsiä multa kysellään "aika" usein (esim. sunnuntaina 3x fillaria ja en ollut töissä vaan kisoissa....), tänä vuonna Spessun Tarmak SL2 rungoissa on piäni, ainakin minusta, takuunalainen epidemia, sellainen että ne halkeaa tänä vuonna. Keskiön takaa, 5mm keskiöstä, noin 30mm pitkä halkeama ihan pistyyn. Muutama junnu jolla on tollanen sponssipyörä, on näyttänyt mulle sitä ja ne on ollut samanlailla halki alle 2kk ajolla. ~60kg kuskeja.....sellanen 1,5kW/90kg sika voisi kokeilla moista sitten....eihän toi mitään haittaa, takuuhan on kuitenkin pari vuotta eikä ne poikkiasti kerrasta mene, perä vaan löystyy kun se halkeaa tosta.

Noin tiedoksi.

Samu

NHB
17.08.2009, 11.45
http://img.photobucket.com/albums/v65/00Silverado/P1010002-1.jpg

Tuollaisia kuvia Tarmacista löytyy tästä keskustelusta:
http://forums.roadbikereview.com/showthread.php?t=183104

Samu Ilonen
17.08.2009, 12.51
Ne mitä mää näin oli erilailla, keskiön takana pystyssä.

am8119
06.06.2012, 18.44
Tour 8/2007 sivulla 10 on uutinen, jossa kerrotaan taiwanilaisen pyöränvalmistajan Giantin tuomitun maksamaan korvauksia rungon konstruktiovirheestä. Mainzin Maaoikeus tuomitsi valmistajan 19 542,00 € korvauksiin vuonna 2001 vaikeasti loukkaantunelle kuljettajalle.

90 kg kuljettajan alla lähti runko 50 km/h nopeudessa hallitsemattomaan värinään ilman selvää syytä ja pyöräilijä kaatui loukkaantuen vaikeasti.

Pyörä oli alumiinirunkoinen Giant TCR.

...

Aloin lukee tätä vanhaa mielenkiintoista aihetta. Mites nykyään Giant ja muut valmistajat on kehittyny tämän asian suhteen ?
Vieläkö on tullut tietoon vastaavia vakavia kaatumisia johtuen resonassista ? Ootteko ite joutunu koskaan tällaseen läheltäpiti tilanteeseen resonoinnin takia ?